SAVONIA JA YLÄSAVO

Ylä-Savossa vellova keskustelu Savonia - ammattikorkeakoulusta täytyy asettaa oikeisiin mittasuhteisiin. Savonialle kokonaisuudessaan on annettu 145 aloituspaikan vähentämisvaade ja sen lisäksi yli 7 miljoonan euron säästämisukaasi opetus- ja kulttuuriministeriöltä (OKM).  Leikkaustarpeet koskevat koko Savonian toimialaa. Vielä syksyllä oli pelko, että Ylä-Savoon kohdentuisi jopa toimipisteiden uudelleen arviointia.

Savonia – ammattikorkeakoulun hallituksen lausunto OKM:lle tarkoittaa, että vaaditut leikkaukset kohdentuisivat tällä hetkellä hyvin voimakkaasti esim. tekniikkaan, muotoiluun, musiikkiin, liiketalouteen.  Ylä-Savon luonnonvara-alaan ja sosiaali- ja terveysalalle ei Savonian päätöksen mukaan kohdenneta leikkauksia. On huomattava, että meille on todella tärkeää saada koulutettua väkeä lisää myös sosiaali- ja terveysalalle, jossa alkaa näkyä huutava pula henkilöstöstä.

Mitä sitten tulee luonnonvara-alaan, OKM on omassa lausunnossaan pyytänyt Savoniaa lausumaan mahdollisuutensa ottaa luonnonvara-alalle 15 aloituspaikan lisäys.  Tarkennuksena on sanottava, että kysymys ei ole suoraan lisäpaikoista vaan luonnonvara-alan lisäpaikat on löydettävä muilta Savonian koulutusaloilta. Aloituspaikkojen lisäyksen tarve voidaan kattaa sisäisesti myöhemminkin. Samalla OKM haluaa vastauksen siihen, näkeekö Savonia mahdollisena ottaa luonnonvara-alan valtakunnallista opetusvastuuta enemmän kuin nykyinen tilanne on. Savonian kuntayhtymänhallitus on ottanut positiivisen kannanoton valtakunnalliseen luonnonvara-alan koulutuksen lisäämiseen seuraavasti:  ”Savonia on valmis vastaamaan valtakunnallisesti maaseutuelinkeinojen kilpailukyvystä nostamalla Iisalmen luonnonvara-alan koulutusta kansallisen tarpeen mukaan ja Savonia on valmis reagoimaan koulutuskysynnän muutoksiin pedagogisin ratkaisuin laajemminkin.” Tätä näkemystä olen myös itse tukenut. Savonia näkee myös luonnovara-alan kehittämistarpeet ja on jo tehnyt sitä tukevan päätöksen perustaessaan maaseutuyrittäjyyteen painottuvan erikoistutkijan viran yhteistyössä MTT:n kanssa.

Kokonaistilanne Savoniassa on lähitulevaisuudessa vaikea yllämainittujen mittavien säästöjen ja sopeuttamistoimien takia, joten päätöksenteossa on tehtävä laajaa kokonaistilanteen harkintaa ja yhteistyötä useiden tahojen kanssa.  Kokonaisuuden hallinta ja hahmotus on ollut myös oman päätöksentekoni pohjana ja tässä vaiheessa ei ole tullut mitään sellaista ilmi, että olisin kantaani vaihtanut. Ministeriölle lähtevä lausunto takaa Ylä-Savon Savonian toiminnan säilymisen ja antaa luonnonvara-alalle mahdollisuuden kehittyä myös valtakunnalliseksi toimijaksi.

Uuden vuoden toivotuksin

Markku Ruotsalainen, yhtymähallituksen jäsen (vas).

Savonia on valmis ottamaan vastaan valtakunnallisen maaseutualan koulutusvastuun tarvittaessa!

Paikallis- ja alueellisessa medioissa, kuten netissäkin on tullut virheellistä tietoa, ettei Savonia olisi valmis vastaanottamaan valtakunnallisesti maaseutualan koulutusvastuuta, jos sitä sille tarjotaan.  Kuntayhtymän hallituksessa 20.12.2011 nimenomaan vahvistetaan päinvastainen viesti. Eli päätökseen on kirjattu, että Savonia on valmis vastaamaan valtakunnallisesti maaseutuelinkeinojen kilpailukyvystä nostamalla Iisalmen luonnonvara-alan koulutusta kansallisen tarpeen mukaan. Tämä yksinkertaisesti tarkoittaa myös tarvittavien aloituspaikkoja lisätään samassa tarve suhteessa. Tämä voi olla 15 tai jopa 40 ja se voidaan tehdä nopeasti sisäisillä aloituspaikka siirroilla, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Tämän lisäksi voidaan lisätä koulutuskysyntään vastaamista muillakin pedagogisin ratkaisuin. Tarkoittaa sitä, että Savonia voisi lähteä rakentamaan esimerkiksi työelämälähtöistä opetusta eri tekniikoin laajemminkin ja silloin ei olla niin sidottuja koulutusta antavaan paikkakuntaan.

Lyhyt tiivistys ammattikorkeakoulu Savonian yhtymähallituksen 20.12.2011 kokouksesta.

Savonian kuntayhtymän hallituksen päätös turvaa myös alueellisten toimipisteiden toimintaa. Muutettu päätösesitys antaa  kehitystyölle linjauksia, niin Varkaudessa, kuin myös Iisalmessa. On myös tärkeää, että Savonia haluaa jatkaa ISAT yhteistyötä Pohjois-Karjalan amk:n kanssa, vaikka sieltä on tullut toisenlaista viestiä.

Ylä-Savon luonnonvara-alan toimintaan tullaan vastaamaan valtakunnallisesti:

Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut omassa palautteessaan ajatuksen, että Savonia voisi kehittyä valtakunnalliseksi luonnonvara-alan toimijaksi. Yhtymähallitus linjaa tämän mahdollisuuden seuraavalla kirjauksella:

"Savonia on valmis vastaamaan valtakunnallisesti maaseutuelinkeinojen kilpailukyvystä nostamalla Iisalmen luonnonvara-alan koulutusta kansallisen tarpeen mukaan.Savonia on valmis reagoimaan koulutuskysynnän muutoksiin pedagogisen ratkaisuin laajemminkin" 

Tämä on selkeästi samalla linjalla Ylä-Savon kuntapäättäjien tavoitteiden kanssa. Aloituspaikat määritellään tulevaisuudessa opetus- ja kulttuuriministeriön linjauksien mukaan. Tässä on syytä valmistautua siihen, että joistain muista ammattikorkeakouluista luonnonvara-alan koulutuslinjoja tullaan lakkauttamaan.

Varkauden voimakkaat kehittämistoimet:

Varkaus on ollut heikko vetovoimaltaan ja koulutuslinjoilta ei ole lopulta valmistunut useitakaan opiskelijoita, vaan on tullut paljon keskeytyksiä. Tähän on myös opetus- ja kulttuuriministeriö on ollut huolissaan ja vaatinut näihin heikoille linjoille vahvoja kehittämistoimia. Tässä on myös ymmärrettävä nuorten omia tavoitteita ja on selvä, että heitä ei voida pakottaa keskittymään oman paikkakuntansa koulutuksen aloituspaikoille. Savonia on ansiokkaasti lähtenyt kehittämään Varkauteen vahvaa työelämälähtöistä mallia, jossa tulee olemaan vahvaa tutkimus-, kehittämis ja innovaatiotoimintaa yhteistyössä elinkeinoelämän, kaupungin ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Tähän liittyy myös OIS- toimintamalli eli Savonia on lähtenyt kehittämään Open Innovation Space opiskeluympäristöä, joka antaa tähän Varkauden innovaatiokeskukseen hyvän lähtökohdan. Kuntayhtymän hallitus halusi vielä kirjata vahvan lisäyksen päätökseen, että Varkaudessa järjestetään koulutusohjelma erikseenkin, mikäli tällaiseen tulee elinkeinoelämän puolelta tarvetta. Näillä uusilla toimintamalleilla tullaan turvaamaan Varkauden yksikön toimintaa myös tulevaisuudessa!

OIS-mallista haluan blogata tarkemmin myöhemmin, jotta se avautuisi kaikille hieman syvällisemmin. Samoin voin lisätä Varkauden kehittämistoimien sisältöä, kun sen aika koittaa. Tärkeää on myös mieltää se tosia-asia, että Savonia voi reagoida opetustarpeisiin noin 1,5 vuoden viiveellä, kun vain on näkyvillä mitä ja mihin koulutusta on tarpeen kohdentaa. 

LOPUKSI TOIVOTAN KAIKILLE HYVÄÄ JA RAUHALLISTA JOULUA!

valtuuston kokous 14.12.2011

Valtuustomme vuoden viimeinen kokous, jossa käsiteltiin aluksi maataloustoimiston virkanimikkeiden muutokset. Nimikkeiden muutokset johtuivat Pielaveden, Keiteleen ja Kiuruveden maataloushallinnon yhteistoimintasopimuksesta, jossa virkanimikkeet muutettiin uusien tehtävien vastaaviksi. Toisena asiana nuijittiin ilman kommentteja oli Ylä-Savon yhteinen rakennusjärjestys. Tässä oli lähinnä päivitys nykypäivään. Tosin olihan se ollutkin lausuntokierroksilla, joissa siihen oli tehty muutosesityksiä.

Kolmantena asiana päätettiin räjähdysainetehtaalle aikaisemmin myönnetyn 300 000 euron omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiuruveden kiinteistö Oy:lle. Tässä oli mielenkiintoista se, että ko. räjähdysaineyhtiö päätti rakentaa itse tehtaansa ja ei siten käytä ko. lainaa tähän tarkoitukseen. Niinpä tämä laina on nyt tarkoitus ottaa Kiuruveden yrityskiinteistö Oy:lle, jonka kiinteistöissä on korjaus- ja muutostarpeita arvioitu menevän melkein saman summan arvosta. Tämän tiedon perusteella voitiin tällainen muutos tehdä, vaikka velkaa ei pitäisi ottaa pelkästään sen takia, että sitä saadaan.

Neljäntenä asiana esiteltiin kuluvan vuoden talousarviomuutokset, jotka ihan perustellusti oli laitettu esityslistan liitetiedostona valtuutetuille. Aina sattuu ja tapahtuu matkan varrella, kun pyritään tekemään talousarvion mukaisia tehtäviä. Mutta aina ne eivät toteudu, joko aikataulun, urakoitsijan tai jopa suunnitelmien muutoksien takia.

TALOUSARVIO 2012 KÄSITTELY
Viimeisenä asiana oli 2012 vuoden talousarvion käsittely ja siinä käytiin aluksi yleiskeskustelu ryhmäpuheenvuoroineen. Voisi sanoa yleistyksenä, ettei puheissa ollut sellaista tulta ja tappuraa, joita joskus talousarviokäsittelyn yhteydessä ollaan nähty. Tilanne on kuitenkin sellainen, että velkaannumme lisää ja teemme noin 900 000 euron alijäämäisen budjetin. Toki taustalla on vielä niitä vanhojen hyvien aikojen ylijäämiä, mutta kauan ei tällaista menoa kestetä. Investoinnit ovat pääasiassa tärkeisiin kohteisiin sijoitettuja. Varsinkin perusinfraan ja rakennuksien korjauksiin kohdennettuina ne puoltavat paikkaansa. Mutta investointitaso on miljoona tai kaksi liian korkea suhteessa vuosikatteeseen.

Sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymämme eli tuttavallisimmin Y- S Sote sai yli 50 % painoarvon puheissamme. Sote riski piilee lähinnä KYS:n menojen arviointiin, joka on nyt laitettu ns. 0% kasvulla. Tämä riskin aktivoituminen on olemassa ja olisin uhkapeluri, niin löisin vetoa, että joudumme lisätalousarvion tekemään tämän riskin lauetessa ensi vuoden aikana. Toki Sotea ei saisi syyllistää joka asiasta ja tekeehän se sitä sosiaali- ja terveysalan työtä johon kuntapäättäjät tukeutuvat järjestäessään näitä palveluita. Olen usein kritisoinut Soten henkilöstöpolitiikkaa ja niin tein myös valtuustossa. Kerroin, että kyllä siellä tunnetaan yhteistoimintalaki pilkun tarkasti mutta ei yhteistoiminnallisen lain henkeä. Tällä tarkoitin sitä aitoa henkilöstön ja johdon vuoropuhelua, jossa ei lähdetä ensin katsomaan KVTES:n pilkkuja ja pisteitä, vaan tehdään keskustelevaa yhteistoimintaa asioiden kehittämiseksi.

Itse otin omassa puheenvuorossani kantaa muutamiin yksittäisiin kohtiin talousarviossa. Esimerkiksi työllistämiseen tarkoitetut valtion TE-keskuksien kautta tulevat tukityöllistämismäärärahat supistuvat puoleen tämän vuotisesta. Tähän tulee myös reunaehtoja kenelle työllistämisrahoja voidaan kohdentaa. Näiden tukien piirissä on kolmannen sektorin toimijat, kuten työttömien yhdistys, urheilu,- ja palloiluseurat jne. Tähän kategoriaan liitetään myös kaupunki.

 Valtion toimet painottavat opinto- ja työllistämispolkuja, joissa tavoitteena vakinainen työsuhde tai itsensä työllistäminen yrittäjänä. Hyviä tavoitteita mutta juuri tämän kohderyhmän "kovan ytimen" rakennetyöttömät ovat kyllä havaittu jo liian haasteelliseksi tehdä heistä nykypäivän yritysmaailmalle tehokkaita puurtajia. Yritystoiminnan aloittamisesta puhumattakaan. Hyvänä asiana näen nuortentyöpaja toiminnan, joilla pyritään ehkäisemään nuorten syrjäytymiskehitystä.

Mutta tämä työllistämistukirahan puolittaminen saattaa syventää tietyn ikäluokan syrjäytymistä ja ajautumista "pullon hengen" viekoittelevaan kutsuun. Tällöin saattaa tulla yhteiskunnallisesti kalliiksi säästää väärässä paikassa.

Otin myös kantaa urheilualueen hiekkatekonurmihankkeeseen. Tässä yhteydessä olin havainnut, että valtaosa valtuutetuista oli hiljaa myöntynyt ehdoitta hiekkatekonurmen rakentamiseen. Itse totesin, sen olevan palloilijoille varmaan hieno parannus. Samaan hengenvetoon totesin myös että vaikka avustuksia ja lahjoituksia hankkeeseen tulee, niin siihen sidotaan kiinni yli 100 000 euroa kuntamme varoja. Sanoin, ettei tässä hankkeessa saa sitten rajata käyttäjiä tietyn seuran jäsenkortin omaaviin harrastajiin, vaan sen tulee olla käytössä kaikille kuntalaisille. Myös sen toin julki ettei näytä kaupunkimme talous olevan kovinkaan syvällä, koskapa tämä hanke on yleensäkin listoilla. Itse olisin ollut valmis siirtämään hankkeen parin vuoden päähän, jotta olisi nähty mihin nykyinen taloudentila kehittyy. Olen myös huolissani kiinteistöissämme muhivaan korjausvelkaan, johon on panostettava aktiivisesti tulevina vuosina!

Heitin myös haasteen lähi- ja luomuruokamme puolesta, jotta painottaisimme tämän aatteen hyvyyttä myös ylä-savon alueella. Nimittäin tuleva tukipalveluselvitys Ylä-Savon kunnissa ja Sotessa ottaa myös kantaa ruokahuoltoomme. Ja jos pelkät eurot ratkaisevat voi olla, että saamme sanoa hyvästit lähiruoka aatteellemme.

Loppujen lopuksi talousarviomme on puristettu tiukkaan raamiin, jossa on uhkakuvia taloustilanteesta ja sisältää ns. sote riskin. Velkaannumme lisää mutta voimme kuitenkin säilyttää peruspalvelumme. Haasteita on edessämme, jossa toivotaan parasta ja pelätään pahinta.

Savonian ammattikorkeakouluakin sivuttiin ja siitä bloggaan oman kokonaisuutensa jahka olen saanut kaikki asiaan liittyvät "palikat" kasattua omaan kantaani tulevaan yhtymähallituksen kokoukseen (20.12.2011)

kommentein varustettuna yhteislautakunnan 7.12.2011 kokous

Laitan tähän, nyt julkistetun, yhteislautakunnan pykälän 42 tekstinä, joka kokouksessa nuijittiin. Lisään siihen joitakin omia kommenttejani taustavärillä varustettuna. (linkki pöytäkirjaan löytyy täältä: http://ktweb.iisalmi.fi/)

Ylä-Savon SOTE- kuntayhtymän talousarvioluonnokseen sisältyvä keskeinen tavoite on jatkaa avohoitopainotteista palvelurakennetta sairaanhoidossa, vanhus-, vammais- ja mielenterveys- ja päihdepalveluissa.  Avohoitopainotteisuus on asiakkaiden edun mukaista ja taloudellisesti kestävä suuntaus.  

STM on antanut suositukset yli 75 -vuotiaiden hoito- ja hoivapalvelujen rakenteesta. Yhteistoiminta-alueella on liikaa pitkäaikaisen terveyskeskusten vuodeosastohoidon kapasiteettia ja käyttöä ja sen purkaminen porrastetusti on välttämätöntä. Tehostettua palveluasumista on jo vuonna 2011 järjestetty suosituksen mukaisessa laajuudessa. Kotona asuvien osuus on kaikissa kunnissa alle suosituksen.  Palvelusopimuksiin sisältyy kotona asumista tukevat palvelujen lisääminen. Omaishoidon tukea monipuolistetaan ja vahvistetaan. Peittävyydessä päästään suosituksen mukaiseen 6 %:iin.  Seudullisen palvelusetelin käytön mahdollisuutta lisätään ja etälääkärikokeilu aloitetaan.  

Jotta nämä tavoitteet voitaisiin toteutta, niin tämä edellyttää resurssien kohdentamista avopalveluihin! Kiuruvedellä on valtakunnallisen yli 75 vuotiaiden hoidon peitto ns hyvällä tasolla. Ja tähän on sitten perustettu se seikka ettei kotipalveluun tarvita lisäresursseja? Tällä virheellisellä laskentalogiikalla ei onnistuta kyllä hoitamaan lisääntyvää mielenterveys ja päihdepalvelutarvetta, jos laitospaikkoja näiltä aloilta puretaan! Kotipalveluhan työstää omassa lohkossaan miltei koko ikärepertuaarin, joten tuijottaminen pelkästään yli 75 vuotiaiden hoidon peittoon on virheellinen.

 Etälääkärikokeilu on mielenkiintoinen ja toivottavasti siitä saataisiin myönteisiä kokemuksia? Kuin myös terveyskioskihankkeesta, jonka pitäisi ensi vuonna käynnistyä.

Seudullisesta vuodeosastopaikkojen yhteiskäytöstä on jo syntynyt hyviä kokemuksia lähes kahden vuoden ajalta. Potilaan ja omaisten mielipiteen kuulemisella on suuri merkitys hoidon onnistumisessa. Vuodeosastojen kuormitus on ollut yli 100 % ja sen vuoksi rakenteelliset muutokset vaativat aikaa, suunnitelmallisuutta ja porrastusta. Muutoksissa on edettävä hyvässä yhteisymmärryksessä jäsenkuntien kanssa. Tärkeää on myös henkilöstön huomioiminen muutosten valmistelussa, aikataulutuksessa ja toteutuksessa. Muutosten suunnittelun ja valmistelun avoimeen tiedotukseen väestölle, jäsenkunnille ja yhteislautakunnalle on kiinnitettävä erityistä huomiota. Palveluja uudelleen järjesteltäessä on esitettävä luotettavat laskelmat kustannuksista sekä järjestelyjen edut ja haitat vertailtaessa omaa toimintaa ostopalveluihin.

Villakoiran ydin tässä osiossa on juuri tuo avoin keskustelu ja tiedottaminen. Ei saa säikähtää myöskään seudullista vuodeosastojen käyttöä, jos se sujuu yhteisymmärryksessä omaisten ja potilaan kanssa. Pakkosiirtoihin ei saa lähteä! Viimeinen lause ostopalvelujen ja oman palvelutuotannon vertailussa on myös paikallaan. Elämme ns "hyvinvoinnin tavaratalo" maailmassa, jossa meidän terveys on syötetty pörssiyhtiöiden alttarille. Tällöin pääomapako ja jopa verojen "laillistettu" kiertäminen onnistuu näiltä suurfirmoilta.  

          Suunnitelma sisältää akuutti- ja kuntoutushoidon keskittämisen Iisalmen ja Kiuruveden terveyskeskuksiin. Akuutti- ja kuntoutushoidon sairaansijamäärästä on erilaiset tiedot kuntayhtymän hallituksen päätöksen esittelytekstissä kuin palvelusopimuksessa (kaikki kunnat). Akuuttihoito- ja kuntoutusosaston ja sairaalan osastojen hoidonporrastus tulisi optimoida ja siten vähentää Iisalmen sairaalan korkeaa käyttöä ja kuormitusta. Kiuruveden terveyskeskuksen on suunniteltu hoitavan kaikkien kuntien KYS:n jatkohoitopotilaita, mikä kuitenkin voi käytännössä osoittautua epätaloudelliseksi sekä vaikeaksi toteuttaa.  Sonkajärven terveyskeskuksen vuodeosaston toiminnan luonnetta ja laajuutta on suunniteltu yhteistyössä kunnan ja kuntayhtymän kesken. Syyskuun alusta vuodeosaston tiloihin suunnitellaan kotihoitoa tukeva jaksohoito- ja kuntoutus yksikkö. 

Tästä kappaleesta on otettava tuo Kiuruveden nykyinen tilanne eli kyllä ensisijaisesti pitäisi pystyä purkamaan nykyinen ylipaikkapaine, ennenkuin lähdetään kasvattamaan KYS:n jatkohoitopotilaita akuuttiosastolle. Tähän on tulossa seurantaryhmä, joka panostaa hoidon porrastukseen ja potilaiden siirtämiseen mahdollisimman nopeasti kotiin tai tehostettuun palveluasumiseen. 

                            Kuntayhtymän tulee edelleen ponnistella sen eteen, että vastaanottotoiminnan painopiste on päiväaikaisissa lääkärin vastaanottopalveluissa ja että päivystyksen käyntimäärät kääntyvät laskuun.  Iisalmen sairaalan palveluja ja tehokkuutta tulee tarkastella kokonaisuutena ja kunnittain sekä edelleen kehittää lyhki-, polikliinistä- ja kotihoitoa. Kuntayhtymän tulee käydä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kanssa neuvottelut yhteistyöstä ja kumppanuudesta, jotta Iisalmen sairaalan toimintaa voitaisiin kehittää ja panostukset kohdistuisivat tulevaisuutta ajatellen tarkoituksenmukaisesti sovitun työnjaon mukaisesti. Ensihoidon resurssit tulee ottaa käyttöön kaikkien kuntien alueella. Kuntoutuksen toteuttamisvaihtoehdoissa tulee huomioida Vetrean palvelut ja/ tai toimitilat. (vetrealla ei ole mennyt kovin hyvin kuntoutuksen kausiluonteisuudesta ja varsinkin veteraanien alenevasta määrästä johtuen... YT-neuvotteluitahan on jo käyty.. tämä on tietenkin mielenkiintoinen painotus ja en tiedä onko tämä oikea paikka nimetä tietty yritys esille?)

                   Talousarvio sisältää Koljonvirran sairaalan osastohoidon sekä avopalvelujen aikuistyöryhmän siirtäminen v. 2013 alusta sairaala- terveyskeskus kampukselle.  Psykiatrisen sairaalahoidon tarve on laskenut vähitellen usean vuoden ajan.  Akuutti ja psykoosihoito yhdistetään yhdeksi osastoksi ja sairaalapaikat vähenevät.  Sairaalahoidon vähentäminen edellyttää riittävää avohoitoa sekä riittäviä asumis- ja asumisen tukipalveluja. Vuodesta 2007 aloitetun mielenterveys- ja päihdeosaston ja selviämisaseman käyttö on lisääntynyt vuosi vuodelta. Uudessa ympäristössä on huomioitava osastojen läheisyys ja henkilökunnan yhteiskäyttö erityisesti uhkaavissa tilanteissa.
Tässähän on käyty jonkinlaista kaplakkaa siitä, että onko Koljonvirran sairaalan kunto todella niin huono, että se olisi yksi perustelu yksikön fyysisen paikan alasajoon? Toki jos näin on, niin tuo siirto on perusteltua. Lausunnossa on kyllä painotettu ne avohoidon resurssitarpeet, jotta tällaisen yksikön sairaalahoidon avopainotteisuus tarkoittaa.

                   Palvelusopimuksissa on otettu huomioon se, että kaikissa kunnissa painotetaan aktivoivaa palveluohjausta työllistämistoimenpiteisiin erityisesti niiden asiakkaiden osalta, joiden toimeentulona on pelkästään toimeentulotuki. Erityisenä kohderyhmänä ovat toimeentulotuella olevat nuoret ja perheet, joiden kokonaistilannetta voidaan auttaa työllistämisen avulla.
Tässä onkin haastetta, kun katsoo hallituksemme työllistämisbudjetin alenevaa rahoitusta!

              

                   Tilaselvitys ns. kampusalueesta on työn alla ja tilaselvityksen valmistuttua tilojen ja toimintojen suunnittelu tulee tehdä pitkälle aikavälille, jotta vältytään turhilta investoinneilta. Talousarviossa olevista rakennusinvestointeja tulee lykätä mahdollisuuksien mukaan siihen saakka kun toimitilojen käyttö on tarkkaan suunniteltu ja hyväksytty.  Tilojen käytön suunnittelussa on huomioitava myös Vetrean käytössä olevat tilamahdollisuudet. Kestävää kehitystä entisen rakennuskannan ylläpitämiseksi. Toki tila, toiminnot ja terveellisyys täytyy huomioida.

                   Kuntayhtymän tietopalvelun ja ICT –hankintojen kustannukset ovat erittäin korkeat. Valtakunnalliset ja sairaanhoitopiirin uudistukset aiheuttavat huomattavia kustannuksia. Kuntayhtymän omaan harkintaan liittyvien uudistusten kohdalla tulee harkita hankintojen siirtämistä tai muutoin kustannusten vähentämistä. Tämä tietopalveluiden hankinta, johon kuuluu atk-raudan lisäksi lisenssimaksut ovat kyllä myös yksi maailman innovatiisempia rahastuskeksintöjä! Tähän vain on "väkisin" investoitava, jotta saadaan yhdenmukaiset järjestelmät esim. e-reseptit, aluepegasos, Microsoftin lisenssimaksut ohjelmistojen uudistamiseen.. toivottavasti ei heti kohta iske valtakunnallinen yhdenmukaistaminen.. ja hups.. sinne saatiin hukutettua euroja softamaailman kapitalistien taskuun..

        Yhteislautakunta esittää, että osaksi uutta järjestämissuunnitelmaa laaditaan palvelustrategian/hankintastrategian, jonka laadinnan yhteydessä käydään perusteellinen keskustelu siitä, mitkä palvelut kuntayhtymä tuottaa jatkossa itse ja mitkä palvelut ostetaan yksityisiltä tai muilta palveluiden tuottajilta. Tämä mahdollistaa myös paikalliset yritykset varautumaan hallitusti kilpailutuksiin. Ulkoistamisella on vaikutusta myös kuntayhtymän hallinto- ja taloushenkilöstöön. Ideologista yksityistämistä ja ulkoistamista on syytä välttää. Joten tällainen strategian luominen ja avoin keskustelu päättäjien, kansalaisten jne on syytä tehdä. Muutoin poukkoillaan miten sattuu ja jos sattuu omassa palvelutuotannossa hankaluuksia, niin heti ollaan ostamassa sen tilalle palveluita.

SOTE- kuntayhtymän maksuvalmius on vuoden 2011 lopussa hyvä. Nykyinen palvelusopimusten 2,3 -2,5 % kasvu on jäsenkuntien maksukyvyn ylärajassa. KYS kuntayhtymän ostoihin varattuihin määrärahoihin liittyy suuri riski, koska varaus on yhteensä n 850 000 € alle KYS ennakkomaksuosuuden. Jäsenkunnat esittävät, että palvelurakenneratkaisujen lykkääntymisestä aiheutuvista laskennallisista lisäkustannuksista yhtymähallitus tekee tarvittaessa lisämäärärahaesityksen kunnille. Mahdollisesti tarvittavat lisäresurssitarpeet käsitellään erikseen kunnallisvaltuustoissa valmistelun jälkeen kevättalvella 2012. Yhteislautakunta pitää tärkeänä sovittaa yhteen peruskuntien taloudelliset mahdollisuudet ja sosiaali- ja terveydenhuollon kasvavat palvelutarpeet yhteistyöllä ja aktiivisella vuoropuhelulla kuntien ja kuntayhtymän kanssa. Optimistinen ajattelu Kys:n menoista voi tulla takkiin.. toivottavasti olen väärässä..

Lopuksi yhteislautakunta toteaa, että kokonaisuutena sosiaali- ja terveydenhuollon ja ympäristöpalvelut säilyvät hyvällä tasolla esitetyssä talousarviossa, kunhan saadaan rekrytoitua henkilöstöä avoimena oleviin virkoihin (terveyskeskuslääkärit, hammaslääkärit). Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon lähipalvelujen säilyttäminen on keskeinen lähtökohta toimivalle hoidonporrastukselle.

Työterveyshuollon vaihtoehdot: jatkuminen nykyisellään, liikelaitos tai ostopalvelu on kyllä tarkoin harkittava. Tätä ei yhteislautakunta erikseen nostanut esille. Mutta tulevana tiistaina 13.12.2011 kuntayhtymän hallituksessa asiaa käsitellään. Täytyypä seurata minkälaisen esityksen kuntayhtymän viranhaltijat tässä työterveyshuollon osalta esittää! 

valtuuston kokous 31.10.2011

Valtuuston kokous alkoi kello 18 ja päättyi 21:30. Bloggaan tähän muutaman pääkohdan tästä kohtuullisen pitkästä kokouksestamme.

Syy-yhteys pitkään kokoukseen löytyy Rantakylän osayleiskaavoituskeskustelussa, joka päätyi kahteenkin äänestykseen. Merkillinen asioiden tietämättömyys oli taustalla, koskapa kaava mahdollistaa alueelle tulevat tontit ja reitit. Näillä suuntaa-antavilla reittivalinnoilla ei tehdä mitään pakkolunastus toimenpiteitä, eikä tonteille tule tietenkään osayleiskaavalla kiinteistöveromaksuja. Toki taustalla on tietenkin yksityisomisteisten maaomaisuuden koskemattomuus kysymys. Mutta tontin omistajat tekevät omat ratkaisunsa asiassa ja ketään ei pakoteta mihinkään toimenpiteisiin.

Kaupunginhallituksen ehdotus meni läpi 22 - 10. Toinen äänestys oli Haapaniemestä jatkuva polku, jossa äänestys meni 20 - 12. Kokoomuksella oli kova tahto poistaa rantareitti kaavasta ja tämä olisi sitten katkaissut kaavaprosessin. Tällöin koko kaavoitus olisi pitänyt alkaa alusta. Itse jääväsin itseni koko pykälässä, koskapa lähisukulaiseni asuu Rantakylässä. Tarkemmin kaavasta tästä: Rantakylän osayleiskaavoitus.

Listalla oli paljon asioita, kuten osavuosikatsaus. Tässä yhteydessä todettiin eri hallintokuntien menevän pääosin suunnitellusti  kohti loppuvuotta. Siitä voisi ottaa esille Y-S Soten aiheuttamisperiaatteen mukaisen maksun tämän vuoden alkupuolikkaalta, joka näyttäisi 0,6 milj. euroa arvioitua enemmän. Pientä kompensaatiota tähän tuo 0,5 miljoonan verotulojen myönteinen kehitys. KYS- menot ovat olleet erikoissairaanhoidon osalta ennusteiden mukaiset. Sote asioista on syytä tehdä yleisimminkin tarkempaa tutkailua, josta voisi blogata vähän myöhemmin lisää. Varsinkin tiedonkulku ja päätöksenteon avoimmuus mietityttää.

Käsittelimme myös strategiapäivitystä. Muutoksia ei tähän juurikaan tehty, koskapa päälinjat vedettiin jo yhteisessä strategiaseminaarissamme. Strategia aihioon voi tutustua täältä Kiuruveden strategia. Tästä voi ottaa useita näkökulmia keskusteluun ja varmaan nyt kuntarakenneuudistus on kaikkien huulilla. Tässä vaiheessa meidän strategiassamme seisoo: "itsenäinen, yhteistyötä tekevä..". Tämä on asia johon on palattava viimeistään siinä vaiheessa, kun kaupunkimme antaa kannanoton valtionvarainministeriölle ensi vuoden puolella. Olisiko syytä alkaa miettimään missä vaiheessa tehtäisiin neuvoa antavaa kuntalaisäänestys asiassa?

vakituisen kiinteistöveron määrittäminen:
 Loppupuolella kokousta oli vielä meidän ryhmämme esitys vakituisen asuinkiinteistön verotuksen pudottaminen 0,55% --> 0,40%. Perustelumme oli, että tämä vaikuttaa esimerkiksi Kiurunkulman kiinteistöyhtiön tarpeeseen korottaa vuokria. Usein nämä pienetkin vuokrankorotukset vaikuttavat juuri pienituloisiin, työttömiin ja yksinhuoltajiin.  Ympäristökuntien vakituisten asuinkiinteistöjen verotus on alhaisempi kuin Kiuruveden. Esimerkiksi Pyhäjärven valtuusto alensi samana päivänä vakituisen asuinkiinteistöjen verotusta 0,55% --> 0,45%. No koetimme parhaamme perustella, mutta äänestyksen ryhmämme hävisi 26-9, jossa huomataan ettei solidaarisuutta juurikaan löytynyt muilta puolueilta vähäväkisten puolustamiseksi ei edes perussuomalaisilta.

Sosiaalinen arvostus, kulutus ja velka

Nyt kun vahvasti näyttää, että taloudellisen kurimuksen aalto lyö yli euroopan ja velkavetoinen talousjärjestelmä on romahtamassa, niin miten käy niitten ihmisten joiden sosiaalisen itsetunnon ja arvostuksen maailma on peilautunut kulutusshoppailuun?

 Voidaan ottaa pieni annos ajattelua  ihmismielen ja ihmisyhteisön sosiaaliseen arvostusmaailmaan, joihin kuluttajatavaroita tuottava yritysmaailma koettaa vedota. Yrityksien seireenilaulu tuottaa tavaroita ja palveluksia yli perustarpeiden. Ihmismielessä täytyy olla jokin joka aktivoi saamaan uudemmat materialismihärpäkkeet.  Ja ne pitää saada vielä mahdollisimman nopeasti heti kun ne saapuvat markkinoille. Ihmisillä (kuluttajilla) ei siten ole kärsivällisyyttä säästää sivuun tarvittavaa rahamäärää, joten sitten otetaan pikavippi tai kulutusluotto velkaa. Tästä aikakaudesta voitanee puhua myös "heti mulle kaikki tänne" ajasta.  Tämä tietysti on yksi velkatalouden peruspilareista eli helpon velan saaminen, jotta tavara liikkuisi mahdollisimman nopealla kiertovauhdilla.

 Tähän voi helposti liittää "hehkulamppu huijaus" systeemin. Tietokone, kännykkä, tulostin yms maailmassa kiertoaika on todella lyhyt. Tämä näkyy mm sähkö- ja elektroniikkaromujen kierrätyspisteissä. Materiaalivirtojen kiihtyvä kasvu syö maapallomme elikelpoisuutta ja kasvun rajat tulevat myös sieltä kautta vastaan. Mutta tärkeintä on ollut tavaravirtojen kiihtyvä kiertoaika, joka on suuryrityksien kvarttaalisykleissä olevaa valtimon sykettä. Nyt tämä syke alkaa taantuman koettaessa hiljetä.

Tarkastaeltaessa syvemmin ihmisten kulutusta ovat eri tutkijat  huomanneet yhdenmukaisuuksia ihmisten kulutustottumuksissa. Myös kehittyvien maiden yhteiskuntien on nähty käyttäytyvän samoilla kehityskaarilla. Kulutus ja antropologiset tutkimukset osoittavat, että kulutustavarat tarjoavat symbolisen kielen, jonka avulla me viestimme jatkuvasti toistemme kanssa, emmekä vain tavarasta sinänsä, vaan myös todella tärkeistä asioista, kuten perheestä, ystävyyssuhteista, yhteenkuuluvuudesta, yhteisöstämme, identiteetistämme, yhteiskunnallisesta asemastamme ja jopa elämän tarkoituksesta. Sanoo  mm Tim Jackson Hyvinvointia ilman kasvua kirjassaan 2009.

Antropologi Emma Mawdsleyn 2004 mukaan ilmiö ei ole ominaista pelkästään länsimaille, vaan hän on omassa tutkimuksessaan havainnut, että intian keskiluokka on voimakkaasti mieltynyt länsimaiseen elämäntapaan. Tällöin he hakevat länsimaisten arvojen ja tavaroiden kiihkeää tavoittelua. Myös antropologi Mary Douglas 2006 on tutkimuksissaan todennut, että kuluttaja yleistavoite kaikkialla maailmassa "auttaa luomaan sosiaalinen maailma ja löytämään uskottava paikkansa siinä"

Antropologit ovat löytäneet tällaisen materiaalisen hyvän vertauskuvallisen roolin kaikissa yhteiskunnissa, joissa aihetta on tutkittu.

 Maslow on kova sana vielä näinäkin päivinä. Kulutusshoppailussa on usein mukana tarvehierarkian pyramidin yläosan tarpeet.

Tutkijoiden näkemyksien perusteella ihmismielen jatkuva tavaroiden haaliminen on siis osa sosiaalisen arvostuksen mittari yhteisössä. Tähän liittyy myös ei materiaalisen "tavaran" haaliminen ns virtuaalipeleissä. Esimerkkinä varhaisnuorille suunnattu habbo, jossa eri kalusteilla ja statuksella saadaan arvostusta virtuaaliyhteisössä. Yritysmaailmassa koetetaan pitää yllä jatkuvaa kulutusvirtaa herättämällä juuri yllämainittuja mielikuvia, joihin samastumalla olet sosiaalisessa yms hierarkkisessa portaassa arvostetussa asemassa. Olkoon tulevaisuudessa tätä viettiä sitten kasvattamassa virtuaaliseinävaatteet tai bemari autotallissa. 

Onko meillä ihmisillä sisäänrakennettu vietti, kuten psykologi  William James aikoinaan totesi? Tällaiseen geneettiseen viettiin on saatu hieman vahvistusta aivotutkimuksella, jossa on todettu noin 5,8 prosentilla väestöstä on mielihyvän tunne eli dopamiinin eritys korkeampi ja aiheuttaa pakonomaista ostopainetta. Pitäisikö näille harkita lääkitystä? Ja meille muille arvomaailman kasvatusta, niin että voisimme kasvaa itsetunnoltamme sellaisiksi, että sosiaalisen arvostuksen voisimme sivuuttaa takavasemmalle?

Tässä on useita mielenkiintoisia tutkimuksen säikeitä, joihin olisi hyvä tarkemmin paneutua. Ihmismielen muuntautuminen geneettiseltä perimältään vie aikaa ja siitä ajasta jolloin olimme vielä luolamiehen asteella ei maapallon aikajanaa katsellessa ole kovinkaan pitkä-aika.  Meillä voi olla vielä heijastumia keräilijäihmisen ja varsinkin maskuliinisen tavaroiden keräämisen statussymboliikan antamasta vahvistuksesta saada vastakkainen sukupuoli kiinnostumaan itsestään ;)

Paikallisrahasta on hyvä videonpätkä.

Emme saa antaa rasistisuudelle valtaa kasvaa!

Luin tässä aamukahveella Iisalmen Sanomia (16.10.2011), jossa oltiin haastateltu Kiuruvedellä olevien ulkomaalaisten pitserioiden omistajia. Heitä kohtaan on yhä enenevässä määrin tehty ilkivaltaa. Sanomattakin on selvää, että jokaisen meistä on irtisanouduttava muukalaisvihasta, jota myös rasistisuudeksi kutsutaan.

Meidän on tehtävä paljon työtä ennakkoluulojen karsimiseksi ja tähän täytyy ottaa myös selkeä linja Kiuruvedenkin kaupungin päättäjien taholta ettei tällaista suvaita. Pelon ilmapiiriä ei saa päästää ilmiliekkeihin. Pelolla hallitseminen on myös yksi terrorismin muodoista, jos se päästetään valloilleen.

Tähän asiaan liittyy, jälleen kerran, se karu tosiseikka ettei Kiuruvedellä ole omaa poliisia, vaan Ylä-Savossa kiertelevät partiot, jotka eivät ole lähettyvillä silloin kun niitä tarvitaan! Ja jos aletaan mennä yksityisten vartiointiliikkeiden tai muun ei julkisen viranomaisen toiminnan tonteille, niin kohta meillä on omia kodinturvajoukkoja.Tilanteen päästessä niin pitkälle, että kohta meillä on ruskeapaidat, jotka sanovat: "jos et ole meidän puolella olet meitä vastaan.." niin ollaan jo niin syvällä patriotismisissa, joka ohittaa kaiken normaali moraalin ja eettisyyden ihmisyhteisöissä. Tästä poliiisiasiasta pohdin hieman "tinatähtiä kylille" blokkauksessani.


Tähän loppuuun hyvä tiivistelmä, joka kertoo osaltaan niitä rasistisuuden perussyitä:

"Rasismi kumpuaa ennakkoluuloista ja pelosta
Rasismi käsitteenä tarkoittaa ihmisryhmän arvottamista esimerkiksi ihonvärin, kansalaisuuden, etnisen alkuperän, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella alempiarvoiseksi kuin muut ihmisryhmät. Rasismi on siis ihmisryhmän tai sen jäsenen ihmisarvon alentamista.
Rasismi ideologiana pohjautuu uskomukseen ihmisrotujen olemassaolosta. Nykytiede on kuitenkin jo vuosikymmeniä sitten osoittanut, että tämä ajattelutapa ei pidä paikkaansa. Nykyään rasismia perustellaankin usein kulttuurien välisillä eroilla: kulttuurierot nähdään esteenä ihmisten kanssakäymiselle. Olisi kuitenkin syytä muistaa, että kulttuuri on muuttuva asia. Kulttuurien kohtaamisen tuloksena on syntynyt esimerkiksi tämän päivän suomalainen kulttuuri.
Rasismin taustalla piilevät usein voimakkaat ennakkoluulot ja stereotypiat. Ennakkoluulot ja stereotypiat ovat ihmiselle luonnollinen tapa jäsentää maailmaa silloin, kun oma tieto ei riitä. Tietämättömyydestä kumpuavat ennakkoluulot ja stereotypiat voivat johtaa rasismiin" Lähde: punainen risti 

kokoustamista pitkin viikkoa

Valtuusto maanantaina, jossa itselleni tärkeä koulunkäyntiavustajien nimikkeen muutos koulunkäynninohjaajiksi oli ensimmäisenä asiana. Nimikkeen muutoksen perustelut olivat ilmeisesti niin perusteelliset ettei tämän asian tiimoilta tarvittu keskusteluja ja hyvä niin. Yrityskiinteistöt Oy:lle myönnettiin omavelkainen takaus 150 000 euron lainalle ja siinäkään ei ollut mitään estettä hyväksyä takaus.

Mutta sitten keskustelua herätti Heinäkylän koulun myynti, jossa todettiin sen menevän allekirjanpitoarvon (63200 € kirjanpitoarvo ja myyntihinta 12 100 €). Asiasta äänestettiin 32 - 2 ja myyntipäätös voitti äänestyksen. Itsekkin olin myynnin kannalla, koska nykyään koulujen myynti ei ole saanut oikein tuulta purjeisiin ja vuotuiset ylläpitokustannuksetkin olisivat olleet yli 20 000 euroa.

Keskiviikkona oli opetuslautakunta, jossa tärkeämpiä asioita olivat investointilistan hyväksyntä ja yksityisen hoidon kuntalisä. Katsotaan kerronko näistä lähemmin jahka pöytäkirjat on tarkastettu.

Yhteislautakunta oli sitten keskiviikkoillan päätteeksi. Täällä käsiteltiin mm Y- S Soten osavuosikatsaus. Huolestuttavia lukuja kokonaisuudessaan. Kiuruvedellä oli useita osa-alueita, joihin tulee kiinnittää huomioita. Esimerkiksi päivystyksen suhde normaaliin päiväkäyttöön oli edelleen korkea. Talousluvut näyttäisi myös sen että terveydenhuollollisia tarpeita on ja asiakkaat ovat kyllä saaneet hoitoa mutta se tulee tietenkin maksamaan. Haasteita tulee kyllä olemaan koko sosiaali- ja terveydenhoitoalalle. Mutta toisaalta Iisalmen aluesairaalan erikoissairaanhoidon nousu, Kiuruveden osalta on osin positiivista. Nimittäin jos hoitoa olisi pitänyt hakea KYS:n piiristä, niin olisi se ollut huomattavasti kalliimpaa.

No tässä lyhyt viittaus viikon kokoustamiseen ja täytyy tarvittaessa palata aihioihin..

Kiireesti paikallisvaluuttojen kehittämiseen!

Elämme haasteellisia aikoja, niin euroalueen, kuin myös muun maailman rahatalouden kriisin takia. Ja nyt viimeistään on syytä pistää vauhtia paikallisten talouksien ja myös paikallisvaluuttojen kehittämiseen. Alla oleva on aikaisemmasta blogitekstistäni, joka on kyllä yhä ajankohtaisempi mitä syvemmälle kriisiä ajaudutaan.

KUNNAT PAIKALLISRAHAN ERITYISALUEIKSI?

Euroalueen finanssikriisi on osoitus siitä, ettei tällainen vanhakantainen eurojärjestelmä toimi. Ainakin on syytä vakavasti harkita rinnalle vaihtoehtoisia paikallisrahaan perustuvia toimintamalleja. Olen myös vahvasti sitä mieltä ettei EKP:n ole syytä rajata tällaisten toimintamallien kehittymistä, vaan päinvastoin sen on jo alettava miettimään miten tällaista paikallistaloutta voitaisiin tukea euron rinnalla.

Kuntien talous on myös kytköksissä maailman finanssikriiseihin ja siten olisi valjastettava talouden asiantuntijoita pohtimaan miten voitaisiin rakentaa parempaa paikallistaloutta, joka ei heiluisi maailmantalouden myrskyissä. 

Näissä kuntien liikkeelle laskemien paikallisrahayksiköillä ihmiset voisivat maksaa kunnallisia maksuja ja veroja. Kunta voisi rahoittaa sillä tarjoamiaan palveluja. Tällaisia esimerkkejä on nykyään tuhansia ympäri maailmaa, jolloin kunnat ovat onnistuneet työllistämään ihmisiä hyvinkin tehokkaasti ja samalla ovat voineet tuvata oman taloutensa. Paikallisrahaa voi painaa tarvittavan määrän, ja koska se ei ole ns vaihdettavaa valuuttaa, niin rahan arvo ei voi romahtaa. 

Nykyverotuslainsäädännön kanssa päästään sinuiksi, jos huolehditaan, että kunnallispuolen verot maksettaisiin paikallisrahana ja valtion osuus muodostettaisiin paikallisrahan ja euron keskinäisestä arvon määrityksestä. Ja nämä velvollisuudet hoidettaisiin olemassa olevien rahalaitoksien kautta. 

Paikallisrahat jäisivät aina oman yhteisön kiertoon. Tällainen paikallisvaluutta tukisi kunnan lähituotantoa ja pienten toimijoiden toimeentuloa. Näin toimiessa alkaisimme päästä irti globaalista valuutta ja sijoittelukeinottelusta!

Perhepäivähoidon paikallisista linjauksista

Tässä on kevään ja alkukesän huhkittu eri asioiden kimpussa. Eräs haasteellinen asia on ollu perhepäivähoitajien paikallisneuvottelu heidän siirtyessä 1.8.2011 työaikalainsäädännön piiriin. 

Paikallisneuvottelut on käyty hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa ja asiassa on pidetty myös yhteinen tilaisuus perhepäivähoitajien kanssa keväällä. Nyt on tarkoitus aloittaa Kiuruvedellä 13 viikon tasoittumisjakso, jona aikana pyritään ylityöt tasoittumaan. Työvuoroluettelo laaditaan 7:lle viikolle, joka tulee ilmoittaa työntekijälle viikkoa ennen työvuoron alkamista. 

Ylityötä saadaan teettää enintään 138 tuntia neljässä kuukaudessa, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. Paikallisesti voidaan sopia lisätyön tekemisestä, jolloin lisätyön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa. Sovittiin, että Kiuruvedellä ylityön enimmäismäärä on 330 tuntia kalenterivuodessa.

Ylityötä ei saa kuitenkaan suunnitella etukäteen työvuoroluetteloon ja se täytyy sopia työntekijän kanssa erikseen. Sovittiin nyt kokeiltavaksi, että ylityöstä sovitaan työvuoroluettelon yhteydessä erikseen.

Meillä on myös erinäisiä muita paikallissopimuksia, jotka päättyvät vuoden 2011 lopussa ja näihin on syytä palata ennen sopimuksien loppumista. 

Haasteena on myös poliittinen linjaus siitä, että olemmeko valmiita Kiuruvedellä, kuin muuallakin Suomessa pitämään yllä perhepäivähoitoa? Tämä perhepäivähoitajien työajan inhimillistäminen ns normaaliksi työaikalainsäädännön puitteisiin ei saa uhata tätä ammattikuntaa, jossa pienet lapset saavat kodinomaista hoitoa. Uhka muodustuu siinä vaiheessa, kun kunnallisen päätöksentekoon annetaan arvioitavaksi tähän perhepäivähoitajien inhimillistämiseen lasketut euromäärät... Toivotaan, että arvovalinnat ovat perhepäivähoidolle jatkossakin myönteisiä.

Verotuskäytäntöjä on selkeytettävä, muuten ne ovat paikallistalouden (paikallisrahan) kehittymisen jarruna

Paikallistalouteen pitäisi pystyä synnyttämään uusia muotoja, jolloin alettaisiin elämään enemmän ihmistä varten (elonkehäämme unohtamatta) eikä niinkuin nykyisessä järjestelmässä jossa eletään taloutta varten. Nykyään elämme vielä finanssitalouden armoilla, jossa paikalliset alueet kylineen ja ihmisineen ei ole minkään arvoista jos päätetään esimerkiksi siirtää tuotantolaitoksia halvemman tuotannon maihin. Vaihtoehtoisesti laitetaan ihmisiä "kilometritehtaalle" osakkeen omistajien pikavoittojen takia.

Paikallistaloutta voisi lähteä kehittämään mm paikallisrahalla. Mutta Suomen verotus kohtelee paikallisraha veronalaisena tulona, jota ei tietenkään voi maksaa samalla rahayksiköllä, vaan siihen tarvitaan euroja. Tämä verotuskäytäntö vaikeuttaa paikallisrahan käyttöä. Paikallisrahaa käytetään Suomessa yleensä vaihtopiireissä. Nimenä voi olla merkkari, käpy, toho eli nimi rahayksikölle voi olla mikävain. 

Ydinajatuksena on, että eri ammattikunnat, henkilöt, yrittäjät voisivat paikallisesti toimia keskenään vaihtaen tavaroita ja palveluksia.  Aidosti toteutettuna paikallisraha kehittäisi paikallistaloutta ja turvaisi toimeentuloa. Verottaja tulkitsee nämä toimet veronalaiseksi tuloksi ja ainoastaan pieni naapuriapu ja talkootoiminta on verovapaata. Nykyjärjestelmän puolesta puhujat ovat tietenkin vastustamassa, koska vanhakantaisesti ajattelevat sen sotkevan talousjärjestelmän sekaisin. (jälkikommenttina korostan, että on tärkeää laatia verotuskäytännön linjauksia paikallisrahan tai aikapankkien toimintaan. Verotus sinällään on yksi tärkeimmistä rahoitusmuodoista julkisen sektorin toiminnan turvaamiseksi ja siten tärkeää on tehdä myös näille uuden talouden muodoille sellaiset pelisäännöt, joilla turvataan verojen määräytyminen oikeudenmukaisesti ilman, että näitä toimijoitten käytänteitä ei tarvitsisi alasajaa)

KUNNAT PAIKALLISRAHAN ERITYISALUEIKSI?

Euroalueen finanssikriisi on osoitus siitä, ettei tällainen vanhakantainen eurojärjestelmä toimi. Ainakin on syytä vakavasti harkita rinnalle vaihtoehtoisia paikallisrahaan perustuvia toimintamalleja. Olen myös vahvasti sitä mieltä ettei EKP:n ole syytä rajata tällaisten toimintamallien kehittymistä, vaan päinvastoin sen on jo alettava miettimään miten tällaista paikallistaloutta voitaisiin tukea euron rinnalla.

Kuntien talous on myös kytköksissä maailman finanssikriiseihin ja siten olisi valjastettava talouden asiantuntijoita pohtimaan miten voitaisiin rakentaa parempaa paikallistaloutta, joka ei heiluisi maailmantalouden myrskyissä. 

Näissä kuntien liikkeelle laskemien paikallisrahayksiköillä ihmiset voisivat maksaa kunnallisia maksuja ja veroja. Kunta voisi rahoittaa sillä tarjoamiaan palveluja. Tällaisia esimerkkejä on nykyään tuhansia ympäri maailmaa, jolloin kunnat ovat onnistuneet työllistämään ihmisiä hyvinkin tehokkaasti ja samalla ovat voineet tuvata oman taloutensa. Paikallisrahaa voi painaa tarvittanva määrän, ja koska se ei ole ns vaihdettavaa valuttaa, niin rahan arvo ei voi romahtaa. 

Esimerkkinä Toholammen paikallisrahakokeilu:

"Toho on rahaa muistuttava maksusitoumuspaperi, jonka Toke Oy on vuorostaan sitoutunut lunastamaan paikallisilta yrittäjiltä euroilla. Toholammin kunta on vuorostaan sitoutunut ostamaan näitä maksusitoumuksia Toke Oy:ltä ja jakamaan niitä stipendeinä ja muina soveliaaksi katsottuina tukina kuntalaisille tai muille yhteistyökumppaneille. Yrittäjät harkitsevat myöskin Tohojen käyttöä omina bonusseteleinään. Tällä menetelmällä varmistetaan rahan jäävän pyörimään paikallistasolla mahdollisimman pitkään. Hankkeen aikana selvitettiin myöskin mahdollisuuksia käyttää Tohoa vaihtovälineenä muualla maassa toimivien paikallisrahamallien mukaisesti."

Elämme haasteellisia aikoja euroalueen kriisin takia ja on syytä vakavasti pohtia voidaanko eu:n sisälle muodostaa tällaisia paikallistalouden erityisalueita. Luulisin, että tällainen rakenteellinen muutos kehittäisi paremmin aitoa EU:n läheisyysperiaatetta vastakkain asettelun sijaan. 

.

Vapun avauspuheeni Kiuruveden torilla 1.5.2011

Hyvä vappuväki

 Tervetuloa omasta ja Kiuruveden vasemmiston puolesta viettämään perinteellistä työväen ja ylioppilaiden  vappua.  Tänä vappuna seuraamme mielenkiinnolla uusien päättäjien linjauksia tulevassa eduskunnassa ja hallituksessa.  Uudet päättäjät ovat paljon vartijoina, kun he säätävät uusia lakeja, tekevät verolinjauksia tai miten tuleva aluepolitiikka vaikuttaa esimerkiksi  Ylä-Savon seutukuntaan. 

Niinpä mekin täältä Kiuruvedeltä huudamme huolemme uusille päättäjille ettei valtio enää sälyttäisi lisätehtäviä kunnille. Valtion palveluiden alasajon on loputtava ja on tehtävä päinvastaisia päätöksiä.  Me tarvitsemme omat poliisit ja lupapalvelut.

On myös huomioitava, että Kiuruvesi on hyvin riippuvainen valtionosuuksista ja toivomme ettei näitä lähdettäisi uusien päättäjien toimesta alentamaan.

 Arvoisat kuulijat:

 Me vasemmistossa vaadimme  päätöksentekoon avointa demokratiaa. Päätöksiä ei saa tehdä pienen piirin kabineteissa, vaan asiat on tuotava kaikille nähtäville ennen päätöksien tekoa.

Henkilökohtaisesti kannatan aitoa kansandemokratiaa, jolloin kuntalaisten ääni saataisiin paremmin kuuluville. Meidän on syytä miettiä pitäisikö tehdä enemmän kuntalaisäänestyksiä meille tärkeissä asioissa.

  

Meille kuntalaisille täytyy turvata riittävät lähipalvelut ja yksi tärkeimmistä palveluista on sosiaali- ja terveys. Me vasemmistossa vaadimme, että nämä palvelut hoidetaan julkisen järjestelmän kautta, joka turvaa tasa-arvoisen palvelun saamisen myös pientuloisille.

Palveluiden käyttäjien ääni pitäisi saada paremmin kuuluville.  Olisi hyvä järjestää Ylä-Savon Soten piiriin oma asiakas tai potilastoimikunta, jonka kautta saataisiin suoraan ihmisten palautetta Soten toiminnasta.  Me emme saa unohtaa senioriväkeämme, jotka ovat luoneet pohjan hyvinvoinnillemme.

Myös  kuntayhtymän palveluksessa toimivat työntekijät täytyy ottaa paremmin huomioon. Muutoksien vauhti ja säästämisvimma tuo tullessaan hoitajille haasteita, niin kiireen kuin uuden oppimisen muodossa. Ja jos kuntayhtymän hallinnossa tai muussa toiminnoissa havaitaan puutteita on nämä asiat korjattava.

 Arvoisat kuulijat: 

Vasemmisto on perinteellisesti ollut työväen ja heikompi osaisten puolesta puhuja.  Mutta vasemmisto kantaa huolta myös  ympäristöstä ja itsensä työllistäjistä sekä yksinyrittäjistä.

Pienet ja keskisuuret yritykset antavat työtä ja toimeentuloa myös Kiuruvedellä.

Mutta me vasemmistossa emme hyväksy pakko- ja näennäisyrittäjyyttä, joilla ei ole taloudellisia  edellytyksiä toimia markkinoilla.  Työttömien yrittäjyyskurssit ovat näissä asioissa avainasemassa antaessaan neuvoja työttömille.

 

Arvoisat kuulijat:

Olemme jatkuvien muutospaineiden edessä. Me täällä Kiuruvedellä painimme muuttotappion ja yhä ikääntyvän väestön pyörteissä.  Tässä meidän on tehtävä yhteistyötä yli puoluerajojen, jotta voisimme kääntää tilanteen päinvastaiseksi.

Meidän on katsottava positiivisesti tulevaisuuteen ja etsiä ympäriltämme mahdollisuuksia. Esimerkkinä voisi toimia lähi- ja luomuruoka ja hajautettu bioenergian tuotanto .

Tehkäämme yhdessä töitä paremman ja elinvoivan Kiuruveden puolesta.

Hyvä vappuväki

 Omasta puolestani toivotan hauskaa vapunpäivän jatkoa kaikille. Kiitoksia!

vappuyleisöä Kiuruveden torilla

Uusiutuvilla energialla voisi kattaa koko Suomen tarpeen?

Vasemmistoliiton ilmastopolitiikkaan liittyvä ajatus hiilipohjaisesta energiamuodoista irtautumisesta ja se että siirryttäisiin kohti uusiutuvia energialähteisiin sai lisävahvistusta Vaasan yliopiston tutkimuksista. Näissä tutkimuksissa on nähtävillä, että uusituvilla energialähteillä voisi turvata koko Suomen energian tarve. (Tutkimus julkaistaan Journal of cleaner production -lehdessä)
"20–30 vuoden aikajänteellä syntyy uusi hajautettu struktuuri, joka perustuu kokonaan uusiutuviin energioihin, omalta alueelta peräisin oleviin resursseihin ja täydelliseen energiaomavaraisuuteen", Kertovat: kehittämispäällikkö Pekka Peura ja projektipäällikkö Timo Hyttinen (Lähde: Tekniikka&Talous)


Tämä edellyttää valtion vahvaa osallistumista alkuvaiheen investointeihin. Mutta on myös tärkeää, että yleistä energian kulutusta tulee vähentää merkittävästi. Jos samalla tarmolla lähettäisiin innovoimaan ja toteuttamaan hajautettua uusiutuvaa energian tuotantoa, kuin ollaan toimittu ydinvoiman osalla, niin olisimme jo paljon pidemmällä. Kannatan Vasemmistoliiton ajatusta: "Ydinvoiman käytöstä on luovuttava asteittain ja siirryttävä täysin uusiutuvan energian käyttöön. Uusille ydinvoimaloille ei tule antaa lupia. Uraanikaivokset aiheuttavat vakavia ympäristöongelmia, energiantuotannossa on yhä riskejä, eikä loppusijoitusta ole ratkaistu uskottavasti. Uusien ydinvoimaloiden sähköä myydään ulkomaille, joka ei kannusta muitakaan maita vähentämään kulutustaan."

Uusiutuva energia biomassaan kohdennettuna. Ulf-Peter Granö kuva tutkimuksesta Hajautettu energiantuotanto biomassan kaasutus 2010

Kuntarahoitus oy:stä Kuntapankki?

Ajatusleikkinä olen tutkaillut Kuntarahoitus Oy:n rahoittajan roolia kuntien investointien rahoittajana.
Kuntarahoitushan on  kuntasektorin sekä  Suomen valtion omistama  luottolaitos, joka hakee kansainvälisiltä lainamarkkinoilta kilpailuttamansa lainat.

Lainojen takauksena käytetään Kuntientakauskeskusta. Lainaus Kuntientakauskeskuksen sivustolta: "Tarkoituksen toteuttamiseksi  takauskeskus voi myöntää  takauksia kuntien suoraan tai  välillisesti omistamien tai kuntien  määräämisvallassa olevien  luottolaitosten sellaiselle  varainhankinnalle, joka käytetään  antolainaukseen kunnille,  kuntayhtymille, kuntien kokonaan  omistamille tai niiden  määräämisvallassa oleville  yhteisöille sekä valtion  viranomaisten nimeämille asuntojen  vuokraamista tai tuottamista ja  ylläpitoa sosiaalisin perustein  harjoittaville yhteisöille tai niiden  määräämisvallassa oleville yhteisöille."

Järjestelmä on luotu nykyiseen talousjärjestelmään, jossa ei ole mahdollistettu kuntien ja/tai valtion oman rahoituksen liikkeelle laskemista. Rahavirta on ainoastaan mahdollista kansainvälisten liike ja luottolaitoksien kautta. Periaatteessa Kuntarahoitus kyllä pyrkii optimoimaan liikkeellä olevan rahamarkkinoiden edullisuuden kunnille kilpailuttamalla rahalaitoksia. Mutta miksi ei tässä järjestelmässä ajatella muutoksen mahdollisuutta?

Eikö voitaisi ajatella muutettavan Kuntarahoitus Oy:tä omaksi Kuntapankiksi, joka voisi rahoittaa kuntien tarvitsemat investoinnit kestävällä tavalla? Tässä tilanteessa, jossa Kuntarahoituksen kautta ollaan otettu velkaa kansainvälisiltä markkinoilta, olisi varmaan oma haasteensa saada ne vanhat saldot nollattua ennen uuden kuntapankin luomista vanhan pohjalle?

Tosin tuo osakeyhtiön muuttaisin osuuskunta muotoiseksi, koska olisi ehdottoman tärkeää saada suojattua tällainen kansanpankki muun pääoman "kaappausyrityksiltä". Päättäjien, jotka nyt hallinnoivat Kuntarahoitus Oy:tä, tulisi ottaa asiantuntijoita käyttöönsä ja miettiä vakavasti kuntarahoitusjärjestelmän muuttamista. Tällaisilla rahoitusinstrumenteillä voisimme irrottautua finanssipankkiirien leikkikehästä, jossa maksetaan "ilmaa" korkojen yms muodossa. Näillä pankkiiirien miljoonaoptioilla, jotka saadaan juuri koron kiskonnalla ja virtuaalivelkavivutuksilla yms lisätään huimasti epätasa-arvoa maailmassa. Tällöin meillä on riskinä kansojen kapinoinnin eskaloituminen.

Lähiruokaa!

Lähi- ja luomuruoka herätystä on nyt tullut eri puolilla Suomea. Tämä herätys johtunee pitkälti näistä ruoan tuotantoketjuissa havaituista epäilyttävistä ainesosista, josta media on pitänyt ääntä. On dioksiinilihaa, melamiinimaitotuotteita ja viimeisimpänä havainnot siitä, ettemme oikeastaan tiedä mitä syömme. Elintarvikepakkauksissa on erilaisia E-merkintöjä yms. Mutta jos lihatuotteessa ei ole kuin lihaa nimeksi tai marjamehuissa yms onkin esanssiaineita tai muuta vastaavia synteettisiä aineita.

Kiuruvesi edelläkävijänä lähiruoan hankinnoissa:
Tästä lähiruoka-aatteesta Kiuruvedellä on syytä olla iloinen, kun aikoinaan päättäjät antoivat tälle siunauksensa. Nimittäin lähi- ja luomuruoka oli ensimmäisinä vuosina kalliimpaa ja eikä hintataso vieläkään ole samaa luokkaa, kuin massatuotteena hankittuna. Mutta silloin katsottiin ettei eurot ole välttämättä se ainut oikea valintaperuste julkisten ammattikeittiöiden ruuan hankinnassa. Tosin eurotkin on mukana, jotka jäävät lähiruokahankinnoissa pyörittämään paikallistaloutta paremmin, kuin bulkkituoteketjuissa. Näissä eurot tahtovat lähteä maakunnista pääomapakona muille maille vierahille.

Ylä-Savossa pitäisi, kuten muuallakin maassa, lähteä rakentamaan omia lähi- ja luomuruoka hankkeita, sekä "opettaa" hankintatoimia kilpailuttamisessa. Kilpailuttaminen on on haastaavaa, jotta ei rikota hankintalakia. Mutta se on mahdollista tehdä niin, että lähituottajat voivat saada myös omia tuotteitaan hankinnan piiriin.

Luin juuri jaettua "lähiruoan käyttö julkisen sektorin ammattikeittiöissä" julkaisua. Julkaisu on vuoden vanha ja siten aika tuore. Tässä opuksessa on hyvä "piirakka", joka ilmentää hyvin Kiuruveden elintarvikkeiden prosenttiosuudet:

Kaavio: Sisäsavon seutuyhtymän julkaisuja 1/2010. Lähiruoan käyttö julkisen sektorin ammattikeittiöissä.
Tekijät: Reetta Vänttinen ja Jukka-Pekka Korpi-Vartiainen

Talousdemokratiaa kehiin ja pian!

Finanssipankit tahkoavat rahaa ja köyhät kärsii!! Taloussanomien uutisointi sanoo kyllä selvällä suomen kielellä miksi tällainen on yleensä mahdollista:

"1) Kriisimaiden luotot ovat olleet erittäin tuottoisaa liiketoimintaa, josta kansainväliset suurpankit ovat pelkästään viiden viime vuoden kuluessa tienanneet yhteensä satojen miljardien eurojen korkotuotot."

"2) Pankit luottavat muiden euromaiden, EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n varmistavan, etteivät kriisimaiden luottoriskit koidu ainakaan pankkien omiksi tappioiksi – ja että ylivelkaisten euromaiden rahoittaminen pysyy pankeille vastakin tuottoisana liiketoimintana."

Stressitestiin pitää ottaa kaikki ne toimijat, jotka estävät talouden rakenteiden muuttamisen! Kuten nykyisten valtioiden hallituspoliitikot, Eu:n ja valtioiden keskuspankkien johto, IMF yms. Kaikki vain hyssyttelevät, että tätä rakennetta ei voida muuttaa. Kyllä voi jos tarpeeksi tahtoa on. Ihmisethän nämä rakenteet ovat synnyttäneet ja on kumma jos tähän valuvikaan ei saada parannusta aikaiseksi!!

Jäähallia ja SoTea 21.3.2011 valtuustossa

Y-S SoTen palvelusopimus
 Y-S SoTen palvelusopimusta päätettäessä  keskusteluun nousi Kiuruvedelle tullut lisälasku, joka oli vajaa 800 000 euroa. Saatiin sillekkin selitys. Summasta puolet syntyi KYS: maksuista. Elikkä erityissairaanhoitoa oli tarjoiltu kuntalaisillemme ja siten ei voitane ainakaan hoidon puutteesta SoTea syyttää. Kiuruveden terveyskeskuksessa on nyt hyvä lääkäritilanne, joka tietenkin voi lisätä jatkotutkimuslähetteitä. Mutta kalliita ovat ostolääkärit ja yhdellä lääkärillä saataisiin kaksi omaa virkalääkäriä. Tähän yksityisen ja julkisen terveydenhoidon ongelmatiikkaan pitäisi saada joku ratkaisu. Mielestäni tähän tulisi puuttua jo valtakunnan päättäjien taholta.

Olihan mukana tietenkin aikuispsykososiaaliset palvelut ja muut pienemmät menoerät. Sairaanhoitopiiriltä tosin tuli palautettavaa 112 500 euroa, joten pientä lohdutusta tuli sieltäpäin talouteemme.

Periaatteessa palvelusopimus hyväksyttiin. Tosin ryhmämme oli aiheellisesti huolissaan riittääkö Kiuruveden osoittama maksuosuus kattamaan tulevan vuoden palvelut? Tähän palveluiden ja maksujen seurantaan pyydettiin Y-S Sotelta kuukausittainen seurantaraportoinnin kehittämistä. Samalla ruodittiin hiukan yhteislautakunnan roolia, josta totesin puheenvuorossani, ettei sillä ole päätösvaltaa ja sillä roolilla kahvikerhoilu saakin luvan loppua. Tässä on kuitenkin mietittävä tarkoin myös se, ettei karkuuteta päätöksentekoa liian pienelle piirille, jotta avoin demokratia toteutuisi.

Jäähallista
Investointi on aina jollain katettava. Tämä miltei miljoonan euron rahoitus katetaan pitkäaikaisella velalla. Tämä tarkoittaa jälleen syvenevää velkaantumista ja seuraavien vuosien investoinnit joutuvat myös tarkkailun alle. Tulevana keväänä tai viimeistään kesän jälkeen on syytä pitää suunnittelukokous näistä tulevista investoinneista. Meillä on kuitenkin ikääntynyttä kiinteistömassaa, katu ja viemäriverkostoa yms. Jäteveden puhdistamon tilanne on selvitettävä.  Uimahallikin tarvinnee remonttia ja sisäilmaongelmaisten päiväkotien kohtaloa on syytä miettiä huolella. Kaikki ylimääräiset muut isot investoinnit kyllä täytyy tutkailla kriittisillä silmillä.

Jäähallin käyttö edellyttää ainakin kahden lisähenkilön palkkaamista ja kiinteistön ylläpito sähköineenkin on syytä huomioida. Periaatteessa jäähalli on kuitenkin olemassa ja tuntuu järjettömältä jättää se sitten tyhjilleen. Tosin se, että asia tuotiin tässä vaiheessa päätettäväksi oli kuitenkin järjetön. Nimittäin olisihan tällainen iso investointi pitänyt tuoda talousarviokäsittelyyn oikealla aikaa eikä kesken vuotta. Mutta lasten, nuorten ja aikuisten liikkumiseen tarkoitettu jäähalli on nyt sitten julkisen sektorille siirretty, joka omissa arvoissani on oikean suuntainen toimintamalli. Tällä investoinnilla turvataan toiminta. Toivotaan vaan, ettei tule sitten rakenteissa, välineissä ja muussa toimissa ongelmia?

henkilökohtaista pohdintaa energiaomavaraisuudesta

Tällä hetkellä pohdin todellakin henkilökohtaisesti energiaomavaraisuutta. Nimittäin aikoinani tekemäni ratkaisu suorasta sähkölämmitteisestä omakotitalostani alkaa yhä enemmän tuntua virheinvestoinnilta. Tai sanokaamme näin, että se oli silloin lyhytnäköistä. Mutta vuoden 1990 luvun alkupuolella investointi oli edullista ja sähkön hintakin vielä inhimillisissä rajoissa. Nyttemmin sähköön on lisätty energiaveroa ja arvonlisäveroakin korotettiin. Hinta ei ole laskemassa vaan päinvastoin se kohoaa edelleen.

Nyttemmin kun valtion taholta ollaan tulossa vastaan bio- tai uusiutuvaan energiaan siirtymiseksi maks. 20% tuen muodossa, voisin ajatella investoitavan uusiin systeemiin. Järkevinä vaihtoehtoina omaan nykyjärjestelmään näen lähinnä yksikertaisen varaavan takan (voisi olla myös vesikiertoinen takka), aurinkokeräimen avulla tuotettu käyttöveden lämmitys, joka vaatisi uuden ns hybridivaraajan entisen tilalle. Maalämpöä olen myös laskenut. Mutta joutuisin rakentamaan vesikiertoisen patterilämmityksen ja tällöin investoinnin kuoletusaika tulee liian pitkäksi. No tämä pähkäily on lähitulevaisuuden henkilökohtainen brobleema.

 Mutta tämä on hyvä aasinsilta hypätä yleensä energiaomavaraisuus kysymykseen. Kokonaisuudessaan Suomessa pitää ajatella hajautettavan energiayksiköiden tutkimista ja siihen investoimista. Meidän pitää tukea valtiontoimesta bioenergialaitoksia, maalämpöä, aurinko ja tuulienergiaa. Meidän täytyy lähteä rakentamaan energiaomavaraisuutta ja siinä ei pidä aina katsoa markkinalähtöisyyttä, vaan Suomen kokonaisedun mukaisuutta ja irtautumista tuontienergiasta. Tämä linjaus tarkoittaa myös Suomen turvallisuuteen sijoittamista.

Energiaomavaraisuuden tutkimiseen ja käytöntöön siirtymiseen tarvitaan tietysti rahoitusta. Rahoitus tarvitsee poliittiselta päättäjiltä enemmän näkemystä ja sitoutuneisuutta linjamuutoksiin.  Meillä on nyt menossa myös suuri keskittäminen ja sen on katsottu olevan yksi "pelastava" tekijä ympäristön pelastamisessa. Meidän pitää rohkeasti antaa mahdollisuuksia ihmisten valita asuinpaikkansa. Tällöin pitäisi pystyä sijoittamaan energiaomavaraisiin talousyksiköihin. Ja näin mahdollisimman suuri irtautuminen energiayhtiöistä olisi mahdollista. Myös tulevaisuudessa syöttötariffit pitäisi laskea riittävän alhaiseksi, että uusien passiivi/energiaomavaraisten talouksien olisi mahdollista syöttää energiaa paikallistalousverkkoihin.

Lopuksi hieman ajatusleikkiä nykyjärjestelmän muutoksesta: "Julkisen sektorin omistamat rahalaitokset voisivat rahoittaa näitä energiaan liittyviä perustutkimus ja infrahankkeita. Jolloin emme olisi koronkiskuri finanssitavaratalojen armoilla, joille valtio/kunta velkaantuisi. Mutta tämä edellyttäisi vanhan liike/finanssipankkiirijärjestelmän muutosta ja uuden talousdemokratian mukaisen rahoitusjärjestelmän luomista.--> tämä puolestaan edellyttää ensimmäiseksi EU:n perussopimuksen uudistamista artiklan 104:n osalta, jolloin saataisiin oikeus keskuspankki tyyppiseen rahoitukseen näihin investointeihin."

Pieni rahatalouden kriittinen tutkailu (pieni päivitys linkkien kera)

Rahatalous on monimutkaisuudellaan kiehtova rakennelma. Se on vuosisatojen kuluessa tullut yhä monisäikeisempi kudelma, josta harva saa selvää saatikka että sitä pystyisi ohjaamaan.

Koetan itselleni selventää rahatalouden perusteita, jotta pystyisin edes hiukan ymmärtämään tyhjästä tehtyä velkataloutta. Maailmalla on, ymmärtääkseni, vallalla rahan kvantiteettiteorian mukainan käsitys rahataloudesta, jonka mukaan markkinoilla olevan rahan määrä verrattuna markkinoilla tarjolla olevien hyödykkeiden määrään, määrää yleisen kuluttajahintatason, eli kääntäen sanottuna rahan hinnan suhteessa hyödykkeisiin.

Tässä kvantiteettiteoriassa on pohjalla Fisherin yhtälön kaava:
                      
                                    M x V = P x T

• M on rahan määrä eli tietyn periodin, kuten vuoden, aikana kierrossa olevan rahan määrä
• V on rahan kiertonopeus, joka kertoo missä ajassa keskimäärin yksi rahayksikkö kulutetaan
• P on yleinen hintataso
• T on taloudellisen toimeliaisuuden määrä, jota voidaan mitata transaktioiden reaaliarvon indeksillä

Jos rahan kiertonopeus ja taloudellisen toimeliaisuuden määrä korreloivat keskenään, on siis rahan määrällä ja myytävien tuotteiden ja palvelujen määrällä suora verrannollinen yhteys hintoihin. Kausaliteetti kulkee teorian mukaan vasemmalta oikealle.

Tätä teoriaa kumarretaan kansantaloustieteessä ja sen kritisoijia syytetään kerettiläisyydestä.

Tämän teorian ollessa vallassa meitä pelotellaan jatkuvalla inflaatiopeikolla, jos talouteen syötettäisiin keskuspankki rahoituksella rahaa. Euroopassa ja siten myös Suomessa keskuspankkirahoitus on kielletty julkiselta sektorilta (perustamissopimuksen artikla 104).

Olen tutkaillut mielenkiinnolla rahajatalous blogia ja varsinkin keskuspankkirahoitus ja inflaatio osiota. Kirjoittajat Jussi Ahokas ja Lauri Holappa kertovat perusteellisesti miksi keskuspankki rahoitus ei aiheuta automaattisesti inflaatiota. Heillä on selkeä näkemys, ettei Weimarin tasavallan ja Zimbabwen hyperinflaation perussyynä ollut setelirahoitus, vaan ulkopuolinen shokki tuotannon perusrakenteisiin.

Nykypäivän setelilirahoitus esimerkki voitaisiin ottaa rapakon takaa, jossa USA:n keskuspankki syöttää virtuaalirahapainostaan bittiseteleitä markkinoille ja inflaatiosta ei ole tietoakaan. Ihmeellistä on myös se, että finanssikapitalismi on syöttänyt velkapainoitteista virtuaalihöttörahaa erilaisilla korkojohdannaisella ja nämäkään toimet eivät ole aiheuttaneet hyperinflaatiota?

Mielestäni olisi oikein tutkia kriittisesti EU:n perussopimuksia tältä osin ja lähteä rakentamaan oikeata valtion keskuspankkia. Tältä keskuspankilta valtio voisi ottaa suoraa lainaa, ilman että valtio joutuisi nykyisen kaltaiseen tilanteeseen lainanottoon koronkiskurimarkkinoilta. Holappa ja Ahokas kertovat lyhyesti ja ytimekkäästi: " Kun nykyään verotuksella pyritään takaamaan valtion talouden tasapainottaminen, jotta pitkäaikaista velkaa ei pääsisi syntymään, voitaisiin uudessa tilanteessa verotusta käyttää ainoastaan valtion kulutuksen ekspansiivisten vaikutusten eli talouskasvun ja inflaation säätelyyn. Verotuksella valtio voi vaikutta nopeastikin kierrossa olevan rahan määrään, ostovoimaan ja kokonaiskysyntään, jotka ovat talouskasvun tärkeimmät tekijät nykymuotoisessa rahatalousjärjestelmässä." 

Tarvitsemme ehdottomasti finanssikapitalismille tiukat suitset, sekä uudenlaista ajattelutapaa valtion ja kuntien rahaliikenteen systeemirakenteeseen!

Tästä asiasta on tehty hyvät koosteet videoiksi, jos asia kiinnostaa klikatkaa Aki Järvisen kommentin linkkejä. Jussi Ahokkaan ja  Lauri Holapan lisäksi seurannassa on nyt myös Aki Järvisen  ajatukset energian ja talouden kiinteästä suhteesta, hän pitää SamassaVeneessä nettisivustoa asian tiimoilta.

pitkäaikaistyöttömien hoitoon lisää resursseja!

Pitkäaikaistyöttömiä on laskennallisesti 150 000, jotka ovat kiertäneet erilaisissa työllistämistöissä ja projekteissa. Tämä ryhmä ei ole yhdenmukainen, vaan siihen joukkoon mahtuu nuoria ja keski-ikäisiä sekä eri koulutuksen omaavia henkilöitä. Tästä heterogeneettisyydestä johtuen on keinotkin oltava mitä moninaisemmat. Mikään yhden mallin mukainen systeemi ei pelaa, vaan tarvitaan monipuolinen työkalupakki, jossa mukana eri toimijoita.

Työ- ja elinkeinotoimistot eli perinteellisesti työkkärit  ottavat heidät hellään huomaansa työttömyyden alkaessa ja 500 päivän työttömyyden lähestyessä. Mutta näiden toimenpiteitten välillä ollaankin sitten enemmän passiivisia työvoimahallinnon taholta. Tutkimuksen mukaan jo kolmen kuukauden työttömyys alkaa hiljalleen nakertaa ihmistä ja passivoi pysymään poissa työmarkkinoilta. Pitkäaikaistyöttömien kustannukset kaatuvat loppujen lopuksi valtaosin kuntien kontolle.

Valtion tuottavuusohjelma, jota pidän ennemmin saneerausohjelmana, on vienyt resursseja TE-toimistoilta. Olisi ehdottoman tärkeää saada heille riittävät toimintaresurssit, jotta näille putoajajoukolle löydettäisiin oma paikkansa yhteiskunnassa. Tässä on haastetta tulevaisuudessa, johon toivottavasti jokainen kansanedustajaehdokas muistaa tutustua ja ottaa kantaa.

Toinen kysymys onkin se, että onko meillä enää tulevaisuudessa yleensäkkään töitä kaikille? Automatisoinnin myötä haetaan yritystoiminnan säästöjä palvelualoille: Automaattikassat, nettipalvelut yms syövät perustyöpaikkoja. Perusduunarin työpanosta kuulemma tarvitaan tulevaisuuden hyvinvointipalveluiden veronmaksajana. Mutta jos ei kohta ole tarpeeksi duunia, niin mitäs sitten? Missä viipyy robotiikkavero tms? Tiedetään metallifirmoja jotka automatisoivat hitsausrobotiikalla tuotantolinjoja, siten ei tarvita rivihitsareita.
Sivuhuomautuksena en voi olla mainitsematta pääomien mahdollisuutta kunnallisverottaa, kuten Kalle Isokallio muistaa muistuttaa..

On myös ehdottoman tärkeää ettei työtä teetäte sellaisella palkkatasollakaikenmaailman pätkätöissä, ettei sillä elä. Tästä sitten onkin helppo hypätä perustulo ajatukseen, josta mahdollisesti myöhemmin tarinoin lisää...

"Saattaen vaihdettava"

Olen törmännyt työssäni usein tilanteisiin, jossa havaitsen työntekijällä yksilöllistämistarpeita jo haastatteluvaiheessa. Näitä yksilöllistämistarpeita on niin nuorilla kuin aikuisilla. Työnantajalla on haasteensa jos he eivät tiedä mitä tukea saatetaan tarvita ihan työnsuunnittelu tilanteissa. Olen myös huomannut ongelmia myös niillä nuorilla, joilla ei kouluissa ole tehty esimerkiksi HOJKS:ia (henkilökohtainen opetuksen järjestämissuunitelma).

Nivelvaiheet koulutuksessa

Ihmisten on integroiduttava ympäröivään yhteiskuntaan ja tämä yhteiskunta vaatii yhä enemmän ihmisiltä. Kaikilla ei ole samanlaisia lähtökohta valmiuksia siirtyä yhteiskuntamme jäseneksi ja tässä usein tarvitaan tukea.  Meillä on rakennettu hienoja nivelvaiheisiin liittyviä tukitoimia peruskoulun ja toisen asteen koulun sisällä. Nivelvaihe peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen sujuu tänä päivänä suhteellisen kivuttomasti. Mukana on tarvittaessa kuraattori, koulupsykologi yms oppilashuoltoryhmän jäsenet. Nämä henkilöt  tapaavat ammattiopistojen vastaavat jäsenet yhdessä oppilaan ja vanhempien kanssa. Järjestelmä pyrkii huolehtimaan nuorista, etteivät he jäisi peruskoulun jälkeen "tyhjän" päälle, vaan saisivat koulutuspaikan. Tässäkin tosin on alueellista vaihtelua ja koulutuspaikkoja kaikille halukkaille ei aina järjesty.

Jos ammattiin lukeminen ja päästötodistus saataisiinkin, niin suurin haaste alkaa työelämään siirtymisessä. Mielestäni toisen asteen oppilaitoksien antamaan työelämävalmiuksiin täytyy panostaa entistä enemmän ja myös yhteistyötä yrityksien kanssa on lisättävä. Toisaalta myös yrityksien ja julkisen sektorin työnantajien on parannettava omia valmiuksiaan, jotta he olisivat valmiita ottamaan vastaan nuoria, joilla saattaa olla erityisen tuen tarpeita.

Saattaen vaihto koulutuksesta työelämään
Nykyisen Työ- ja elinkeinotoimistojen eli entisten työkkärien tulisi myös panostaa omaa valmiuttaan tehdä kiinteää yhteistyötä eri yhteistyökumppaneiden, kuten yrityksien ja oppilaitoksien kanssa. Nuoren olisi myös itse ymmärrettävä, että kaikilla näillä tukitoimilla on tavoitteena hänen itsensä tukeminen ja integroiminen ympäröivään yhteiskuntaan.

Kaikkien työpanosta siis tarvitaan, varsinkin nuoren itsensä, että saadaan nuoret mukaan yhteiskuntamme jäseneksi. Usein tarvitaan "saattaen vaihtoa", jotta ymmärrämme kaikki puhua samaa "kieltä" nuoren tullessa työelämän porteille.

Työnantajan olisi syytä huomioida:
Työnantajille tarvitaan johtamiskoulutuksessa johon pitää enemmän sisällyttää työntekijän valmiuksien huomioonottamista. Perehdyttämiseen täytyy panostaa entistä enemmän. Esimiehiä täytyisi kouluttaa havaitsemaan työntekijöiden työelämävalmiudet myös muutostilanteissa. Työntekijöiltä tarvitaan myös omaa taitoa tuoda rohkeasti esille asioita, jotka saattavat vaikuttaa työhön ja työyhteisöön. Kehityskeskustelut täytyy saada sellaiseen asemaan, johon ne ovat tarkoitettukin!