Markku Ruotsalaisen blogi

Ovatko sähköyhtiöt unohtaneet voiton tavoitteluissaan perustehtävänsä?

2012-01-04T20:16:00.001+02:00

Nykyisten myrskyjen ja sähkökatkojen aikoina on käynyt yhä selvemmin ilmi, että sähköyhtiöillä ei ole riittävää asennustaitoista kapasiteettia raivauksiin, eikä korjausasennuksiin. Yhtiöt pyrkivät tahkoamaan rahaa omistajilleen ja antamaan johtajille suuria bonuksia. Tämä raaka liikevoiton tavoittelu on nyt jo näkyvissä sähköasentajien mittavissa irtisanomissa ja juuri heitä tarvittaisiin nyt myrskyjen aikaan varmentamaan sähköyhtiöiden perustehtävää (tosin perustehtävä taitaa ollakkin voitontavoittelu omistajilleen?). Nykyisin kotien ja elinkeinoelämän lisäksi sähkökatkojen armoilla ovat vedenjakelu, jäteveden puhdistamot, terveydenhoito yms yhteiskunnalliset tärkeät toiminnot. Tämä asia on otettava vakavasti ja mietittävä kuinka pitkälle uhraamme sähköntuotannon ja jakelun, sekä ylläpidon raa`an kapitalismin alttarille.

Samaan asiaan on ottanut voimakkaasti kantaa myös Sähköliitto:

Sähköliitto muistuttaa, että esimerkiksi Fortum jakaa vuosittain omistajilleen mittavia osinkoja ja johtajilleen merkittäviä bonuksia, mutta sillä ei ole palveluksessaan enää yhtään sähköverkoston korjaukseen kykenevää henkilöä.

Sähköliiton mukaan käytännön korjaustöitä tekevät urakointiyritykset on kilpailutettu "raa'oilla 1–3 vuoden mittaisilla sopimuksilla kannattavuusrajan alle". Tämä taas on ketjureaktiona johtanut urakointiyrityksissä suuriin irtisanomisiin juuri tämänhetkisten talvimyrskyjen alla, Sähköliitto moittii.

"Jotain on pahasti vialla, kun alan noin 4 000 työntekijästä pelkästään vuonna 2011 irtisanottiin satoja asentaja ja noin kymmenen prosenttia alan ammattilaista on tällä hetkellä työttöminä", Sektoripäällikkö Sauli Väntti ihmettelee. (lähde HS)

SAVONIA JA YLÄSAVO

2011-12-30T12:02:00.003+02:00

Ylä-Savossa vellova keskustelu Savonia - ammattikorkeakoulusta täytyy asettaa oikeisiin mittasuhteisiin. Savonialle kokonaisuudessaan on annettu 145 aloituspaikan vähentämisvaade ja sen lisäksi yli 7 miljoonan euron säästämisukaasi opetus- ja kulttuuriministeriöltä (OKM). Leikkaustarpeet koskevat koko Savonian toimialaa. Vielä syksyllä oli pelko, että Ylä-Savoon kohdentuisi jopa toimipisteiden uudelleen arviointia.

Savonia – ammattikorkeakoulun hallituksen lausunto OKM:lle tarkoittaa, että vaaditut leikkaukset kohdentuisivat tällä hetkellä hyvin voimakkaasti esim. tekniikkaan, muotoiluun, musiikkiin, liiketalouteen. Ylä-Savon luonnonvara-alaan ja sosiaali- ja terveysalalle ei Savonian päätöksen mukaan kohdenneta leikkauksia. On huomattava, että meille on todella tärkeää saada koulutettua väkeä lisää myös sosiaali- ja terveysalalle, jossa alkaa näkyä huutava pula henkilöstöstä.

Mitä sitten tulee luonnonvara-alaan, OKM on omassa lausunnossaan pyytänyt Savoniaa lausumaan mahdollisuutensa ottaa luonnonvara-alalle 15 aloituspaikan lisäys. Tarkennuksena on sanottava, että kysymys ei ole suoraan lisäpaikoista vaan luonnonvara-alan lisäpaikat on löydettävä muilta Savonian koulutusaloilta. Aloituspaikkojen lisäyksen tarve voidaan kattaa sisäisesti myöhemminkin. Samalla OKM haluaa vastauksen siihen, näkeekö Savonia mahdollisena ottaa luonnonvara-alan valtakunnallista opetusvastuuta enemmän kuin nykyinen tilanne on. Savonian kuntayhtymänhallitus on ottanut positiivisen kannanoton valtakunnalliseen luonnonvara-alan koulutuksen lisäämiseen seuraavasti: ”Savonia on valmis vastaamaan valtakunnallisesti maaseutuelinkeinojen kilpailukyvystä nostamalla Iisalmen luonnonvara-alan koulutusta kansallisen tarpeen mukaan ja Savonia on valmis reagoimaan koulutuskysynnän muutoksiin pedagogisin ratkaisuin laajemminkin.” Tätä näkemystä olen myös itse tukenut. Savonia näkee myös luonnovara-alan kehittämistarpeet ja on jo tehnyt sitä tukevan päätöksen perustaessaan maaseutuyrittäjyyteen painottuvan erikoistutkijan viran yhteistyössä MTT:n kanssa.

Kokonaistilanne Savoniassa on lähitulevaisuudessa vaikea yllämainittujen mittavien säästöjen ja sopeuttamistoimien takia, joten päätöksenteossa on tehtävä laajaa kokonaistilanteen harkintaa ja yhteistyötä useiden tahojen kanssa. Kokonaisuuden hallinta ja hahmotus on ollut myös oman päätöksentekoni pohjana ja tässä vaiheessa ei ole tullut mitään sellaista ilmi, että olisin kantaani vaihtanut. Ministeriölle lähtevä lausunto takaa Ylä-Savon Savonian toiminnan säilymisen ja antaa luonnonvara-alalle mahdollisuuden kehittyä myös valtakunnalliseksi toimijaksi.

Uuden vuoden toivotuksin

Markku Ruotsalainen, yhtymähallituksen jäsen (vas).

Savonia on valmis ottamaan vastaan valtakunnallisen maaseutualan koulutusvastuun tarvittaessa!

2011-12-23T21:50:00.001+02:00

Paikallis- ja alueellisessa medioissa, kuten netissäkin on tullut virheellistä tietoa, ettei Savonia olisi valmis vastaanottamaan valtakunnallisesti maaseutualan koulutusvastuuta, jos sitä sille tarjotaan. Kuntayhtymän hallituksessa 20.12.2011 nimenomaan vahvistetaan päinvastainen viesti. Eli päätökseen on kirjattu, että Savonia on valmis vastaamaan valtakunnallisesti maaseutuelinkeinojen kilpailukyvystä nostamalla Iisalmen luonnonvara-alan koulutusta kansallisen tarpeen mukaan. Tämä yksinkertaisesti tarkoittaa myös tarvittavien aloituspaikkoja lisätään samassa tarve suhteessa. Tämä voi olla 15 tai jopa 40 ja se voidaan tehdä nopeasti sisäisillä aloituspaikka siirroilla, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Tämän lisäksi voidaan lisätä koulutuskysyntään vastaamista muillakin pedagogisin ratkaisuin. Tarkoittaa sitä, että Savonia voisi lähteä rakentamaan esimerkiksi työelämälähtöistä opetusta eri tekniikoin laajemminkin ja silloin ei olla niin sidottuja koulutusta antavaan paikkakuntaan.

Lyhyt tiivistys ammattikorkeakoulu Savonian yhtymähallituksen 20.12.2011 kokouksesta.

2011-12-21T08:41:00.001+02:00

Savonian kuntayhtymän hallituksen päätös turvaa myös alueellisten toimipisteiden toimintaa. Muutettu päätösesitys antaa kehitystyölle linjauksia, niin Varkaudessa, kuin myös Iisalmessa. On myös tärkeää, että Savonia haluaa jatkaa ISAT yhteistyötä Pohjois-Karjalan amk:n kanssa, vaikka sieltä on tullut toisenlaista viestiä.

Ylä-Savon luonnonvara-alan toimintaan tullaan vastaamaan valtakunnallisesti:

Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut omassa palautteessaan ajatuksen, että Savonia voisi kehittyä valtakunnalliseksi luonnonvara-alan toimijaksi. Yhtymähallitus linjaa tämän mahdollisuuden seuraavalla kirjauksella:

"Savonia on valmis vastaamaan valtakunnallisesti maaseutuelinkeinojen kilpailukyvystä nostamalla Iisalmen luonnonvara-alan koulutusta kansallisen tarpeen mukaan.Savonia on valmis reagoimaan koulutuskysynnän muutoksiin pedagogisen ratkaisuin laajemminkin"

Tämä on selkeästi samalla linjalla Ylä-Savon kuntapäättäjien tavoitteiden kanssa. Aloituspaikat määritellään tulevaisuudessa opetus- ja kulttuuriministeriön linjauksien mukaan. Tässä on syytä valmistautua siihen, että joistain muista ammattikorkeakouluista luonnonvara-alan koulutuslinjoja tullaan lakkauttamaan.

Varkauden voimakkaat kehittämistoimet:

Varkaus on ollut heikko vetovoimaltaan ja koulutuslinjoilta ei ole lopulta valmistunut useitakaan opiskelijoita, vaan on tullut paljon keskeytyksiä. Tähän on myös opetus- ja kulttuuriministeriö on ollut huolissaan ja vaatinut näihin heikoille linjoille vahvoja kehittämistoimia. Tässä on myös ymmärrettävä nuorten omia tavoitteita ja on selvä, että heitä ei voida pakottaa keskittymään oman paikkakuntansa koulutuksen aloituspaikoille. Savonia on ansiokkaasti lähtenyt kehittämään Varkauteen vahvaa työelämälähtöistä mallia, jossa tulee olemaan vahvaa tutkimus-, kehittämis ja innovaatiotoimintaa yhteistyössä elinkeinoelämän, kaupungin ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Tähän liittyy myös OIS- toimintamalli eli Savonia on lähtenyt kehittämään Open Innovation Space opiskeluympäristöä, joka antaa tähän Varkauden innovaatiokeskukseen hyvän lähtökohdan. Kuntayhtymän hallitus halusi vielä kirjata vahvan lisäyksen päätökseen, että Varkaudessa järjestetään koulutusohjelma erikseenkin, mikäli tällaiseen tulee elinkeinoelämän puolelta tarvetta. Näillä uusilla toimintamalleilla tullaan turvaamaan Varkauden yksikön toimintaa myös tulevaisuudessa!

OIS-mallista haluan blogata tarkemmin myöhemmin, jotta se avautuisi kaikille hieman syvällisemmin. Samoin voin lisätä Varkauden kehittämistoimien sisältöä, kun sen aika koittaa. Tärkeää on myös mieltää se tosia-asia, että Savonia voi reagoida opetustarpeisiin noin 1,5 vuoden viiveellä, kun vain on näkyvillä mitä ja mihin koulutusta on tarpeen kohdentaa.

LOPUKSI TOIVOTAN KAIKILLE HYVÄÄ JA RAUHALLISTA JOULUA!

valtuuston kokous 14.12.2011

2011-12-15T22:19:00.000+02:00

Valtuustomme vuoden viimeinen kokous, jossa käsiteltiin aluksi maataloustoimiston virkanimikkeiden muutokset. Nimikkeiden muutokset johtuivat Pielaveden, Keiteleen ja Kiuruveden maataloushallinnon yhteistoimintasopimuksesta, jossa virkanimikkeet muutettiin uusien tehtävien vastaaviksi. Toisena asiana nuijittiin ilman kommentteja oli Ylä-Savon yhteinen rakennusjärjestys. Tässä oli lähinnä päivitys nykypäivään. Tosin olihan se ollutkin lausuntokierroksilla, joissa siihen oli tehty muutosesityksiä.

Kolmantena asiana päätettiin räjähdysainetehtaalle aikaisemmin myönnetyn 300 000 euron omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiuruveden kiinteistö Oy:lle. Tässä oli mielenkiintoista se, että ko. räjähdysaineyhtiö päätti rakentaa itse tehtaansa ja ei siten käytä ko. lainaa tähän tarkoitukseen. Niinpä tämä laina on nyt tarkoitus ottaa Kiuruveden yrityskiinteistö Oy:lle, jonka kiinteistöissä on korjaus- ja muutostarpeita arvioitu menevän melkein saman summan arvosta. Tämän tiedon perusteella voitiin tällainen muutos tehdä, vaikka velkaa ei pitäisi ottaa pelkästään sen takia, että sitä saadaan.

Neljäntenä asiana esiteltiin kuluvan vuoden talousarviomuutokset, jotka ihan perustellusti oli laitettu esityslistan liitetiedostona valtuutetuille. Aina sattuu ja tapahtuu matkan varrella, kun pyritään tekemään talousarvion mukaisia tehtäviä. Mutta aina ne eivät toteudu, joko aikataulun, urakoitsijan tai jopa suunnitelmien muutoksien takia.

TALOUSARVIO 2012 KÄSITTELY
Viimeisenä asiana oli 2012 vuoden talousarvion käsittely ja siinä käytiin aluksi yleiskeskustelu ryhmäpuheenvuoroineen. Voisi sanoa yleistyksenä, ettei puheissa ollut sellaista tulta ja tappuraa, joita joskus talousarviokäsittelyn yhteydessä ollaan nähty. Tilanne on kuitenkin sellainen, että velkaannumme lisää ja teemme noin 900 000 euron alijäämäisen budjetin. Toki taustalla on vielä niitä vanhojen hyvien aikojen ylijäämiä, mutta kauan ei tällaista menoa kestetä. Investoinnit ovat pääasiassa tärkeisiin kohteisiin sijoitettuja. Varsinkin perusinfraan ja rakennuksien korjauksiin kohdennettuina ne puoltavat paikkaansa. Mutta investointitaso on miljoona tai kaksi liian korkea suhteessa vuosikatteeseen.

Sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymämme eli tuttavallisimmin Y- S Sote sai yli 50 % painoarvon puheissamme. Sote riski piilee lähinnä KYS:n menojen arviointiin, joka on nyt laitettu ns. 0% kasvulla. Tämä riskin aktivoituminen on olemassa ja olisin uhkapeluri, niin löisin vetoa, että joudumme lisätalousarvion tekemään tämän riskin lauetessa ensi vuoden aikana. Toki Sotea ei saisi syyllistää joka asiasta ja tekeehän se sitä sosiaali- ja terveysalan työtä johon kuntapäättäjät tukeutuvat järjestäessään näitä palveluita. Olen usein kritisoinut Soten henkilöstöpolitiikkaa ja niin tein myös valtuustossa. Kerroin, että kyllä siellä tunnetaan yhteistoimintalaki pilkun tarkasti mutta ei yhteistoiminnallisen lain henkeä. Tällä tarkoitin sitä aitoa henkilöstön ja johdon vuoropuhelua, jossa ei lähdetä ensin katsomaan KVTES:n pilkkuja ja pisteitä, vaan tehdään keskustelevaa yhteistoimintaa asioiden kehittämiseksi.

Itse otin omassa puheenvuorossani kantaa muutamiin yksittäisiin kohtiin talousarviossa. Esimerkiksi työllistämiseen tarkoitetut valtion TE-keskuksien kautta tulevat tukityöllistämismäärärahat supistuvat puoleen tämän vuotisesta. Tähän tulee myös reunaehtoja kenelle työllistämisrahoja voidaan kohdentaa. Näiden tukien piirissä on kolmannen sektorin toimijat, kuten työttömien yhdistys, urheilu,- ja palloiluseurat jne. Tähän kategoriaan liitetään myös kaupunki.

Valtion toimet painottavat opinto- ja työllistämispolkuja, joissa tavoitteena vakinainen työsuhde tai itsensä työllistäminen yrittäjänä. Hyviä tavoitteita mutta juuri tämän kohderyhmän "kovan ytimen" rakennetyöttömät ovat kyllä havaittu jo liian haasteelliseksi tehdä heistä nykypäivän yritysmaailmalle tehokkaita puurtajia. Yritystoiminnan aloittamisesta puhumattakaan. Hyvänä asiana näen nuortentyöpaja toiminnan, joilla pyritään ehkäisemään nuorten syrjäytymiskehitystä.

Mutta tämä työllistämistukirahan puolittaminen saattaa syventää tietyn ikäluokan syrjäytymistä ja ajautumista "pullon hengen" viekoittelevaan kutsuun. Tällöin saattaa tulla yhteiskunnallisesti kalliiksi säästää väärässä paikassa.

Otin myös kantaa urheilualueen hiekkatekonurmihankkeeseen. Tässä yhteydessä olin havainnut, että valtaosa valtuutetuista oli hiljaa myöntynyt ehdoitta hiekkatekonurmen rakentamiseen. Itse totesin, sen olevan palloilijoille varmaan hieno parannus. Samaan hengenvetoon totesin myös että vaikka avustuksia ja lahjoituksia hankkeeseen tulee, niin siihen sidotaan kiinni yli 100 000 euroa kuntamme varoja. Sanoin, ettei tässä hankkeessa saa sitten rajata käyttäjiä tietyn seuran jäsenkortin omaaviin harrastajiin, vaan sen tulee olla käytössä kaikille kuntalaisille. Myös sen toin julki ettei näytä kaupunkimme talous olevan kovinkaan syvällä, koskapa tämä hanke on yleensäkin listoilla. Itse olisin ollut valmis siirtämään hankkeen parin vuoden päähän, jotta olisi nähty mihin nykyinen taloudentila kehittyy. Olen myös huolissani kiinteistöissämme muhivaan korjausvelkaan, johon on panostettava aktiivisesti tulevina vuosina!

Heitin myös haasteen lähi- ja luomuruokamme puolesta, jotta painottaisimme tämän aatteen hyvyyttä myös ylä-savon alueella. Nimittäin tuleva tukipalveluselvitys Ylä-Savon kunnissa ja Sotessa ottaa myös kantaa ruokahuoltoomme. Ja jos pelkät eurot ratkaisevat voi olla, että saamme sanoa hyvästit lähiruoka aatteellemme.

Loppujen lopuksi talousarviomme on puristettu tiukkaan raamiin, jossa on uhkakuvia taloustilanteesta ja sisältää ns. sote riskin. Velkaannumme lisää mutta voimme kuitenkin säilyttää peruspalvelumme. Haasteita on edessämme, jossa toivotaan parasta ja pelätään pahinta.

Savonian ammattikorkeakouluakin sivuttiin ja siitä bloggaan oman kokonaisuutensa jahka olen saanut kaikki asiaan liittyvät "palikat" kasattua omaan kantaani tulevaan yhtymähallituksen kokoukseen (20.12.2011)

kommentein varustettuna yhteislautakunnan 7.12.2012 kokous

2011-12-08T22:36:00.001+02:00

Laitan tähän, nyt julkistetun, yhteislautakunnan pykälän 42 tekstinä, joka kokouksessa nuijittiin. Lisään siihen joitakin omia kommenttejani taustavärillä varustettuna. (linkki pöytäkirjaan löytyy täältä: http://ktweb.iisalmi.fi/)

Ylä-Savon SOTE- kuntayhtymän talousarvioluonnokseen sisältyvä keskeinen tavoite on jatkaa avohoitopainotteista palvelurakennetta sairaanhoidossa, vanhus-, vammais- ja mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Avohoitopainotteisuus on asiakkaiden edun mukaista ja taloudellisesti kestävä suuntaus.

STM on antanut suositukset yli 75 -vuotiaiden hoito- ja hoivapalvelujen rakenteesta. Yhteistoiminta-alueella on liikaa pitkäaikaisen terveyskeskusten vuodeosastohoidon kapasiteettia ja käyttöä ja sen purkaminen porrastetusti on välttämätöntä. Tehostettua palveluasumista on jo vuonna 2011 järjestetty suosituksen mukaisessa laajuudessa. Kotona asuvien osuus on kaikissa kunnissa alle suosituksen. Palvelusopimuksiin sisältyy kotona asumista tukevat palvelujen lisääminen. Omaishoidon tukea monipuolistetaan ja vahvistetaan. Peittävyydessä päästään suosituksen mukaiseen 6 %:iin. Seudullisen palvelusetelin käytön mahdollisuutta lisätään ja etälääkärikokeilu aloitetaan.

Jotta nämä tavoitteet voitaisiin toteutta, niin tämä edellyttää resurssien kohdentamista avopalveluihin! Kiuruvedellä on valtakunnallisen yli 75 vuotiaiden hoidon peitto ns hyvällä tasolla. Ja tähän on sitten perustettu se seikka ettei kotipalveluun tarvita lisäresursseja? Tällä virheellisellä laskentalogiikalla ei onnistuta kyllä hoitamaan lisääntyvää mielenterveys ja päihdepalvelutarvetta, jos laitospaikkoja näiltä aloilta puretaan! Kotipalveluhan työstää omassa lohkossaan miltei koko ikärepertuaarin, joten tuijottaminen pelkästään yli 75 vuotiaiden hoidon peittoon on virheellinen.

Etälääkärikokeilu on mielenkiintoinen ja toivottavasti siitä saataisiin myönteisiä kokemuksia? Kuin myös terveyskioskihankkeesta, jonka pitäisi ensi vuonna käynnistyä.

Seudullisesta vuodeosastopaikkojen yhteiskäytöstä on jo syntynyt hyviä kokemuksia lähes kahden vuoden ajalta. Potilaan ja omaisten mielipiteen kuulemisella on suuri merkitys hoidon onnistumisessa. Vuodeosastojen kuormitus on ollut yli 100 % ja sen vuoksi rakenteelliset muutokset vaativat aikaa, suunnitelmallisuutta ja porrastusta. Muutoksissa on edettävä hyvässä yhteisymmärryksessä jäsenkuntien kanssa. Tärkeää on myös henkilöstön huomioiminen muutosten valmistelussa, aikataulutuksessa ja toteutuksessa. Muutosten suunnittelun ja valmistelun avoimeen tiedotukseen väestölle, jäsenkunnille ja yhteislautakunnalle on kiinnitettävä erityistä huomiota. Palveluja uudelleen järjesteltäessä on esitettävä luotettavat laskelmat kustannuksista sekä järjestelyjen edut ja haitat vertailtaessa omaa toimintaa ostopalveluihin.

Villakoiran ydin tässä osiossa on juuri tuo avoin keskustelu ja tiedottaminen. Ei saa säikähtää myöskään seudullista vuodeosastojen käyttöä, jos se sujuu yhteisymmärryksessä omaisten ja potilaan kanssa. Pakkosiirtoihin ei saa lähteä! Viimeinen lause ostopalvelujen ja oman palvelutuotannon vertailussa on myös paikallaan. Elämme ns "hyvinvoinnin tavaratalo" maailmassa, jossa meidän terveys on syötetty pörssiyhtiöiden alttarille. Tällöin pääomapako ja jopa verojen "laillistettu" kiertäminen onnistuu näiltä suurfirmoilta.

Suunnitelma sisältää akuutti- ja kuntoutushoidon keskittämisen Iisalmen ja Kiuruveden terveyskeskuksiin. Akuutti- ja kuntoutushoidon sairaansijamäärästä on erilaiset tiedot kuntayhtymän hallituksen päätöksen esittelytekstissä kuin palvelusopimuksessa (kaikki kunnat). Akuuttihoito- ja kuntoutusosaston ja sairaalan osastojen hoidonporrastus tulisi optimoida ja siten vähentää Iisalmen sairaalan korkeaa käyttöä ja kuormitusta. Kiuruveden terveyskeskuksen on suunniteltu hoitavan kaikkien kuntien KYS:n jatkohoitopotilaita, mikä kuitenkin voi käytännössä osoittautua epätaloudelliseksi sekä vaikeaksi toteuttaa. Sonkajärven terveyskeskuksen vuodeosaston toiminnan luonnetta ja laajuutta on suunniteltu yhteistyössä kunnan ja kuntayhtymän kesken. Syyskuun alusta vuodeosaston tiloihin suunnitellaan kotihoitoa tukeva jaksohoito- ja kuntoutus yksikkö.

Tästä kappaleesta on otettava tuo Kiuruveden nykyinen tilanne eli kyllä ensisijaisesti pitäisi pystyä purkamaan nykyinen ylipaikkapaine, ennenkuin lähdetään kasvattamaan KYS:n jatkohoitopotilaita akuuttiosastolle. Tähän on tulossa seurantaryhmä, joka panostaa hoidon porrastukseen ja potilaiden siirtämiseen mahdollisimman nopeasti kotiin tai tehostettuun palveluasumiseen.

Kuntayhtymän tulee edelleen ponnistella sen eteen, että vastaanottotoiminnan painopiste on päiväaikaisissa lääkärin vastaanottopalveluissa ja että päivystyksen käyntimäärät kääntyvät laskuun. Iisalmen sairaalan palveluja ja tehokkuutta tulee tarkastella kokonaisuutena ja kunnittain sekä edelleen kehittää lyhki-, polikliinistä- ja kotihoitoa. Kuntayhtymän tulee käydä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kanssa neuvottelut yhteistyöstä ja kumppanuudesta, jotta Iisalmen sairaalan toimintaa voitaisiin kehittää ja panostukset kohdistuisivat tulevaisuutta ajatellen tarkoituksenmukaisesti sovitun työnjaon mukaisesti. Ensihoidon resurssit tulee ottaa käyttöön kaikkien kuntien alueella. Kuntoutuksen toteuttamisvaihtoehdoissa tulee huomioida Vetrean palvelut ja/ tai toimitilat. (vetrealla ei ole mennyt kovin hyvin kuntoutuksen kausiluonteisuudesta ja varsinkin veteraanien alenevasta määrästä johtuen... YT-neuvotteluitahan on jo käyty.. tämä on tietenkin mielenkiintoinen painotus ja en tiedä onko tämä oikea paikka nimetä tietty yritys esille?)

Talousarvio sisältää Koljonvirran sairaalan osastohoidon sekä avopalvelujen aikuistyöryhmän siirtäminen v. 2013 alusta sairaala- terveyskeskus kampukselle. Psykiatrisen sairaalahoidon tarve on laskenut vähitellen usean vuoden ajan. Akuutti ja psykoosihoito yhdistetään yhdeksi osastoksi ja sairaalapaikat vähenevät. Sairaalahoidon vähentäminen edellyttää riittävää avohoitoa sekä riittäviä asumis- ja asumisen tukipalveluja. Vuodesta 2007 aloitetun mielenterveys- ja päihdeosaston ja selviämisaseman käyttö on lisääntynyt vuosi vuodelta. Uudessa ympäristössä on huomioitava osastojen läheisyys ja henkilökunnan yhteiskäyttö erityisesti uhkaavissa tilanteissa.
Tässähän on käyty jonkinlaista kaplakkaa siitä, että onko Koljonvirran sairaalan kunto todella niin huono, että se olisi yksi perustelu yksikön fyysisen paikan alasajoon? Toki jos näin on, niin tuo siirto on perusteltua. Lausunnossa on kyllä painotettu ne avohoidon resurssitarpeet, jotta tällaisen yksikön sairaalahoidon avopainotteisuus tarkoittaa.

Palvelusopimuksissa on otettu huomioon se, että kaikissa kunnissa painotetaan aktivoivaa palveluohjausta työllistämistoimenpiteisiin erityisesti niiden asiakkaiden osalta, joiden toimeentulona on pelkästään toimeentulotuki. Erityisenä kohderyhmänä ovat toimeentulotuella olevat nuoret ja perheet, joiden kokonaistilannetta voidaan auttaa työllistämisen avulla.
Tässä onkin haastetta, kun katsoo hallituksemme työllistämisbudjetin alenevaa rahoitusta!

Tilaselvitys ns. kampusalueesta on työn alla ja tilaselvityksen valmistuttua tilojen ja toimintojen suunnittelu tulee tehdä pitkälle aikavälille, jotta vältytään turhilta investoinneilta. Talousarviossa olevista rakennusinvestointeja tulee lykätä mahdollisuuksien mukaan siihen saakka kun toimitilojen käyttö on tarkkaan suunniteltu ja hyväksytty. Tilojen käytön suunnittelussa on huomioitava myös Vetrean käytössä olevat tilamahdollisuudet. Kestävää kehitystä entisen rakennuskannan ylläpitämiseksi. Toki tila, toiminnot ja terveellisyys täytyy huomioida.

Kuntayhtymän tietopalvelun ja ICT –hankintojen kustannukset ovat erittäin korkeat. Valtakunnalliset ja sairaanhoitopiirin uudistukset aiheuttavat huomattavia kustannuksia. Kuntayhtymän omaan harkintaan liittyvien uudistusten kohdalla tulee harkita hankintojen siirtämistä tai muutoin kustannusten vähentämistä. Tämä tietopalveluiden hankinta, johon kuuluu atk-raudan lisäksi lisenssimaksut ovat kyllä myös yksi maailman innovatiisempia rahastuskeksintöjä! Tähän vain on "väkisin" investoitava, jotta saadaan yhdenmukaiset järjestelmät esim. e-reseptit, aluepegasos, Microsoftin lisenssimaksut ohjelmistojen uudistamiseen.. toivottavasti ei heti kohta iske valtakunnallinen yhdenmukaistaminen.. ja hups.. sinne saatiin hukutettua euroja softamaailman kapitalistien taskuun..

Yhteislautakunta esittää, että osaksi uutta järjestämissuunnitelmaa laaditaan palvelustrategian/hankintastrategian, jonka laadinnan yhteydessä käydään perusteellinen keskustelu siitä, mitkä palvelut kuntayhtymä tuottaa jatkossa itse ja mitkä palvelut ostetaan yksityisiltä tai muilta palveluiden tuottajilta. Tämä mahdollistaa myös paikalliset yritykset varautumaan hallitusti kilpailutuksiin. Ulkoistamisella on vaikutusta myös kuntayhtymän hallinto- ja taloushenkilöstöön. Ideologista yksityistämistä ja ulkoistamista on syytä välttää. Joten tällainen strategian luominen ja avoin keskustelu päättäjien, kansalaisten jne on syytä tehdä. Muutoin poukkoillaan miten sattuu ja jos sattuu omassa palvelutuotannossa hankaluuksia, niin heti ollaan ostamassa sen tilalle palveluita.

SOTE- kuntayhtymän maksuvalmius on vuoden 2011 lopussa hyvä. Nykyinen palvelusopimusten 2,3 -2,5 % kasvu on jäsenkuntien maksukyvyn ylärajassa. KYS kuntayhtymän ostoihin varattuihin määrärahoihin liittyy suuri riski, koska varaus on yhteensä n 850 000 € alle KYS ennakkomaksuosuuden. Jäsenkunnat esittävät, että palvelurakenneratkaisujen lykkääntymisestä aiheutuvista laskennallisista lisäkustannuksista yhtymähallitus tekee tarvittaessa lisämäärärahaesityksen kunnille. Mahdollisesti tarvittavat lisäresurssitarpeet käsitellään erikseen kunnallisvaltuustoissa valmistelun jälkeen kevättalvella 2012. Yhteislautakunta pitää tärkeänä sovittaa yhteen peruskuntien taloudelliset mahdollisuudet ja sosiaali- ja terveydenhuollon kasvavat palvelutarpeet yhteistyöllä ja aktiivisella vuoropuhelulla kuntien ja kuntayhtymän kanssa. Optimistinen ajattelu Kys:n menoista voi tulla takkiin.. toivottavasti olen väärässä..

Lopuksi yhteislautakunta toteaa, että kokonaisuutena sosiaali- ja terveydenhuollon ja ympäristöpalvelut säilyvät hyvällä tasolla esitetyssä talousarviossa, kunhan saadaan rekrytoitua henkilöstöä avoimena oleviin virkoihin (terveyskeskuslääkärit, hammaslääkärit). Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon lähipalvelujen säilyttäminen on keskeinen lähtökohta toimivalle hoidonporrastukselle.

Työterveyshuollon vaihtoehdot: jatkuminen nykyisellään, liikelaitos tai ostopalvelu on kyllä tarkoin harkittava. Tätä ei yhteislautakunta erikseen nostanut esille. Mutta tulevana tiistaina 13.12.2011 kuntayhtymän hallituksessa asiaa käsitellään. Täytyypä seurata minkälaisen esityksen kuntayhtymän viranhaltijat tässä työterveyshuollon osalta esittää!

valtuuston kokous 31.10.2011

2011-11-01T20:02:00.000+02:00

Valtuuston kokous alkoi kello 18 ja päättyi 21:30. Bloggaan tähän muutaman pääkohdan tästä kohtuullisen pitkästä kokouksestamme.

Syy-yhteys pitkään kokoukseen löytyy Rantakylän osayleiskaavoituskeskustelussa, joka päätyi kahteenkin äänestykseen. Merkillinen asioiden tietämättömyys oli taustalla, koskapa kaava mahdollistaa alueelle tulevat tontit ja reitit. Näillä suuntaa-antavilla reittivalinnoilla ei tehdä mitään pakkolunastus toimenpiteitä, eikä tonteille tule tietenkään osayleiskaavalla kiinteistöveromaksuja. Toki taustalla on tietenkin yksityisomisteisten maaomaisuuden koskemattomuus kysymys. Mutta tontin omistajat tekevät omat ratkaisunsa asiassa ja ketään ei pakoteta mihinkään toimenpiteisiin.

Kaupunginhallituksen ehdotus meni läpi 22 - 10. Toinen äänestys oli Haapaniemestä jatkuva polku, jossa äänestys meni 20 - 12. Kokoomuksella oli kova tahto poistaa rantareitti kaavasta ja tämä olisi sitten katkaissut kaavaprosessin. Tällöin koko kaavoitus olisi pitänyt alkaa alusta. Itse jääväsin itseni koko pykälässä, koskapa lähisukulaiseni asuu Rantakylässä. Tarkemmin kaavasta tästä: Rantakylän osayleiskaavoitus.

Listalla oli paljon asioita, kuten osavuosikatsaus. Tässä yhteydessä todettiin eri hallintokuntien menevän pääosin suunnitellusti kohti loppuvuotta. Siitä voisi ottaa esille Y-S Soten aiheuttamisperiaatteen mukaisen maksun tämän vuoden alkupuolikkaalta, joka näyttäisi 0,6 milj. euroa arvioitua enemmän. Pientä kompensaatiota tähän tuo 0,5 miljoonan verotulojen myönteinen kehitys. KYS- menot ovat olleet erikoissairaanhoidon osalta ennusteiden mukaiset. Sote asioista on syytä tehdä yleisimminkin tarkempaa tutkailua, josta voisi blogata vähän myöhemmin lisää. Varsinkin tiedonkulku ja päätöksenteon avoimmuus mietityttää.

Käsittelimme myös strategiapäivitystä. Muutoksia ei tähän juurikaan tehty, koskapa päälinjat vedettiin jo yhteisessä strategiaseminaarissamme. Strategia aihioon voi tutustua täältä Kiuruveden strategia. Tästä voi ottaa useita näkökulmia keskusteluun ja varmaan nyt kuntarakenneuudistus on kaikkien huulilla. Tässä vaiheessa meidän strategiassamme seisoo: "itsenäinen, yhteistyötä tekevä..". Tämä on asia johon on palattava viimeistään siinä vaiheessa, kun kaupunkimme antaa kannanoton valtionvarainministeriölle ensi vuoden puolella. Olisiko syytä alkaa miettimään missä vaiheessa tehtäisiin neuvoa antavaa kuntalaisäänestys asiassa?

vakituisen kiinteistöveron määrittäminen:
Loppupuolella kokousta oli vielä meidän ryhmämme esitys vakituisen asuinkiinteistön verotuksen pudottaminen 0,55% --> 0,40%. Perustelumme oli, että tämä vaikuttaa esimerkiksi Kiurunkulman kiinteistöyhtiön tarpeeseen korottaa vuokria. Usein nämä pienetkin vuokrankorotukset vaikuttavat juuri pienituloisiin, työttömiin ja yksinhuoltajiin. Ympäristökuntien vakituisten asuinkiinteistöjen verotus on alhaisempi kuin Kiuruveden. Esimerkiksi Pyhäjärven valtuusto alensi samana päivänä vakituisen asuinkiinteistöjen verotusta 0,55% --> 0,45%. No koetimme parhaamme perustella, mutta äänestyksen ryhmämme hävisi 26-9, jossa huomataan ettei solidaarisuutta juurikaan löytynyt muilta puolueilta vähäväkisten puolustamiseksi ei edes perussuomalaisilta.

Sosiaalinen arvostus, kulutus ja velka

2011-10-19T15:47:00.000+03:00

Nyt kun vahvasti näyttää, että taloudellisen kurimuksen aalto lyö yli euroopan ja velkavetoinen talousjärjestelmä on romahtamassa, niin miten käy niitten ihmisten joiden sosiaalisen itsetunnon ja arvostuksen maailma on peilautunut kulutusshoppailuun?

Voidaan ottaa pieni annos ajattelua ihmismielen ja ihmisyhteisön sosiaaliseen arvostusmaailmaan, joihin kuluttajatavaroita tuottava yritysmaailma koettaa vedota. Yrityksien seireenilaulu tuottaa tavaroita ja palveluksia yli perustarpeiden. Ihmismielessä täytyy olla jokin joka aktivoi saamaan uudemmat materialismihärpäkkeet. Ja ne pitää saada vielä mahdollisimman nopeasti heti kun ne saapuvat markkinoille. Ihmisillä (kuluttajilla) ei siten ole kärsivällisyyttä säästää sivuun tarvittavaa rahamäärää, joten sitten otetaan pikavippi tai kulutusluotto velkaa. Tästä aikakaudesta voitanee puhua myös "heti mulle kaikki tänne" ajasta. Tämä tietysti on yksi velkatalouden peruspilareista eli helpon velan saaminen, jotta tavara liikkuisi mahdollisimman nopealla kiertovauhdilla.

Tähän voi helposti liittää "hehkulamppu huijaus" systeemin. Tietokone, kännykkä, tulostin yms maailmassa kiertoaika on todella lyhyt. Tämä näkyy mm sähkö- ja elektroniikkaromujen kierrätyspisteissä. Materiaalivirtojen kiihtyvä kasvu syö maapallomme elikelpoisuutta ja kasvun rajat tulevat myös sieltä kautta vastaan. Mutta tärkeintä on ollut tavaravirtojen kiihtyvä kiertoaika, joka on suuryrityksien kvarttaalisykleissä olevaa valtimon sykettä. Nyt tämä syke alkaa taantuman koettaessa hiljetä.

Tarkastaeltaessa syvemmin ihmisten kulutusta ovat eri tutkijat huomanneet yhdenmukaisuuksia ihmisten kulutustottumuksissa. Myös kehittyvien maiden yhteiskuntien on nähty käyttäytyvän samoilla kehityskaarilla. Kulutus ja antropologiset tutkimukset osoittavat, että kulutustavarat tarjoavat symbolisen kielen, jonka avulla me viestimme jatkuvasti toistemme kanssa, emmekä vain tavarasta sinänsä, vaan myös todella tärkeistä asioista, kuten perheestä, ystävyyssuhteista, yhteenkuuluvuudesta, yhteisöstämme, identiteetistämme, yhteiskunnallisesta asemastamme ja jopa elämän tarkoituksesta. Sanoo mm Tim Jackson Hyvinvointia ilman kasvua kirjassaan 2009.

Antropologi Emma Mawdsleyn 2004 mukaan ilmiö ei ole ominaista pelkästään länsimaille, vaan hän on omassa tutkimuksessaan havainnut, että intian keskiluokka on voimakkaasti mieltynyt länsimaiseen elämäntapaan. Tällöin he hakevat länsimaisten arvojen ja tavaroiden kiihkeää tavoittelua. Myös antropologi Mary Douglas 2006 on tutkimuksissaan todennut, että kuluttaja yleistavoite kaikkialla maailmassa "auttaa luomaan sosiaalinen maailma ja löytämään uskottava paikkansa siinä"

Antropologit ovat löytäneet tällaisen materiaalisen hyvän vertauskuvallisen roolin kaikissa yhteiskunnissa, joissa aihetta on tutkittu.

Maslow on kova sana vielä näinäkin päivinä. Kulutusshoppailussa on usein mukana tarvehierarkian pyramidin yläosan tarpeet.

Tutkijoiden näkemyksien perusteella ihmismielen jatkuva tavaroiden haaliminen on siis osa sosiaalisen arvostuksen mittari yhteisössä. Tähän liittyy myös ei materiaalisen "tavaran" haaliminen ns virtuaalipeleissä. Esimerkkinä varhaisnuorille suunnattu habbo, jossa eri kalusteilla ja statuksella saadaan arvostusta virtuaaliyhteisössä. Yritysmaailmassa koetetaan pitää yllä jatkuvaa kulutusvirtaa herättämällä juuri yllämainittuja mielikuvia, joihin samastumalla olet sosiaalisessa yms hierarkkisessa portaassa arvostetussa asemassa. Olkoon tulevaisuudessa tätä viettiä sitten kasvattamassa virtuaaliseinävaatteet tai bemari autotallissa.

Onko meillä ihmisillä sisäänrakennettu vietti, kuten psykologi William James aikoinaan totesi? Tällaiseen geneettiseen viettiin on saatu hieman vahvistusta aivotutkimuksella, jossa on todettu noin 5,8 prosentilla väestöstä on mielihyvän tunne eli dopamiinin eritys korkeampi ja aiheuttaa pakonomaista ostopainetta. Pitäisikö näille harkita lääkitystä? Ja meille muille arvomaailman kasvatusta, niin että voisimme kasvaa itsetunnoltamme sellaisiksi, että sosiaalisen arvostuksen voisimme sivuuttaa takavasemmalle?

Tässä on useita mielenkiintoisia tutkimuksen säikeitä, joihin olisi hyvä tarkemmin paneutua. Ihmismielen muuntautuminen geneettiseltä perimältään vie aikaa ja siitä ajasta jolloin olimme vielä luolamiehen asteella ei maapallon aikajanaa katsellessa ole kovinkaan pitkä-aika. Meillä voi olla vielä heijastumia keräilijäihmisen ja varsinkin maskuliinisen tavaroiden keräämisen statussymboliikan antamasta vahvistuksesta saada vastakkainen sukupuoli kiinnostumaan itsestään ;)

Paikallisrahasta on hyvä videonpätkä.

2011-10-18T23:13:00.000+03:00

Emme saa antaa rasistisuudelle valtaa kasvaa!

2011-10-16T11:32:00.000+03:00

Luin tässä aamukahveella Iisalmen Sanomia (16.10.2011), jossa oltiin haastateltu Kiuruvedellä olevien ulkomaalaisten pitserioiden omistajia. Heitä kohtaan on yhä enenevässä määrin tehty ilkivaltaa. Sanomattakin on selvää, että jokaisen meistä on irtisanouduttava muukalaisvihasta, jota myös rasistisuudeksi kutsutaan.

Meidän on tehtävä paljon työtä ennakkoluulojen karsimiseksi ja tähän täytyy ottaa myös selkeä linja Kiuruvedenkin kaupungin päättäjien taholta ettei tällaista suvaita. Pelon ilmapiiriä ei saa päästää ilmiliekkeihin. Pelolla hallitseminen on myös yksi terrorismin muodoista, jos se päästetään valloilleen.

Tähän asiaan liittyy, jälleen kerran, se karu tosiseikka ettei Kiuruvedellä ole omaa poliisia, vaan Ylä-Savossa kiertelevät partiot, jotka eivät ole lähettyvillä silloin kun niitä tarvitaan! Ja jos aletaan mennä yksityisten vartiointiliikkeiden tai muun ei julkisen viranomaisen toiminnan tonteille, niin kohta meillä on omia kodinturvajoukkoja.Tilanteen päästessä niin pitkälle, että kohta meillä on ruskeapaidat, jotka sanovat: "jos et ole meidän puolella olet meitä vastaan.." niin ollaan jo niin syvällä patriotismisissa, joka ohittaa kaiken normaali moraalin ja eettisyyden ihmisyhteisöissä. Tästä poliiisiasiasta pohdin hieman "tinatähtiä kylille" blokkauksessani.

Tähän loppuuun hyvä tiivistelmä, joka kertoo osaltaan niitä rasistisuuden perussyitä:

"Rasismi kumpuaa ennakkoluuloista ja pelosta
Rasismi käsitteenä tarkoittaa ihmisryhmän arvottamista esimerkiksi ihonvärin, kansalaisuuden, etnisen alkuperän, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella alempiarvoiseksi kuin muut ihmisryhmät. Rasismi on siis ihmisryhmän tai sen jäsenen ihmisarvon alentamista.
Rasismi ideologiana pohjautuu uskomukseen ihmisrotujen olemassaolosta. Nykytiede on kuitenkin jo vuosikymmeniä sitten osoittanut, että tämä ajattelutapa ei pidä paikkaansa. Nykyään rasismia perustellaankin usein kulttuurien välisillä eroilla: kulttuurierot nähdään esteenä ihmisten kanssakäymiselle. Olisi kuitenkin syytä muistaa, että kulttuuri on muuttuva asia. Kulttuurien kohtaamisen tuloksena on syntynyt esimerkiksi tämän päivän suomalainen kulttuuri.
Rasismin taustalla piilevät usein voimakkaat ennakkoluulot ja stereotypiat. Ennakkoluulot ja stereotypiat ovat ihmiselle luonnollinen tapa jäsentää maailmaa silloin, kun oma tieto ei riitä. Tietämättömyydestä kumpuavat ennakkoluulot ja stereotypiat voivat johtaa rasismiin" Lähde: punainen risti

kokoustamista pitkin viikkoa

2011-09-08T18:18:00.000+03:00

Valtuusto maanantaina, jossa itselleni tärkeä koulunkäyntiavustajien nimikkeen muutos koulunkäynninohjaajiksi oli ensimmäisenä asiana. Nimikkeen muutoksen perustelut olivat ilmeisesti niin perusteelliset ettei tämän asian tiimoilta tarvittu keskusteluja ja hyvä niin. Yrityskiinteistöt Oy:lle myönnettiin omavelkainen takaus 150 000 euron lainalle ja siinäkään ei ollut mitään estettä hyväksyä takaus.

Mutta sitten keskustelua herätti Heinäkylän koulun myynti, jossa todettiin sen menevän allekirjanpitoarvon (63200 € kirjanpitoarvo ja myyntihinta 12 100 €). Asiasta äänestettiin 32 - 2 ja myyntipäätös voitti äänestyksen. Itsekkin olin myynnin kannalla, koska nykyään koulujen myynti ei ole saanut oikein tuulta purjeisiin ja vuotuiset ylläpitokustannuksetkin olisivat olleet yli 20 000 euroa.

Keskiviikkona oli opetuslautakunta, jossa tärkeämpiä asioita olivat investointilistan hyväksyntä ja yksityisen hoidon kuntalisä. Katsotaan kerronko näistä lähemmin jahka pöytäkirjat on tarkastettu.

Yhteislautakunta oli sitten keskiviikkoillan päätteeksi. Täällä käsiteltiin mm Y- S Soten osavuosikatsaus. Huolestuttavia lukuja kokonaisuudessaan. Kiuruvedellä oli useita osa-alueita, joihin tulee kiinnittää huomioita. Esimerkiksi päivystyksen suhde normaaliin päiväkäyttöön oli edelleen korkea. Talousluvut näyttäisi myös sen että terveydenhuollollisia tarpeita on ja asiakkaat ovat kyllä saaneet hoitoa mutta se tulee tietenkin maksamaan. Haasteita tulee kyllä olemaan koko sosiaali- ja terveydenhoitoalalle. Mutta toisaalta Iisalmen aluesairaalan erikoissairaanhoidon nousu, Kiuruveden osalta on osin positiivista. Nimittäin jos hoitoa olisi pitänyt hakea KYS:n piiristä, niin olisi se ollut huomattavasti kalliimpaa.

No tässä lyhyt viittaus viikon kokoustamiseen ja täytyy tarvittaessa palata aihioihin..

Kiireesti paikallisvaluuttojen kehittämiseen!

2011-08-14T11:19:00.001+03:00

Elämme haasteellisia aikoja, niin euroalueen, kuin myös muun maailman rahatalouden kriisin takia. Ja nyt viimeistään on syytä pistää vauhtia paikallisten talouksien ja myös paikallisvaluuttojen kehittämiseen. Alla oleva on aikaisemmasta blogitekstistäni, joka on kyllä yhä ajankohtaisempi mitä syvemmälle kriisiä ajaudutaan.

KUNNAT PAIKALLISRAHAN ERITYISALUEIKSI?

Euroalueen finanssikriisi on osoitus siitä, ettei tällainen vanhakantainen eurojärjestelmä toimi. Ainakin on syytä vakavasti harkita rinnalle vaihtoehtoisia paikallisrahaan perustuvia toimintamalleja. Olen myös vahvasti sitä mieltä ettei EKP:n ole syytä rajata tällaisten toimintamallien kehittymistä, vaan päinvastoin sen on jo alettava miettimään miten tällaista paikallistaloutta voitaisiin tukea euron rinnalla.

Kuntien talous on myös kytköksissä maailman finanssikriiseihin ja siten olisi valjastettava talouden asiantuntijoita pohtimaan miten voitaisiin rakentaa parempaa paikallistaloutta, joka ei heiluisi maailmantalouden myrskyissä.

Näissä kuntien liikkeelle laskemien paikallisrahayksiköillä ihmiset voisivat maksaa kunnallisia maksuja ja veroja. Kunta voisi rahoittaa sillä tarjoamiaan palveluja. Tällaisia esimerkkejä on nykyään tuhansia ympäri maailmaa, jolloin kunnat ovat onnistuneet työllistämään ihmisiä hyvinkin tehokkaasti ja samalla ovat voineet tuvata oman taloutensa. Paikallisrahaa voi painaa tarvittavan määrän, ja koska se ei ole ns vaihdettavaa valuuttaa, niin rahan arvo ei voi romahtaa.

Nykyverotuslainsäädännön kanssa päästään sinuiksi, jos huolehditaan, että kunnallispuolen verot maksettaisiin paikallisrahana ja valtion osuus muodostettaisiin paikallisrahan ja euron keskinäisestä arvon määrityksestä. Ja nämä velvollisuudet hoidettaisiin olemassa olevien rahalaitoksien kautta.

Paikallisrahat jäisivät aina oman yhteisön kiertoon. Tällainen paikallisvaluutta tukisi kunnan lähituotantoa ja pienten toimijoiden toimeentuloa. Näin toimiessa alkaisimme päästä irti globaalista valuutta ja sijoittelukeinottelusta!

Perhepäivähoidon paikallisista linjauksista

2011-06-15T22:38:00.000+03:00

Tässä on kevään ja alkukesän huhkittu eri asioiden kimpussa. Eräs haasteellinen asia on ollu perhepäivähoitajien paikallisneuvottelu heidän siirtyessä 1.8.2011 työaikalainsäädännön piiriin.

Paikallisneuvottelut on käyty hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa ja asiassa on pidetty myös yhteinen tilaisuus perhepäivähoitajien kanssa keväällä. Nyt on tarkoitus aloittaa Kiuruvedellä 13 viikon tasoittumisjakso, jona aikana pyritään ylityöt tasoittumaan. Työvuoroluettelo laaditaan 7:lle viikolle, joka tulee ilmoittaa työntekijälle viikkoa ennen työvuoron alkamista.

Ylityötä saadaan teettää enintään 138 tuntia neljässä kuukaudessa, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. Paikallisesti voidaan sopia lisätyön tekemisestä, jolloin lisätyön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa. Sovittiin, että Kiuruvedellä ylityön enimmäismäärä on 330 tuntia kalenterivuodessa.

Ylityötä ei saa kuitenkaan suunnitella etukäteen työvuoroluetteloon ja se täytyy sopia työntekijän kanssa erikseen. Sovittiin nyt kokeiltavaksi, että ylityöstä sovitaan työvuoroluettelon yhteydessä erikseen.

Meillä on myös erinäisiä muita paikallissopimuksia, jotka päättyvät vuoden 2011 lopussa ja näihin on syytä palata ennen sopimuksien loppumista.

Haasteena on myös poliittinen linjaus siitä, että olemmeko valmiita Kiuruvedellä, kuin muuallakin Suomessa pitämään yllä perhepäivähoitoa? Tämä perhepäivähoitajien työajan inhimillistäminen ns normaaliksi työaikalainsäädännön puitteisiin ei saa uhata tätä ammattikuntaa, jossa pienet lapset saavat kodinomaista hoitoa. Uhka muodustuu siinä vaiheessa, kun kunnallisen päätöksentekoon annetaan arvioitavaksi tähän perhepäivähoitajien inhimillistämiseen lasketut euromäärät... Toivotaan, että arvovalinnat ovat perhepäivähoidolle jatkossakin myönteisiä.

Verotuskäytäntö paikallistalouden (paikallisrahan) kehittymisen jarruna

2011-05-28T23:07:00.000+03:00

Paikallistalouteen pitäisi pystyä synnyttämään uusia muotoja, jolloin alettaisiin elämään enemmän ihmistä varten (elonkehäämme unohtamatta) eikä niinkuin nykyisessä järjestelmässä jossa eletään taloutta varten. Nykyään elämme vielä finanssitalouden armoilla, jossa paikalliset alueet kylineen ja ihmisineen ei ole minkään arvoista jos päätetään esimerkiksi siirtää tuotantolaitoksia halvemman tuotannon maihin. Vaihtoehtoisesti laitetaan ihmisiä "kilometritehtaalle" osakkeen omistajien pikavoittojen takia.

Paikallistaloutta voisi lähteä kehittämään mm paikallisrahalla. Mutta Suomen verotus kohtelee paikallisraha veronalaisena tulona, jota ei tietenkään voi maksaa samalla rahayksiköllä, vaan siihen tarvitaan euroja. Tämä verotuskäytäntö vaikeuttaa paikallisrahan käyttöä. Paikallisrahaa käytetään Suomessa yleensä vaihtopiireissä. Nimenä voi olla merkkari, käpy, toho eli nimi rahayksikölle voi olla mikävain.

Ydinajatuksena on, että eri ammattikunnat, henkilöt, yrittäjät voisivat paikallisesti toimia keskenään vaihtaen tavaroita ja palveluksia. Aidosti toteutettuna paikallisraha kehittäisi paikallistaloutta ja turvaisi toimeentuloa. Verottaja tulkitsee nämä toimet veronalaiseksi tuloksi ja ainoastaan pieni naapuriapu ja talkootoiminta on verovapaata. Nykyjärjestelmän puolesta puhujat ovat tietenkin vastustamassa, koska vanhakantaisesti ajattelevat sen sotkevan talousjärjestelmän sekaisin.

KUNNAT PAIKALLISRAHAN ERITYISALUEIKSI?

Näissä kuntien liikkeelle laskemien paikallisrahayksiköillä ihmiset voisivat maksaa kunnallisia maksuja ja veroja. Kunta voisi rahoittaa sillä tarjoamiaan palveluja. Tällaisia esimerkkejä on nykyään tuhansia ympäri maailmaa, jolloin kunnat ovat onnistuneet työllistämään ihmisiä hyvinkin tehokkaasti ja samalla ovat voineet tuvata oman taloutensa. Paikallisrahaa voi painaa tarvittanva määrän, ja koska se ei ole ns vaihdettavaa valuttaa, niin rahan arvo ei voi romahtaa.

Esimerkkinä Toholammen paikallisrahakokeilu:

"Toho on rahaa muistuttava maksusitoumuspaperi, jonka Toke Oy on vuorostaan sitoutunut lunastamaan paikallisilta yrittäjiltä euroilla. Toholammin kunta on vuorostaan sitoutunut ostamaan näitä maksusitoumuksia Toke Oy:ltä ja jakamaan niitä stipendeinä ja muina soveliaaksi katsottuina tukina kuntalaisille tai muille yhteistyökumppaneille. Yrittäjät harkitsevat myöskin Tohojen käyttöä omina bonusseteleinään. Tällä menetelmällä varmistetaan rahan jäävän pyörimään paikallistasolla mahdollisimman pitkään. Hankkeen aikana selvitettiin myöskin mahdollisuuksia käyttää Tohoa vaihtovälineenä muualla maassa toimivien paikallisrahamallien mukaisesti."

Elämme haasteellisia aikoja euroalueen kriisin takia ja on syytä vakavasti pohtia voidaanko eu:n sisälle muodostaa tällaisia paikallistalouden erityisalueita. Luulisin, että tällainen rakenteellinen muutos kehittäisi paremmin aitoa EU:n läheisyysperiaatetta vastakkain asettelun sijaan.

Vapun avauspuheeni Kiuruveden torilla 1.5.2011

2011-05-01T15:55:00.000+03:00

Hyvä vappuväki

Tervetuloa omasta ja Kiuruveden vasemmiston puolesta viettämään perinteellistä työväen ja ylioppilaiden vappua. Tänä vappuna seuraamme mielenkiinnolla uusien päättäjien linjauksia tulevassa eduskunnassa ja hallituksessa. Uudet päättäjät ovat paljon vartijoina, kun he säätävät uusia lakeja, tekevät verolinjauksia tai miten tuleva aluepolitiikka vaikuttaa esimerkiksi Ylä-Savon seutukuntaan.

Niinpä mekin täältä Kiuruvedeltä huudamme huolemme uusille päättäjille ettei valtio enää sälyttäisi lisätehtäviä kunnille. Valtion palveluiden alasajon on loputtava ja on tehtävä päinvastaisia päätöksiä. Me tarvitsemme omat poliisit ja lupapalvelut.

On myös huomioitava, että Kiuruvesi on hyvin riippuvainen valtionosuuksista ja toivomme ettei näitä lähdettäisi uusien päättäjien toimesta alentamaan.

Arvoisat kuulijat:

Me vasemmistossa vaadimme päätöksentekoon avointa demokratiaa. Päätöksiä ei saa tehdä pienen piirin kabineteissa, vaan asiat on tuotava kaikille nähtäville ennen päätöksien tekoa.

Henkilökohtaisesti kannatan aitoa kansandemokratiaa, jolloin kuntalaisten ääni saataisiin paremmin kuuluville. Meidän on syytä miettiä pitäisikö tehdä enemmän kuntalaisäänestyksiä meille tärkeissä asioissa.

Meille kuntalaisille täytyy turvata riittävät lähipalvelut ja yksi tärkeimmistä palveluista on sosiaali- ja terveys. Me vasemmistossa vaadimme, että nämä palvelut hoidetaan julkisen järjestelmän kautta, joka turvaa tasa-arvoisen palvelun saamisen myös pientuloisille.

Palveluiden käyttäjien ääni pitäisi saada paremmin kuuluville. Olisi hyvä järjestää Ylä-Savon Soten piiriin oma asiakas tai potilastoimikunta, jonka kautta saataisiin suoraan ihmisten palautetta Soten toiminnasta. Me emme saa unohtaa senioriväkeämme, jotka ovat luoneet pohjan hyvinvoinnillemme.

Myös kuntayhtymän palveluksessa toimivat työntekijät täytyy ottaa paremmin huomioon. Muutoksien vauhti ja säästämisvimma tuo tullessaan hoitajille haasteita, niin kiireen kuin uuden oppimisen muodossa. Ja jos kuntayhtymän hallinnossa tai muussa toiminnoissa havaitaan puutteita on nämä asiat korjattava.

Arvoisat kuulijat:

Vasemmisto on perinteellisesti ollut työväen ja heikompi osaisten puolesta puhuja. Mutta vasemmisto kantaa huolta myös ympäristöstä ja itsensä työllistäjistä sekä yksinyrittäjistä.

Pienet ja keskisuuret yritykset antavat työtä ja toimeentuloa myös Kiuruvedellä.

Mutta me vasemmistossa emme hyväksy pakko- ja näennäisyrittäjyyttä, joilla ei ole taloudellisia edellytyksiä toimia markkinoilla. Työttömien yrittäjyyskurssit ovat näissä asioissa avainasemassa antaessaan neuvoja työttömille.

Arvoisat kuulijat:

Olemme jatkuvien muutospaineiden edessä. Me täällä Kiuruvedellä painimme muuttotappion ja yhä ikääntyvän väestön pyörteissä. Tässä meidän on tehtävä yhteistyötä yli puoluerajojen, jotta voisimme kääntää tilanteen päinvastaiseksi.

Meidän on katsottava positiivisesti tulevaisuuteen ja etsiä ympäriltämme mahdollisuuksia. Esimerkkinä voisi toimia lähi- ja luomuruoka ja hajautettu bioenergian tuotanto .

Tehkäämme yhdessä töitä paremman ja elinvoivan Kiuruveden puolesta.

Hyvä vappuväki

Omasta puolestani toivotan hauskaa vapunpäivän jatkoa kaikille. Kiitoksia!

vappuyleisöä Kiuruveden torilla

Uusiutuvilla energialla voisi kattaa koko Suomen tarpeen?

2011-04-15T20:27:00.000+03:00

Vasemmistoliiton ilmastopolitiikkaan liittyvä ajatus hiilipohjaisesta energiamuodoista irtautumisesta ja se että siirryttäisiin kohti uusiutuvia energialähteisiin sai lisävahvistusta Vaasan yliopiston tutkimuksista. Näissä tutkimuksissa on nähtävillä, että uusituvilla energialähteillä voisi turvata koko Suomen energian tarve. (Tutkimus julkaistaan Journal of cleaner production -lehdessä)
"20–30 vuoden aikajänteellä syntyy uusi hajautettu struktuuri, joka perustuu kokonaan uusiutuviin energioihin, omalta alueelta peräisin oleviin resursseihin ja täydelliseen energiaomavaraisuuteen", Kertovat: kehittämispäällikkö Pekka Peura ja projektipäällikkö Timo Hyttinen (Lähde: Tekniikka&Talous)

Tämä edellyttää valtion vahvaa osallistumista alkuvaiheen investointeihin. Mutta on myös tärkeää, että yleistä energian kulutusta tulee vähentää merkittävästi. Jos samalla tarmolla lähettäisiin innovoimaan ja toteuttamaan hajautettua uusiutuvaa energian tuotantoa, kuin ollaan toimittu ydinvoiman osalla, niin olisimme jo paljon pidemmällä. Kannatan Vasemmistoliiton ajatusta: "Ydinvoiman käytöstä on luovuttava asteittain ja siirryttävä täysin uusiutuvan energian käyttöön. Uusille ydinvoimaloille ei tule antaa lupia. Uraanikaivokset aiheuttavat vakavia ympäristöongelmia, energiantuotannossa on yhä riskejä, eikä loppusijoitusta ole ratkaistu uskottavasti. Uusien ydinvoimaloiden sähköä myydään ulkomaille, joka ei kannusta muitakaan maita vähentämään kulutustaan."

Uusiutuva energia biomassaan kohdennettuna. Ulf-Peter Granö kuva tutkimuksesta Hajautettu energiantuotanto biomassan kaasutus 2010

Kuntarahoitus oy:stä Kuntapankki?

2011-04-09T16:51:00.000+03:00

Ajatusleikkinä olen tutkaillut Kuntarahoitus Oy:n rahoittajan roolia kuntien investointien rahoittajana.
Kuntarahoitushan on kuntasektorin sekä Suomen valtion omistama luottolaitos, joka hakee kansainvälisiltä lainamarkkinoilta kilpailuttamansa lainat.

Lainojen takauksena käytetään Kuntientakauskeskusta. Lainaus Kuntientakauskeskuksen sivustolta: "Tarkoituksen toteuttamiseksi takauskeskus voi myöntää takauksia kuntien suoraan tai välillisesti omistamien tai kuntien määräämisvallassa olevien luottolaitosten sellaiselle varainhankinnalle, joka käytetään antolainaukseen kunnille, kuntayhtymille, kuntien kokonaan omistamille tai niiden määräämisvallassa oleville yhteisöille sekä valtion viranomaisten nimeämille asuntojen vuokraamista tai tuottamista ja ylläpitoa sosiaalisin perustein harjoittaville yhteisöille tai niiden määräämisvallassa oleville yhteisöille."

Järjestelmä on luotu nykyiseen talousjärjestelmään, jossa ei ole mahdollistettu kuntien ja/tai valtion oman rahoituksen liikkeelle laskemista. Rahavirta on ainoastaan mahdollista kansainvälisten liike ja luottolaitoksien kautta. Periaatteessa Kuntarahoitus kyllä pyrkii optimoimaan liikkeellä olevan rahamarkkinoiden edullisuuden kunnille kilpailuttamalla rahalaitoksia. Mutta miksi ei tässä järjestelmässä ajatella muutoksen mahdollisuutta?

Eikö voitaisi ajatella muutettavan Kuntarahoitus Oy:tä omaksi Kuntapankiksi, joka voisi rahoittaa kuntien tarvitsemat investoinnit kestävällä tavalla? Tässä tilanteessa, jossa Kuntarahoituksen kautta ollaan otettu velkaa kansainvälisiltä markkinoilta, olisi varmaan oma haasteensa saada ne vanhat saldot nollattua ennen uuden kuntapankin luomista vanhan pohjalle?

Tosin tuo osakeyhtiön muuttaisin osuuskunta muotoiseksi, koska olisi ehdottoman tärkeää saada suojattua tällainen kansanpankki muun pääoman "kaappausyrityksiltä". Päättäjien, jotka nyt hallinnoivat Kuntarahoitus Oy:tä, tulisi ottaa asiantuntijoita käyttöönsä ja miettiä vakavasti kuntarahoitusjärjestelmän muuttamista. Tällaisilla rahoitusinstrumenteillä voisimme irrottautua finanssipankkiirien leikkikehästä, jossa maksetaan "ilmaa" korkojen yms muodossa. Näillä pankkiiirien miljoonaoptioilla, jotka saadaan juuri koron kiskonnalla ja virtuaalivelkavivutuksilla yms lisätään huimasti epätasa-arvoa maailmassa. Tällöin meillä on riskinä kansojen kapinoinnin eskaloituminen.

Lähiruokaa!

2011-03-27T19:54:00.001+03:00

Lähi- ja luomuruoka herätystä on nyt tullut eri puolilla Suomea. Tämä herätys johtunee pitkälti näistä ruoan tuotantoketjuissa havaituista epäilyttävistä ainesosista, josta media on pitänyt ääntä. On dioksiinilihaa, melamiinimaitotuotteita ja viimeisimpänä havainnot siitä, ettemme oikeastaan tiedä mitä syömme. Elintarvikepakkauksissa on erilaisia E-merkintöjä yms. Mutta jos lihatuotteessa ei ole kuin lihaa nimeksi tai marjamehuissa yms onkin esanssiaineita tai muuta vastaavia synteettisiä aineita.

Kiuruvesi edelläkävijänä lähiruoan hankinnoissa:
Tästä lähiruoka-aatteesta Kiuruvedellä on syytä olla iloinen, kun aikoinaan päättäjät antoivat tälle siunauksensa. Nimittäin lähi- ja luomuruoka oli ensimmäisinä vuosina kalliimpaa ja eikä hintataso vieläkään ole samaa luokkaa, kuin massatuotteena hankittuna. Mutta silloin katsottiin ettei eurot ole välttämättä se ainut oikea valintaperuste julkisten ammattikeittiöiden ruuan hankinnassa. Tosin eurotkin on mukana, jotka jäävät lähiruokahankinnoissa pyörittämään paikallistaloutta paremmin, kuin bulkkituoteketjuissa. Näissä eurot tahtovat lähteä maakunnista pääomapakona muille maille vierahille.

Ylä-Savossa pitäisi, kuten muuallakin maassa, lähteä rakentamaan omia lähi- ja luomuruoka hankkeita, sekä "opettaa" hankintatoimia kilpailuttamisessa. Kilpailuttaminen on on haastaavaa, jotta ei rikota hankintalakia. Mutta se on mahdollista tehdä niin, että lähituottajat voivat saada myös omia tuotteitaan hankinnan piiriin.

Luin juuri jaettua "lähiruoan käyttö julkisen sektorin ammattikeittiöissä" julkaisua. Julkaisu on vuoden vanha ja siten aika tuore. Tässä opuksessa on hyvä "piirakka", joka ilmentää hyvin Kiuruveden elintarvikkeiden prosenttiosuudet:

Kaavio: Sisäsavon seutuyhtymän julkaisuja 1/2010. Lähiruoan käyttö julkisen sektorin ammattikeittiöissä.
Tekijät: Reetta Vänttinen ja Jukka-Pekka Korpi-Vartiainen

Talousdemokratiaa kehiin ja pian!

2011-03-23T22:04:00.000+02:00

Finanssipankit tahkoavat rahaa ja köyhät kärsii!! Taloussanomien uutisointi sanoo kyllä selvällä suomen kielellä miksi tällainen on yleensä mahdollista:

"1) Kriisimaiden luotot ovat olleet erittäin tuottoisaa liiketoimintaa, josta kansainväliset suurpankit ovat pelkästään viiden viime vuoden kuluessa tienanneet yhteensä satojen miljardien eurojen korkotuotot."

"2) Pankit luottavat muiden euromaiden, EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n varmistavan, etteivät kriisimaiden luottoriskit koidu ainakaan pankkien omiksi tappioiksi – ja että ylivelkaisten euromaiden rahoittaminen pysyy pankeille vastakin tuottoisana liiketoimintana."

Stressitestiin pitää ottaa kaikki ne toimijat, jotka estävät talouden rakenteiden muuttamisen! Kuten nykyisten valtioiden hallituspoliitikot, Eu:n ja valtioiden keskuspankkien johto, IMF yms. Kaikki vain hyssyttelevät, että tätä rakennetta ei voida muuttaa. Kyllä voi jos tarpeeksi tahtoa on. Ihmisethän nämä rakenteet ovat synnyttäneet ja on kumma jos tähän valuvikaan ei saada parannusta aikaiseksi!!

Jäähallia ja SoTea 21.3.2011 valtuustossa

2011-03-22T20:57:00.001+02:00

Y-S SoTen palvelusopimus
Y-S SoTen palvelusopimusta päätettäessä keskusteluun nousi Kiuruvedelle tullut lisälasku, joka oli vajaa 800 000 euroa. Saatiin sillekkin selitys. Summasta puolet syntyi KYS: maksuista. Elikkä erityissairaanhoitoa oli tarjoiltu kuntalaisillemme ja siten ei voitane ainakaan hoidon puutteesta SoTea syyttää. Kiuruveden terveyskeskuksessa on nyt hyvä lääkäritilanne, joka tietenkin voi lisätä jatkotutkimuslähetteitä. Mutta kalliita ovat ostolääkärit ja yhdellä lääkärillä saataisiin kaksi omaa virkalääkäriä. Tähän yksityisen ja julkisen terveydenhoidon ongelmatiikkaan pitäisi saada joku ratkaisu. Mielestäni tähän tulisi puuttua jo valtakunnan päättäjien taholta.

Olihan mukana tietenkin aikuispsykososiaaliset palvelut ja muut pienemmät menoerät. Sairaanhoitopiiriltä tosin tuli palautettavaa 112 500 euroa, joten pientä lohdutusta tuli sieltäpäin talouteemme.

Periaatteessa palvelusopimus hyväksyttiin. Tosin ryhmämme oli aiheellisesti huolissaan riittääkö Kiuruveden osoittama maksuosuus kattamaan tulevan vuoden palvelut? Tähän palveluiden ja maksujen seurantaan pyydettiin Y-S Sotelta kuukausittainen seurantaraportoinnin kehittämistä. Samalla ruodittiin hiukan yhteislautakunnan roolia, josta totesin puheenvuorossani, ettei sillä ole päätösvaltaa ja sillä roolilla kahvikerhoilu saakin luvan loppua. Tässä on kuitenkin mietittävä tarkoin myös se, ettei karkuuteta päätöksentekoa liian pienelle piirille, jotta avoin demokratia toteutuisi.

Jäähallista
Investointi on aina jollain katettava. Tämä miltei miljoonan euron rahoitus katetaan pitkäaikaisella velalla. Tämä tarkoittaa jälleen syvenevää velkaantumista ja seuraavien vuosien investoinnit joutuvat myös tarkkailun alle. Tulevana keväänä tai viimeistään kesän jälkeen on syytä pitää suunnittelukokous näistä tulevista investoinneista. Meillä on kuitenkin ikääntynyttä kiinteistömassaa, katu ja viemäriverkostoa yms. Jäteveden puhdistamon tilanne on selvitettävä. Uimahallikin tarvinnee remonttia ja sisäilmaongelmaisten päiväkotien kohtaloa on syytä miettiä huolella. Kaikki ylimääräiset muut isot investoinnit kyllä täytyy tutkailla kriittisillä silmillä.

Jäähallin käyttö edellyttää ainakin kahden lisähenkilön palkkaamista ja kiinteistön ylläpito sähköineenkin on syytä huomioida. Periaatteessa jäähalli on kuitenkin olemassa ja tuntuu järjettömältä jättää se sitten tyhjilleen. Tosin se, että asia tuotiin tässä vaiheessa päätettäväksi oli kuitenkin järjetön. Nimittäin olisihan tällainen iso investointi pitänyt tuoda talousarviokäsittelyyn oikealla aikaa eikä kesken vuotta. Mutta lasten, nuorten ja aikuisten liikkumiseen tarkoitettu jäähalli on nyt sitten julkisen sektorille siirretty, joka omissa arvoissani on oikean suuntainen toimintamalli. Tällä investoinnilla turvataan toiminta. Toivotaan vaan, ettei tule sitten rakenteissa, välineissä ja muussa toimissa ongelmia?

henkilökohtaista pohdintaa energiaomavaraisuudesta

2011-03-11T22:24:00.000+02:00

Tällä hetkellä pohdin todellakin henkilökohtaisesti energiaomavaraisuutta. Nimittäin aikoinani tekemäni ratkaisu suorasta sähkölämmitteisestä omakotitalostani alkaa yhä enemmän tuntua virheinvestoinnilta. Tai sanokaamme näin, että se oli silloin lyhytnäköistä. Mutta vuoden 1990 luvun alkupuolella investointi oli edullista ja sähkön hintakin vielä inhimillisissä rajoissa. Nyttemmin sähköön on lisätty energiaveroa ja arvonlisäveroakin korotettiin. Hinta ei ole laskemassa vaan päinvastoin se kohoaa edelleen.

Nyttemmin kun valtion taholta ollaan tulossa vastaan bio- tai uusiutuvaan energiaan siirtymiseksi maks. 20% tuen muodossa, voisin ajatella investoitavan uusiin systeemiin. Järkevinä vaihtoehtoina omaan nykyjärjestelmään näen lähinnä yksikertaisen varaavan takan (voisi olla myös vesikiertoinen takka), aurinkokeräimen avulla tuotettu käyttöveden lämmitys, joka vaatisi uuden ns hybridivaraajan entisen tilalle. Maalämpöä olen myös laskenut. Mutta joutuisin rakentamaan vesikiertoisen patterilämmityksen ja tällöin investoinnin kuoletusaika tulee liian pitkäksi. No tämä pähkäily on lähitulevaisuuden henkilökohtainen brobleema.

Mutta tämä on hyvä aasinsilta hypätä yleensä energiaomavaraisuus kysymykseen. Kokonaisuudessaan Suomessa pitää ajatella hajautettavan energiayksiköiden tutkimista ja siihen investoimista. Meidän pitää tukea valtiontoimesta bioenergialaitoksia, maalämpöä, aurinko ja tuulienergiaa. Meidän täytyy lähteä rakentamaan energiaomavaraisuutta ja siinä ei pidä aina katsoa markkinalähtöisyyttä, vaan Suomen kokonaisedun mukaisuutta ja irtautumista tuontienergiasta. Tämä linjaus tarkoittaa myös Suomen turvallisuuteen sijoittamista.

Energiaomavaraisuuden tutkimiseen ja käytöntöön siirtymiseen tarvitaan tietysti rahoitusta. Rahoitus tarvitsee poliittiselta päättäjiltä enemmän näkemystä ja sitoutuneisuutta linjamuutoksiin. Meillä on nyt menossa myös suuri keskittäminen ja sen on katsottu olevan yksi "pelastava" tekijä ympäristön pelastamisessa. Meidän pitää rohkeasti antaa mahdollisuuksia ihmisten valita asuinpaikkansa. Tällöin pitäisi pystyä sijoittamaan energiaomavaraisiin talousyksiköihin. Ja näin mahdollisimman suuri irtautuminen energiayhtiöistä olisi mahdollista. Myös tulevaisuudessa syöttötariffit pitäisi laskea riittävän alhaiseksi, että uusien passiivi/energiaomavaraisten talouksien olisi mahdollista syöttää energiaa paikallistalousverkkoihin.

Lopuksi hieman ajatusleikkiä nykyjärjestelmän muutoksesta: "Julkisen sektorin omistamat rahalaitokset voisivat rahoittaa näitä energiaan liittyviä perustutkimus ja infrahankkeita. Jolloin emme olisi koronkiskuri finanssitavaratalojen armoilla, joille valtio/kunta velkaantuisi. Mutta tämä edellyttäisi vanhan liike/finanssipankkiirijärjestelmän muutosta ja uuden talousdemokratian mukaisen rahoitusjärjestelmän luomista.--> tämä puolestaan edellyttää ensimmäiseksi EU:n perussopimuksen uudistamista artiklan 104:n osalta, jolloin saataisiin oikeus keskuspankki tyyppiseen rahoitukseen näihin investointeihin."

Pieni rahatalouden kriittinen tutkailu (pieni päivitys linkkien kera)

2011-03-10T20:44:00.001+02:00

Rahatalous on monimutkaisuudellaan kiehtova rakennelma. Se on vuosisatojen kuluessa tullut yhä monisäikeisempi kudelma, josta harva saa selvää saatikka että sitä pystyisi ohjaamaan.

Koetan itselleni selventää rahatalouden perusteita, jotta pystyisin edes hiukan ymmärtämään tyhjästä tehtyä velkataloutta. Maailmalla on, ymmärtääkseni, vallalla rahan kvantiteettiteorian mukainan käsitys rahataloudesta, jonka mukaan markkinoilla olevan rahan määrä verrattuna markkinoilla tarjolla olevien hyödykkeiden määrään, määrää yleisen kuluttajahintatason, eli kääntäen sanottuna rahan hinnan suhteessa hyödykkeisiin.

Tässä kvantiteettiteoriassa on pohjalla Fisherin yhtälön kaava:

M x V = P x T

$M$ on rahan määrä eli tietyn periodin, kuten vuoden, aikana kierrossa olevan rahan määrä
$V$ on rahan kiertonopeus, joka kertoo missä ajassa keskimäärin yksi rahayksikkö kulutetaan
$P$ on yleinen hintataso
$T$ on taloudellisen toimeliaisuuden määrä, jota voidaan mitata transaktioiden reaaliarvon indeksillä

Jos rahan kiertonopeus ja taloudellisen toimeliaisuuden määrä korreloivat keskenään, on siis rahan määrällä ja myytävien tuotteiden ja palvelujen määrällä suora verrannollinen yhteys hintoihin. Kausaliteetti kulkee teorian mukaan vasemmalta oikealle.

Tätä teoriaa kumarretaan kansantaloustieteessä ja sen kritisoijia syytetään kerettiläisyydestä.

Tämän teorian ollessa vallassa meitä pelotellaan jatkuvalla inflaatiopeikolla, jos talouteen syötettäisiin keskuspankki rahoituksella rahaa. Euroopassa ja siten myös Suomessa keskuspankkirahoitus on kielletty julkiselta sektorilta (perustamissopimuksen artikla 104).

Olen tutkaillut mielenkiinnolla rahajatalous blogia ja varsinkin keskuspankkirahoitus ja inflaatio osiota. Kirjoittajat Jussi Ahokas ja Lauri Holappa kertovat perusteellisesti miksi keskuspankki rahoitus ei aiheuta automaattisesti inflaatiota. Heillä on selkeä näkemys, ettei Weimarin tasavallan ja Zimbabwen hyperinflaation perussyynä ollut setelirahoitus, vaan ulkopuolinen shokki tuotannon perusrakenteisiin.

Nykypäivän setelilirahoitus esimerkki voitaisiin ottaa rapakon takaa, jossa USA:n keskuspankki syöttää virtuaalirahapainostaan bittiseteleitä markkinoille ja inflaatiosta ei ole tietoakaan. Ihmeellistä on myös se, että finanssikapitalismi on syöttänyt velkapainoitteista virtuaalihöttörahaa erilaisilla korkojohdannaisella ja nämäkään toimet eivät ole aiheuttaneet hyperinflaatiota?

Mielestäni olisi oikein tutkia kriittisesti EU:n perussopimuksia tältä osin ja lähteä rakentamaan oikeata valtion keskuspankkia. Tältä keskuspankilta valtio voisi ottaa suoraa lainaa, ilman että valtio joutuisi nykyisen kaltaiseen tilanteeseen lainanottoon koronkiskurimarkkinoilta. Holappa ja Ahokas kertovat lyhyesti ja ytimekkäästi: " Kun nykyään verotuksella pyritään takaamaan valtion talouden tasapainottaminen, jotta pitkäaikaista velkaa ei pääsisi syntymään, voitaisiin uudessa tilanteessa verotusta käyttää ainoastaan valtion kulutuksen ekspansiivisten vaikutusten eli talouskasvun ja inflaation säätelyyn. Verotuksella valtio voi vaikutta nopeastikin kierrossa olevan rahan määrään, ostovoimaan ja kokonaiskysyntään, jotka ovat talouskasvun tärkeimmät tekijät nykymuotoisessa rahatalousjärjestelmässä."

Tarvitsemme ehdottomasti finanssikapitalismille tiukat suitset, sekä uudenlaista ajattelutapaa valtion ja kuntien rahaliikenteen systeemirakenteeseen!

Tästä asiasta on tehty hyvät koosteet videoiksi, jos asia kiinnostaa klikatkaa Aki Järvisen kommentin linkkejä. Jussi Ahokkaan ja Lauri Holapan lisäksi seurannassa on nyt myös Aki Järvisen ajatukset energian ja talouden kiinteästä suhteesta, hän pitää SamassaVeneessä nettisivustoa asian tiimoilta.

pitkäaikaistyöttömien hoitoon lisää resursseja!

2011-03-09T20:35:00.000+02:00

Pitkäaikaistyöttömiä on laskennallisesti 150 000, jotka ovat kiertäneet erilaisissa työllistämistöissä ja projekteissa. Tämä ryhmä ei ole yhdenmukainen, vaan siihen joukkoon mahtuu nuoria ja keski-ikäisiä sekä eri koulutuksen omaavia henkilöitä. Tästä heterogeneettisyydestä johtuen on keinotkin oltava mitä moninaisemmat. Mikään yhden mallin mukainen systeemi ei pelaa, vaan tarvitaan monipuolinen työkalupakki, jossa mukana eri toimijoita.

Työ- ja elinkeinotoimistot eli perinteellisesti työkkärit ottavat heidät hellään huomaansa työttömyyden alkaessa ja 500 päivän työttömyyden lähestyessä. Mutta näiden toimenpiteitten välillä ollaankin sitten enemmän passiivisia työvoimahallinnon taholta. Tutkimuksen mukaan jo kolmen kuukauden työttömyys alkaa hiljalleen nakertaa ihmistä ja passivoi pysymään poissa työmarkkinoilta. Pitkäaikaistyöttömien kustannukset kaatuvat loppujen lopuksi valtaosin kuntien kontolle.

Valtion tuottavuusohjelma, jota pidän ennemmin saneerausohjelmana, on vienyt resursseja TE-toimistoilta. Olisi ehdottoman tärkeää saada heille riittävät toimintaresurssit, jotta näille putoajajoukolle löydettäisiin oma paikkansa yhteiskunnassa. Tässä on haastetta tulevaisuudessa, johon toivottavasti jokainen kansanedustajaehdokas muistaa tutustua ja ottaa kantaa.

Toinen kysymys onkin se, että onko meillä enää tulevaisuudessa yleensäkkään töitä kaikille? Automatisoinnin myötä haetaan yritystoiminnan säästöjä palvelualoille: Automaattikassat, nettipalvelut yms syövät perustyöpaikkoja. Perusduunarin työpanosta kuulemma tarvitaan tulevaisuuden hyvinvointipalveluiden veronmaksajana. Mutta jos ei kohta ole tarpeeksi duunia, niin mitäs sitten? Missä viipyy robotiikkavero tms? Tiedetään metallifirmoja jotka automatisoivat hitsausrobotiikalla tuotantolinjoja, siten ei tarvita rivihitsareita.
Sivuhuomautuksena en voi olla mainitsematta pääomien mahdollisuutta kunnallisverottaa, kuten Kalle Isokallio muistaa muistuttaa..

On myös ehdottoman tärkeää ettei työtä teetäte sellaisella palkkatasollakaikenmaailman pätkätöissä, ettei sillä elä. Tästä sitten onkin helppo hypätä perustulo ajatukseen, josta mahdollisesti myöhemmin tarinoin lisää...

"Saattaen vaihdettava"

2011-02-27T21:39:00.001+02:00

Olen törmännyt työssäni usein tilanteisiin, jossa havaitsen työntekijällä yksilöllistämistarpeita jo haastatteluvaiheessa. Näitä yksilöllistämistarpeita on niin nuorilla kuin aikuisilla. Työnantajalla on haasteensa jos he eivät tiedä mitä tukea saatetaan tarvita ihan työnsuunnittelu tilanteissa. Olen myös huomannut ongelmia myös niillä nuorilla, joilla ei kouluissa ole tehty esimerkiksi HOJKS:ia (henkilökohtainen opetuksen järjestämissuunitelma).

Nivelvaiheet koulutuksessa

Ihmisten on integroiduttava ympäröivään yhteiskuntaan ja tämä yhteiskunta vaatii yhä enemmän ihmisiltä. Kaikilla ei ole samanlaisia lähtökohta valmiuksia siirtyä yhteiskuntamme jäseneksi ja tässä usein tarvitaan tukea. Meillä on rakennettu hienoja nivelvaiheisiin liittyviä tukitoimia peruskoulun ja toisen asteen koulun sisällä. Nivelvaihe peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen sujuu tänä päivänä suhteellisen kivuttomasti. Mukana on tarvittaessa kuraattori, koulupsykologi yms oppilashuoltoryhmän jäsenet. Nämä henkilöt tapaavat ammattiopistojen vastaavat jäsenet yhdessä oppilaan ja vanhempien kanssa. Järjestelmä pyrkii huolehtimaan nuorista, etteivät he jäisi peruskoulun jälkeen "tyhjän" päälle, vaan saisivat koulutuspaikan. Tässäkin tosin on alueellista vaihtelua ja koulutuspaikkoja kaikille halukkaille ei aina järjesty.

Jos ammattiin lukeminen ja päästötodistus saataisiinkin, niin suurin haaste alkaa työelämään siirtymisessä. Mielestäni toisen asteen oppilaitoksien antamaan työelämävalmiuksiin täytyy panostaa entistä enemmän ja myös yhteistyötä yrityksien kanssa on lisättävä. Toisaalta myös yrityksien ja julkisen sektorin työnantajien on parannettava omia valmiuksiaan, jotta he olisivat valmiita ottamaan vastaan nuoria, joilla saattaa olla erityisen tuen tarpeita.

Saattaen vaihto koulutuksesta työelämään
Nykyisen Työ- ja elinkeinotoimistojen eli entisten työkkärien tulisi myös panostaa omaa valmiuttaan tehdä kiinteää yhteistyötä eri yhteistyökumppaneiden, kuten yrityksien ja oppilaitoksien kanssa. Nuoren olisi myös itse ymmärrettävä, että kaikilla näillä tukitoimilla on tavoitteena hänen itsensä tukeminen ja integroiminen ympäröivään yhteiskuntaan.

Kaikkien työpanosta siis tarvitaan, varsinkin nuoren itsensä, että saadaan nuoret mukaan yhteiskuntamme jäseneksi. Usein tarvitaan "saattaen vaihtoa", jotta ymmärrämme kaikki puhua samaa "kieltä" nuoren tullessa työelämän porteille.

Työnantajan olisi syytä huomioida:
Työnantajille tarvitaan johtamiskoulutuksessa johon pitää enemmän sisällyttää työntekijän valmiuksien huomioonottamista. Perehdyttämiseen täytyy panostaa entistä enemmän. Esimiehiä täytyisi kouluttaa havaitsemaan työntekijöiden työelämävalmiudet myös muutostilanteissa. Työntekijöiltä tarvitaan myös omaa taitoa tuoda rohkeasti esille asioita, jotka saattavat vaikuttaa työhön ja työyhteisöön. Kehityskeskustelut täytyy saada sellaiseen asemaan, johon ne ovat tarkoitettukin!

koulupudokkaiden riski joutua rikoksien poluille

2011-02-19T12:42:00.001+02:00

Olen seurannut huolestuneena yhteiskunnan kehityskulkua ja todennut surullisen havainnon syrjäytymisen lisääntyneen nuoremmissa ikäpolvissa. Ylekin uutisoi koulupudokkaiden ja rikollisuuden yhteydestä: http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/02/koulupudokkuus_ruokkii_rikollisuutta_2375899.html

"19-30 -vuotiaat nuoret aikuiset ovat yliedustettuina rikostilastoissa. Nuorten rikoksia on selitetty syrjäytymisellä, mutta syrjäytymisen taustalta löytyi laajassa tutkimuksessa useita osatekijöitä, joista merkittävin on koulupudokkuus peruskoulun jälkeen, kertoo tutkija Mikko Aaltonen Oikeuspoliittiselta tutkimuslaitokselta."

Meillä on tulossa peruskouluihin uusi kolmiportainen tuenmalli, jolla tuetaan lasta jos hänellä ilmenee koulunkäynnissä ongelmia. Tästä muutoksesta kerroin blogitekstissäni: perusopetuslain muutos, sekä erityisopetuksen järjestäminen.Tämä sisäänajo tarkoittaa tietenkin myös opetuspuolella lisäkoulutusta ja jopa asennemuutoksiakin. Varsinkin varhainen havaitseminen ja tuen saaminen tietyssä iässä on äärimmäisen tärkeää, ettei menetettäisi niitä otollisimpia kehittymisen vuosia.

Mutta tärkeänä näen tuen siirtämisen nivelvaiheissa. Silloin kun oppilas siirtyy aina seuraavalle asteelle, niin silloin tarvitaan tiedon kulkemista eteenpäin. Toisen asteen koulutukseen siirtymiseen täytyy panostaa voimavaroja. Mutta myös vanhempien tukijärjestelmiin.

Otan hieman tarkempaan käsittelyyn seuraavassa blogitekstissäni "saattaen vaihdettava" mitä haasteita ja kehittämistehtäviä tarvitaan työelämään siirtyvillä nuorilla, joilla on ollut haasteita jo koulumaailmassa.

Yhteislautakunnan kokous 16.2.2011

2011-02-18T20:57:00.000+02:00

Kokous oli lähinnä farssi! Tämän näytelmän käsikirjoitus kirjoitettiin, kun Ylä-Savon sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymä synnytettiin. Lautakunnan kokouksen pääasiana oli käsitellä kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden sopimuksia. Mutta näitä asioita ei tässä kokouksessa syvällisesti käsitelty. Suurimmaksi käsittelyn aiheeksi muodostui yhteislautakunnan rooli nykyisessä järjestelmässä. Osa lautakunnan jäsenistä oli lakkauttamassa lautakunnan välittömästi ja osa näki sen tarpeelliseksi.

Mielestäni on selviö, että yhteislautakunnan asema ei ole määräytynyt sellaiseksi kuin se neljän kunnan perussopimuksesa sovittiin:
"Jäsenkuntien yhteistoiminnan järjestämistä varten toimii Iisalmen kaupungin organisaatiossa yhteislautakunta. Yhteislautakunta valvoo kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevien palvelujen laatua ja saatavuutta sekä valmistelee kuntien päätettäväksi järjestämissuunnitelma- ja palvelusopimusesitykset yhteistyössä kuntayhtymän kanssa."

Nyt näyttää siltä, että yhteislautakuntaa käsitellään sivujuonteena ja sen merkitystä aidossa päätöksenteossa on minimaalinen. Nyt kuntajohtajat ja kunnanhallitukset ovat kuitenkin omistajaohjauksen pääroolissa Y-S SoTen suhteen. Tämän sivuutuksen päätöksenteossa huomaa myös siinä, että Y-S SoTen johtoryhmä virkamiehineen ei ole ollut kokouksissa. Tosin kaksinkertaista informaatiota heidän taholtaan ei tarvittaisi, jos tarpeellinen tieto tulisi sitten myös valtuutetuille hyvissä ajoin ennen päätöksiä. Mielestäni demokrativaje syntyy myös siitä, että näitä kuntalaisille tärkeitten palveluiden järjestämisasioita käsitellään pelkästään kuntajohtajien ja hallituksien kabineteissa.

Otetaanpa pari asiaa haitoista ja eduista yhteislautakunnan suhteen:
Haittoja: Lautakunnan jäsenmäärä suuri 22 hlöä. Aiheuttaa kustannuksia ja lisää kokoustamisaikaa.
Ei ole aitoa budjettivastuuta/valtaa, joka syö lautakunnan uskottavuuden ja siten siitä muodostuu neuvottelukunta tyyppinen yhteisö.
Etuja: Kuntalaisten valitsemat edustajat ovat ennakkoon valmistelemassa niitä sosiaali- ja terveydenhoitoalan palveluita, jotka sitten hyväksyttäisiin kuntien valtuustoissa. Tämä lähentäisi kuntalaisia lähemmäs edustajiansa kautta seuraamaan miten heidän tarvitsemansa palvelut järjestetään.

Ymmärrän myös sen, että nyt kuntajohtajat ja kuntien hallitukset päättävät linjanvedoista. Nämä asiat siis käsitellään siellä ja tuodaan sitten valtuustoihin. Tässä on pelkona se, että asiat linjataan pienemmissä piireissä ilman että sitä aidosti ehditään käsitellä ennen päätöksentekoa.
Näen tärkeänä, että asioita esitellään riittävän ajoissa valtuustoille ennen lopullisia päätöksiä. Myös kuntalaisten suora vaikuttavuus ja kuuleminen täytyy turvata. En tiedä voidaanko tähän, mahdolliseen demokratia vajeeseen, saada ratkaisua esimerkiksi pienemmällä jaostolla. Olkoon nimi vaikka Yhteistoimintajaosto?

Toinen mahdollisuus on antaa yhteislautakunnalle se rooli mitä alunperin ajateltiin sille annettavan. Tämä rooli olisi tietenkin kuntien tilaajalautakunta. Mutta tässä tullaan siihen, että voiko tilaajalautakunta olla mahdollista neljän itsenäisen kunnan tilaajana? Vai onko ainut mahdollisuus sitten se isäntäkuntamalli?

Tekstiilituotanto Kiinasta euroopan rajoille?!

2011-02-12T20:12:00.000+02:00

Maailman talousvirta tuotannontekijöineen pyörii painollaan. Kiinalaiset vaurastuvat ja haluavat myös itse brändi vaatteita. Esimerkkinä vanha kunnon T-paita. Kiinalaiset kuluttajat voivat nyt ostaa niitä itsekkin ja kohta niitä ei riitä länsimaihin. Myös kiinalaisen palkansaajan ansiot ovat nousemassa ja se tulee nostamaan tuotteiden hintoja, niin vaatteissa, kuin myös elektroniikassa. Hyvä palkansaajille Kiinassa, jotta he voivat tulla toimeen työllään!

Mitäpä tähän tuumaa vanha tuttumme kapitalismi eli mistä saadaan tuotettua tuote mahdollisimman edullisesti ja saataisiin suurin kate suhteessa sijoitettuun pääomaan? No nyt on kiikarin okulaariin sattunut Turkki. Siellä on tällä hetkellä kohtuullinen palkkataso ja maa on kuitenkin suhteellisen rauhallinen. Siellä on myös tekstiilituotantokoneisto nopeasti valjastettavissa tuotantoon.

Jos tämä talousmaailmanpyörä pyörähtää riittävästi, niin tulemmeko havaitsemaan tekstiiliteollisuuden uusrenesanssin Suomessakin? No USA taitaa mennä taloustaantuman syöverissä ensimmäisten joukossa, niin syvälle, että siitä tulee aasialaisille halpatuotantomaa tuottaa tavaroita rikkaille kiinalaisille. No vielähän tuotanto taitaa olla halpaa Bangladeshissä, Vietnamissa, Kambodshassa tai vaikka sotilasjuntan hallitsemassa Burmassa, joten ei hätiä mitiä kapitalistille.

kuva Burmalaisesta tekstiilitehtaasta (kansanuutisten verkkolehti 12.2.2011) jossa voi työskennellä 15 vuotiaita tyttöjä 26 euron kuukausipalkalla ja päivittäinen työaika on noin 14 tuntia. Tuskinpa tätä Suomeen kuitenkaan haluttaisiin? Vai haluttaisiinko? Tätä jos kysyttäisiin vapailta liberaalimarkkinakapitalistilta, niin olisiko jopa myönteinen vastaus? Nyt ollaan AY-liikettä ajamassa hajaannuksen tilaan ja samalla perinteinen työväenliike on helisemässä. Mutta opitaanko historiasta mitään vai toistaako historia itseään ja näemme tulevaisuudessa itsemme uudestaan barrikadeilla taistelemassa työntekijän perusoikeuksista?

pienyrittäjistä uusköyhälistö?

2011-01-23T21:50:00.002+02:00

Yle uutisoi: "Joka viides yksinäisyrittäjä elää köyhyysrajalla. Köyhien yrittäjien määrä on vakiintunut nykyiselle tasolleen 2000-luvulla. Lama lisäsi yrittäjien määrää myös sosiaalitoimistoissa.

Tilastokeskuksen tiedot piirtävät karua kuvaa suomalaisen pienyrittäjän tilanteesta. Etenkin yksinäisyrittäjien tilanne on heikko. Joka viides yksinäisyrittäjä jää tuloissa köyhyysrajalle tai sen alapuolelle."

Tästä pienyrittäjien ja itsensä työllistäjien joukosta pitää alkaa olla todella huolissaan! Juuri tästä asiasta otin kantaa jo aikaisemmin vuonna 2009 blogitekstissäni yrittäjätyöläinen.

Usein tietyn toimialan pätkätyöläisille annetaan neuvo oman yrityksen perustamista. Mielestäni tällöin yrityskurssien opettajat ja TE-keskuksen neuvojat ovat paljon vartijoina, jotta he osaavat laskettaa yrityksen kannattavuuden lisäksi myös yrittäjän itsensä jaksamisen. Yrityksen perustamiseen voi saada starttirahaa, jonka loppumisen jälkeenkin yrityksillä pitää olla elämisen edellytyksiä.

Näillä pienillä yrityksillä voi tulla vaikeuksia oman sosiaaliturvansa huolehtimisessa, kuten yrittäjäeläkkeen maksamisessa, sairausloman ja varsinaisen loman pitämisessä.

Usein nämä mikroyrittäjät repivät tuloksensa omista selkänahoistaan, kuten esimerkiksi yhden kuskin koneyrittäjät,jotka ovat velkaantuneet ja tekevät pitkää päivää, eikä heillä ole vara palkata apukuskeja omaan yritykseensä. Usein heidän oma työterveyshuoltonsa ontuu ja sopimukset jäävät tältä osin tekemättä.

Karua kertomaa.. "Kansainväliset sijoittajat tahkoavat rahaa Suomen terveydenhoidossa"

2011-01-16T20:32:00.001+02:00

"ulkomaiset pääomasijoittajat ovat löytäneet Suomesta kultakaivoksen. Suomen terveysmarkkinoita jakaa keskenään kolme kansainvälistä jättiä: Terveystalo, Medone ja Mehiläinen". Näin kertoo yleisradion nettiuutisointi 16.1.2010. Terveyspalveluiden tuotto pyörii noin 20% tuntumassa. Tämä on huomattavasti enemmän kuin muilla palvelualoilla yleensä.

Kaikki toiminnot viittaavat rahasampoon: Arvonlisäverovapaa toiminta, Kelan korvaukset yksityisessä lääkärissäkäynnistä, kuntien ja kuntayhtymien yksityistämisvimma. Sitran johtaja Kiveläkin toteaa, että tällainen hajanainen rahoitusjärjestelmä ajaa Suomen terveydenhuoltoa kohti amerikan mallia.

Viikon 50:en kokoustamisrypäs

2010-12-19T13:14:00.004+02:00

Viikolle 50 oli pakattuna hurja määrä kokouksia oli käsityötoimikuntaa, ammattiosaston hallitusta, valtuustoa, yhteislautakuntaa ja ammattikorkeakoulun yhtymähallituksen kokousta. Otetaanpa pieni katsaus tärkeimpiin tapahtumiin. Valtuustossa käsiteltiin ensi vuoden talousarviota, käytiin läpi Y-S Soten järjestämissuunnitelmaa ja hyväksyttiin Kiuruveden ympäristönsuojelumääräykset.

Iso asia oli ja on tietenkin Ylä-Savon Sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymän järjestämissuunnitelman hyväksyminen. Tästä johdetaan sitten varsinaiset palvelusuunnitelmat tammi/helmikuussa 2011.

Yhtä asiaa painotin puheenvuorossani. Nimittäin Kiuruvedellä oli tänä vuonna tarkoitus perustaa kolmen hoitajan toimi avohoitopuolella. Yhteislautakunnassa tuli ilmoitusluonteisesti, että nämä kolmen toimen perustaminen jäädytetään. Syynä jäädytykseen oli, että Kiuruvedellä on valtakunnallisen ikäihmisten mittarin mukaan tavoitetilaa parempi. Näin varmaan onkin jos ko. kotipalvelun hoitajat hoitaisi pelkästään näitä yli 75 vuotiaita ikäihmisiä! No järki näyttää tulleen mukaan, koska ensi vuoden suunnitelmassa nämä toimet onkin mukana.

Puheenvuorossa totesinkin, että painopistettä ollaan siirtämässä avopuolelle laitoshoidon sijaan. Niinpä näitä auttavia käsiä kentälle tarvitaan.

Suurin panostus kaikilla oli tietenkin kouluverkkosuunnitelmaan liittyvät kahden koulun lakkauttaminen, johon sitten käytettiinkin aikaa parin tunnin verran.

Omaan päätökseeni vaikutti ne vastaukset, jotka sain kysymykseeni: "Antaako kaupunginhallitus opetuslautakunnalle lisäraamia noin 200 000 euron verran, joka tarvitaan jos ja kun koulut säilytetään? Ja kokonaisuutena kaupungintalouteen: "Onko mahdollista, että otettaisiin lisävelkaa, syvennettäisiin alijäämää ja nostettaisiin tuloveroprosenttia?" "Näihin kysymykseeni, kun annatte vastauksen, niin olen valmis repimään kouluverkkosuunnitelman. Kyläkoulujen lopettaminen ei saa olla itsetarkoitus ja suunnitelmaa voidaan muuttaa". Olen arvomaailmaltani kyläyhteisöjen puolella ja niistä arvoista voi lukea mm edellisestä kirjoituksestani: "Kyläkoulujen kohtalosta valtuutetun Jaakobinpaini"

Vastaus kaupunginhallituksen jäseniltä oli, että opetuslautakunta saa etsiä vastaavat rahat. Kaupunginhallitus pitää näin ollen kiinnin antamastaan raamista ja ei ole valmis lisävelkaan tai syventämään alijäämää. Heitettiin myös investointien lykkäämistä, kuten Kirkkoharjuntien rakentamatta jättämistä Kokoomuksen suunnalta. Myös heitettiin tuntikehyksen pienentämistä jopa 40 tunnilla! Tällainen abstraktikäsite tuntikehyksestä oli heidän mielestään "helppotie" säästöihin. Siis täysin edesvastuutonta heittää säästö kaikkien koulujen niskaan opetuksen heikentämisestä. En voinut olla heittämättä myös ajatusta hiekkatekonurmen tekemättä jättämisestä. Tämä palloilijoille pyhitetty hiekkatekonurmi on kokoomuksen lempilapsi. Minusta kaikki ylimääräiset rönsyt tulee leikata! Ei voi olla niin, että puhutaan suu säkkiä myöten toimimisesta ja sitten esitetään käsittämättömiä investointeja. Kirkkoharjuntiellä on tehty uusi Vammaisasuntosäätiön palvelutalo ja kokoojakatu täytyy kyllä saada kuntoon. Ja en voi käsittää sitä, että sekoitetaan kertaluonteiset investoinnit käyttötalouden kanssa?

Kyläkoulujen kohtalosta valtuutetun Jaakobin paini.

2010-11-17T20:57:00.000+02:00

Mielenkiintoinen ja avartava keskustelu käytiin Kiuruveden kulttuurisalissa 16.11.2010. Kysymyksessä oli kuntapäättäjien ja Turhalan sekä Heinäkylän koulujen vanhempien välisestä kuulemistilaisuudesta. Itse kuuntelin herkällä korvalla vanhempien ajatuksia ja huolia koulujen kohtaloista. Suurin osa tuntui olevan huolissaan lasten koulumatkojen pituudesta, joka vääjäämättömästi kyllä kasvaa. Mutta olisi edelleen lain sallimissa rajoissa. Myös Turhalan koulun osalta on yksityistienpätkä, jonka kautta pitäisi lapset viedä tulevaan lähikouluun Luupuvedelle. Tämän tien ylläpidosta ja kunnosta myös kyseltiin.

Vähän taustaa:
Kiuruvedellä on edellisellä valtuustokaudella tehty kouluverkkoselvitys ja siitä seurasi kouluverkkosuunnitelma vuonna 2006. Tavoitteena on ollut rakentaa riittävä kyläkouluverkko joka ilmansuunnalle. Näissä jäljelle jääneissä neljässä koulussa olisi sitten 3 - 4 opettajaa ja näin turvattaisiin vahvat kyläkoulut. Tätä kouluverkkosuunnitelmaa on sitten toteutettu vaihtelevalla menestyksellä. Käsittääkseni mönkään lähdettiin menemään Niemiskylän koulun ja Kalliokylän koulun kamppailussa, jossa Niemiskylälle annettiin vapaat kädet valita lähikoulunsa. Tämä aiheutti virtauksen keskustankouluun, jolloin Kalliokylän oppilaiden määrä tippui ennustetusta. Syynä tähän oli silloisen kaupunginhallituksen, joka "ohjeisti" opetuslautakuntaa tekemään tällaisen päätöksen. Myös Rapakkojoen koulun lakkauttaminen ei mennyt oppilaiden sijoituksen suhteen oppilaaksiottoalueiden mukaisesti, vaan suurin osa oppilaista meni jälleen, vanhempien vaatimuksesta, keskustan kouluun.

Valtuuston tahtotilaahan opetuslautakunta on pyrkinyt toteuttamaan omissa esityksissään. Viimeisimpänä on tietenkin ollut myös kaupunginhallituksen antamat talousraamit, johon opetuslautakunta ei ihan päässyt vaikka ko. koulu lopetettaisiinkin.

Arvovalintoja ja taloutta:
Nyt olemme jälleen kerran valintojen tienhaarassa ja niin myös allekirjoittanut joutuu sisimmässään käymään omaa Jaakobinpainia koulujen kohtaloista. Kyseisessä illassa esiintyi ansiokkaasti tanssitaiteilija Pauliina Nuutinen, joka esitteli perustelut sille miksi Turhalan koulu pitäisi säilyttää. Samainen puhe ilmestyi 17.11 Kiuruvesi lehdessä. Hän viittasi tekstissään Risto Kilpeläiseen, joka on väitellyt tohtoriksi kyläkouluista. Myös Kiuruvedellä opettajana toiminut Taina Peltonen on tutkinut kyläkouluja ja arvostelee näiden lakkauttamisia lyhytnäköisinä.

Arvostan suuresti näitä arvoja, joita molemmat kasvatustieteentohtorit Kilpeläinen ja Peltonen tukevat. Maaseudun koulut ovat pedagogisesti arvokkaita oppimis- ja kasvuympäristöjä. Kyläkoulujen yhdysluokat ovat enemmän vahvuustekijöinä, kuin heikentämässä oppimista. Turvallinen, perhemäinen ja viihtyisä ilmapiiri on omiaan kasvattamaan hyvällä itsetunnolla varustettuja kansalaisia. Pienemmät oppivat myös vanhemmilta lapsilta tietoja ja taitoja. Sen kyllä huomaa niin hyvässä tai pahassa omassa lapsikatraassa.

Omassa arvomaailmassani olen vastustanut keskittämistä ja suuruuden ihannointia, joka ajatellaan olevan välttämätöntä. Kyläyhteisöllä on oma yhteisöllisyytensä ja kyläkoulua pidetään tämän yhteisöllisyyden viimeisenä linnakkeena. Kaikki muuthan yleensä on jo viety eli kaupat, postit yms. Olen myös joskus heitellyt ajatuksia päinvastaisesta kehityskulusta. Eli lähdetäänkin rakentamaan uutta kyläkoulua. Rakennetaan moduulitekniikalla ns viipalekoulu, joka voidaan modifioida uudestaan tarpeitten ja on siirrettävissä...

Talouden realiteetit.
Eduskuntakin on sotkeutunut omalta osaltaan kyläkouluasiaan poistamalla vuonna 2006 pienten koulujen valtionosuuskertoimen. Tämä oli varmaan yksi signaali kunnille, että kyläkoulut joutaakin mennä. Kiuruveden tilanne on myös haasteellinen. Meillä on vasta synnytetty sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymä. Nämä peruspalvelut nielevät väkisinkin peruskunnilta euroja. Meillä on myös velkamäärää ja talouden alijäämää ei ole syytä kasvattaa liian syväksi.

Koulujen ylläpito kustannus vaihtelee kouluittain. Mutta esimerkiksi Turhalan koulun ylläpito henkilökuluineen kustantaa noin 250 000 euroa. Ymmärtääkseni tämä summa ei ole kuitenkaan suoraviivaista säästöä, vaan siitä pitää poistaa lisääntyvät matkakustannukset oppilaskuljetuksista. Itse olen saanut päätöksenteoksi tietoon, että ehkä puhutaan vajaan 100 000 euron säästöistä/koulu eli pyöreät 200 000 kahden koulun osalta. Säästöä on esitetty tulevaksi myös siitä, että keskustan eli Nivankoulun opettajiin ei tarvitsisi ottaa määräaikaisia sijaisia.

Jos kaupunginhallitus pitää kiinni talousraamista ollaan siinä tilanteessa, että säästöjä täytyy löytyä lisää tuntikehyksien leikkaamisesta (opetuksen taso kärsii kyllä silloin huomattavasti) tai siten joitain muita palveluita pitänee ajaa alas. Lomautukset sekä irtisanomiset varmaan voivat tulla jossain aikajänteessä keskusteluun? Velkaantumistakaan ei voitane estää? Vastuunkantoa nyt tarvitaan ja kouluasiaa täytyy peilata myös kaupunkimme muuhun toimintaan.

Summasummarum:
Yllämainitut asiat ovat tällä hetkellä kietoutuneina omaan ajatusmaailmaani, kun teen omaa Jaakobinpainia Kiuruveden kyläkouluista. Paini pitäisi päättyä valtuuston kokoukseen 15.11.2010, jolloin hyväksytään ensivuoden talousarvio.

Valtuuston kokous 8.11.2010

2010-11-08T20:58:00.002+02:00

Esityslistan mukaan valtuuston kokoukseen oli ladattu paljon asioita. Kaava-asiat sivuutettiin suhteellisen juohevasti. Kysymyksessähän oli lähinnä teknisluonteisia muutoksia, joita on tullut vuosien varrella. Suurin keskustelu ja äänestyksenkin aihe oli veroprosentit. Meillä on haasteena lähinnä juuri sosiaali ja terveysalojen kuntayhtymän rahareiät. Palvelujen ylläpitämiseksi jostain on tultava tulorahoitusta.Tuloveroprosenttia ei lähdetty korottomaan, joka on Kiuruvedellä 19,75. Mutta kiinteistöveroprosentin puolella tuli muutoksia, tosin äänestyksen jälkeen.

Yleinen kiinteistöveroprosentti oli 0,70 ja hallituksen esityksen jälkeen se korotettiin 0,1 prosentilla. Tämä yleinen kiinteistöprosentti koskettaa lähinnä yrityksiä ja siten myös maataloutta. Mutta suurin hyppäys tuli vakituisten asuntojen osalta. Tässä entinen prosentti oli 0,40 ja nyt päätöksen jälkeen 0,55. Tästä teimme vasemmistoryhmänä esityksen, että korotettaisiin vain 0,05 prosenttiyksikköä. Perustelimme tätä esitystä, että vakituisten asuinkiinteistöjen korotus koskettaa myös heikompiosaisia vuokrien korotuksien muodossa. Mutta tietenkin myös asuntovelallisia. Äänestyksessä hävittiin 24 - 11, joten näillä uusilla prosenteilla mennään.

Eihän verot ja varsinkin niiden korotukset ole mieluisia asioita. Mutta jos yleensä aiotaan palveluita ylläpitää on joskus tehtävä näidenkin asioiden suhteen päätöksiä. Haasteita tämä ei kuitenkaan häivytä eli kyllä varsinkin SoTen palveluiden ylläpitämisen suhteen joudutaan kyllä miettimään mistä taiotaan puuttuvat puoli milliä ja ylikin..

Mielikuvilla pelaaminen on jatkuvasti läsnä politiikan saralla..

2010-10-20T11:45:00.000+03:00

Maailma muuttuu jatkuvasti ja niin myös vaikuttamisen keinot. Verkkovaikuttaminen on tullut nopeatempoiseksi. Meillä on erilaisia sosiaalisia medioita ja verkossa toiminen on tullut helpommaksi. Verkon kautta tehdään politiikkaa usealla rintamalla ja mielikuvilla pelaaminen on kokoajan läsnä.
Tässä muutamia ajatuksiani lähiajan median antamasta mielikuvista politiikan saralla. Kirkon ajankohtaisillan jälkeen ollaan uutisoitu Kristillisdemokraattien uusien jäsenten "ryntäyksestä" (tosin pienellä präntillä että ei kymmeniä ehkä satoja uutta jäsentä). Toisaalla kirkosta eroaminen on jatkunut ja heitä on puolestaan kymmeniä tuhansia. Mielenkiintoinen uutisointi ja mittakaava ero?

Paavo Arhinmäki analysoi oikein omassa kannanotossaan 6.10.2010: Vihreiden ja perussuomalaisten keskinäistä nokittelua Arhinmäki pitää hiekkalaatikkoleikkinä, jonka ainoana tarkoituksena on pyrkiä nostamaan molempien puolueiden kannatusta. -- Vastakkainasettelua pyritään synnyttämään erityisesti maahanmuutosta. Todellisuudessa sekä perussuomalaisten "maahanmuuttokriittinen" että vihreiden "maahanmuuttohumaani" linja ovat lähinnä mielikuvapolitiikkaa, joilla on vähän tekemistä käytännön lainsäädäntötyön kanssa.

Vassareiden asialinja ei ilmeisesti ole mediaseksikästä ja siten mielikuvien luonti on haastavaa. Tärkeintä olisi saada kaikki "sateenkaari" ajattelijoiden kannattajajoukot aktivoitumaan omissa sähköisissä verkoissaan ja siten luomaan positiivista henkeä ennen eduskuntavaaleja. Kaikkien äänet on nyt tarpeen ja jokaisen on kannettava pienikin kortensa kekoon! Eikös vassareiden sateenkaariajattelu: "antaa kaikkien kukkien kukkia", "pienyrittäjien puolesta", "pätkä ja silpputyöläisten äänitorvi" yms.. mahdollista kaikkien näkemyksien esille tulon.. Tästä ajattelusta pitää tehdä mediaseksikästä mielikuvamarkkinointia!!

Perhepäivähoitajien työehtoihin tarvitaan parannusta

2010-09-16T12:46:00.002+03:00

Perhepäivähoitajien ammattiryhmän kehittäminen on yksi tärkeimmistä lähiajan tavoitteista. Hallitus on antanut eduskuntaa 24.6 esityksen perhepäivähoitajien saattamiseksi työaikalainsäädännön piiriin. Asia on edennyt eduskunnan lähetekeskustelu käsittelystä Työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan 8.9.10. Asiassa on monia vaiheita ennenkuin se hyväksytään. Mutta nähtävästi se on saanut myönteisen vastaanoton ja on nyt hyväksyttävissä. Tässä yhteydessä työaikalain jaksotyötä koskevaa määräystä esitetään muutettavaksi siten, että jaksotyön käyttö olisi sallittua myös perhepäivähoitajan työssä. Vaikkakin laki nyt muuttuisi, niin kunnat voivat soveltaa nykyistä KVTES:siä sopimuskauden loppuun.
Tämä ammattiala on aina ollut kirjaimellisesti lapsipuolen asemassa työehtosopimuksissa. Usein on pitänyt neuvotella kunnissa paikallistasolla perhepäivähoitajien työolojen ja työehtojen parannuksista.
Tätä työtä täytyy tehdä edelleen avoimessa yhteistyössä työntekijöiden ja työnantajan kanssa.

Asiaa on pohdiskeltu myös valtuustotasolla tänä vuonna. Tuolloin oltiin huolissaan maaseudun eli haja-alueittein perhepäivähoidon vajauksesta ja heidän jaksamisestaan. Tässä yhteydessä toin julki ammattijärjestöjen JHL-232 ja JYTY:n yhteistyössä avaaman keskustelun ja paikallisneuvottelu pyrkimyksen syksylle 2010 perhepäivähoitajien työolojen ja työehtojen parantamiseksi. Esille tuli myös, että on kehitettävä innovatiivisia toimintamalleja työehtoihin myös haja-alueella toimiville perhepäivähoitajille?
Uskoakseni kehittämistoimillamme on valtuuston kannatus.

Tällä hetkellä tiedossani on lukuisa joukko parannusehdotuksia, joita tullaan käymään paikallisneuvotteluissa jo tälle syksylle. Esimerkkinä pphoitajien äkillisen sairastumisen aiheuttama ilmoitusvelvollisuus ja sijaishoidon järjestäminen, valmistelutunnin hyväksyminen lasten yksilöllisten tukitarpeiden kartoituksessa ja valmistelussa (tähän liittyy myös erikoisruokavalion erilainen käsittely palkkauksessa, koska on merkillistä että samassa palkkakorissa on laktoosittomat kuin moniruoka-aineallergiset?), Aslak kuntoutukseen hakeutumisen edistäminen, pphoitajien omien alle 10 vuotiaiden lasten sairastuminen jne.. muutamia ongelmakohtia mainitakseni.

Perhepäivähoitajien työehtojen yms tilanteen parantaminen ei välttämättä toteudu yhdessä talousarviovuodessa, mutta jostain on lähdettävä liikenteeseen. Tänä vuonna otetaan jonkinlainen askel ja siten talousarvioon on otettava lievä korotusmahdollisuus asioiden eteenpäin viemiseksi.

Ylä-Savon SoTe:n seminaarista

2010-09-07T20:05:00.000+03:00

Olin päivällä Y-S SoTe:n ideariihessä elikkä strategiaseminaarissa. Seminaariin oli kutsuttu koko joukko sidosryhmien edustajia. Ideana oli rakentaa teemoittain erilaisia ryhmätöitä, jotka sitten annetaan käsiteltäväksi SoTen johtoryhmään strategian luomiseksi. Tällainen lähestymistapa on hyvä idea, jossa otetaan huomioon lähes kaikki sosiaali ja terveysalan toimijat. Nämä toimijat saavat tällä tavalla tuoda näkemyksensä esille kuntayhtymän strategiaan ja tulevat kuulluksi uuden SoTen rakennusvaiheessa.

Ryhmäytymisessä valittiin itseä kiinnostavia teemoja ja itseäni lähellä olevat asiat olivat osallisuuden lisääminen, kolmannen sektorin kumppanuus ja ennalta ehkäisevä työ. Tosin meidän ryhmätyössä nousi suurimmaksi keskustelun aiheeksi rajapintojen madaltaminen joka sektorilla. Tämä tarkoittaa ammattialaryhmien, yhdistyksien, yrityksien ja peruskunnan hallintokuntien välisten raja-aitojen poistamista. Ideana olisi rakentaa palvelukokonaisuuksia, jossa esimerkiksi kotiin annettavissa palveluissa voidaan tehdä saumatonta yhteistyötä ilman, että kangistutaan vanhaan sektoriajatteluun.

No tämä seminaaripäivä olkoon pohjustuksena itselle yhteislautakunnan ja Kiuruveden peruskunnan pähkäilyyn palvelujen järjestämissuunnitelmasta SoTe alueella. Tästä järjestämissuunnitelmasta on valtuuston "iltakoulu" 13.9. Luonnosaihiosta on tullut ilmi lähinnä mediakeihäänkärkenä päivystyksen mahdollinen asteittainen lakkaaminen Kiuruvedellä. Alueellisessa mediassa ei paljonkaan sitten otettu kantaa esim. siihen, että Kiuruvedelle olisi sitten palaamassa aito lääkärivastaanotto, joka puolestaan vähentää päivystyskäyntien tarvetta. No tästä ei ole tietenkään mitään päätöstä, vaan se on alustava suunnitelma päivystysvastaanoton järjestämisestä Kiuruveden TK:ssa.

Päivystysasia on vain yksi monien muiden asioiden joukossa ja muut palveluiden järjestäminen käydään läpi tuossa "iltakoulussa", joten toivottavasti moni valtuutettu saa ajoissa tuon luonnoksen ja tutustuu siihen huolella. Itse päätökset tulevat sitten hyväksytettäväksi syksyn valtuustoihin 4:n kunnan alueella.

elokuun loppupuolen kuulumisia

2010-08-23T21:57:00.000+03:00

Lomani jälkeen on ollut työmailla ja kotosalla pientä haipakkaa. Esikoinen aloitteli mahisopintoja ja pahnanpohjimmainen eskarin. Ja keskimmäiset sitten taaplaavat muita luokka-asteita perusopetuksen piirissä. Siinäpä sitä on ollut tarpeeksi touhua ja tohinaa.

Luottamustoimetkin alkoivat aktivoitua syksyn tullen. Ensimmäiseksi tässä käytiin opetuslautakunnan kokouksessa ja siinä äänestettiin eräästä mielenkiintoisesta vakaumuksiin liittyvistä asioista. Tästä sitten myöhemmin, koska asia äänestettiin ns. uudelleen käsiteltäväksi jahka kuuntelemme asiantuntijaopettajia aiheesta. Mutta hienoa oli todeta toisen asteen hankkeen alkaminen, jossa pyrkimys on poistaa hallinnollisia raja-aitoja erilaisten opintopolkujen valintojen tiellä. Toivotaan hankkeelle hyvää menestystä ja tuloksena olisi konkreettisia toimintamalleja.

Seuraavaksi valmistaudutaan Ylä-Savon SoTea koskevaan yhteislautakunnan kokoukseen keskiviikkona. Siinä käsiteltävänä asiana on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelma, johon tässä on koetettu tutustua tarkoin.

Viimeinen kesälomaviikko

2010-07-06T11:30:00.002+03:00

Mahtavat helteet ovat kyllä hellineet. Kotimaan matkailua kaakkoisosissa Suomea (Savonlinna, Imatra, Pieksämäki, Kuopio yms pienet kylät siltä väliltä). Kotimaan matkailussa on kyllä oma nostalgiansa, joka varmaan kumpuaa pienenä tehdyistä lomamatkoista. Sen verran tuli seurattua myös Vasemmistoliiton puoluekokousta, että jotain "henkeä" Jyväskylän happeningistä tarttui mukaan. Varsinkin viimeisen sunnuntain nettivideointi oli ihan onnistunut kokeilu.

Itse puolueen tavoiteohjelma oli pääosin oman ajatusmaailmani mukainen. Ehdoton EI ydinvoimalle on tietenkin ykkönen. Turkistuotannon asteittainen lopettaminen tuottaa hieman ristiriitaisia ajatuksia. Riittävä siirtymäaika eli ns. luonnollinen tuotannon lopettamisen kiertokulku on hyvä asia. Korvaavia elinkeinoja on tarvittaessa kehitettävä. Toisaalta taas tämä kotimaan lopettamistavoite ei suoraan vaikuta maailman turkistuotantoon, johon pitäisi myös päästä vaikuttamaan.

"Vasemmistoliitto pyrkii kohti työllistävää hajautettua energiantuotantoa ja haluaa vahvistaa paikallisen energiantuotannon asemaa. Tavoitteena oleva matalaenergiayhteiskunta luodaan yhdyskuntarakennetta eheyttävällä suunnittelulla ja tätä tukevilla rakennusmääräyksillä ja ympäristöverotuksella." Tämän allekirjoitan pääosin ja tähän suuntaan on meidän pyrittävä. Mietin tosin tuota yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja ympäristöverotusta suhteessa niihin ihmisiin jotka haluavat edelleen asua maaseudulla?

Toisaalta olen hieman ilmastokriittinen, yleisellä tasolla, johtuen juuri niistä markkinamekanismeista ja ilmastopäästöjen pörssittämisestä. Silloin kun pörssipelurit pääsevät viherkapitalismin verhon avulla kiinni aitoon ekologiseen kehitykseen olemme jälleen tuhon tiellä. Tavoiteohjelmassa on tähänkin eräänlainen ajatus:
"Päästökauppa ei saa johtaa päästövähennysten kiertämiseen, erilaisiin keinottelumekanismeihin ja uuteen talouskuplaan." Täytyy olla mahdollisuus rakentaa esim. hiilitullit, päästöverot yms rakenteet, joilla estetään pörssipelaaminen viherkapitalismin verhon sisällä.

Olen tosi kiitollinen myös raideliikenteen kehittämistavoitteista. Olen useimmissa yhteyksissä koettanut vaikuttamaan rataverkon ylläpidosta ja kehittämisestä. Tässä eräs blogitekstini aiheesta: Kirjoitelma rataverkosta

Tavoiteohjelmassa on tietenkin paljon muutakin hyvää ja palataan aihioihin tarvittaessa myöhemmin.
Allekirjoittanut jatkaa vielä loman pitämistä hellesäässä....

Yhteislautakunnan kokous 16.6.2010

2010-06-20T21:36:00.001+03:00

Ylä-Savon SoTeen liittyvä kuntien keskinäinen yhteislautakunnan kolmas kokous pidettiin 16.6. Perussopimuksen muutosta ollaan hiottu jo riittävästi ja tämä asia käytiin pikaisesti läpi lautakunnassa. Tämä perussopimuksen hionta osoittaa, että kuntien keskinäinen luottamus on herkkä asia. Toivottavasti nyt päästään aitoon keskinäiseen vuoropuheluun ja saadaan kuntayhtymän toiminta kunnolla liikkeelle.

Rahaa kuitenkin tarvitaan toiminnan pyörittämiseen ja kuntien tahto on ettei kustannukset nouse liiaksi. Tiukka kuntaohjaus kuntayhtymässä on varmaan paikallaan. Mutta täytyy muistaa ettei SoTelle sälytetyt säästöpaineet aiheuta palveluiden alasajoa. Myös henkilöstön työpaineet lisääntyvät mikäli linja on se että työntekijöitä jää eläkkeelle ja sijalle ei saa ottaa uutta väkeä (esim. ensi vuonna laskelmissa on 50 eläkkeelle siirtyvää SoTen työntekijää). Tämä on nollasumma peliä ja tarkkaa laskelmien tekemistä, jotta voimme rakentaa riittävän palveluiden omaavaa kuntayhtymää, joka ei kuitenkaan saa maksaa liikaa.

Tästä päästäänkin palveluiden järjestämissuunnitelmaan. Yhteysjohtaja esitteli valmisteluryhmien väliaikatilanteen ja varsinainen palveluiden järjestämissuunnitelma tullaan esittelemään 28.5. Otin itse kantaa,yleisellä tasolla, asiakkaiden eli kuntalaisten saamiin palveluihin. Kiuruvedellä on tietyissä toimissa muutettu palveluiden tasoa. Esimerkiksi hammashuollossa ei saa lapset purutabletteja tai vanhushuollossa on hinnoiteltu vaipat eri tavalla kuin ennen SoTea. Tärkeää on se että jokainen SoTen ruohonjuuritason työntekijä tietää miksi tietyt asiat ovat nyt muuttuneet ja voivat sitten kertoa kuntalaisille mihin nämä muutokset perustuvat. Nämä ovat niitä asioita, joita tulemme näkemään palvelutason yhtenäistämisessä Ylä-Savon Soten alueella. Toisaalla palvelut paranevat toisaalla taas ehkä heikkenevät. Saman arvoista palvelua kaikille tasapuolisesti on tavoitteena.

Palveluiden järjestämissuunnitelman käsittely on sen verran haasteellinen ja vaativa asia, että siihen on syytä paneutua huolella. Varsinaisen päätöksen asiasta tekevät kunnat syksymmällä ja yhteislautakunnan tehtävänä on antaa eväitä tälle päätöksenteolle.

31.5.2010 valtuusto

2010-06-01T23:13:00.003+03:00

Puutarhurilla on puutarhurin kiireet ja siten blogin kirjoittelu jää väkisin vähemmälle...
Maanantaina oli Kiuruveden kaupunginvaltuusto ja muutama ajatus kokouksesta.

Taajama-alueen maapohjien hintoja hieman korotettiin. Mikä olikin paikallaan, koska hinnat ovat olleet hieman alakantissaan. Mutta suurin henkien taisto käytiin Paloismäen lakialueen tilusvaihdosta. Vaihtona annettaisiin noin 50 ha tilus Pirttimäen Syrjälästä ja lakialueen metsäpinta-ala n. 20 ha saataisiin tilalle. Tosin 42 000 euroa metsätila-arvio ero + Syrjälän metsätilalle noin 6000 euron metsäautotie antaa yhteissummaksi liki 48 000 euroa. Tästä vaihdosta käytiin lukuisia kannanottoja puolesta ja vastaan. Kokous jouduttiin keskeyttämäänkin, jolloin suoritettiin puolueiden ryhmäkokoukset. Äänestyksessä hallituksen esityksen puolesta 18 ja vastaan 17. Tällä tuloksella hallituksen esitys hyväksyttiin. Kursioteettina kerrottakoon, että perussuomalaisten valtuutettu tarkoitti äänestää hallituksen esitystä vastaan... mutta jotenkin nurinpäin se kuitenkin meni. Tässä tiukassa äänestystilanteessa hallituksen esitys olisi sitten kaatunut jos perussuomalaisten valtuutettu olisi pysynyt alkuperäisessä linjassaan. Mutta mene ja tiedä oliko äänestystilanne kaikille selkeä?

Itse kävin kiivasta Jaakobin painia, koska kyseinen lakialue on taajaman läheisyydessä, jossa sijaitsee latupohja ja vanhaa puustoa. Taajaman läheisyydessä tällainen vanhan puuston metsäinen lakialue olisi sijoitus tuleville sukupolville. Mutta oliko tämä luontoarvoihin sijoittaminen tuon laskennallisen summaeron ja 30 hehtaarin lahjoittamisen väärtti? Joudumme kuntasektorin taloustilanteessa painimaan ikuisten säästöjen paineessa ja meidän on järjestettävä SoTe:n kautta sosiaali- terveydenhuollon palvelut, peruskoulutus, sekä tekniset palvelut. Vassariryhmän enemmistö vastusti loppujen lopuksi tätä tilusvaihtoa, jossa nähtiin liian suuren "vedätyksen" makua tilusvaihdoksessa. Heräsi myös kysymys kohdellaanko tällä päätöksellä tasa-arvoisesti muita maanomistajia?

SoTe asioita sivuttiin seuraavasti:
Sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymän eli Ylä-Savon Soten Ky:n perussopimusta rukattiin uudestaan ja hyväksyttiin pienillä muutoksilla. Tai oikeammin suurin muutos oli perusturvalautakunnan rooli ja
varsinkin tähän lautakuntaan valitut luottamushenkilöt olivat pettyneitä. Syy pettymykseen oli että perusturvalautakunta kuntayhtymässä päättää lähinnä yksilöasioista eikä suurista palvelusopimuslinjauksista. Vallan menetys koskee...

Elinkeinoasioita liippasi räjähdysainetehtaan takaus:
Valtuusto päätti myös 300 000 euron takauksen tulevalle räjähdysainetehtaalle. No toiveissa on, että ko laitos tuo tulevaisuudessa yhteisöverotuloja ja työllistäisi ihmisiä. Ja että lainavastuut eivät milloinkaan kaatuisi kaupungin niskaan.

robottisijoittajat

2010-05-13T20:49:00.001+03:00

Pörssien osakepelurit ovat alkaneet käyttää jo joku aika sitten ohjelmapohjaisia algoritmeja osakekauppoihin On laskettu, että amerikoissa käytetään jo lähemmäs 70 % osakekaupoista näillä ohjelmistopohjaisilla algoritmeilla. Ideana on että maailmalta tuleva talouden datainformaatio antaisi nopeudellaan etua ostaa ja myydä osakkeita lievässä etuajassa. Ihmisen oma reaktio aika ei enää riitä markkinoiden nopeuteen saada mahdollisimman suuret voitot itselleen. Tässä ns tavalliset sijoittajat ovat aina vähän myöhässä ja algoritmi treidaajat käärivät nopeudellaan pikavoitot.

Mutta kukaan ei tiedä miten markkinat alkavat "elää omaa elämäänsä", kun osakekaupat annetaan näiden "robottitreidaajien" armoille. On täysin mahdollista, että ns markkinavoimien kasvottomat pääomat alkavat olla erilaisten muuttujien laskemista robottisijoittajien avulla ja silloin heittelyt maailmantaloudessa ovat osittain myös lähtöisin näistä algoritmeista. Tästä voi olla esimerkkinä lähes 1000 pisteen lasku Dow industrials -indeksissä 7.5.2010. OMX Proximity Services on palvelu, jolla taataan osakepörssikaupoissa alle millisekunnin viive kaupanteossa. Vauhti on hurjaa, jos koneet ehtivät tehdä noin 400 000 toimeksiantoa sekunnissa!!Miten ihmiskunta on voinut antaa vallan tällaiselle markkinavoimille?

finanssikriisin todelliset syylliset maksumiehiksi!

2010-05-05T20:35:00.002+03:00

Olen seurannut talouskriisin seuraavaa vaihetta, jonka seurauksena Kreikka sukeltaa ja syvälle. No Kreikan kriisi pohjautuu käsittämättömiin omiin toimintoihin ja holtittomaan talouden ylläpitoon. Kreikka väärensi omia tilastojaan, jotta pääsi "eurokuntoon". Mutta peruskuvio löytyy kyllä maailmantalouden perusrakenteen virheellisyydestä, joka on antanut rajattomat vallat tehtailla virtuaalirahaa. Goldman Sachs on yksi päärikollisista myös Kreikan suhteen. Juuri heidän finanssipankkiirien "nerot" auttoivat väärentämään Kreikan tilastoja ja rakensivat joukkovelkakirjalainat arvopaperipooliksi erillisyhtiön (special purpose vehicle) kautta. Tällä huijauksella päästiin sivuuttamaan EU:n vakauttamissopimus. Miksi ei näitä aitoja rikollisia saada tilille?

Finanssipankit ovat nykypäivän virtuaaliloisia, joiden ahneus synnytti valtaisat velkavivutus keksinnöt. Kaikki johdannaiskaupat, joille ei ollut sääntelyä eikä toiminnoissa läpinäkyvyyttä aiheutti nykyisen kriisin. Heidät on myös saatava osavastuuseen valtioiden talouskriisistä! Olen täysin samaa mieltä, kuin eduskuntaryhmämme ja valtaosa kansasta: "EI SYYDETÄ MILJARDEJA KREIKKAAN!!"

Nyt on aika laittaa finanssipankkiirit kuriin. On se kumma, että näiden rikollisten riskinotto maksetaan perusveronmaksajilla?!

Muutoksen aika on nyt! Vasemmistoliiton aloite voittoa tuottamattomasta KansanPankista on juuri nyt paikallaan.

Vappuna 2010

2010-05-01T17:34:00.002+03:00

Heti alkajaisiksi ajattelin vaihtaa bloggerin taustat kokonaan uusiksi. Tämä on vähän samaa kuin kotona vaihtaisi verhot. Tämä blogipohjan kuviot kuvaavat kaaoksen fraktaalikuvioita. Alla oleva kuva on se perinteellinen näkemys kaaosteorian fraktaalikuvioista. Ihminen on pitkään luullut voivansa toimia matemaattisten laskelmien pohjalta mm taloustieteen tai ilmasto laskelmissa. Mutta vasta nyt viimeisimpinä vuosikymmeninä ihminen on tunnustanut, ettei kaikkea voi täysin laskea matemaattisten mallinteiden avulla. Mallinteiden monimutkaisuus ja pientenkin muuttujien muutos laskelmien alkuvaiheessa aiheuttaa aluksi värinää, joka muuttaa lopputulosta yllättävän paljon....Mutta matemaattiset laskelmat ja tietokonemallit voivat antaa teoreettisia todennäköisyyksiä, joten niitä ei tietenkään voi kokonaan aliarvioida.
joka tapauksessa HAUSKAA VAPUN PÄIVÄN JATKOA.

Ylä-Savolainen pähkinä purtavaksi

2010-04-11T10:43:00.021+03:00

Iisalmen Sanomien sunnuntain 11.4.2010 numerossa Heikki Hortling (Ponssen hallituksen jäsen ja Olvi hallituksen pj, ent. Iisalmen kaupunginhallituksen kokoomukselainen jäsen) otti voimakkaasti kantaa Ylä-Savon kuntien yhteistyön syventämiseen. Hän näyttää tässä vaiheessa luopuneen kuntaliitos ajatuksesta ja ajaa sisään kiinteämpää yhteistyötä. SoTe on alkusoittoa ja nyt pitäisi lähteä yhdistämään atk- ja tietopalvelut, tekninen toimi ja opetus. Hän on sitä mieltä, että tämä toisen aallon yhteistyön syventäminen olisi syytä aloittaa jo tämän valtuustokauden aikana.

Tässä on Ylä-Savolainen pähkinä purtavaksi ja nythän Iisalmi on halunnut ottaa nopeutetulla aikataululla atk- ja muun tieto/taloushallinnon rakenteen yhdistämisen Y-S kuntien yhteisesti omistamien yhtiön sisään. Tässä olen ollut hienoisena "jarrumiehenä". Syy tähän on se, että meidän on syytä katsoa SoTe kuvio ensin kuntoon ja ei ole syytä sotkea eri palikoita vielä tässä vaiheessa.

Tässä yhteydessä on myös katsottava hieman yleisellä tasolla kuntien välisiä eroja ja tavoitteita peruspalveluiden järjestämiseksi. Ylä-Savon Kehitys Oy teki 2000 luvun puolivälissä selvityksen seutuyhteistyöstä ja siihen liittyvistä taustoista. Otetaanpa pari taulukkoa asiaan liittyen (klikkaamalla taulukkoa saat sen isommaksi)

Yhteistyön tavoitteissa ei seudulla ole suuria eroavaisuuksia. Yhteistyön tavoitteista tärkeimpinä nousevat esiin palvelujen turvaaminen eri osissa seutua asuville, seudun elinvoimaisuuden turvaaminen, henkilöstön saatavuuden turvaaminen sekä käyttäjä- ja asiakasdemokratian turvaaminen.
Seutuyhteistyön tärkeimpinä päämäärinä seudulla nähdään toimivan päätöksentekojärjestelmän kehittäminen sekä yhteistyön laajentaminen myös aluekeskusohjelma-alueen ulkopuolelle.
Kuntaliitokset yhteistyön päämääränä eivät saa niin suurta kannatusta, kuin seuduilla keskimäärin. Hieman alle puolet (49 %) mainitsee päämääräksi, että osa seudun kunnista yhdistyy. Kaikkien seudun kuntien yhdistymisen päämääränä näkee n. 27 % vastaajista. Kaikkien seutujen keskiarvoluvut ovat n. 58 % ja n. 33 %.

Kaikki ei ole ongelmatonta ja samaisessa selvityksessä nähdään mitkä seikat aiheuttavat kitkaa seutuyhteistyössä: Pelko palvelujen keskittymisestä, pienten kuntien aseman heikkeneminen, suurimman kaupungin liian määräävä asema, luottamuspula seudullisten toimijoiden välillä. Tämä oli nähtävillä myös SoTe:n synnytyksen aikoina....

Jälleen kerran todistettu, että rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät

2010-04-09T21:35:00.001+03:00

Eriarvoisuus Suomessa on totista totta, kun asiaa katselee esimerkiksi tilastokeskuksen vuoden 2008 tulonjaon muodostusta. Suomalaisen yhteiskunnan palkkojen juopa kasvoi vuoden 2008 aikana. Pienten palkkojen ansionnousu kasvoi 4,5 prosenttia, kun taas parhaiten palkattujen ansio nousi 5,9 prosenttia.

Linkki: tilastokeskus
"Havaittu palkkaerojen kasvu johtui suurelta osin hyväpalkkaisten palkansaajien nopeammasta ansiokehityksestä vuonna 2008. Parhaiten palkatun kymmenesosan suurempaa ansioiden nousua vauhditti erityisesti palkansaajien väheneminen keskipalkkaisissa suorittavissa tehtävissä. Kun parhaiten palkatun kymmenesosan ansiot kasvoivat vuodessa 5,9 prosenttia, niin vähiten ansaitsevan kymmenesosan ansionousu oli samaan aikaan ainoastaan 4,5 prosenttia."

Näin maamme makaa näinä päivinä. Herää kysymys toivommeko tämän suunnan jatkuvan? Tietyt oikeistoryhmät näkevät tämän väistämättömänä. He myös antavat ymmärtää, että rikkaiden rikkaus valuu köyhimpiin ryhmiin. Tähän yleensä liitetään vielä rikkaimpien tuloluokkien verotuksen lieventäminen, joka parantaisi köyhimpien asemaa. Tämä mekanismi toimisi tavallisen markkinatalouden kautta. Rikkaat kuluttaisivat rahansa tuotteisiin, joita köyhät valmistavat. Tai rikkaat sijoittavat rahansa pääomiksi yrityksiin, jotka kykenisivät tuottamaan köyhienkin käyttämiä tuotteita halvemmalla.

Oikeistohallituksen aikoina tätä "valumaefektiä" on toteutettu verokevennyksien kautta, jossa huomataan kaikkien rikkaimpien verojen keventyneen. Vanhasen 2-hallitus vie Suomea kohti tasaveroa ja ainoana keinoina näyttää siten olevan arvonlisäveron korotus ja tietenkin menojen tiukka leikkauslinja. Tässä on siten unohdettu verotuksen kestävä peruslinja eli veronprogressio tulojen mukaan. Vain tällainen verolinja tuo aidosti taloudellista turvaa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi.

pääsiäistuumailua maahanmuutosta

2010-04-05T18:54:00.003+03:00

Pääsiäisen viimeinen pyhä alkaa olla lopuillaan ja arkinen aherrus tulee tilalle. Huomasin tuossa HS-31.3.2010 nettilehdestä maahanmuuttajista tilatun tutkimuksen. Tutkimuksen oli tilannut Homma niminen rekisteröity yhdistys, joka on maahanmuutto kriittinen. Mittaus on ilmeisesti tehty kaikkien taiteen sääntöjen mukaan ja siitä voidaan tulkita tiettyjä asioita. Ohessa tutkimuksesta tehty kuvallinen mittari (klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi)

Jos jotain tuosta mittauksesta pitäisi sanoa, niin työpaikan perässä muuttaminen pitäisi tehdä nykyistä helpommaksi. Toisaalta taas turvapaikan hakemista pitäisi jonkin verran tiukentaa. Myös rikoksista tuomitut pitäisi saada karkotettua mahdollisimman pian. Tässä kyselyssä 44 prosenttia on sitä mieltä, että meillä on liian löysä sosiaaliturva turvapaikanhakijoille.

Yleisesti voidaan sanoa, että tilanne on Suomessa kiristynyt ja ulkomaalaisvastaisuus näyttää nostavan päätään. En tiedä onko kysymyksessä maahanmuutto kriitikoiden yleinen mediajulkisuus vai mikä. Mutta tällainen tuntuma on noussut tutkailtaessa nettikeskusteluita. Mielestäni näissä asioissa on syytä erottaa turvapaikanhakijat ja työn perässä maahanmuuttajat. Elämä on raadollista maailmassa ja kansainvälisen yhteisön pitää toimia yhteistyössä ja aktiivisesti, jotta kriisit voitaisiin hoitaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tällöin vähennettäisiin pakolaisuutta. Olen sitä mieltä, ettei omasta maasta pakolla lähteminen tuota koskaan onnellisuutta ja sopeutuminen toiseen maahan on kyseenalaista motivaation puutteen takia. Halu kotimaahan paluusta voi yleensä olla päällimmäisenä mielessä. Varsinkin jos osa perheestä on jäänyt lähtömaahan.

Jos puhutaan työperäisestä maahanmuutosta, niin tärkeää siinä on löytää oikeat toimintatavat kotouttamiseen. On muistettava ensiaskeleet, kuten tulkkipalvelut (tietenkin kielenopetuksen varhainen alkaminen), mahdollisesti päivähoito, liikunta/kulttuuripalvelut yms eli moniammatillinen yhteistyö erilaisten toimijoiden kanssa antaa hyvän lähtökohdan kotouttamiselle. Myös mahdollisimman laaja verkosto on syytä rakentaa alusta asti. Nimittäin epäluulo ja vieraan syrjäyttäminen yhteisöstä lähtee yleensä juuri siitä, ettei ihmisiä ja heidän tapojansa tunneta.

22.3.2010 valtuusto

2010-03-24T08:44:00.000+02:00

Pieni koonta maanantain valtuustoon. Itse valtuuston julkinen kokous osuus painettiin menemään puoleen tuntiin. Sote Info tilaisuus eli ns suunnittelukokous (ei julkinen) oli sitten jo kestoltaan lähes 1,5 tuntinen. Tämä on tietenkin selvää, kun ajatellaan SoTe toiminnan merkittävyys kunnan toiminnoissa on 60%.

Itse erityiskoulun sijaintipaikasta käytiin keskustelua. Eli onko koulun sijaintipaikka kouluverkkoon kuuluva asia, jolloin sijoituspaikan käsittely olisi valtuustoasia. Mutta jos se taas ei olisi kouluverkkoasia, niin sijaintipaikka voitaisiin käsitellä opetuslautakunnassa. No itsekin vielä mietin miten tuon asian kanssa oikein kannattaisi edetä. Uskoisin kuitenkin, että opetuslautakunta ottaa sijoituspaikan ensi tilassa käsittelyyn. Koska syksyllä koulun alkaessa tämä asia pitää olla selvillä. Tähän erityiskouluasiaan kuului myös seuraava asiakohta eli laaja-alaisen erityisopettajan viran lakkaaminen ja erityisluokan opettajan toimen perustaminen. Tämä on tekninen järjestely, joka vaaditaan ko. koulun toiminnan järjestämiseksi.

Muutoin valtuustossa käsiteltiin päivähoidon järjestelyjä. Hallinnollista johtajajärjestelyitä tarvittiin, koska vuorotyössä kulkevia vanhempia on tullut lisää. Tällöin on tullut lainsäädännöllinen raja vastaan nykyisessä vuorotyöhoitopaikassa ja niin se vain edellyttää toiminnallisia muutoksia lain noudattamiseksi.

Viimeisen asiana oli Savikko II kaavan vahvistaminen. Tämä kaava-alue antaa mahdollisuuden erilaisten yritys ja teollisuusalojen toiminnoille. Tärkeänä itse näen myös yhteiskuntateknisten alueiden kaavalla vahvistamisen. Tällöin hyötyjätteelle siunattiin oma-alueensa (risut yms haketettavat ja kompostoituva aines). Myös lakisääteinen pieneläinhautausmaan aluevaraus oli kaavassa mukana.

Teknologian kehitys, työttömyys ja ostovoima

2010-03-10T18:58:00.013+02:00

Aloitan pienellä tosi tarinalla: Olipa kerran Ylä-Savolainen saha, joka päätti investoida uuteen automaatiotekniikkaan 2000 luvun alussa. Samalla tehostettiin tuotantoa ja vähennettiin väkeä noin neljälläkymmenellä henkilöllä. Yritys koetti jopa saada elinkeinokeskukselta rahaa tähän uuteen hienoon innovaatioon sahalinjalla.

Tämä on malliesimerkki teknologia työttömyydestä, joka aiheutuu automaatiotekniikan lisääntymisestä. Näissä automaatio investoinneissa on myös se pitkäkestoinen ongelma, ettei ne tule lisäämään verotuottojakaan, koska robotit ei maksa itse veroa ja yritykset saavat velkojensa takia verohelpotuksia.

Mitä muita ammattiryhmiä tiedämme, jotka ovat joutuneet teknologia työttömyyden uhreiksi?

Pysytään vielä metsäsektorilla ja löydämme tietenkin metsurit. Metsään saapui harvesterit ja muut metsäkoneet. Kiitos innovatiivisten metalli- ja konetehtaiden. Vaikkakin on oletusarvo, että metallimiehiä/naisia on työllistetty, niin olen myös sitä mieltä, että konepajatekniikkakin on syöttänyt uusia robottilinjoja tehtaisiin ja sielläkin on jo syntynyt teknologista työttömyyttä.

Muistamme myös pankkisektorin rajun rakennemuutoksen edellisen laman aikoina, jossa pankkitoimihenkilöitä irtisanottiin lukuisa joukko. Syy tähän oli mm atk:n käytön lisääntyminen ja ns itsepalvelumarkkinointi pankkiasiakkaille. Tämäkin itsepalvelu taitaa olla jo valtaosin maksullista.

Työttömyys siis lisääntyy tämän teknologisen tuottavuuden kasvun myötä. Seuraavaksi näemme kauppojen itsepalvelukassojen lisääntymisen ja USA:ssa on kokeilussa hampurilaisketjujen automaatiokeittiöitä, jossa ei tarvitse henkilökuntaa.

Tällainen kehitys on siten paradoksaalista, koska työn loppu merkitsee myös ostovoimaisen kuluttajien vähentymistä ja sitä kautta yrittäjien voittojen pienentymistä.

On tietenkin selviö, että ne jotka jaksavat jatkaa oravanpyörässä ja on päätä opiskella uusissa teknologia-ammateissa voivat (ehkä) saada siitä myös säällistä palkkaa. Tosin jos ICT-alan firmoilta kysyttäisiin voitaisiin softat ostaa vaikka Intiasta, jossa IT-alan korkeakoulusta päässyt insinööri saa noin 600 euron kuukausipalkan. Soininvaara (1994) on todennut, että etenemme vääjäämättömästi tuloerojen kasvuun osaajien ja osaamattomien välillä. Näemme siis ylityöllistettyjen keskiluokan ja kouluttamattomien köyhien luokkayhteiskunnan rakenteen kehittymisen.

Ratkaisuja tähän rakenteellisen teknologian aiheuttamaan työttömyyteen on haettu nimenomaan palkkaerojen kasvattamisella, erilaisilla työllistämistukiratkaisuilla ja kansalaispalkalla. Mutta onko tutkimuslaitoksissa ja varsinkin poliittisilla foorumeilla vakavasti lähdetty miettimään globaalin talousjärjestelmän perustavanlaatuista uudistamista kohti aitoa talousdemokratiaa? Olisiko aika lähteä rakentamaan jotain merkittävästi uutta?

merkilliset ovat talouden tiet

2010-03-07T21:13:00.003+02:00

Stora Enso palauttaa omistajilleen pääomia 158 miljoonaa euroa, vaikka yhtiö kirjasi viime vuonna 880 miljoonaa tappiota. Nokia puolestaan teki voittoa noin 900 miljoonaa, mutta jakaa osinkoja liki 1,5 miljardia euroa.

Linkki:Ylen uutisiin.

Ei näiden yhtiöiden kassavaranto ole loppumassa,kun voidaan osakkeenomistajille syöttää rahaa tappioista ja pienistä voitoista huolimatta. Osakkeenomistajia pitää kumartaa eikä heitä saa säikäyttää tai suututtaa missään olosuhteissa.

Rahaahan on maailmassa vielä kuin roskaa ja eihän virtuaaliraha lopu koskaan, jos finanssipankkiirit saisivat täyden vallan melskata. Esimerkkinä epätodellisesta rahanmääristä toimii hyvin Fortumin entinen toimitusjohtaja Lilius. Hänellehän annettiin 40 000 euroa/kk eläke ja nyt sitten vielä hänelle maksettiin ns Venäjän ja Ruotsin erikoisasiantuntijatehtävistä 8 kuukauden ajalta lähes 2 miljoonaa euroa.

Mikäs siinä jos tuota virtuaalirahaa saataisiin tuotua kansan köyhimmälle osille, jotta saataisiin edes jonkinasteinen tasa-arvo maailmaan.

Yhteislautakunnan kokous 3.3.2010

2010-03-05T19:56:00.006+02:00

Yhteislautakunta on kokoontunut historiansa aikana 2 kertaa. Alussahan oli epäileviä tuomaita tämän yhteislautakunnan suhteen. Mutta nyt näyttää siltä, että tämän lautakunnan rooli alkaa löytyä. Laitan tässä muistutuksena mitä tästä yhteislautakunnan perustehtävistä sanotaan perussopimuksessa:

Jäsenkuntien yhteistoiminnan järjestämistä varten toimii Iisalmen kaupungin organisaatiossa yhteislautakunta. Yhteislautakunta valvoo kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevien palvelujen laatua ja saatavuutta sekä valmistelee kuntien päätettäväksi järjestämissuunnitelma- ja palvelusopimusesitykset yhteistyössä kuntayhtymän kanssa. Yhteislautakunta järjestää potilas- ja sosiaaliasiamiestoiminnan sekä koordinoi terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä kuntayhtymän alueella yhdessä kuntayhtymän ja jäsenkuntien kanssa.

Tästä roolituksesta keskusteltiin erilaisin äänenpainoin ja yhteislautakunnan katsottiin olevan myös yksi työkalu omistajaohjaukseen kuntien suunnalta.

Itse kokouksessa keskusteltiin perussopimuksen muutoksesta, jossa on tärkeämpänä tekijänä perusturvalautakunnan vallan karsiminen. Perusturvalautakunnalle jäisi yksilöasiat ja käytännössä muut asiat siirrettäisiin SoTen hallitukselle. Tässä on ollut sellainen lapsus, että kuntayhtymään on siirretty peruskunnan lautakuntamalli ja on siten virheellinen malli kuntayhtymään. Jotenkin vaan tuntuu, että miten tällainen virhe on päässyt syntymään SoTe:n synnytys vaiheessa?

Myös maa-ainesluvat ja työllisyysasiat olisi haluttu siirtää SoTelle. Kiuruveden edustajien mielestä nämä viimeksi mainitut asiat olisi syytä pitää peruskunnalla. Tässä yhteydessä koetin saada selville, että meneekö Kelan ns pitkäaikaistyöttömien kuntaosuus SoTelle vai ei. Periaatteessa, jos kunta pitää työllisyyden hoidon itsellään olisi syytä pitää tämä pitkäaikaistyöttömien kuntarahaosuus peruskunnan budjetissa. Jostain syystä sain erilaista informaatiota asiasta. Yhteisjohtajan ja toimitusjohtajan mielestä tätä rahaa ei ole SoTen budjetissa Kiuruveden osalta? Kaupunginjohtajan mielestä on ja samaa on sanonut viime syksynä Kiuruveden ent. perusturvajohtaja, joka siirtyi SoTe:n taloushallintapäälliköksi. Tässä asiassa olen samaa mieltä kaupunginjohtajamme kanssa eli Kiuruveden kuntarahaosuus työmarkkinatuesta on SoTen budjetissa. Tästä asiasta täytyy ottaa tarkemmin selvää.

Käsittelimme myös kuntamaisemaraporttia, jossa oli nähtävissä mm seuraavia seikkoja: Ylä-Savon Maisema- tarkastelussa tuli runsaasti tuoteryhmittäisiä
löydöksiä, joita on tarkoituksenmukaista muuttaa. Lisäksi löytyi myös
hyviä käytäntöjä, joita tulee vaalia.
Suurimmat muutostarpeet kustannusten kannalta ovat hoito- ja hoivapalveluissa,
erikoissairaanhoidossa, lastensuojelussa ja toimeentulotuessa.
Alueen neljän kunnan palvelut ja palvelurakenteet eroavat toisistaan
merkittävästi lähes kaikissa tuoteryhmissä ja se on yhteistoiminnalle
ja palvelujen tasapuoliselle tarjoamiselle haaste.

Niinpä niin. Helppoa ei tule olemaan SoTe alueen yhtenäisen ja tasapuolisen palvelutarjonnan tekeminen nykyisessä taloustilanteessa. Tämän asian tiimoilta yhteislautakunta tulee käsittelemään maisemaraporttia tarkemmin ja antamaan lausuntonsa kuntien päätöksenteon tueksi.

Lopuksi halusin, että yhteislautakunnalle voitaisiin luoda ns. vuosikello, jolla voidaan seurata SoTen ja peruskuntien päätöksiin liittyviä toimintoja. Näin olisimme ajanhermolla päätöksienteon suhteen ja saamme aitoa vaikuttavuutta SoTeen liittyvissä asioissa.

vedonlyöntiä a`la Wall Street

2010-02-26T08:17:00.002+02:00

Koko ajan pukkaa uutta tietoa pörssipelureiden johdannaishuijausruletista.
Fed tutkii Wall Streetin vedonlyöntiä Kreikan suhteen:
"Pankkien ja vipurahastojen epäillään monimutkaisten rahoitusinstrumenttien avulla käytännössä lyöneen vetoa, että Kreikka ei selviä veloistaan. Nimenomaan Goldman Sachsin on syytetty auttaneen Kreikkaa vuonna 2001 salaamaan maan todellisen velkaantuneisuuden."

"EU:n tilastovirasto Eurostat kertoi vasta äskettäin päässeensä selville Kreikan ja Goldman Sachsin monimutkaisista johdannaisliiketoimista, jotka auttoivat vuonna 2001 euroryhmään liittynyttä Kreikkaa paperilla pienentämään budjettialijäämäänsä.

Luottoluokituslaitokset Standard & Poor's ja Moody's ovat äskettäin uhanneet laskea Kreikan luottoluokitusta, ellei maa onnistu toteuttamaan budjettialijäämäänsä keventävää säästöohjelmaa, johon sisältyy jyrkkiä julkisen sektorin leikkauksia. Kreikassa säästöohjelma nostatti vuorokauden mittaisen yleislakon."

Vaikka kuinka sanottaisiin, että kansalaisten pitää nyt tyytyä kohtaloonsa ja talkoilla rakentaa uudestaan Kreikan taloutta, niin kyllä tässä tapauksessa olen Kreikan kansan puolella. Tämä ei ole peruskreikkalaisen syytä ja vastuunkantajat pitää etsiä ja laittaa oikeuteen (tosin riippumattoman oikeuslaitoksen löytyminen maailman mittakaavassa voi olla haasteellista).

virtuaaliset korkojohdannaiset

2010-02-25T20:13:00.002+02:00

Muutama sana finanssipankkiirien terminologiasta, joka maallikolle on täysin vieras maailma.
Pankkiirit heittävät tällaisia termejä, kuten; Futuurit, Swapit, optiot, termiinit. Nämä ei kyllä äkkinäiselle aukene ja ne tuntuu täysin utopialta. Käsittääkseni näiden termien yhteinen käsite on korkojohdannaisuus. Pankit ja velanantajat pyrkivät suojaamaan omia velka ja korkoriskejä näiden johdannaisten suojaan.

Finanssitavaratalot ovat synnyttäneet "viisailla" finanssipankkiirien aivoilla tällaisia monimutkaisia rahoitustoimintoja, joilla tehdään virtuaalirahaa. Tätä virtuaalirahaa haihtui maailman tuuliin syksyyn 2009 mennessä noin sadan biljoonana dollarin arvosta. Tämä virtuaaliraha ei ole käyttökelpoista valuuttaa reaalielämässä. Eikä näillä rahoilla osteta maitoa tai leipää. Nämä johdannaiset ovat sitä tyhjästä luotua rahaa, jota nämä meklaripellet pyörittävät lasipalatseissaan.

Kaikista hurjinta on, että nämä laillistetut pyramidihuijarit saavat jopa 15000 euron palkankorotuksia kuukaudessa , jotta pysyisivät finanssitavaratalon palveluksessa kehittelemässä lisää johdannaisia.

Nykykapitalismissa jopa 80 % pyörii erilaisten johdannaisten ympärillä ja noin 10 % on kiinni erilaisissa luottopapereissa. Loput 10% on sitä reaalimaailmaa. Jos tätä suhteutetaan summatasoon, niin pääsemme jonkinlaiseen käsitykseen asiasta. Virtuaalirahan pyöriminen näissä korkoinstrumenteissa on yli 400 biljoonaa dollaria ja maailman bruttokansantuote (ostettuja tavaroiden ja palveluiden määrä)on vähän päälle 60 biljoonaa dollaria.

En yhtään ihmettele ettei tässä tavan kansalainen tiedä missä mennään. Esimerkiksi Kreikan tilanne on malliesimerkki virtuaalirahan pyörityksestä. Tilastoja vääristeltiin ja näennäisillä valuuttakaupoilla pelattiin. Mukana tietenkin amerikanmalliin Goldman Sachs pankkiiriliike.

Tärkeää olisi nyt kaikille avata silmät ja laittaa kapuloita finanssikapitalismin rattaisiin. Pyrkimys pitää olla uuden toimintamallin jatkuva esiin tuominen Tätä uutta mallia pyritään luomaan mm talousdemokratian keinoin ja kaikilla meillä on siinä oma mahdollisuutensa muuttaa maailmaa, jos sitä aidosti halutaan.

Kuntapalvelut ja Sitra

2010-02-19T14:56:00.004+02:00

Meillä Kiuruvedellä on selvitystyön alla Kuntapalvelutoimisto, johon SoTe kuntien palkka, talous ja atk-hallinta siirtyisi. Rinnalla ollaan selvittämässä Sitran valtakunnallista kuntapalvelutoimistoa, jossa 153 kuntaa on miettimissä koko palkka, talous ja ICT (atk-palvelut) palveluiden siirtämistä kahden suuren kuntien omistaman osakeyhtiön siipien suojiin.

Missähän lienee ajateltu silloin työpaikkojen olevan? Tai oikeastaan hankkeen tavoitteena on vähentää tämän alan työpaikkoja eikä lisätä niitä. Vähän pelottaa, että tähän iskee kiinni myös pörssiyhtiöt ja alkavat taas pelata pörssipeliään. Herätän keskusteluun, niin kuntalaisten, kuin myös valtuutettujen osalta, että mietitään tarkoin mitä nämä rakennemuutokset tarkoittavat esimerkiksi Kiuruveden kannalta. Yrittäjienkin näkökulmasta katsottuna kaikki siirrot pienten paikkakuntien kuntasektorin hallinnon siirtymisestä muualle vaikuttaa elinkeinoelämään negatiivisesti. Ensisijaisena tavoitteena kuntapalveluille pitää olla hajautettu malli, jossa meillä säilyisi työpaikkoja ja sitä myöten palkka/verotuloja kiertäisi oman kunnan alueella.

Ja jos selvitystyö antaa meille eväät rakentaa neljän kunnan yhteinen Kuntatoimisto, niin ehtona Kiuruveden yhteistyölle pitää olla se, että palkka, talous ja atk-palvelut rakennetaan isäntäkuntamallille, jossa Kiuruvesi toimii pääpaikkana ja työpaikat siirretään Kiuruvedelle.

Osakeyhtiömallissa tahtoo päätöksenteon julkisuus hävitä ja kuntalainen ei tiedä mitä hänen veroeuroillaan tehdään. Päättäjien on nyt pidettävä tiukasti kiinni muutosvauhdin rattaista, jotta ei pudota kyydistä. Nyt on pystyttävä arvioimaan mitä nämä päätökset vaikuttavat kuntamme elinvoimaisuuteen.

Teija Asara-Laaksonen tuumailee Sitran roolista näin:
"Sitra näyttää huseeraavan omia yksityistämispolkujaan neuvottelukunnasta tai kuntalaisten mielipiteistä huolimatta. Tässä pitäisi kuitenkin kehittää kuntalaisten palveluja, ei järjestää asiakkaita yrityksille".

Tämä Sitran rooli palvelutoimintojen yksityistämisestä pitää nostaa tapetille ja miettiä missä tässä oikein mennään. Kuka vie ja kuka vikisee...

työn loppu?

2010-02-10T21:03:00.005+02:00

Ari Ojapelto pureutuu juuri siihen ytimeen, joka näkyy ja tuntuu Suomen, sekä muualla läntisen teollisen maiden työpaikoissa.

Ojapelto perustelee hyvin työn loppumisen merkityksen: Olen viimeisen viiden vuoden aikana yrittänyt saada kahta merkittävää virallista tilastotietoa julkaistuksi kaikkiin valtamedioihin tuloksetta.

Ensimmäinen koskee valtakunnan työtuntitilastoja (Tilastokeskus). Ne kertovat kaikista Suomessa tehdyistä markkinaehtoisista työtunneista ja paljastavat lahjomattomasti, että työ Suomessa on loppumassa, eikä se johdu lamasta.

Vuonna 1990 Suomessa tehtiin n. 4,4 miljardia työtuntia. Viime vuonna n. 4,3 miljardia. Tämä siitäkin huolimatta, että edellisen laman jälkeen teollisuus- ja kokonaistuotannon kasvuvauhti on ollut EU-maiden kovimpia ja se on samalla aikajaksolla yli kaksinkertaistunut. Se kertoo yksiselitteisesti, että nykyisellä teknologisoituneella aikakaudella tuotannon kasvu ei enää luo työpaikkoja.

Jo Paavo Lipponen hallituskaudellaan mainosti, että valtakuntaan on luotu 300 000 uutta työpaikkaa. Matti Vanhanen on taas iloinnut 100 000 uudesta työpaikasta hänen hallituskaudellaan.

Kokoomus ja Jyrki Katainen ovat ylpeästi esitelleet, kuinka työllisyysaste on kohonnut laman pohjalta 62 prosentista yli 70 prosenttiin.

Valtamediat eivät halua juuri siksi julkaista työtuntitilastoja, koska päinvastainen todellisuus paljastaisi. Teollisuustyö on jo siirtynyt orjatyöksi matalapalkkamaihin. Sen tiedonsiirtoteknologia on mahdollistanut. Nyt myös tutkimus- ja tuotekehittelytyö on kovaa vauhtia siirtymässä halpojen kiinalaisten ja intialaisten insinöörien yksinoikeudeksi.

Erilaisten tilastokikkailujen lisäksi työllisyysastetta on saatu keinotekoisesti kaunistellluksi. Nämä ”uudet työpaikat” ovat ns. palvelualan ”paskatyöpaikkoja”, osa-aika, määräaika, vuokratyö-, projekti- tuki-,, jne työpaikkoja, joiden palkkataso ja viikkotyötuntimäärä ovat niin vähäisiä, että niillä ei enää elä – ainakaan niissä kasvukeskuksissa, missä ns. ”epätyypillisiä” työpaikkoja olisi tarjolla.

Sen lisäksi, että faktisesti työtunnit ovat vähentyneet, niin uusien palvelutyöpaikkojen ”laatu” (ostovoima) on huonontunut. Katoamassa olevien teollisuustyöpaikkojen tuntiansio on n. 25 euroa ja tilalle keinotekoisesti synnytettyjen palvelualojen tuntiansio on hädin tuskin 10 euroa.

Ymmärrettävästi pääoman ohjauksessa oleva valtalehdistö ei tästä ikävästä kehityksestä halua kertoa. Kansalaiset saattaisivat hermostua. Vaarattomampaa on syyllistää heitä työtä vieroksuviksi sosiaalipummeiksi.

Työpaikat (ostovoimaiset) ovat jääneet syntymättä, mutta osakekeinottelijat ( prosentti suomalaisista) ja ulkomaiset pääomasijoittajat ovat vieneet suomalaisen työntekijän työn hedelmät osinkoina maan rajojen ulkopuolelle eikä enää investoinneiksi kotimaahan. ”Vapauden” ideologian vanavedessä sinne on mennyt sekä taloudellinen että poliittinen päätäntävalta. Se on pääoman ohjailemaa modernia uuskolonialismia... Markkinaehtoista työn loppumista ei voi loputtomasti pimittää kansalaisilta vaikka valtamediat sitä kollektiivisesti yrittävät. Pelisäännöt pitäisi olla myös sellaiset, että tuotannon kasvusta hyötyvät myös ”tuottamattomat” kansalaiset, eivätkä vain pääoman edustajat ja heidän rikastumistaan avustavat eliittityöntekijät...

Juuri näin! Jotenkin tuntuu, että tässä eletään joko suuren huijauksen aikaa tai sitten Suomen päättäjät ovat tyhmiä näkemään tätä perustavalaatuista muutoksen tilaa missä nyt eletään. Meidän täytyy unohtaa ikuiseen talouskasvuun perustuva järjestelmä, johonkin tasaisempaan kestävän kehityksen mukaiseen järjestelmään. Onhan selvä ettei meillä riitä tuotannon näennäisen kasvuun kuluttajia, jotka jatkuvasti ostaisivat tavaraa tms. Varsinkin kun tämän rahoittaminen tehdään velkavetoisesti!

Rakennemuutokset vyöryvät vauhdilla

2010-02-09T22:42:00.002+02:00

Ei tässä voi kuin ihmetellä rakennemuutoksien vauhtia. Ensin kuullaan Melan päätöksestä, jossa ilmoitettiin kylmästi lomituspalveluiden hallinnon siirtymisestä Iisalmen kaupungin alaisuuteen. Tähän uuteen hallintoalueeseen kuuluu Lapinlahti, Varpaisjärvi (joissa uusi kuntaliitos astuu voimaan) Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi ja Vieremä.

Kiuruvesi jäi jälleen kerran mopen osalle tässä asiassa. Missä oli nyt kepun päättäjäjoukko? Mihin hukkui maatalouspuolen edunvalvonta? Nyt olisi tärkeää, että edes hallintotoimisto johtavine lomittajineen saisi jäädä paikalliskuntiin. Nythän sitten saattaa käydä niin, että johtavat lomittajat siirtyvät Iisalmeen ja lomittajien, sekä isäntien täytyy ajella sinnepäin asioitansa hoitamaan. Sitten on helppo hoitaa myös ruoka yms ostokset ja tietenkin valtionhallinnon asiat (verohallinto, poliisi yms)

Heti perään ollaan myös rakentamassa uutta Kuntapalvelutoimistoa tai mahdollisesti Sitran omaa mallia ja juuri kun ollaan synnytetty SoTe alue niin uutta pukkaa. Palkka ja taloushallinnon henkilöstö on tuon SoTen toiminnan järjestämisen myötä työn uuvuttamia. Eikö olisi korkea aika panna tuolle hankkeelle jäitä hattuun. Nyt pitäisi ottaa aikalisä ja seurata SoTen toiminnan organisoitumisen onnistumista, sekä maisemamallin taloudenseurantaa eikä hötkyillä yhtään mihinkään.

Päätöksenteko ja kuntayhtymä

2010-02-07T13:47:00.007+02:00

Tämä päätöksenteon "ongelma" hyppää silmille esimerkiksi meidän alueellamme, jossa on synnytetty Paras-lain edellyttämä Sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymä. Nyt on kritisoitu ettei valtuusto olekkaan enää se foorumi, joka tekee päätöksiä palveluiden järjestämiseksi kuntalaisille. Minulle valtuutettuna on velvollisuus selvittää itselleni ja äänestäjille mitä tämä uusi hallintorakenne tarkoittaa päätöksenteon osalta.

Mielestäni päätöksenteko Y-S SoTen kuntayhtymässä perustuu: Perussopimukseen jossa 4 kunnan vaaleilla valitut edustajat ja viranhaltijat neuvottelivat yhteistyökuvion, joilla ko. kuntayhtymä voidaan synnyttää ja sopimus hyväksyttiin valtuustoissa. Tähän liittyi myös yhteislautakunnan perustaminen, joka on yksi kuntien työkalu tutkia kuinka palvelut sovitellaan eri kuntien alueella. Tällä elimellä on tarkoituksensa, ainakin alkuvaiheessa, olla mukana antamassa selvitystukea kuntien valtuustoihin, joissa lopullinen päätöksenteko palvelusopimuksista sitten suoritetaan.
Soten hallitukseen ja valtuustoon, sekä siellä oleviin lautakuntiin. Näihin elimiin on neljän kunnan vaaleilla valitut päättäjät neuvotelleet omat edustajansa. Näillä sovituilla organisaatioilla on siis tarkoitus saada sosiaali- ja terveyspalvelut järjestettyä neljän kunnan alueella mahdollisimman tasa-arvoisesti jokaiselle kuntalaiselle.

Mutta päätöksenteko ei ole yksinkertaista edustuksellisessa demokratiassa, joissa on mukana erilaisia intressiryhmiä lobbaamassa omia tavoitteitaan. Esimerkkinä voisi mainita kunnat, yritykset ja puolueet. Mitä isommasta organisaatiosta on kyse, niin sen ongelmallisemmaksi käy päätöksenteon läpinäkyvyys ja demokratia. Tässä yhteydessä meidän on pidettävä pääkylmänä ja mietittävä onko meidän tärkein ryhmä kuitenkin kuntalaiset, joille tätä palvelua järjestetään.

Yhteisten asioiden päätöksenteossa voidaan löytää muutama yhteinen nimittäjä. Päätöksenteon pitää olla julkista, avointa ja mahdollisimman osallistavaa demokratiaa.

Nyt kun rakennetaan yhä isompia hallinnollisia kokonaisuuksia julkisissa palveluissa on yhä tärkeämpää, että nämä yhteiset nimittäjät saataisiin toimivaksi.

Meillä on hyvin kuvattu Kuntaliiton sivuilla julkisuuden ja avoimen tiedottamisen tärkeyttä:
* Kuntalaissa korostetaan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien suoran vaikuttamisen ja osallistumisen tärkeyttä edustuksellisen demokratian rinnalla. Kuntalaisilla on oikeus tehdä aloitteita kunnan asioista. Myös neuvoa antava kansanäänestys on mahdollinen.
* Kunnat tiedottavat asukkailleen vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Asukkaille on tiedotettava, millä tavoin he voivat esittää kysymyksiä ja mielipiteitä asioiden valmistelijoille ja päättäjille.
* Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.

Nämä keinot ovat siis mahdollistavia eli jos käytämme riittäviä resursseja osallistuvan demokratian lisäämiseksi voisimme saada aitoa vuoropuhelua edustuksellisen, vaaleilla valittujen, päättäjien kanssa. Mutta yhtä tärkeää on vuorovaikutteinen viestintä suoraan palveluiden tuottajiin. Tähän kyllä liittyy yksi iso tekijä ja se on kuntalainen itse. Usein on käytetty paljon energiaa tilaisuuksiin, lehtijuttuihin ja netti-informaatioon, josta aktiivinen kuntalainen on ollut mahdollista saada tietoa mm SoTe hankkeista. Jos näissä tilaisuuksissa ei käydä, niin silloin menetetään eräitä tärkeitä vaikuttamisen ja kuulemisen kanavia. Nyt kun meillä on tämä SoTe päällänsä on tärkeää olla aktiivinen olkoon se kansalainen, päättäjä tai virkamies ja antaa äänensä kuuluville eri foorumeissa. Tälloin voidaan saada tämäkin paletti mahdollisimman toimivaksi.

Kiinakin ikääntyy vauhdilla. Mistä hoitajat?

2010-02-01T19:20:00.003+02:00

Keskustelu niin sanottujen kiinalaisten sairaanhoitajien saamiseksi suomalaisten sairaaloiden ja hoitolaitoksien henkilökunnaksi saa uuden näkökulman, kun katsoo Kiinan ikärakennetta.

Kiinassahan on noin 1,3 miljardia asukasta. Tästä ihmismassasta on yli 60 vuotiaita on jo noin 12 %. Vuoteen 2050 osuus kasvaa yli kaksinkertaiseksi ja se tarkoittaisi joka neljättä kiinalaista luettavaksi ikääntyneen vanhuksen luokkaan.

Jos tätä ajattelee kiinalaisen vanhustenhuollon näkökulmasta ollaan jo nyt vanhainkodin vuodepaikkojen suhteen huutavassa pulassa. Tällä hetkellä Kiinassa on vuodepaikkoja vanhuksile 2,5 miljoonaa ja tarve olisi 8 miljoonalle vanhukselle. Myös vanhustenhuoltoon tarvittaisiin lisäksi kymmenen miljoonaa koulutettua hoitajaa. Tällä hetkellä jopa 90 % hoitajajista on epäpäteviä.

En tiedä onko moraalisesti arveluttavaa jos kiinalaisilta lähdetään viemään heidän omaa vanhustenhuoltoon tarvittavaa väkeä länsimaihin meidän vanhusten ja sairaanhoitoa varten?

Työurien pidentämiset unholaan työnjakamisella

2010-01-25T20:17:00.005+02:00

Näin toteaa Ilkka Pirttilä (työterveyslaitoksen erikoistutkija) 24.1.10 Hesarin vieraskynäpalstalla:
Talouslaman takia työpolitiikka on 2010-luvun yhteiskuntapolitiikan ytimessä. Työpolitiikalla tarkoitetaan toimia, joita julkinen valta ja työmarkkinajärjestöt tekevät suhteessa työelämään.

Tarkastelen tässä kahta nykyiseen murrokseen liittyvää ilmiötä – työnjakoa (työttömyyttä) ja työnteon mielekkyyttä (merkityksellisyyttä) – ja pohdin, mitä tehdä, jotta työelämän kehitys olisi työelämän toimijoiden hyvinvoinnin kannalta myönteistä.

Työttömyys ylittää kohta kymmenen prosentin rajan. Kun tähän lisätään niin sanottu piilotyöttömyys, tosiasiallinen työttömyys on vuoden 2010 alussa noin 15 prosenttia eli työttömiä on yli 300 000.

Työttömyys kohdistuu – ikääntyneiden ohella – ennen muuta nuoriin. Syrjäytyminen lisääntyy. Samalla työssä olevat väsyvät, kun pienentyneellä työvoimalla yritetään tehdä sama kuin ennen.

Monissa skenaarioissa pidetään todennäköisenä, että työttömyys kasvaa. Näin tapahtuu siksi, että globaali talouskasvu jäänee pienemmäksi kuin on ennustettu. Suomalaiset teollisuusyritykset suunnittelevat investointeja globaalin kilpailukyvyn – muun muassa työvoima- ja kuljetuskustannusten – näkökulmasta, jolloin ne suuntautuvat yhä enemmän Suomen ulkopuolelle.

Väestön ikärakenteen muutokset helpottavat tilannetta siksi, että 2010-luvulla työelämästä poistuu vuosittain noin 15 000 ihmistä enemmän kuin sinne tulee. Mutta koska työttömiä on jo nyt noin 300 000, tämä ei ratkaise ongelmaa.

Tarvitaan työnjakoon liittyviä muutoksia. Työhön osallistuvien työuraa ei tarvitse lähivuosina pidentää vaan lyhentää.

Jälkiteollisessa tieto- ja elämysyhteiskunnassa työvoiman laatu on paljon tärkeämpi kuin määrä. Tuottavuuserot ovat innovaatioaloilla valtavia: esimerkiksi populaarimusiikissa huippuyhtyeen tuottavuus voi olla jopa 50-kertainen verrattuna keskivertoon.

Työllisyys- ja huoltoaste eivät siis suoraan korreloi kansantalouden tuotantokyvyn kanssa. Nykytyössä laatu, mielekkyys ja motivaatio ovat tärkeimmät tekijät.

Töihin olisi saatava kaikki halukkaat. Työstä pois haluavat taas voidaan vapauttaa palkkatyöstä joko nykyisten säädösten puitteissa tai takaamalla kaikille työvoimaan kuuluville kansalaispalkka.

Työaikapoliittisten säännösten puitteissa työtä voidaan jakaa toisin kuin nyt. Nykyisin monet ovat vasten tahtoaan työttöminä. Toinen vaihtoehto olisi esimerkiksi lyhentää työntekijöiden työaika 30 tuntiin viikossa ja siirtää yli 60-vuotiaat eläkkeelle.

Kansalaispalkan toteutuksessa tulisi ottaa huomioon oikeudenmukaisuus, aktivointivaikutus ja kansantaloudelliset kustannukset. Kansalaispalkka tulee suunnata koko työikäiselle väestölle. Sen pitää olla aktivoiva niin, että kansalaispalkan saaja hyötyy aina vähäisestäkin työnteosta.

Kansalaispalkka aiheuttaa kansantaloudelle menoja, mutta se tuo myös tuloja ja säästöjä. Ensinnäkin sen avulla voidaan luoda uusyrittäjyyttä ja paikata sesonkiluonteista työvoiman tarvetta. Toiseksi se korvaa työmarkkinatuen ja poistaa suuren osan toimeentulotuen tarpeesta.

Tärkeä kysymys on se, kuinka mielekkäänä työssä käyvät pitävät työtään. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että Suomessa työn mielekkyyden muutokset ovat olleet 2000-luvun alkuvuosina kielteisiä. Tähän on löydetty monia syitä: epävarmuus, organisaatiomuutokset, tietotekniikan häiriöt, tiedon kulun ja yhteistyön ongelmat sekä huono johtaminen.

Vaikeuksia syntyy, kun työntekijöiltä edellytetään jatkuvaa sopeutumista uusiin ratkaisuihin ilman pitkäjänteisyyttä. Työntekijöiltä vaaditaan sitoutuneisuutta, mutta samanaikaisesti työsuhde on vaarassa. Tehostamistoimien seurauksena tekemisen ilo on häviämässä tärkeäksikin koetusta työstä.

Työn mielekkyyden väheneminen erityisesti luovilla aloilla on vakava ongelma 2010-luvun työelämässä, jossa nimenomaan tarvitaan luovuutta. Mielekkyyttä voidaan parantaa toimilla, jotka mahdollistavat työntekijöiden keskittymisen "oikeaan työhön" ja antavat heille päätösvaltaa.

Olen päälinjoissa samaa mieltä Ilkka Pirttilän kanssa. Meidän pitää lähteä ajattelemaan työelämää täysin toisista lähtökohdista ja unohtaa EK:n ja hallituksen vanhakantaiset linjaukset.

Meillä, kuten muuallakin teollistuneissa maissa, on tuottavuus ja vauraus kasvanut menneisiin aikoihin nähden moninkertaiseksi. Luulisi jo tällä hetkellä meillä olevan enemmän jakovaraa ja alkaisimme vapauttaa itsemme "vankilasta" ja alkaisimme toteuttaa vähemmän työtä ja enemmän vapaa-aika ideologiaa. Näitä sanoja taisi myös Soininvaara käyttää "Vauraus ja Aika" kirjassaan...

non profit voittoa tuottamaton yhteisö

2010-01-20T21:43:00.006+02:00

Olen miettinyt erilaisia toimintatapoja tuottaa palveluita yhteiskunnassamme. Nyt näyttää vallalla olevan pelkän pääoman ja perinteisen kapitalismin rakenteiden aika. Varsinkin sosiaali- ja terveyspalvelut annetaan markkinavoimien temmellyskentäksi.

Mutta voisiko olla toisenlaisia tuotantotapoja hoitaa esimerkiksi näitä sosiaali- ja terveyspalveluita? Otsikossani mainitsen voittoa tuottamattoman yhteisön termin, jota myös non profit tuotannoksi sanotaan.

Tapani Köppä on myös tutkinut asiaa ja mukailin hänen näkemystään oheisessa kuvassa. Kuvassa (jonka saat suuremmaksi klikkaamalla sitä) on nämä voittoa tuottamattomat yhteisöt mm osuuskuntayrittäjyys, kolmannen sektorin yhteisöt, julkinen sektori ja ns hybridiorganisaatio, jossa mukana aineksia eri yhteisö sekä yritysmuodoista. Nyt näyttää tosiaan siltä, että kuvassa oleva yksityistetty palvelutuotanto on ainut "pelastava" toimintamuoto sosiaali- ja terveysalalla. Mielestäni tähän pitää olla muitakin palvelutuotantomahdollisuuksia. Näitä vaihtoehtoja tulisi tutkia enemmän myös päättäjien taholla!

Omassakin elämänvaiheissani olen synnyttänyt yhdessä muiden samanhenkisten kanssa parit monialaiset osuuskunnat ja tutkaillut aikoinaan tämän tyyppisten yhteisöllisyyden kasvunvaiheita. Koetan itsekkin tutustua aihioon paremmin ja syventäen tietoani. Tulen täydentämään blogiani asian tiimoilta.

Virtuaalirahaa kiertoon ja katteet yksityispankeille

2010-01-06T19:32:00.006+02:00

Hyppäänpä tässä vuoden 2010 ensimmäisinä päivinä talousdemokraattisiin ajatuksiin. Tutkailin tuossa talousdemokratia blogia ja Esko Seppäsen omaa nettisivustoa, joissa käsitellään talouden perusteita tai oikeastaan nykytalouden älyttömyyttä:

"On vaikea löytää tieteellisiä tutkimuksia siitä, kuinka suuren osan kierrossa olevasta rahasta ovat laskeneet liikkeelle keskuspankit ja kuinka paljon yksityiset pankit. Tutkittua tietoa tarvitaan lisää. Joka tapauksessa pankit luovat uutta rahaa lainaamalla talletusrahansa moneen kertaan, myöntämällä luottoja jättäen niiden katteeksi vain säädetyn vakavaraisuusreservin, luomalla ensin velan ja kattamalla sen jälkikäteen, jälleenrahoittamalla velkoja arvopaperistetuilla finanssituotteilla sekä innovoimalla johdannaisia ja muuta virtuaalirahaa tyhjästä. On arvioita, joiden mukaan jopa 97 % kierrossa olevasta rahasta on yksityispankkien liikkeelle laskemaa. Siitä näkökulmasta lama ei pääty ennen kuin pankkijärjestelmä tulee toimeen omillaan ja luo taas uutta rahaa kiertoon."

Lars Österman ottaa voimakkaamman kannanoton omassa blogissaan:
"Jatkan itse toteamalla että pankit siis kirjaavat tällaista pankkiluottoa tyhjästä - valtiovallan siunauksella. Asia mitä pitäisi tutkia on seuraava: Jossain vaiheessa Suomen itsenäisyyttä valtiovallan silloiset (jotkut) korruptoituneet edustajat ovat harkitusti ja tietoisesti siirtäneet tämän "rahantekokoneen" näille yksityisomistuksessa olevaille pankeille - ilman että valtio saa tästä minkäänlaista korvausta tai etua itselleen. Tästä vallansiirrosta ei tietääkseni ole koskaan ilmoitettu kansalaisille, vaan kansalaisten on annettu olettaaa että kaikki on kunnossa, niin kuin ennenkin.
Pankkien saaman rahantekokoneiston toiminta vastaa kuitenkin kaikin puolin rahan fyysistä väärentämistä - mutta on lailla säädetty pankeille lailliseksi. Eli - mikäli sinä painat väärää rahaa ja kulutat sitä yhteiskuntaan joudut oitis kaltereiden taakse - mutta kun pankki tekee saman se on arvostettua pankkitoimintaa."

Tähän viimeiseen kannanottoon on kyllä helppo antaa kannatuksensa. Mikään ei tule maailmantalouden rakenteessa muuttumaan ellei aleta miettimään taloudensyvärakenteiden uusintamista ja estetä ns laillisen pyramidihuijauksien syntymistä.

Ensimmäisen valtuustovuoden analyysini vuodelta 2009

2009-12-20T11:20:00.005+02:00

Ensimmäinen vuosi valtuustossa takana. Urheilutoimittajathan kysyvät suorituksen jälkeen, että "miltä nyt tuntuu?"
No tehdäänpä pieni analyysi. Ensinnäkin perehdytys luottamushenkilöksi oli alussa suorastaan ala-arvoista. Ei annettu ohjeistuksia perustoiminnoista, lautakuntatyöskentelyistä jne.. no niitä tuli sitten matkanvarrella lisää pyydettäessä ja nyt on jo laarinpohjalla parempi perustietämys. Tässä pitää olla itse aktiivinen kysellä ja etsiä tietoa.. No tässä pätee nykyinen tietämys kongitiivisesta oppimisesta. Lähinnä kysymys on siitä motivaatiosta ja tiedonhalun tarpeesta, joka tähänkin luottamustehtävään liittyy.

Myös puolueiden piiritason neuvottelut ovat "siellä jossakin" tehtyjä neuvopitoja, joista rivivaltuutettu ei tiedä muuta kuin, että jos on ollut halukas esimerkiksi johonkin yhtymävaltuustoon, niin ensimmäisessä kokouksessa ilmoitetaan oma paikka ja kerrotaan missä vaiheessa ketäkin tulee ehdottaa jne. No nyt olen havaitsevani edustuksellisen demokratian idean, jossa tehdään vaalien jälkeistä neuvottelutyötä. Kaikki ei pääse kaikkeen paikkaan neuvottelemaan ja virallinen kokoustaminen käy sitten kuin tanssi.

Mutta anyway tämän alkukankeuden jälkeen on ollut haasteellisia tapahtumasarjoja lautakuntatason työskentelyssä, mutta olen havaitsevani positiivista henkeä esimerkiksi Kiuruveden opetuslautakuntatyöskentelyssä. Vaikeistakin asioista voidaan olla erimielisiä, mutta emme riitauta sitä henkilötasolle, joka on tärkeää jatkoa ajatellen.

Vaikeimmasta päästä oli tietenkin kouluverkkosuunnitelmassa pidättäytyminen, joka merkitsi Rapakkojoen koulun lakkauttamisen. Tähänkin annettiin mahdollisuus vaihtoehtoihin. Mahdollisuutena nähtiin Niemiskylän koulun uudelleen synnyttämisen, jolloin Rapakkojoki olisi lakannut ja samoin kait olisi käynyt Kalliokylän koulullekkin. Mutta tämä olisi kyllä tarkoittanut koko kouluverkkosuunnitelman myllertämistä, niin Heinäkylän, kuin myös Turhalan koulun osalta. Ja nyt ollaan juuri saamassa Niemiskylän koulu myytyä, niin siinä oli perusteluja kylläkseen pidättäytyä kouluverkkosuunnitelmassa.

Olemme varmaan esittämässä aluekoulujen nimien uudistamista, kunhan nämä kouluverkkosuunnitelman mukaiset lakkautumispäätökset saavan lainvoiman.

Mutta kokonaisuutena ajatellen tämä oli kuin "Ollin oppivuodet" elokuvasta. Vuoden mittaisella pätkällä on valtaosa oppimista poliittiseen toimintakulttuuriin, jossa näkee edustuksellisen demokratian hyvät ja huonot puolet.

Lopputulemassa olen huolissani Ylä-Savon Soten käynnistämisen jälkeisestä toiminnasta ja lähipalveluiden säilyttämisestä, sekä toiminnan kalleudesta. Soten hallinto myös mietityttää ja sitä että olemmeko päätöksentekijänä tarpeeksi mukana ns konserniohjauksessa. Myös peruskunnan talous on tiukka ja ei siellä paljon ylimääräisiä pelimerkkejä ole toiminnan pyörittämiseen. Tässä yhteydessä olemme rakentaneet kaupunginstrategiaa, jossa yhtenä kokonaisuutena on tuottavuusohjelma. Tässä yhteydessä pidän huolen, että yksi peruskivijalka ei saa unohtua eli henkilöstön jaksaminen, työhyvinvointi ja muut tekijät joiden avulla työyhteisömme voi paremmin.

Mutta ajatellaan positiivisesti tulevaisuudesta! Henkilökohtaisesti olen antamassa ekavuodestani omaan arviooni hyvää siitä, että pystyin ja ehdin taustoittamaan päätöksentekoani varten riittävästi analyysiä. Parantamisen varaa jäi paljon ja esimerkiksi ajankäytön suunnittelua täytyy vielä petrata. Myös ihmisten ja yhteistyöryhmien välistä kontaktipintaa täytyy lisätä.

Valtuustosta 30.11.2009

2009-11-30T21:18:00.002+02:00

Lyhyesti maanantain valtuustosta, jossa käsiteltiin Kiuruveden strategiaa, maapoliittista ohjelmaa ja erinäisiä maakauppoja,sekä viimeisenä kokoomuksen poliittinen veto verotoimiston saamiseksi takaisin Kiuruvedelle.

Itse strategia hyväksyttiin ilman muutoksia. Asiasta toki keskusteltiin puoleen ja toiseen. Pyrittiin saamaan sellainen henki, ettei strategia saa jäädä hyllyyn pölyttymään. Itse olisin painottanut visiossa olevia kestävän kehityksen tavoitteita myös strategioiden osa-alueissa. Kestävän kehityksen ajatus pitää rakentaa ns. läpäisyperiaatteella kaikessa toiminnassa.

Tärkeänä näin myös kaupungin omien toimien sisällä olevan henkilöstöön kohdistuvan tuottavuusohjelman sisällön. Siinä pitää tuoda voimakkaasti esille henkilöstön jaksaminen, työhyvinvointi yms asiat. Näitä toikin esille valtuutetut Tikkasen Sari ja Kärkkäisen Marja-Leena. Jos henkilöstöltä odotetaan muutosvoimaa ja tuottavuutta, niin mukana täytyy olla lähiesimiehet ja työntekijät. Johtamiskoulutusta ja alaistaitoja pitää kehittää. On turha tuoda hienoja strategioita ylhäältä komentoketjusta, jos sitä ei avata ruohonjuuritasolle asti ja saada ahaa elämystä joka ketjun osasissa.

Maapoliittinen ohjelma on hyvä käsikassara, kun kunnan maankäyttöä suunnitellaan ja ohjaillaan. Mutta yksi kysymys äänestytti valtuustoa tässä maapoliittisessa ohjelmassa ja se oli tavoitteena rakentamisen ohjauksessa haja-alueella. Kepu ja nyt myös takinkääntäjä kokoomus halusi, että tällainen kirjaus poistetaan ohjelmasta:

Kaavoittamattomien rantojen osalta pitäydytään harkitsevassa poikkeuslupapolitiikassa niin, että tulevassa rantayleiskaavassa maanomistajien tasapuolista kohtelua ei vaaranneta

Tämä lause turvaisi myös tulevien rantayleiskaavassa maanomistajien tasapuolisuutta. Mutta nyt tässä on vaarana, että poikkeusluvilla täytetään isojen maanomistajien vaateita ja pienet kärsivät. Myös yhteisten ranta-alueiden ns virkistyskäyttö voi tätä kautta vaarantua. Vasemmistoryhmämme esitti, että tämä lause tulee säilyttää tavoitekohdassa. Tästä sitten äänestettiin ja äänin 26 - 8 tämä teksti sitten poistettiin maapoliittisen ohjelmasta. Yksityiskohtana mainittakoon, että kokoomus oli vielä hallituksen keskusteluissa tämän tekstin takana, mutta valtuustossa äänestystilanteessa käänsi takkinsa...

Tähän samaan politiikan teon sarjaan luen myös kokoomuksen esityksen verotoimiston palveluiden saamiseksi Kiuruvedelle takaisin. Tämä oli jo valmiiksi alasammuttu verojohtaja Erkki Myöhäsen toimesta. Samaa koskee tietenkin myös poliisien takaisin saamista. Kysymys on yksinkertaisesti valtion tuottavuusohjelmasta ja jonka on hyväksynyt kepu ja kokoomus, joten kuka se lopulta on tähän tilanteeseen syyllinen???. Mutta politiikka on julkisuuspeliä ja tätä näyttää varsinkin kokoomus käyttävän tehokkaasti hyväkseen.

Talouden rakenteet ja työelämä

2009-11-22T14:32:00.004+02:00

Olen Paavo Arhinmäen kanssa samaa mieltä talouden perustavalaatuisesta uudistamisesta. Tällä tavalla voimme myös uudistaa työelämän perusrakenteita:

"Puheenjohtaja Paavo Arhinmäki linjasi Vasemmistoliiton talouspolitiikkaa puoluevaltuuston kokouksessa Porissa.
- Vasemmistoliitto vaatii talouden ja työn uudistamista. Finanssikriisiin johtanut markkinoiden vapauttamisen tie on kuljettu loppuun. Nyt on otettava käyttöön uudet tavat rakentaa oikeudenmukainen talous, vaatii Arhinmäki.

Oikeudenmukainen talous on olemassa ihmisiä ja ympäristöä varten. Tuottavuuden ja tehokkuuden lisääminen ei saa tarkoittaa sitä, että työ kasautuu yhä harvemmille. Työn jakaminen työaikaa lyhentämällä mahdollistaa työn, vapaa-ajan ja perhe-elämän yhdistämisen sekä poistaa työttömyyttä. Palvelu- ja ympäristöaloille on luotavissa kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja.

Vasemmistoliitto oli aikaansa edellä vaatiessaan vahvaa julkista elvytystä jo vuosi sitten. Viivyttely on jo pahentanut massatyöttömyytä, ja nyt viimeistään valtion pitää aloittaa todellinen työpaikkoja ja palveluja luova elvytys.
- Valtion on turvattava kunnille taloudelliset edellytykset, ei ainoastaan selvitä lamasta, vaan myös torjua sitä, vaatii Arhinmäki.

Arhinmäki korostaa, ettei elvyttäminen yksin riitä. Oikeudenmukainen talous vaati veroparatiisien sulkemista, työelämän inhimillistämistä ja verotuksen kokonaisuudistusta. Vasemmistolle ei voi riittää, että pääomatulojen tasaveroprosenttia nostetaan.
- Vasemmistoliitossa nähdään, että kaikkia tuloja tulee verottaa tasavertaisten periaatteiden mukaisesti. Kaikkia tulot on saatava saman progressiivisen tuloveron piiriin, linjaa Arhinmäki."

Tämän lisäksi täytyy lähteä rakentamaan uutta kansanpankkia, johon ei finanssitavaratalojen pörssikeinottelijoilla ole sisäänpääsyä.

kyläkoulut, eurot ja heimoajattelu

2009-11-11T15:18:00.010+02:00

Olen pohtinut Kiuruveden kyläkoulujen tilannetta eri näkökulmista käsin. Ensiksi täytyy todeta, että yhtään kyläkoulua ei pidä lakkauttaa heppoisin perustein. Vaakakupissani, kyläkoulujen puolesta, painaa kyläkoulun (kyläläisten) yhteisöllisyys ja läheisyys, sekä mahdollisuus ottaa yksilölliset tekijät huomioon opetuksessa. Myös eri luokka-asteiden yhdessä olo pienimuotoisessa koulussa on minusta parempi kuin suuressa yksikössä.

Vaan seuraavaksi tulee se suuri MUTTA eli kylän koulun elinmahdollisuudet, kun oppilasmäärä vääjäämättä vähenee. Peruskunnan mahdollisuus rahoittaa ja ylläpitää kaikkia pieniä kyläkouluyksiköitä ovat rajalliset. Meillä on vuoden 2006 kouluverkkoselvityksen mukaisesti lähdetty rakentamaan ajatusta eri ilmansuuntiin jäävien vahvojen koulujen varaan. Pääsääntöisesti haettaisiin 3-opettajaisia kouluja ja koulumatkojen pituudet pitää olla kohtuullisia ja lain mukaisia. Kouluverkkoselvitys antaa mielestäni oikean suunnan vahvojen kyläkoulujen puolesta. Niinpä tässä vaiheessa päädyin äänestämään kouluverkkoselvityksen mukaista linjausta opetuslautakunnassa.

Kyläkoulut ovat kylien viimeisempiä yhteisöllisyyden ikoneita ja siten lakkauttaminen aiheuttaa tunnekuohun, joka on ymmärrettävää. Tässä kohtaa iskeekin heimoajattelu, joka on valtaisa voimavara ja motivaattori. Kylän puolesta noustaan rintamaan uutta uhkaa vastaan, joka nostaa yhteenkuuluvuuden tunteen lakkautuvan kyläkoulun asukkaissa. Tämä on todella hienoa ja kunnioitan tällaista aktiivista toimintaa. Tällaista toimintaa kun löytyisi jokaisen kylän kohdalla, vaikka koulu ei olisi uhattunakaan.

Mutta tähänkin motivaattoriin liittyy sudenkuoppa ja se kuoppa on rajoihin kangistunut heimoajattelu eri kylien välillä. Olisi tärkeää hahmottaa kylien voimavarat ja yhteen hiileen puhaltamiset, jotta eri ilmansuunnilla saataisiin pysymään vahvat koulut. Tällainen kylien välinen rajapinnan veto ja nurkkakuntaisuus saattavat vaaraan loputkin kyläkoulut. Tähän liittyy eräänlainen kateus ja koston ajatus, kun kylät kamppailevat keskenään. Kokemuksesta on nähty, että oppilaat on laitettu mieluummin keskustan kouluun, kuin säilyväksi ajateltuun kyläkouluun. Näin saadaan kostoksi tapettua se viimeinenkin kyläkoulu.

valtuustosta 26.10.2009

2009-10-26T21:57:00.004+02:00

Pikainen kommentti uusimman valtuuston kokouksesta 26.10.2009. Tuloveroprosentti pidetään, ainakin ensi vuoden, nykyisessä 19.75:ssä. Kiuruvesi on nostanut tuloveroprosenttiaan viime vuosina ja näkemys läpi valtuuston oli, että nyt ei lähdetä nostamaan prosenttia. Totta on myös, että ns efektiivinen tulovirta tästä kuntaverosta on vain noin 13 %. Tämä johtuu valtionhallinnon verovähennyksistä, jolloin kunnalle tuleva todellinen osuus verotuotosta pienenee.
Myös kiinteistöveroprosentit pidetään ennallaan.

Kehittämisosakeyhtiön lainat päätettiin ilman keskustelua. Mutta Ylä-Savon käsi- ja taideteollisuus ry:n lainan takauksen kanssa oltiinkin sitten ihmeen kauan "naimisissa" eli siinä oltiin periaatteellisten kysymysten äärellä, kun annetaan lainan takaus yhdistykselle. No itse puolsin lainantakausta, koska kyseinen yleishyödyllinen yhdistys toimii lasten- ja nuorten, sekä ikäihmisten parissa. Samalla yhdistys on mukana myös kuntouttavan työtoiminnassa.

Ensi vuoden talousarvion laadinta on todella tiukkaa ja edes 2% kasvutavoitteeseen pääseminen edellyttää, jopa miljoonan löytymistä. SoTesta keskusteltiin todella kiivaasti, koska tulevan kuntayhtymän 3% kasvua perätään peruskunnalta. Mutta onhan selviö, että ensimmäiset vuodet eivät tuo säästöjä ja lähipalveluiden turvaaminen on tärkeä asia. Keskustella pitää kyllä hallinnon ja johtajien päällekkäisyyksistä.

Osavuosikatsauksessa itse huomioin tukityöllistämisen merkityksen ja sen tosiasian, että valtionhallinto pyrkii antamaan vaikeammin työllistettävät kuntien kontolle. Työ-ja elinkeinotoimiston eli työkkärin toimiston henkilökunta alkavat painia sellaisten työttömien kanssa, jotka voitaisiin helposti aktivoida yrityksiin eli työelämään. Pitkäaikaistyöttömät annetaan kunnille ja tähän sektoriin painottuva työvoimaneuvonta on Kiuruveden käytettävissä vain 2 kertaa viikossa.

Huomautin myös eräästä merkillisestä puutteesta osavuosikatsauksen työllistämisosiossa. Nimittäin kaupunginhallituksen mukana olo Pohjois-Savon ympäristöprojektissa (Pohjois-Savon YTY 2004), jossa on mukana 16 kuntaa ja ko. projektissa mukana olevat työttömät työllistetään erilaisiin ympäristö- ja rakennustöihin. Samalla he saavat tulityö, työturva, tieturva ja EA-1 kortit. Tällainen muutaman vuoden jo ollut ERS-projekti ansaitsee kyllä osavuosikatsauksessa edes jonkinlaisen maininnan?

Poliisien näkymättömyys jo näkyy....

2009-10-20T20:48:00.005+03:00

Palataanpa takaisin paikallistasolle pähkäilemään ilkivallan aaltoa, joka voi johtaa myös rikoksien poluille. Kiuruvedellä nimittäin on keksitty rikkoa katuvalojen sähkökeskuksia ja sammutella valot katualueelta. Onko kysymys nuorisoporukoiden keksintö saada "näkyvyyttä" omassa ja muissa porukoissa? Vai mahdollinen rikollinen suunnitelma "puhdistaa" jotakin yön pimeydessä?

Joka tapauksessa kysymys on vakavasta vahingonteosta, joka on syytä saada loppumaan. Ollaanko menossa villin lännen kaupunkiin, jossa satunnaiset poliisipartiot pistäytyvät ja muut hetket ollaan kotona sydän kylmänä mitä kylillä tapahtuu, kun kukaan ei uskalla nokkaansa ulos pistää.

Valtionhallinnon tuottavuusohjelma poistaa poliisit pienimmistä kylistä alkaa tuottamaan tulosta. Nimittäin uusien rikollisten syntyminen alkaa helposti aktivoitua tällaisesta ilkivallasta. Mutta mitäpä sitä muuta voisi odottaakaan oikeiston ollessa johdossa, jossa nähdään edelleen ainoana oikeana tienä pörssihuijareiden synnyttämät vipurahastot yms. Näiden suurrikollisten jalanjäljissä on kait helppo kulkea lähtemällä ruohonjuuritason rikoksista liikkeelle?

Orjuus jatkuu nykypäivän maailmassa

2009-10-15T17:49:00.004+03:00

Huomaan etten ole ehtinyt blogiani juuri päivittelemään, vaikka ajankohtaisia aihioita on maailma pullollaan.

Luin Iisalmen Sanomista (13.10.09) Nyky-Euroopan orjista. Juttu kertoi laittomasti Italiaan tulleita afrikkalaisista, joilla ei käytännössä ole minkäänlaisia ihmisoikeuksia. He joutuvat raatamaan Italialaisilla tomaattifarmeilla. Tomaattien keräämisestä maksetaan 3,5 euroa/350kg eli kun saa ns. Cassonen täyteen saa sitten 3,5 euroa. Jos keräilee tomaatteja aamusta yöhön, niin voisi saada 35 - 40 € kasaan. Keskiansio jää kuitenkin käytännössä noin 15 euroon. Tästä palkasta ottavat vielä ns. työnvälittäjät omansa.

Kysymyksessä on siis nykyajan feodaaliajan orjajärjestelmä, joita ei viranomaisetkaan ole lähtenyt suitsimaan. He näkevät tämän järjestelmän tukevan omaa yritystoimintaansa, koska orjatyövoimahan on se halvin työvoiman lähde.

Orjuudelle on antanut julkiset kasvot Mende Nazer, joka oli noin 12 vuotias, kun arabisissit hyökkäsivät Sudanilaiseen kylään. Suurin osa kylän väestä tapettiin mutta lapset otettiin orjiksi.

Maan pääkaupungissa Khartumissa oli orjamarkkinat ja yläluokkainen perhe osti Menden orjakseen. Seitsemän seuraavaa vuotta hän on orja, abda. Häntä kutsutaan myös nimellä yebit, "tyttö, joka ei ansaitse nimeä". Hän nukkuu lattialla lukitussa vajassa, tekee isäntäperheensä kotityöt, syö ruoantähteet omasta kupista. Hän ei saa olla yhteydessä talon ulkopuolelle, ei leikkiä, ei harjoittaa uskontoaan, hänellä ei ole vapaapäiviä. Perheen emännän kehuessa tätä ilmaista työvoimaa ystävilleen, jotta kuinka edullisesti alkuinvestoinnin jälkeen koti tulee hoidetuksi. No nämä ystävät haluavat myös investoida omiin orjiinsa.. Tuleehan orjakauppiaalle maksetun maksun jälkeen uskollinen orja, jolle ei tarvitse antaa muuta kuin vaja, rievut vaatteeksi ja ruuan tähteet. Näin orjakauppiaat voivat paksusti eli rahalla saa ja hevosella pääsee.

Tytöllä oli onnea siinä vaiheessa, kun isäntäperhe siirsi Menden Lontooseen suurlähetystöön, jossa isäntäperheen sukulaismiehellä oli virka. Tytöllä oli onni myötä myös siinä vaiheessa, kun hän pääsi karkuun Lontoossa. Mutta ilman omaa kirjallista tuotostaan hänet olisi karkoitettu maasta takaisin ns turvalliseen maahan. Koska viranomaiset katsoivat, ettei tällainen orjuuttaminen nyt niin kovin vakava asia ollut..

Ihmisen kasvu humaaniksi, sosiaaliseksi, inhimilliseksi tekijäksi maanpäällä, joka huomioi vielä luonnonkin ympärillään on tosiaan vielä pitkä matka. Kaikkinensa olen sitä mieltä, että jos annamme asioiden olla ja ajattelemme, kuten liberaalit ajattelevat, ettei tarvitse sääntöjä, lakeja yms meitä kahlitsemaan on kyllä armottomasti väärässä. En näe asiaa niin optimistisesti, että luontaisesti saisimme aikaan parempaa maailmaa. Aina on niitä jotka vetävät välistä ja tekevät kaikkensa saadakseen helposti maallista mammonaa... Mutta kait sitä on tullut tähän ikään jo liian pessimistiseksi?

Oligarkian rautainen laki

2009-09-27T19:36:00.011+03:00

Jatkan hieman edustuksellisen demokratian pohdintaa, johon mielestäni liittyy tietynlainen harvainvallan riski. Robert Michels on kirjoittanut opuksen: Puoluelaitos nykyajan demokratiassa. Tämä kirja on synnytetty jo 1911, mutta mielenkiintoisia ovat hänen ajatuksensa myös nykypäivän maailmassa. Hän selittää kirjassaan, että edustuksellinen demokratia on pakko synnyttää, silloin kun yhteisön jäsenmäärä kasvaa niin suureksi, että demokraattinen päätöksenteko vaatii järjestäytymistä ja edustusjärjestelmää. Mutta tämä edustuksellisuus ei aina ole ongelmatonta, vaan siihen saattaa liittyä taipumusta oligarkiaan eli harvainvaltaan.
Oligarkia alkaa kehittymään, kun johtajat valikoituvat syntyperänsä tai poliittisen ryhmänsä perusteella olevasta suppeasta piiristä.

Tällaiseen oligarkiaan voidaan päätyä pienimmänkin paikkakunnan kunnallishallinnossa, jossa valtapuolueen jäsenkirjan omaavat pääsevät toimiin ja virkoihin.

Tarkemmin oligarkian synty, Michelsin mukaan, voidaan jakaa teknillis- hallinnollisiin, psykologisiin ja älyllisiin syntymekanismeihin.

Eräs selviö on, että puolueiden koolla on suora yhteys niiden vaikutusmahdollisuuksiin. Puolueen järjestäytyminen edellyttää edustusjärjestelyä, koska minimipuolueen järjestäytyminen edellyttää Suomessa 5000 nimenkirjoittajaa. Näin suoran demokraattisen keskustelun sijaan tarvitaan etukäteisvalmistelua(valmistelijoita), jotta asiat saadaan vireille. Tällöin valta siirtyy joukoilta niiden edustajille ja edustajilta niille, jotka osallistuvat päätösten ennalta valmisteluun. Näin syntyy teknillis-hallinnolliselle oligarkialle tilaisuus.

Mitäs ovat oligarkian psykologisia syntysyitä? Osa on joukkopsykologisia ja osa yksilöpsykologisia. Yksilöllisillä ominaisuuksilla, kuten puhelahjat, äly, karisma yms. on varmaan hyvinkin olennainen osa tämän oligarkian synty syistä. "Seuraa johtajaa" onkin sitten se joukkopsykologian tärkein motiivi.

Älyllisen oligarkian synty syyt tulevat esille johtajien pätevöityessä, joko koulutuksellisesti tai sitten he oppivat hallitsemaan poliittisen käsitteistön kokemuksien kautta. Tällöin usein tulee koulutuserot johtajuuden ja johdettavien välille. Johtajuus muodostuu yhä enemmän ammattimaisemmaksi ja kansalaisten tai järjestöjen rivijäsenistön edustuksellisuus muodostuu tämän asiantuntijuuden kautta tehtäväksi. Näin muodostuu riski ammattijohtajuuden ylivaltaan esimerkiksi puoluejärjestöissä.

Demokratian muotojen tutkailua...

2009-09-23T22:09:00.006+03:00

Mitä demokratian muotoja on sitten olemassa?

Suora eli välitön demokratia:
Wikipediassa on suorasta demokratiasta hyvä tulkinta. Suora demokratia on demokratian muoto, jossa pääasiallinen vallankäyttäjiä ovat kansalaiset eivätkä valitut edustajat. Ihanteena on kaikkien kansalaisten yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Käytännössä suorana demokratiana pidetään edustuksellisessa demokratiassa erilaisia päätöksenteon mekanismeja, jotka mahdollistavat kansalaisten välittömän osallistumisen päätöksentekoon. Tällaisia päätöksenteon mekanismeja ovat muun muassa kansalaisaloite ja kansanäänestys, jossa äänestyksen kohteena on aina päätettävä asia sekä vaihtovaali, jossa päätetään istuvan edustajan luottamuksesta kesken toimikauden. Myös kansankokous on eräs suoran demokratian keino.

Tunnetuimpia suoran demokratian toteuttajia ovat Sveitsin kantonit, joissa osassa on edelleen käytössä kansankokous. Käytännössä esimerkiksi työ-, yhdistys- tai kouluyhteisössä suoritettava äänestys on suoraa demokratiaa.

Edustuksellinen demokratia:
Poliittisista päätöksenteossa on usein kysymys edustuksellisesta demokratiasta.
Edustuksellinen demokratia on tarpeen silloin, kun kaikki asianosaiset eivät voi osallistua päätöksestä pidettävään keskusteluun suoraan. Yhteiskunnan monimutkaistuessa yhteisten asioiden piiri kasvaa niin suureksi, etteivät yksityiset kansalaiset enää kykene tai voi osallistua keskusteluun suoraan. Päätöksenteko ja siitä käytävä keskustelu onnistuvat parhaiten valittujen edustajien välityksellä.

Julkisen harkinnan demokratia:
Deliberatiivisen demokratian perusajatuksena on, että vain sellaiset päätökset, jotka perustuvat kaikille avoimelle keskustelulle ja tahdonmuodostukselle, voivat nauttia kansalaisten luottamusta ja muodostua sitoviksi. Kaikkien, joita päätöksenteon kohteena olevat asiat koskettavat, voivat osalistua kyseiseen keskusteluun. Tavoitteena on, että kaikki sanomisen arvoinen tulee sanotuksi, sen sijaan, että kaikki pääsevät puhumaan. Lisäksi päätöksenteon tavoitteena on yhteisymmärryksen saavuttaminen ja yksimielisen ratkaisun etsiminen.

Erilaisia osallistumisen mahdollisuuksia on siis olemassa ja on tärkeä koettaa löytää järkeviä demokratian muotoja, jotta päätöksenteon julkisuus, läpinäkyvyys ja aito osallisuus saadaan aikaiseksi.

kaupunginvaltuusto 31.8.09

2009-09-01T20:55:00.004+03:00

Pieni katsaus Kiuruveden valtuuston maanantaiseen kokoukseen.

OMAVELKAINEN TAKAUS:
Kiinteistöyhtiö Kiurunkulmalle myönnettiin kerrostalo Eskontuvan omavelkainen takaus. Summa on tietenkin pienelle paikkakunnalle kohtuu mittava eli 430 000 euroa. Näitä kerrostalojen peruskorjauksia kyllä kannatan ilomielin, koska sitä kautta se tuo työtä rakennusyrittäjille ja työntekijöille. Samalla saadaan asukkaille parempi asumisympäristö. Toivottavasti tässä korjauksessa on mukana myös hissiratkaisu, jotta vanhemmatkin asukit voivat asua talossa pitkään.

Näitä lainoja kilpailutetaan ja paras tarjous valitaan. Laina-aika 20 vuotta, jota maksetaan pois tasalyhennyksenä kaksi kertaa vuodessa. Korkona 6 kk euribor + 0,70% yksikön korko. Kuntarahoitus Oy on kova sana nykyisillä lainamarkkinoilla. Korot ovat nykyään alhaalla ja hyvä niin. Näissä julkisen rakentamisen touhuissa näkisin ilomielin talousdemokratian pääperiaatteiden toteutuvan eli jos nämäkin rahat voisivat tulla korottamasti Kansanpankilta...

LAPSIEN JA NUORIEN TILAVUOKRAT
Asia on tietenkin mitä tärkein eli päätöksessä nähdään lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuden tärkeys. Pienessä kunnassa ei voi tehdä kaikille hyvää ja niin tässäkin poistettiin aikuisten liikkumisen avustamisperusteet. Keskustelua tässä herätti se tosiseikka, että jäähalliyhtiössä pelailee paikallinen kiekkoseura ja se tietenkin imuroi kaikista suurimmat rahat. Kaupungin omien liikuntatilojen käyttö tulisi lapsille ja nuorille ilmaiseksi. Tässä yhteydessä voi kuitenkin tulla ajatuksenvaihtoa tasa-arvoisesta kohtelusta eri seurojen välille. No aika näyttää miten käy ja onhan tässä hieman vastakkain yksityinen liikuntatiloja tarjoava yritys ja kaupungin omat tilat.

HARKINNANVARAINEN RAHOITUSHAKEMUS
Valtionhallinto heitti naurettavan "täkyn", kun toi esille kuntien 90 miljoonan euron rahoituksen. Täytyy tietenkin todeta, ettei se riitä alkuunkaan kuntien kurjuuteen. Kiuruvedenkin talous sukeltaa ja olemme ongelmissa käyttötalouden tasapainottamisen suhteen. Investointejakin aina tarvitaan ja perustunnusluvut eivät anna tähän yhtään anteeksi. Lainaakaan ei oikein voitaisi enää ottaa ja verot alkavat olla tapissaan... Kuntayhtymän synnyttäminen tähän taloussaumaan on kyllä paha juttu. Kuntayhtymän menot pitää saada heti alkuunsa pysymään kuosissaan. Peruskunnan 0% kasvu ei kyllä käytännössä taida olla mahdollista, kun kuntayhtymään annetaan budjetista yli puolet ja siellä lähtökohta on 3% kasvu.

Pahimmillaan neuvotellaan lomautuksista ensi vuonna. Mutta porukka, joiden selkänahasta säästöt revitään on huomattavasti pienempi, kun toinen puoli on sosiaali ja terveyspuolen kuntayhtymässä. Periaatteessa säästöohjelma pitäisi kohdentaa koko konsernia kattavaksi.

Valtion vastaantulo olisi kyllä enemmän kuin paikallaan, koska heidän tavoitteensa tässä meidän 4 kunnan kuntayhtymässä toteutuu. Keppiä sieltä kyllä tulee, jos saataisin joskus porkkanaakin!?

blogin viikkokatsaus

2009-08-28T10:44:00.019+03:00

Ajattelin tehdä kerrankin eräänlaisen viikkokatsauksen maanantaista - perjantaihin ja keskityn omasta näkökulmasta nouseviin teemoihin. Maanantai päivän uutisoinnin yhteydessä tuli pohdittua valtionyhtiöiden lomautuksia ja potkuja eli nämä yhtiöt ovat suurimpia "saneeraajia" Suomen maassa. Samassa yhteydessä oli esillä Destian lomautukset.

Destiasta ja valtionyhtiöiden ohjauspolitiikasta on kyllä muutenkin karvat nousemassa pystyyn. Nyt suuret "viisaat", siellä jossakin, ovat laittamassa Destiaa lihoiksi.. Tästä pitää nostaa enemmänkin älämölöä, mutta siitä täytyy ottaa kannanotto erikseen.

Myös metsäyhtiöiden lamaannus, lähinnä sellunkeiton osalta, oli keskusteluissa. StoraEnson shokkiuutiset lamaannuttivat ja yleinen myllerrys koko toimialalla on käynnissä. Johtuen tietenkin paperin yleisestä markkinatilanteesta, mutta tällä hetkellä painaa myös yliarvostettu eurokin (vrt Ruotsin tilanne).
Tämä teollisuuden haara taitaa nähdä suurimmat rakennemuutosmyllerrykset tässä hetkessä.

Tiistaina taisi tulla julki parin yrityksen myönteisistä uutisista lopettaa lomautus, mutta pääpaino oli synkeää kuultavaa. YT-neuvotteluissa on ollut noin 140 000 työntekijää ja valtaosa on "päässyt" lomautuksilla, mutta tahti muuttuu nyt syksyllä ja yhä useampi saa kenkää. Tilastokeskus ilmoitti, että työttömiä oli heinäkuussa 211 000 eli 67 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tää karua on kuultavaa...

Keskiviikkona Laitetaan aluksi pientä positiivista virettä ilmaan elikkäs Norjalainen sähköautovalmistaja Think suunnittelee autovalmistuksen siirtämistä Suomeen. No mene ja tiedä onko tämä positiivista vai ei, mutta uutinen nyt kuitenkin. Mutta pääasiassa mollivoittoisia uutisointia on luvassa.

Nimittäin Jenkkilän pankit ovat jälleen kerran mielenkiintoisen urakan edessä. Laina-asiakkaat, kun alkavat harkita omien pikaluottojen poismaksamista ennenkuin maksaisivat pois asuntoluottojaan. Rahoituslaitokset ovat käyttäneet jopa 30 prosentin korolla pyöriviä korttiluottoja finanssikriisin jälkien paikkailuun. Nyt niitä uhkaa tulojen menetys, jos vähävaraiset asiakkaat kuittaavat pois kulutusluottonsa.
On helpompi antaa kotinsa pankille kuin päästä eroon luottokorttiveloistaan. Kun pankeilla on jo nyt kädet täynnä myymättömiä asuntoja, voi asuntolainamaksustaan luopuva saada asua kodissaan vielä pitkään maksun lopettamisen jälkeenkin.

Torstaina saatiin tietää minkälainen valtion tulo ja menoarvio tulee. Jahas tähän menisi aikaa rutosti ja varmaan tähän palaankin lähinnä kuntasektorin näkökulmasta. Lyhykäisesti kait voi todeta, että taskusta toiseen ja niin edelleen.. Kuluttajat maksavat arvonlisäveroa lisää ja firmat pyörittelevät sen läpikulkueränä. Elintarvike alv:n lasku voi olla aluksi ilahduttavaa, mutta pelko on että katteet revitään hiljakseen tästä ja hinnat nousevat. Kuntatalous kyntää syvälle ja 90 miljoonan euron potti ei paljon lohduta. lisäpotista 30 miljoonaa euroa on valtionosuuksien nostoa ja vajaa 60 miljoonaa euroa tukia esimerkiksi homekoulujen, terveyskeskusten, vanhainkotien ja päiväkotien korjauksiin.

No paikkakuntani terveyskeskuksen osaston remonttia ajatellen, voisin kuvitella, että tuosta potista voisi tulla valtiontukea??

Perjantaina
"Talousnobelisti Paul Krugman arvioi perjantaina, että teollisuusmaiden budjettialijäämät ovat pelastaneet maailman täydeltä talousromahdukselta." Näin uutisioi taloussanomat 28.8.2009. Joopa joo.. virtuaalirahaa silti "painetaan" kiivalla vauhdilla pörssikuplan puhkeamisen aiheuttamaan kurimukseen. Meillähän maailmassa on virtuaalirahaa noin 600 biljoonaa dollaria ja fyysistä todellista rahaa noin 3 prosenttia tuosta virtuaalirahasta.

Suuren laman synnyttämät "finanssinerot" rakensivat pyramidihuijauksen erilaisilla vipurahastoilla ja johdannaisilla. Nyt näitten arvonromahdus haihdutti virtuaalirahaa virtuaalitaivaaseen (tai manalaan?) 100 biljoonan dollarin arvosta.

Paljon muutakin tapahtui viikon aikana, mutta mielenkiintoista on joskus rakentaa tällainen viikkokatsaus. Niitä voi sitten tehdä eri näkökulmista ja aihepiireistä käsin. Nyt syksyllä alkavat taas omat luottamustehtävä aktivoitua, niin saatan lisätä paikkakuntatason bloggaamista enemmän.

Kansanpankki

2009-08-19T10:58:00.004+03:00

Tästä on jo blogattu ja postattu. Mutta laitetaan hieman vielä löylyä lisää tästäkin tuutista.
Loistava avaus Paavolta, juuri tällaista perustavalaatuista näkökulmaa ollaan kaivattu. Itse olen jatkuvasti koettanut hahmottaa talousdemokraattista ajatusta, juuri tuon velan, koron ja pankkiirien ylivallan suhdetta esimerkiksi nyt maailmalla vellovaan talouslamaan. Syyt tiedätään ja seurauksia nähdään.

Nyt on alkaisi aika olla kypsä katkaista finanssipankkiireilta siivet ja aletaan "toivotalkoisiin". Olemme kumartaneet rahanylivaltiaita, kuin ne olisivat joitain jumalhahmoja. Nyt on aika muutoksen!

Huomasin, että Lars Österman oli omassa kommenteissaan tarinoinut näin:

"Kansanpankin tulisi ehdottomasti olla osuuskunta-pohjainen. Tällöin se voisi - ja saisi EU-säännöstenin pohjalta kaikille jäsenilleen myöntää erilaisia taloudellisia etuja kuten jopa korotonta luottoa.

Päivitys: Artikkelin jälkeiset kommentit osoittavat valitettavasti kuitenkin miten laajalti tietämättömyys edelleen kukoistaa. Se joka kuvittelee että kansanpankki myöntäisi korotonta luottoa sille joka joka haluaa investoida ne muualle korkoa kasvamaan kuvittelee väärin. Kansanpankin tehtävä on toimia siten kuin kansalaisten oman pankin tulisi toimia eli palvella yleisen solidaarisen ja sosiaalisen omantunnon puitteissa ja vaikkapa tappiolla - ainakin kirjanpidollisesti. Kansanpankin tulisi itse asiassa jopa tähdätä nollatulokseen. Eikä osuuskuntapohjainen pankki ole myytävissä Suomesta minnekään."

Tästä olen täysin samaa mieltä. Osuuskuntapohjaisena ja mahdollisimman matalalla organisaatiolla saadaan avoimeen demokratiaan pohjautuva kansanpankki rakennettua.

Myös Jonne Pohjois-Koiviston blogissa on hieno lausuma asiasta ja otin pätkän lainaa hänen blogistaan:

"Tarvitsemme pankkeja rahan tallettamiseen, rahan siirtelyyn sekä lainojen ottoon, jotta voisimme suunnitella taloudellista tulevaisuuttamme. Tarvitsemme pankin, jonka toiminta perustuu yleishyödyllisyyteen, joka saavutetaan vain demokraattisen kontrollin kautta. Tarvitsemme pankin, joka kannustaa ihmisiä pienyrittäjyyteen, antamalla lainoja pienimmällä mahdollisella korolla - ilman voiton tavoittelua."

Voiko tuota paremmin enää sanoa.. Nyt vain hihat heilumaan ja "toivo talkoisiin" näin saadaan käännettyä pörssipelureiden finanssitavarataloilta edes yksi rahavirta kohti paikallistaloutta.

Tässä vielä medialinkkejä, joissa vasemmistoliiton aloitetta kansanpankista käsitellään:
http://www.hs.fi/politiikka/ar…5248594866
http://yle.fi/uutiset/talous_j…35799.html
http://www.iltasanomat.fi/uuti…id=1720945
http://www.iltasanomat.fi/uuti…id=1721056

Yllättikö Marimekko osakkeenomistajat vai työntekijät?

2009-08-13T11:41:00.009+03:00

Näin tämä pörssitalouden juna kulkee. Voisi laulaa Kari Tapion sanoin, että kulkee... kulkee vain....Yhtiön liikevoitto oli 1,1 miljoonaa euroa, kun analyytikot arvioivat voiton alle miljoonaksi. Mutta tämähän ei osakkeenomistajia tyydytä vaan nyt aletaan sitten työntämään työntekijöitä ulos.

"Marimekko tiedotti heti tulosjulkistuksensa jälkeen aloittavansa yt-neuvottelut."

Jos sitä pääomapätäkkää olisi riittävästi, niin hiukan ennen tulosjulkistamista, ja jos olisi ollut vielä inside tietoa, olisi pitänyt rientää ostamaan Marimekon osakkeita.

Pörssitalous on siitä julma, että mitä puhtaammaksi yritys saa siivottua vähemmän kannattavista työntekijäistä, sen parempi tulosnousu osakkeilla. Tietenkin vielä parempi olisi jos automaatiolla voisi hoitaa koko puljun, niin työntekijäitä ei tarvitseisi ollenkaan.
(tästä automaatiosta ja uuden ajan robotiikasta pitäisi olla enemmän äänessä.. ne automaatin verotulot kun on niin minimaalisia ja firmalle se on hyvä investointi..velkaa ei veroja systeemillä.)

Valitettavasti on vielä niin tänäkin päivänä, että pienistä suurimpaan olevat firmat voivat nyt siivota nurkkansa. Tällä tarkoitan niitä tapauksia, joiden kanssa olen haastellut, että ensimmäiseksi sai lähteä ne jotka ovat olleet "liiton" asialla tai muutoin nurisseet työoloistansa. Myös alkoholiongelmaiset on nyt hyvä lakaista pihalle, eikä käyttää ns. hoitoonohjausjärjestelmää.

Jäljelle jääneet ovat kuuliaisia, jotka tulevat töihin nurisematta ja tekevät työvuoroa työvuoron perään. On tapauksia, jossa vedetään työtä 22 tuntia putkeen ja sen jälkeen yksi päivä vapaata, jona aikana soitetaan jo uudesta työvuorosta...

talousdemokraattista ajattelua euroopan vasureiden tapaamisessa

2009-08-05T21:11:00.004+03:00

Talousdemokratian siemen on kylvetty ja sitä pitää nyt vaalia, jotta se ei hautautuisi "vanhan liiton" aaltoihin. Euroopan vasurit olivat omissa ajatuspajojen yhteistyöverkoston tapaamisessa 23 - 26.7.09 kaavailleet orastavaa talousdemokratiaa seuraavasti: (lähde: kansan uutiset 3.8.2009)

Kapitalismin kriisistä
talousdemokratiaan?

Saksalaisen Sozialismus-lehden Richard Detje avasi kriisikeskustelun tuomalla esiin, että kriisiä analysoidaan virheellisesti korostamalla Yhdysvaltojen roolia ja vähättelemällä talouskriisin vaikutusta Eurooppaan ja muihin teollistuneisiin maihin.

OECD:n ennusteen mukaan maailmankauppa romahtaa vuoden 2009 aikana 16 prosenttia. Tämä vaikuttaa eniten vientivetoisiin talouksiin, kuten Kiinaan, Japaniin, Saksaan ja myös Suomeen. Kiina, maailman nopeimmin kasvava talous, on Detjen mielestä ainoa maa, joka reagoi kriisiin sen vaatimalla vakavuudella. Kiina sijoittaa 7 prosenttia kansantulostaan investointeihin, joilla se pyrkii luomaan uusia sisämarkkinoita massiivisen vientinsä tueksi.

Seminaarin alustajat olivat lähes yksimielisiä siitä, että finanssikriisi johtuu ylikasautumisesta ja pörssitalouden roolista talouskasvun moottorina. Kriisin varsinaiseksi ytimeksi Detje määritti kuitenkin palkkojen suhteellisen pudotuksen läntisissä teollisuusmaissa. Nykyinen malli ei ole johtanut uusiin investointeihin vaan alati kasvaviin voittoihin...

Kapitalistinen järjestelmä
uhka ihmiskunnalle

Ecuadorin entisen valtiovarainministerin Pedro Paezin mielestä kapitalistinen järjestelmä on ekologisen kriisin myötä jo uhka ihmiskunnalle. Paez peräänkuuluttikin tuhoisan liikapääoman hävittämistä. ”Tämä tulee vaikuttamaan kansainväliseen työnjakoon ja siihen kuka tuottaa mitä tässä maailmassa”, Paez haastoi yleisöään. Die Linken Bernd Barenbergin mukaan kriisin keskellä on kysyttävä minkälaista teollisuutta halutaan elvyttää. Juuri tällä hetkellä työllistävien alojen kuten autoteollisuuden ylläpitäminen keinolla millä hyvänsä ei ole välttämättä kestävää ja tulevaisuuteen katsovaa.

Koska voitot suhteessa palkkoihin ja tuottavuuteen ovat kasvaneet merkittävästi 1970-luvulta lähtien, on kulutusta rahoitettu yhä enemmän lainalla. Valtioiden velkaantuminen ei eroa tästä juurikaan. Nähtäväksi jääkin mitä tapahtuu, jos valtioita menee konkurssiin. Tätä asiaa kesäyliopistossa ei valitettavasti sivuttu. Kreikkalainen taloustieteilijä Giorgios Ioannidis totesi vasemmiston kysyvän vääriä kysymyksiä: ”On mietittävä miten pääsemme kriisistä, eikä kuka maksaa kriisin. Ihmiset maksoivat jo! Nyt on esitettävä, mitkä ovat meidän vaihtoehtomme työllisyyden, solidaarisuuden ja pankkijärjestelmän suhteen. Tarvitsemme kumouksellista reformismia, eli lyhyen ja keskipitkän aikavälin ratkaisuja heti.”

Kesäyliopiston teoreettisesti mielenkiintoisia keskusteluja leimasikin selkeiden tavoitteiden puute, vaikka lähes kaikki osallistujat peräänkuuluttivat niitä. Joitain suuntaviivoja vasemmistolle toki esitettiin. Näistä talousdemokratia nousi aiheeksi yli muiden.

Pedro Paezin mukaan korvataksemme finanssivirtojen vääristymiä köyhemmille alueille tarvitsemme uudenlaisen keskuspankin, joka toimii etelästä pohjoiseen. Uusi pankki tarvitsee globaalin rahayksikön, jolla vaihtoa käydään. Latinalaisessa Amerikassa on jo nyt käynnissä keskuspankkikokeilu Bank of the South, jonka tarkoitus on antaa makrotaloudellisia työkaluja valtioille kansallisvaltioiden rajojen yli. Vain tällaisilla järjestelmillä voimme murtaa dollarin ylivallan ja luoda vakautta. Euroopan vasemmiston olisi siis vakavasti mietittävä maailmantalouden ja luototusjärjestelmien kriisiä ja miten ne voidaan kääntää taistelun kautta voitoksi.

Kuntayhtiöiden rahaliikenteen seuranta

2009-07-21T21:23:00.004+03:00

"Kuntien omistamien yhtiöiden kautta pystytään siirtelemään veronmaksajien rahoja siten, että se ei välttämättä tule ilmi. Yhtiöiden avulla päätökset ovat nopeita ja vaivattomia, mutta läpinäkyvyys kärsii. Lappeenrannassa paljastui äskettäin, että kaupunki oli yhtiön kautta tukenut paikallista lentoyhtiötä salaa yli miljoonalla eurolla." (lähde: Ylen kotimaan uutiset 22.7.2009)

Tähän sitä ollaan menossa ja tähän sitä ollaan tultu. Eli jatkuva ulkoistaminen ja yksityistäminen ehkäisee tehokkaasti päätöksenteon ja rahavirtojen läpinäkyvyyden. Kuntalainen ei enää tiedä mihin hänen veroeuronsa loppujen lopuksi menee!

Viime laman jälkeen kunnissa virisi ajatus, että toimintoja yhtiöitetään ja sillä saataisiin aikaan palvelujen tehostamista, sekä byrokratian vähentämistä.
Tämän seurauksena energia-alan toimintoja on yhtiöitetty jo 20 vuotta ja asunto- ja kiinteistöyhtiöitä on ollut jo kauemminkin. Mutta nykyisillä kokemuksilla yhtiöittäminen ei ole ollut mikään pelastava enkeli kunnallisten palvelujen tehostumiselle.

Lieneekö taistelua tuulimyllyjä vastaan, jos haluaa olla kantona kaskessa tässä ulkoistamisen ja yksityistämisen vimmassa. Nykyään tämä ulkoistamis ja yksityistämisvimma etenee noin 5 - 10% vuosivauhdilla, joten suunta on selvä eli kunnat halutaan pelkäksi palveluiden tilaajaksi ja valvojaksi ei itse palveluiden tuottajaksi.

Tinatähtiä kylille

2009-07-14T22:49:00.005+03:00

Kyyjärvellä on kunnanjohtaja virittänyt keskustelua kunnan omasta järjestyksenpitäjästä. Syy tähän on ollut se, että poliisi sijaitsee 60 kilometrin päässä ja sen näkyvyys on satunnaista. Tämä puolestaan aiheuttaa helposti villiä menoa, kun kuvioon tulee mukaan kuningas alkoholin säestyksellä mopojen virittelijät ja muut katurassien kilpa-ajajat. Saati sitten rikollisuuteen taipuvaiset, jotka voivat ihan samanlaisilla tekniikoilla viestittää etukäteen poliisien tulosta, kuin nämä kilpa-ajajat. Eli aikaa on varmasti tehdä rötökset ennen poliisien tuloa ja kun kissalan pojat saapuvat tapahtuma on autuaasti ohitse.

Mietin, että onko se kunnan ylläpitämä järjestyksenvalvoja tai seriffi sitten parempi toimintamalli, kuin se että tämän tyyppinen toiminta annettaisiin yksityisten vartiointiliikkeitten käsiin. Periaatteessahan viranomaistehtävät olisivat julkisen toimijan vastuualuetta. Vai onko valtion tuottavuusohjelmalla juuri tällainen yksityistämisbuumiin pyrkiminen? Mikä ei olisi ihme nykyisen hallituksen vallassa ollessa.

Yleisen järjestyksenpitoon liittyy tätä nykyä ongelmallisia tilanteita ja matti meikäläiselle kaikki juridiikka ei aina aukene. Timo Kerttula on tehnyt lisenssiaattityön Yksityinen poliisiko? Tutkimus vartioimisliikkeiden toimintaedellytysten muuttumisesta 2006. Lainaan hänen tekstiään Oikeusministeriön Haaste lehdestä tähän:

"Tavallisen kansalaisen saattaa olla vaikea mieltää vartijan tai järjestyksenvalvojan juridista asemaa. Melkoisen kohtuutonta olisi edellyttää kansalaisen olevan perillä siitä, että järjestyslain mukaisen järjestyksenvalvojan toimivaltuudet ovat muiden järjestyksenvalvojien toimivaltuuksia vähäisemmät. Viime kädessä vartioimisliikkeiden roolin muuttumiseen liittyy myös suurempia kysymyksiä. Uhkana on toisinaan pidetty jopa sitä, että ihmiset jaetaan turvallisuuden suhteen A- ja B-luokan kansalaisiin: niihin, joilla on varaa maksaa turvallisuudesta ja niihin, joilla ei ole."

Myös oikeudellisesta näkökulmasta tällainen kehitys ei ole ongelmatonta:

"Vartioimisliikkeiden roolista käytävään keskusteluun liittyy lukuisia oikeudellisia aspekteja. Valitettavasti yksityisiin turvallisuuspalveluihin on vielä kohdistettu varsin vähän oikeustieteellistä tutkimusta. Vartioimisliiketoiminnalla on sekä valtiosääntö- että rikosoikeudellisia liittymäkohtia. Valtiosääntöoikeudellinen näkökulma liittyy esimerkiksi siihen, millä edellytyksillä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistehtäviä yleensä voidaan antaa julkisen vallan ulkopuolisille toimijoille. Vartijoiden ja järjestyksenvalvojien toimivaltuuksien rajojen selvittäminen edellyttää puolestaan rikosoikeudellista näkökulmaa. Välttämättä eri näkökulmia ei voi kovin selkeästi erottaa toisistaan."

Niinpä niin ja tähän ollaan tultu valtion julkishallinnon palveluiden mm poliisien määrätietoisella alasajolla. Tämä on yksi perustavalaatuinen lähipalvelu, josta meidän on keskusteltava tarkoin, kenelle yleisen järjestyksenpidon oikeus ja velvollisuus oikein kuuluu. Itselleni on tullut aloitteita puistojen järjestyksenvalvojien ns. kunnanpuistopoliisien läsnäolosta katukuvassa. Ajatus varmaan on ihan hyvä, mutta yllä mainittuihin juridisiin ongelmien lisäksi tulee myös ns taloudellinen aspekti eli ennen valtion palkkalistoilla olevien poliisien kustannukset lankeaisivat näin kunnille. Myös yksityisten vartiointipalveluliikkeiden ostaminen yleiseen järjestyksenpitoon on kunnan omasta pussista pois.

Elämme mielenkiintoisia aikoja ja aika näyttää mihin suuntaan tätäkin viranomaiskeskustelua meidän valtakunnassamme viedään. Toivottavasti suuntana ei ole villi länsi ja vallan ottaminen omiin käsiin tai se että niillä joilla on pätäkkää voivat ostaa itselleen turvallisuutta.

Änkyrä vai ei?

2009-07-11T10:56:00.012+03:00

Kesälomaretkellä Naantaliin bongasin kirjakaupasta Suvi-Anne Siimeksen kirjan Politiikan Julkisivu. Olin kyllä aikaisemmin ajatellut ostaa ko kirjan, mutta se oli jäänyt tekemättä eli parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Tätä kirjaa olen sitten lueskellut tässä loman aikana iltaisin ja aamukahveella.

Välihuomautuksena voisi sanoa, että tuo kahvin kofeiini on petollinen aine, jos sitä juo tässä iässä illalla seitsemän jälkeen. Nimittäin tein tuon tempun eilen illalla ja siten heräsin jo aamuyöstä pirteänä kuin peipponen. No eräs etu tai haitta tuosta tapauksesta oli, että aloitin taasen kyseisen kirjan lukemisen ja sainkin sen sitten päätökseen.

No asiaan eli otsikossa on kysymys eli änkyrä vai ei? Tämä kysymys on myös Suvi-Annen kirjan kantava teema, kun hän selittää omaa eroamistaan puolueenpuheenjohtajuudesta kevään 2006 aikana. En lähde ruotimaan kirjan sisältöä sen kummemmin, sen saa jokainen tehdä luettuaan kirjan. Minulle itselleni se on jälleen yksi kirja muiden joukossa, joita olen lukenut kohtuullisen joukon.

Kirja liittyy vasureiden historiikkiin, joka on kantanut omaa poliittista taakkaansa puolueen perustamisesta lähtien, ja selvää on myös se, ettei vieläkään koko painolastia ole saatu purettua. Tätä taustaa vasten teen myös omaa "oppimisprosessia" itselleni mitä linjaa pitkin kannattaisi lähteä etenemään.
Vai onko oikeaa valintaa ja linjaa olemassakaan taitaa olla niin, että elämä, niinkuin politiikka on kompromissien summa?

Oikeastaan heitän otsikon kysymyksen itselleni ja otan vain yhden asiaan liittyvän esimerkin eli esimerkiksi; kuinka suhtaudun kriittisesti EU:n liittovaltiokehitystä vastaan olevaan exparlamenttaarikko Esko Seppäsen viestiin vai onko suuntaviiva oikea jos EU:n katsotaan tukevan eurooppalaista solidaarisuutta ja uusien eli entisten itäblokin maiden demokratian kehitystä?
Vai onko nämä oikeastaan toisia poissulkevia asioita?

Itselläni on tällä hetkellä se näkemys, että jos suuret maat päättävät EU:ssa, niin pienet vain sitten vikisee. Laitoin jossain vaiheessa ennen eurovaaleja blogiini tällaisen kommentin:
"Nyt jos koskaan pitäisi eurooppa parlamentin vaaleissa katsoa sellaisia ehdokkaita, jotka toimivat itsenäisten euroopan valtioiden liiton puolesta ja liittovaltio kehitystä vastaan."

Mene ja tiedä onko tuo nyt sitten änkyröintiä vai ei mutta kait lähinnä sellaisen eurooppalaisen demokratian mukaan tuomista, jossa ei unohdeta eurooppalaisten valtioiden kulttuuri yms perintöä ja ettei tästä Brysselin projektista muodostu itänaapurimme tapaista byrokraattista politrukkivaltiota.

Siinäpä pieni ajatelma Suvi-Annen oman purkauskirjan jälkimainingeissa. En siis lähde kategorisoimaan omaa linjaani olenko änkyrä vai ei. Politiikka on siitä mielenkiintoinen maailma, että asiat jotka tulevat politiikanmaailmassa vastaan, on ne sitten käsiteltävä sen ajan ja hengen mukaisesti, sekä tehtävä päätökset niillä tiedoilla joita on saatavilla. Tämä vain tarkoittaa sitä, että täytyy olla aktiivinen ja seurata erilaisia tietovirtoja, jotka toimivat päätöksenteon pohjana.

Suvi-Annella on hyvä analysointi politiikkaan, joka sopii tähän loppuun:
"Politiikassa on kyse ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Siksi sen prosessit eivät yleensä noudata mitään ennalta määrättyjä syy-seuraus-suhteita... Politiikan maailmassa teosta A ei kuitenkaan välttämättä seuraa vaikutus B, vaan lopputulos voi olla myös jotain muuta..."

lainanhoidon järkeistämistä

2009-07-06T21:17:00.006+03:00

Vielä tänään oli valtuuston kokous. Kokoustaminen johtui siitä, että kiinteistöyhtiömme noin 4,5 milj. euron lainat kilpailutettiin ja nykyisten korkotasojen kanssa saatiin sitten huomattavat säästöt lainanhoitokuluissa. Myöskään entisillä lainaehdoilla ei pääomat ole lyhentyneet ollenkaan, vaan olemme maksaneet pelkkiä korkoja.

Tässä sitä taas ollaan perimmäisten kysymysten äärellä. Eli jos tätäkin lainakantaa olisi voitu hoitaa talousdemokratian periaatteiden mukaisesti niin ko laina, joka on jo vuosia sitten otettu, olisi jo maksettu pois.. No hyvä, että edes nyt alkavat todellisten pääomien lyhennykset käyntiin eli parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Muutoin tässä ollaan lomalla ja jatkan lomaani tuonne 20.7 saakka. Katson miten tätä blogiani tulen tässä lomallani päivittelemään, mutta jos jotain mielenkiintoista ilmenee, niin varmaan tulee tähänkin jotain heitettyä.

hieman alkumaistajaisia soten yhteislautakunnasta

2009-06-28T21:27:00.005+03:00

Paavo Arhinmäestä siis leivottiin uusi vassareiden puheenjohtaja ainakin vuodeksi eteenpäin, jolloin tulee uusi puoluekokous. Toivotetaan onnea Paavolle uudessa vaativassa tehtävässä.

Lyhyt katsaus viime viikon valtuustoon ja siinä lähinnä tulevan soten kuntayhtymän hallintoelimien valintoihin. Itselleni tuli mahdollisuus yhteislautakuntaan ja otin sen mielelläni vastaan, koska näen siinä mahdollisuuden vaikuttaa kuntayhtymän palveluiden muodostukseen. Yhteislautakunnan merkitys tulevassa kuntayhtymässä on vielä kuitenkin arvoituksellinen. Sillä ei ole taloudellista roolia ja on keskusteltu onko yhteislautakunnalla todellista missiota ja tehtävää tulevassa sotessa? Yhteislautakunnan perustehtävästä kerrotaan perussopimuksessa näin:

Jäsenkuntien yhteistoiminnan järjestämistä varten toimii Iisalmen kaupungin organisaatiossa yhteislautakunta. Yhteislautakunta valvoo kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevien palvelujen laatua ja saatavuutta sekä valmistelee kuntien päätettäväksi järjestämissuunnitelma- ja palvelusopimusesitykset yhteistyössä kuntayhtymän kanssa. Yhteislautakunta järjestää potilas- ja sosiaaliasiamiestoiminnan sekä koordinoi terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä kuntayhtymän alueella yhdessä kuntayhtymän ja jäsenkuntien kanssa.

Tässä on nähtävissä tärkeitä toiminnallisia asioita, kuten palvelujen laadun ja saatavuuden valvonta, sekä valmistelee kuntien päätettäväksi tulevat järjestämissuunnitelma- ja palvelusopimusesitykset. Yhteislautakunta voi siis muodostua tärkeämmäksi kuin ennalta voitaisiin ajatella. Mutta tulevaisuus näyttää kuinka vahvan roolin yhteislautakunta tulee saamaan. Lähinnä tulee mieleeni ennakoivuus ja seuranta palvelujen muodostumisessa, joiden perusteella itse päätökset sitten tehdään. No lähitulevaisuudessa tutkailemme näitä soten asioita lisää. Allekirjoittaneelle alkoi kesäloma ja heti sen alkajaiseksi vietettiin vanhimmana tyttären ripille pääsyä. Niin se aika etenee ja seuraavat sukupolvet alkavat rakentamaan omaa elämäänsä.

Palatkaamme taasen astialle....

puheenjohtaja kandidaatit tentissä

2009-06-25T20:02:00.009+03:00

Tullessani koneen ääreen tajusin, että tänään oli vasureiden pj ehdokkaiden nettitentti klo 18 - 20. Ehdin vasta ihan viimeiseen minuuttiin heittää yhden kysymyksen yrittäjätyöläisistä. Jos olisin muistanut tämän tentin aikaisemmin olisin tietenkin pommittanut heitä talousdemokratian peruskysymyksillä. Mutta ehdin siis tehdä yhdet kysymykset molemmille ja näin kysyin:

Yrittäjätyöläiset:
Otsikossa lanseeraan uuden termin (voi olla, että joku on sen jo keksinytkin?) yrittäjätyöläinen. Tämän termin sisälle pääsee, kun pohtii yhden ja kahden hengen yrityksen perustamista esimerkiksi immetariaaliseen tietotyöhön, hoiva- ja siivoustyöhön. Mutta tähän yrittäjätyöläisten joukkoon kuuluu myös velkapääomitetut maanrakennus tai kuljetusyrittäjät, jotka toimivat ilman palkattuja apukuskeja. Näillä pienillä yrityksillä voi tulla vaikeuksia oman sosiaaliturvansa huolehtimisessa, kuten yrittäjäeläkkeen maksamisessa, sairausloman ja varsinaisen loman pitämisessä. Usein nämä mikroyrittäjät repivät tuloksensa omista selkänahoistaan, kuten esimerkiksi yhden kuskin koneyrittäjät,jotka ovat velkaantuneet ja tekevät pitkää päivää, eikä heillä ole vara palkata apukuskeja omaan yritykseensä. Usein heidän oma työterveyshuoltonsa ontuu ja sopimukset jäävät tältä osin tekemättä.

Kysymys kuuluukin tulisiko vasemmiston ottaa nämä mikroyrittäjät huomioon ja jos tulisi niin miten ja millä keinoin? Tulisko vasemmiston ottaa kantaa myös työ ja elinkeinoviranomaisten ohjeistuksiin ja toimintamalleihin, koska heiltä tulee usein neuvo yrityksen perustamisesta? Perustelut on että kuntasektori ulkoistaa ja yksityistää.. kyllä sieltä tilaajat löytyy.

Paavo Arhinmäen vastaus:

Olen pyrkinyt nostaa esille jo pidemmän aikaa, että vasemmiston pitää puolustaa kaikkia duunareita. Pienyrittäjät tai yrittäjätyöläiset ovat näitä. Vasemmistoliiton puheenjohtajana haluan perustaa työryhmän, joka tekisi vasemmistolaisen yrittäjäohjelman ja konkreettisia ehdotuksia, miten pienyrittäjien asemaa pitää parantaa. Vasemmistossa on paljon yrittäjiä, nyt heidän osaamisensa pitää valjastaa myös poliittiseksi ohjelmaksi.

Merja Kyllönen vastasi puolestaan näin:

Ehdottomasti pien/mikroyrittäjät tulee ottaa Vasemmistoliiton politiikassa huomioon. Pienyrittäjien tukeminen, mahdollisuuksien luominen ja myös esimerkiksi yrittäjyydestä luopuminen ilman ikuista velkataakkaa on tehtävä mahdolliseksi. Puhumattakaan perheenjäsenten osallistumisesta yritystoimintaan ilman ikuista riippakiveä koivessa, jos toiminta ei onnistukaan. Nykyään vaille toimeentuloa jää moni perheenjäsen, kun järjestelmä on "täysin pimeä". Työ- ja elinkeinoviranomaisten ohjeistuksissa on parantamisen varaa ja siihen voimme puolueena puuttua samantien eduskuntatyön kautta, mutta myös laajempi vaikuttaminen koko politiikan kentällä on paikallaan. Olen pienyrittäjäsuvusta ja sydän sykkii kyllä ehdottomasti pienyrittäjyyden puolella.

Molemmilla vastaukset olivat hyviä. On tärkeää huomioida näiden yrittäjätyöläisten arki ja mahdollisuus toimia nyky-yhteiskunnan kentällä. Mutta myös neuvonta ja tukiorganisaation asiantuntijuutta pitää katsoa tiukan kamman läpi. Ei ole mitenkään yksinkertaista sanoa; "että nyt ryhdy yrittäjäksi. Saat starttirahan" mutta yrittäjyys on ennemmin maratonjuoksua, kuin sadanmetrin pyrähdys.

Kokonaisuudessaan tällainen nettitenttitilaisuus oli hyvä tapa kokeilla puheenjohtajakandidaattien mielipiteitä ja miksei kokemustakin. Koska kysymykset olivat hyviä, niin kannattaa käydä tutkailemassa mitä puheenjohtaja kandidaatit vastailivat http://vuorovaikuta.org/index.php osoitteessa näihin kysymyksiin.

pankkiirit ovat korvaamattoman arvokkaita....

2009-06-22T15:51:00.005+03:00

Oi aikoja oi tapoja. Sanoivat jo roomalaiset aikoinaan. Nimittäin ammattipankkiirit eli juuri ne keksijänikkarit, jotka keksivät kaikenmaailman vipurahastot, sekä velkaa velan päälle olevat subrimeluotot saavat nyt jopa 60% palkankorotuksen! On se vaan maailma jännä paikka, kun nämä suurpääoman päärikolliset ovat niin kysyttyä tavaraa, että heille voidaan maksaa jopa 24 000 €/kk tulot. (Ennen korotusta kuukausipalkka oli vaatimattomat 15 000 euroa)

Syy korotuksiin on, että suuret pankkiiriliikkeet pelkäävät ns aivovuodon karkaamista kilpailijoille. (tässä linkki taloussanomiin)
Toisilta lähtevät työpaikat ja jopa kodit alta.. Mutta pankkiirit ne vain porskuttaa.. oisko jossain vielä jotain mätää???

kiireitä eri muodossaan

2009-06-17T22:23:00.004+03:00

Aikaisemmin tuumasin, että puutarhurilla on puutarhurin kiireet. No nyt huomaan, että luottamushenkilöllä on luottamushenkilön kiireet. Tällä viikolla ensin maanantai iltana ammattiosastomme hallituksen kokous, jossa kuultiin muutoksen tuulista edunvalvonnan osalta. Tiistaiksi sitten ajaminen Kuopioon, jossa kuultiin viimeisimmät tilannekatsaukset Savonia ammattikorkeakoulun strategiat. Tänään keskiviikkona kuultiin kuntaliiton asiantuntijaa opetuslautakunnan omassa neuvottelutilaisuudessa.

Ensi viikolla pitäisi olla viimeinen työviikko ennen lomia ja niin se onkin. Luottamuselimet vielä tekevät viimeisen rutistuksen, kun on valtuuston kokous maanantaina, käsityötoimikunta keskiviikkona ja seuraavan viikon maanantaina vielä opetuslautakunta.

No on asioita joita ei voi jättää roikkumaan lomien yli, joten ne on vain väännettävä päätökseen.

Kesä vain näyttää jatkavan viimekesäistä rataansa eli sateisena ja kylmän kolkkona.. mutta toivotaan että kelit paranevat jahka lomat alkavat.

Uusien tuulien pitää antaa virrata

2009-06-13T21:47:00.011+03:00

Vasemmiston kriisi on tosiasia ja se on kestänyt jo muutaman vuosikymmen. Diagnooseja kriisin syistä on jo ollut näkyvillä hyvä tovi. Mutta mitään muutosta ei olla oikein saatu aikaan. On sanottu, että kriisit uusintaa elämää ja niin se on nyt nähtävä tässäkin vasemmiston kriisissä. Nyt on annettava tilaa uusille toimille ja ajatuksille.

Eräs tällainen uusintamistoimi koko vallassa olevalle systeemille yli puoluerajojen on ollut tänään lauantaina eli Vapaus Valita Toisin tapahtumassa.

Mutta itse vasemmistoliiton uusintaminen ei onnistu pelkästään puheenjohtajaa vaihtamalla. Tähän todelliseen uusintamiseen tarvitaan paluuta puoluetoimistoista kansan pariin.

On otettava huomioon silppu ja pätkätyöläiset, työttömät, yksinhuoltajat, opiskelijat ja pienyrittäjät (yrittäjätyöläisten kasvavajoukko)
Mutta ei riitä, että ne otetaan huomioon puolueohjelmien paperilla, vaan ohjelmat on muututtava teoksi kentällä ja kuunneltava ihmisiä, sekä kerrottava asiat kansankielellä ilman mitään sanomattomia poliittisia fraaseja.

Yksi perustavalaatuinen asia,joka tarvitsisi saada näkyvyyttä kaikkien puolueiden ohjelmissa on uuden talousdemokratian luominen. On aika alkaa kritisoimaan nykyistä pankkien luomaa talousjärjestelmää, jossa rahaa luodaan tyhjästä.

Ottaessamme lainaa meillä on kuvitelma, siitä että joku on rahaa tallettanut sitä varten. Mutta asiahan ei ole näin, vaan pankki tekee lainaa antaessaan kaksi tiliä. Toinen on käyttötili ja toinen lainatili. Jos asiakas lainaisi vaikka 5000 euroa hän saa sen summan käyttötililleen, joilla hän voi vaikka ostaa moottoriveneen. Asiakkaan lainatilille merkitään myös tuo 5000 euroa. Nyt asiakas on siis velkaa tuon summan pankille.

Kun nämä kaksi tiliä lasketaan yhteen, tulokseksi saadaan nolla. Asiakas näennäisesti omistaa toisen tilin saldon ja on toisen velkaa pankille. Jos hän sattuisi peruuttamaan sopimuksen ja maksamaan lainan takaisin, jäljelle ei jäisi yhtään rahaa.

Tuossa tilinpidollisella tempulla käteinen ei vaihda oikeasti omistajaa missään vaiheessa. Pankki alkaa veloittamaan lainaamaansa rahaa vastaan korkoa heti nostovaiheen jälkeen. Tätä lainan muodossa olevaa rahaa, jota ei käytännössä ole olemassa, vaikka se rahalta tuntuikin, koska asiakas pystyi sillä ostamaan moottoriveneen. Mutta tosiasiassa pankit tekevät tällä tekniikalla ne suuret voitot eli ne luovat rahaa tyhjästä ja veloittavat asiakkailtaan korkoa sen käytöstä.

Tosi rahaa on vain muutama prosentti kierrossa ja niinpä sitä oikeata rahaa ei siis pankeissa ole, vaan ainoastaan virtuaalirahaa. Nyt kun odotamme "uutta nousua", niin käytännössä se tarkoittaa vanhan järjestelmän jatkoa. Raha on siis irrotettu todellisesta arvosta, minkä seurauksena todellisen tuottavat työn arvo pienenee mitättömäksi keinottelijoiden ja sijoittajien voittoihin verrattuna.

Paljon on meillä siis tekemistä ja nyt jos koskaan on aika lähteä tekemään töitä tämän uudistamisen eteen. Kokoomusta siteeraten: "nyt on työväen ja toivotalkoiden aika".

EU-vaaleista

2009-06-07T23:02:00.002+03:00

Kesän saapuessa on puutarhurilla puutarhurin kiireet ja sen huomaa esimerkiksi blogini päivitystaajuudessa. Elämme EU-vaalien viimeistä viikkoa ja sunnuntaina on varsinainen äänestyspäivä. Ennakkoon on äänestänyt noin 17,3% äänioikeutetuista. Painopiste vaaleissa on siirtynyt ennakkoäänestyksiin, joten tuskin mitään suurta ryntäystä sunnuntaille ei ole odotettavissa. Euroopan parlamentti koetaan kaukaiseksi paikaksi, vaikkakin on selvä, että siellä päätetään yhä enenevässä määrin Suomenkin asioista.

Mielenkiintoisia tutkimuksia on myös esillä. Vihreät ja kommunistit ovat tuoreen tutkimuksen mukaan suurissa poliittisissa kysymyksissä miltei identtisiä puolueryhmiä. Puolueiden eurovaaliehdokkaat ajattelevat samalla, kriittisellä tavalla esimerkiksi markkinataloudesta ja sotilaallisesta liittoutumisesta.

Mitähän tästäkin voisi päätellä? Ainakin sen että vihreät ei taida olla tuosta julkisuudesta kovin mielissään, mutta liekkö iloisia kommunistitkaan? No yleensäkin taitaa olla niin, että puolueohjelmat eivät niin mahdottomasta eroa toisistaan. Tämä on omiaan vähentämään äänestysintoa.

LYHYT KOMMENTTI EU-VAALEISTA. Protesti äänet Soinille, äänestysprosentti jäi taas pieneksi, kokoomus ei saanutkaan kaikkea, kepu putosi ja on myös rähmällään vaalirahojensa kanssa, sdp:n oppositiopolitiikka ei ota tulta ja kannatus alaspäin kuin lehmänhäntä, vihreät vielä voimissaan isoissa kaupungeissa, vassit.. Korhonen sai tarpeekseen.. Mitä tilalle? Uusi johtaja ja perusteellinen demokratian uudistaminen puolueen sisällä, sekä korulauseitten tilalle oikeita ihmisten ymmärtämiä asioita...

Siinäpä lyhyt tilannekatsaus ja nyt täytyy alkaa uuden ajan toiminta vassien ohjelmassa, joka johtaa uskottavaan toimintaan ja todellisen vaihtoehdon löytymiseen.

Kuntarahoitus

2009-05-14T12:47:00.026+03:00

Onpa käymässä niin, että kuntien rahoittajaksi onpi jäämässä vain yksi varteenotettava toimija eli Kuntarahoitus Oy. Muut rahoituslaitokset ovat vetäytyneet näiltä markkinoilta ja jättäneet pelikentän yhdelle toimijalla.

Mikä on Kuntarahoitus Oy?

Kuntarahoitus on kuntien omistama rahoitusyhtiö, jonka tavoitteena on varmistaa kuntasektorille edulliset rahoituspalvelut, sekä ensisijaisesti pyrkii rahoittamaan toimintansa tulorahoituksella, jolla voisi täyttää luottolaitoksille asetetut pääomavaatimukset. Ymmärtääkseni Kuntarahoituksen tulovirta koostuu pääasiassa kuntaobligaatioista. Näillä varoilla, stten rahoitetaan yleishyödyllisiä rakennushankkeita, kuten terveyskeskuksia, päiväkoteja yms.

Tarkemmin jaoteltuna Kuntarahoituksen varainhankinta menee suunnilleen näillä suhteilla:

Kuntaobligaatio (Suomi) 10 %
- Uridashi-yleisölainat (Japani) 7 %
- SSD (Saksa) 4 %
- Benchmark (EUR) 39 %
- Muu mtn (Japani, Aasia..) 40 %

Näitä rahanlähteitä pitäisi hieman käsitteistää ymmärrettävään muotoon. En ota kaikkia käsittelyyn, mutta tuo Uridashilaina jäi sen verran mielenkiintoani kaivelemaan, niinpä katsotaan hieman tarkemmin mitä se tarkoittaa.
Ensiksi minulle tulee koko systeemistä mieleeni vanha "Punaisen Myllyn laulu"
Laulussa sanotaan, että "Money makes the world go around" tai tässä tapauksessa voisi kai sanoa, että "Money go around the world".

Kuntarahoituksen rahat ovat todellisessa maailmankierrossa. Otetaanpa pieni laina Kuntalehden verkkolehdestä:

"Yleisölainoja myyvät Japanissa pääasiassa arvopaperitalot, joista suurimpien konttoriverkosto kattaa koko maan. Lainoja myydään perinteiseen japanilaiseen tapaan myös ovelta ovelle, kuten vakuutuksia.
- Uridashit ovat myynnissä keskimäärin kaksi viikkoa. Sinä aikana yhtiö, jolla on tarjolla tällaisia lainoja, ei saa antaa ulos taloudellisia tunnuslukuja. Keskimääräinen sijoitus on noin 12 800 euroa eli hieman enemmän kuin kuntaobligaatioissa. Useimmat näistä lainoista eivät ole jenimääräisiä.
Tyypillinen japanilainen piensijoittaja on 50-60-vuotias, riskiä karttava henkilö. Erityisesti kotirouvat ovat Reijosen mukaan innostuneet suomalaiseen kuntasektoriin sijoittamisesta.
- Asiakas maksaa sijoituksensa yleensä suoraan tililtä jeneissä ja se kurssataan esimerkiksi tiettyyn Kanadan dollarien määrään, jolla laina ostetaan. Asiakkaalle jää valuuttariski. Laina erääntyy Kanadan dollareissa, Reijonen kuvaa.
Yleisölainamarkkinoilla emittointi on Japanissa luvanvaraista. Lupa on päivitettävä joka vuosi. Paikallinen valtiovarainministeriö vaatii sen uusimiseksi kuvauksen sijoitustuotteen liikkeellelaskijan kotimaan taloustilanteesta, jonka Kuntarahoitus ostaa Kuntaliitolta.
-- Japanissa vahvoilla ovat monikansalliset instituutiot ja valtiot, joilla on parhaimmat luottoluokitukset, kuten Euroopan investointipankki ja meitä vastaavat kunta-alan rahoituslaitokset muista Pohjoismaista, esimerkiksi Ruotsin Kommuninvest."

Globaalia rahataloutta
Näin sitä nähdään yhteiskunnan julkiset toimijat varmoina sijoituskohteina näinä aikoina. Mutta sitten taas kun maailmantalouden rattaat alkavat tuottamaan pikavoittoja osakkeenomistajille lähdetään etsimään paremman tuoton sijoituksia.

Tässä vain jotenkin miettii, että voidaanko globaalia rahatalouden "lainalaisuuksia" lähteä muuttamaan? Miten olisi sellainen ajatus, että rahoitus voitaisiin saada osittain Suomen Pankin omalla rahoituksella? (Tätä mahdollisuutta on syvällisemmin pohtinut mm Lars Österman blogissaan)Valtio on sijoittanut Kuntarahoituksen osakeantiin 20 miljoonaa euroa ja samalla valtio velkaantuu ulkomaille. Tämä velka pitää maksaa takaisin korkoineen ja samalla valuuttaa valuu ulkomaille. Jos tämä hoidettaisiin omalla rahoituksella, niin valuutta jäisi kotimaahan eikä menisi viiskymppiselle japanilaiselle kotirouvalle? (kaikki kunnia japanilaisille ja kotirouville, joita en tietenkään tahdo loukata.)

Tiedetään ettei tämä ole nykyään mahdollista ellei EKP:n säännöksiä muuteta. Myös pelätään inflaatiota jos aletaan tehdä omaa "setelirahoitusta". Jos oman setelirahoituksen mittakaava pysyy tietyssä tasossa en näe tätä inflaatiopeikkoa niin pahana etteikö tätä mahdollisuutta kannattaisi käyttää. Tästä päästään siihen mietintään, että mihin raha ja sen arvo oikein sidotaan nykyajan maailmassa? Brittiläinen kultakantaan perustuva järjestelmä romahti vuonna 1931, mutta se herätettiin uudelleen henkiin vuonna 1944 Bretton Woodsissa, New Hampshiressa pidetyssä kansainvälisessä konferenssissa. Siellä sovittiin uudistetusta kultakannasta: tärkeimpien talousmahtien kansallisten valuuttojen vaihtokurssit sidottiin dollariin, ja dollari oli muunnettavissa kullaksi kiinteään hintaan, joka oli 35 Yhdysvaltain dollaria unssilta. Keskuspankit olivat valmiita vaihtamaan kansallista valuuttaa dollareiksi ja päinvastoin.

Bretton Woodsin valuuttajärjestelmä romahti vuonna 1971, mistä lähtien tärkeimpien talousmahtien valuutat ovatkin olleet puhtaasti takaukseen perustuvaa rahaa. Jatkona tästä on vielä se ettei sitä oikeaa seteli tai kolikkorahaa ole olemassa, vaan ainoastaan noin 5% maailman rahoista on oikeaa fyysistä rahaa. Muut ovat vain bittivirtoina sähköisessä avaruudessa.

Pikkuisen Maslowia ja osuuskunta-aatetta

2009-05-06T23:04:00.005+03:00

Jos joku on sattunut unohtamaan ystävämme Abraham Maslowin tarveteorioineen, niin laitan tässä listan niistä:

1. Fysiologiset tarpeet
2. Turvallisuuden tarpeet
3. Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet
4. Arvonannon tarpeet
5. Itsensä toteuttamisen tarpeet

Maslowin tarvehierarkiaa on kritisoitu liiallisesta yksinkertaistamisesta ja se ei ottaisi huomioon esimerkiksi elämänkaaren aikana muodostuvia tarpeitten muuttumisia.
Mutta en ota kritiikkiä tässä niin syvälliseen käsittelyyn, vaan annan sen olla pohjana mietintöihini. Olen usein pohtinut tätä tarvehierarkiaa suhteessa ihmiskunnan historiaan ja yhteiskuntien muodostumiseen, sekä siellä toimimiseen. Mutta otetaan hieman maanläheisempi ote ja tutkaillaan omaa lähihistoriaani.

Aikoinani olin perustamassa monialaisia osuuskuntia, joiden päämääränä oli ja on jäsenistönsä ammattitaidon tai omien tuotteiden markkinointi. Ihmisten joiden kanssa rakennettiin osuuskuntia oli näkyvissä kaikki nämä tarvehierarkian portaat.

Mielestäni näiden osuuskuntien jäsenten yhteenliittymän ajatus pohjautui pääsääntöisesti yhteisöllisyyteen. Visio siitä, että yhdessä voimme saada aikaiseksi perustoimeentulon. Tällä toimeentulolla saamme ostettua ruokaa, maksettua vuokraa tai talolainaa (lainan myötä syntynyt koronkiskonta luo tarpeettomasti lisätulon tarvetta ja sitä kautta taas kasvunideologiaa eli kapitalistien haluamaa voiton maksimointia). Toimeentulo ja jäsenistön sosiaalisuus, sekä toisten tukeminen luo turvaa. Samalla yhteisön jäsenet luovat yhteenkuuluvuutta toisiinsa. Arvonanto ja itsensä toteuttaminen tulee luonnostaan omien kättensä työn tai tehtyjen tuotteiden näkemisen kautta.

Osuuskunnan perusideologia lähtee juuri jäsentensä toimeentulon turvaamisesta eikä lähdetä rakentamaan jatkuvan kasvun ideologiaa eli ei tuoteta voittoa siinä perinteellisessä kapitalismin hengessä, jota nykypäivän mantra toitottaa.

Olkoon tuo tekstini jonkinasteisena lähtölaukauksena omiin pohdintoihini, jossa koetan sivuta teorioita unohtamatta maanläheistä käytäntöä... Mietin kuitenkin, että alanko tuottaa ajatuksiani enemmän tuonne nettisivulleni ja blogi olisi ennemmin jokapäiväisen kommentoinnin areena. No mene ja tiedä katsotaan miten tätä tulee jatkettua.

27.4.09 valtuustosta

2009-04-28T22:21:00.004+03:00

Valtuustoon päästyäni ajattelin, että laitan säännöllisen epäsäännöllisesti jotain kommentteja kokouksista tähän blogiini. No varsinaisessa kokouksessa ei ollut kuin yksi aihe ja se oli jätevesien käsittelyn hankesuunnitelman rahoituksen myöntäminen.

Kiuruvesi mukaan yhden jätevesipuhdistamon malliin

Kiuruveden kaupunginhallitus puoltaa suunnitelmaa, jonka mukaan Ylä-Savon kolmen kunnan yhteinen jätevedenpuhdistamo sijoitetaan Lapinlahdelle.

Mikäli hankkeeseen saadaan riittävät valtion avustukset, toteutussuunnittelu ja rakentaminen ajoittuvat vuosille 2011–2015. Toteutuspäätöksen yhteydessä ratkaistaan myös yhteistyön organisointi ja osakaskuntien osakassopimuksen sisältö. Hakemus- ja suunnitteluvaiheen kustannukset jaetaan osakaskuntien kesken väestön mukaisessa suhteessa. Kiuruveden osuus on tämän hetkisten arvioiden mukaan noin 60 000 euroa

Tässä päätöksessä ei vielä ole tehty ratkaisua lähteä putkittamaan jätevesiämme Lapinlahdelle, vaan nimenomaan annettiin rahoitusmahdollisuus hankesuunnittelulle. Itse olen miettinyt onko tämä ihmisjätöksen siirtäminen isoihin keskuspuhdistamoihin järkevää? Kustannukset ovat huiman korkeat tässä mallissa verrattuna kunnan omaan puhdistamoon. Myös ympäristövaikutukset ovat pähkäilyn alla, sekä pitkäaikaiset käyttökustannukset.

Tiedetään, että oma puhdistamo jouduttaisiin perussaneeraamaan muutaman vuoden päästä tai sitten rakentamaan uusi. Osin nämä vaateet tulevat tiukentuvista ympäristömääräyksistä, sekä haja-alueelta tulevien jätevesien lisääntymisestä. Miten tässä ei valtio, ympäristöministeriö käsikassarana, ole lähtenyt ajattelemaan haja-alueen jätevesijärjestelmien rakennemuutosta toisin. Tässä pitäisi olla mukana jätteiden käsitteleminen sen syntypaikalla ja hoitaa "ongelma" siellä?

Ei ennen ihmisjätöksien käyttö ollut ongelma, koska ns navetantakaiset ulkohuussit olivat käytössä haja-alueella ja ne maadutettiin yleensä eläinjätöksien kanssa pelloille. Mielestäni ainakin haja-asutusalueen jätevesiongelma voitaisiin ratkaista uusilla biokompostoivilla sisäkäymälöillä. Tekninen kehitys on tuonut jo tämän mahdollisuuden ulottuvillemme ja jos valtio vielä tukisi näitten ratkaisujen rakentamista, niin ei tarvitsisi haja-alueitten mummon mökeistä lähteä kiikuttamaan sitä ihtiänsä 70 kilometrin päähän lähtöpaikastaan.

On tietenkin olemassa se mahdollisuus, että uudesta keskuspuhdistamosta voi muodostua biokaasulaitos, joka tuottaisi energiaa jäsenkunnilleen? Etuina on myös putken ympäristöllä asuvat, jotka voivat liittyä tähän siirtojärjestelmään. Tosin kustannuksista niin liittymisen, kuin myös ylläpitomaksun osalta ei ole mitään tietoa. Mene ja tiedä mikä olisi paras ratkaisu elikkä tässä vaiheessa ei voi tulevaisuudesta tietää. Mutta hankesuunnittelun tarkoitus on antaa lisäinfoa päätöksenteon pohjaksi.

Baumolin paradoksi

2009-04-28T21:43:00.002+03:00

Jatkan hieman ajatuksieni virtaa talouskasvun "autuudesta" hoitaa hyvinvointivaltion rahoitus. Globalisaation myötä Suomalainen yritysmaailma lakkasi olemasta kansallista ja siitä muodostui osa eurooppalaista ja maailmanlaajuista kapitalismia. Näin suomalainen pääoma ja suomalaiset yritykset irtautuivat kansallisvaltiosta nimeltä Suomi.

Suuryritykset ovat näin voineet tuottaa tuotteitaan siellä missä palkkakustannukset ovat alhaisemmat ja myydä tuotteet siellä missä paras kysyntä, sekä tulouttaa tulonsa siellä missä verotus on matalinta. Samaa tarinaa voimme kertoa, myös muun pääoman liikkeistä. Suomalaiset ovat voineet sijoittaa ja hajottaa osakesalkkunsa ympäri maailmaa. Voitot voidaan myös tulouttaa alhaisen pääoman maissa. Näin globalisaatio on rakentanut järjestelmän, jossa ei enää verotuottoja tule takaisin kansallisvaltioiden hyvinvoinnin rakentamisen käyttöön.

Tähän asiaan kun liitetään yhä kasvava hyvinvointipalveluiden tarve, mutta samalla niukkenevat resurssit, niin alamme lähestyä Baumolin paradoksia. Nykyään vielä hoetaan johtavien poliittisten puolueiden ja teknoraattien taholta, että talouskasvu on ainoa ajateltavissa oleva ratkaisu tähän rahoitusongelmaan. Ihmisten pitäisi panostaa enemmän tutkimukseen, koulutukseen, yrityksiin ja ennen kaikkea "hard working" eli kovaan työhön, jotta hyvinvointi voitaisiin rahoittaa.

Talouden kasvun hedelmiä on mm palkkojen kasvu yksityisellä sektorilla (myös niin mahtava optiojärjestelmä, jota optioräätäli Kopra kumartaa on osa tätä ns tehokkaan kapitalismin hedelmiä). Tämä kasvu yksityisellä puolella tuottaa myös tarpeen kasvattaa julkisen sektorin palkkakustannuksia. Näyttää siltä, että mitä rikkaampi maa sen vaikeammaksi on muodostunut julkisen sektorin rahoitus.

Ongelmaksi muodostuu niin sanottu Baumolin tauti tai paradoksi, joka johtuu siitä, että tekninen kehitys ei ole lisännyt työn tuottavuutta julkisissa palveluissa niin kuin teollisuudessa on tapahtunut. Jos taloudellinen kasvu perustuu yksipuolisesti teollisuuden tuottavuuden paranemiseen, veropohja ja verotulot kyllä kasvavat, mutta samaa tahtia nousevat myös julkisten palvelujen tuotantokustannukset, koska palkat pitkän päälle seuraavat yksityisen sektorin tuottavuuden kasvua.

Nyt voisi ajatella, että ratkaisu tähän tautiin on ulkomaalaiset ns halpatyövoiman tuominen maahan hoitamaan hoivapalveluja? Yhteiskuntaan alettaisiin näin rakentamaan voimakas epätasa-arvoinen paikka, jossa palkka, sekä kulttuurierot korostuvat. Yhdysvallat on hyvä "koelaboratorio", jossa siirtolaiset ovat hoitaneet kaikki likaiset työt "rikkaille" keskiluokalle. Tällainen hyväksikäyttö on ollut omiaan estämään hyvinvointivaltion syntymisen ja luomaan uutta riistoyhteiskuntaa. Tällainen kehitys on omiaan luomaan myös oikeistopopulismia ja muukalaisvastaisuutta.

En näe tähän Baumolin paradoksiin muuta ratkaisua, kuin lähteä muuttamaan radikaalisti koko globaalin maailman talousjärjestelmän osasia uuteen uskoon.

pieni ajatelma illan keskusteluohjelmasta

2009-04-21T22:18:00.004+03:00

Katsoessani Ylen kakkosella tulevaa "kapitalismin käräjillä" ohjelmaa ja huomaan, että kahtia jako on selvä. Eli toiset kannattavat selvää talouden kasvun tavoitetta edelleen ja eivät näe siinä mitään ongelmaa. Tärkeää on vain jatkuvan kasvunpolitiikka. Toinen puoli väittelijöistä ovat kriittisiä tähän kasvun politiikkaan ja hakevat uuden talouden maailmaa.

Järjestelmässä on jotain vikaa, jos systeemin ylläpitämiseksi pitää olla jatkuvaa kasvua ja kulutusta? Nykyinen systeemi rakentaa mahdollisuuden ahneudelle ja laillistaa ihmisten riiston. Raha ja rahanvalta taitaa olla kaiken pahan alku ja juuri?
Mielenkiintoista on nähdä tuleeko tämän kriisin seurauksena uuden talouden alku, jossa huomioidaan ihminen ja ympäristö.

keväisiä merkkejä...

2009-04-07T20:46:00.006+03:00

Kevät keikkuvin tulevi. Hiljakseen aletaan jo poistella hiekoitushiekkoja kaduilta ja muuttolinnuista on bongattu töyhtöhyyppä. Kevään merkkejä on myös eri yhteisöjen vuosikokoukset, joissa on saanut olla mukana. Tähän kun lisätään muut luottamustehtävät, niin eipä sitä ole ehtinyt esimerkiksi tähän blogiini kirjoittelemaan.

Sen verran talouden tilanteesta pitänee ynnätä, että nyt se on iskemässä omaan kuntaankin. Eli Kiuruveden alijäämä viime vuodelta oli 0,7 milj. euroa ja tänäkin vuonna on tehty jo valmiiksi alijäämäinen budjetti. Jos mitään ei tehdä meillä on käsissämme kriisikunta vuonna 2014. Tänä vuonna pitää ennakoida verotuottojen pienentymistä ja on puhuttu 0,5 miljoonan säästöstä. Tämä pitää jollain tavalla kattaa ja mahdollisuuksia on lisävelanotto, veroäyrin korotus (joka taitaa olla hankalaa?), henkilöstökulujen leikkaus? (lomautus, lomarahojen vaihto vapaaksi, joka on tosin ns palkanleikkaus, koska tästä on aikoinaan neuvoteltu työnantajan ja palkansaajien välillä) Myös kuntapalvelut kokonaisuudessaan pitänee ottaa suurennuslasin alle eli mihin sitä loppujen lopuksi on varaa.

Mielestäni osasyy on valtiolla, joka on määrätietoisesti lisännyt kuntien tehtäviä. Kuntaliiton Risto Parjannekkin tuumaili Keski-Suomen maakunta päivillä seuraavaa: Kuntaliitto on odottanut valtiolta selkeätä viestiä, että eri ministeriöt eivät tässä tilanteessa lisää kuntien taakkaa uusilla tehtävillä. Ei ole mahdollista jäädä odottamaan maltillisen palkkaratkaisun syntymistä tai tuottavuusohjelman vaikutuksia, vaan valtion on otettava heti oma vastuunsa kansalaisten peruspalveluista

Tässä yhteydessä kunnat voivat lähteä lyhytnäköisen ulkoistamisen tielle ja varsinkin tuleva Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan kuntayhtymä voi laskeskella tämän ulkoistamisen autuaaksi tuomaan voimaan?

On varmaankin selvä, että kuntamme budjetti joudutaan katsomaan uudestaan toukokuussa ja sitä ennen palloa heitetään yt-elimen kautta henkilöstölle, jossa neuvotellaan myös säästöistä... toivottavasti ei vielä lomautuksista. Mutta se tiedetään, että 2010 on vielä tiukempi vuosi ja nykyisen hallituksen pitää tulla vielä voimakkaammin tukemaan kuntasektoria ja siinä ei taida pelkät "toivo talkoot" auttaa.

palveluseteli

2009-03-19T20:06:00.001+02:00

Lupasin tuossa yrittäjätyöläinen tekstissäni palata palveluseteliin, joten tässä lyhyesti asiasta. Palvelusetelin ideahan on, että kunta antaa maksusitoumuksensa tiettyihin sosiaali- ja terveysalan palveluihin. Potilas eli asiakas, kuten kunnan palveluita tarvitsevasta henkilöstä nykyään sanotaan, voi valita miltä yritykseltä hän palvelunsa tilaa.

Näillä kunnan rahoittamilla maksusitoumuksilla siirretään julkisen sektorin kipeästi kaipaamia varoja yksityiselle sektorille. Perusterveydenhuollossa kaivataan niin taloudellisia, kuin myös laadullisia parannuksia ja mielestäni palvelusetelijärjestelmä pienentää entisestään julkisen perusterveydenhuollon kehittämisen mahdollisuuksia, koska määrärahoja sijoittuu yksityiselle alalle.

Pelkään myös, että yksityinen sektori monopolisoituu terveydenhuoltoalan pörssiyhtiöiden myötä. Yksityisten yhtiöiden tulee tuottaa voittoa itselleen ja osakkeenomistajille. Pelkona on että kermankuorinnan jälkeen jää muutama pörssiyhtiö alalle ja kustannuksia voidaan hilata ylöspäin.

Kyseinen yksityisen terveydenhuollon järjestelmän kehittäminen julkisen terveydenhuollon rinnalla rakentaa eriarvoista yhteiskuntaa. Tällöin varakkaammat menevät pikajunalla hoitojen piiriin, kun köyhemmät vetelevät resiinalla. Olisi luullut, että nykyhallitus ei seuraisi amerikan mallia, mutta näyttää ettei päättäjät eivät tunnista tai ei halua tunnistaa tätä eriarvoistuvaa mallia. Tosin ehkä he haluavatkin Suomen muuttumista "uudeksi amerikaksi?"

Yrittäjätyöläinen

2009-03-18T16:06:00.013+02:00

Otsikossa lanseeraan uuden termin (voi olla, että joku on sen jo keksinytkin?) yrittäjätyöläinen. Tämän termin sisälle pääsee, kun pohtii yhden ja kahden hengen yrityksen perustamista esimerkiksi immetariaaliseen tietotyöhön, hoiva- ja siivoustyöhön. Mutta tähän yrittäjätyöläisten joukkoon kuuluu myös velkapääomitetut maanrakennus tai kuljetusyrittäjät, jotka toimivat ilman palkattuja apukuskeja.

Otetaanpa tähän pieni annos kansantaloutta Wanhan Partakallen silmin nähtynä:
Inhimillisen työnosuutta yrityksissä voidaan määritellä ns lisäarvolla. Markkinoilla tavarat vaihdetaan määräsuhteissa toisiinsa, tavaran arvo määräytyy niihin kulutetun inhimillisen työmäärän mukaan. Perinteellisessä mielessä työläiset myyvät yrittäjälle työvoimaansa ja saavat siitä palkan.

Voiton salaisuus piilee siinä, että työläiset myyvät
kulutetun inhimillisen työmäärän mukaan ja työläiset myyvät yrittäjälle työvoimaansa. He saavat palkan siitä, että työskentelevät määräajan yrittäjän palveluksessa. Kaikki tänä aikana tuotetut tavarat kuuluvat kapitalistille. Työpäivän aikana työntekijät tuottavat keskimäärin enemmän kuin mikä heidän työvoimansa arvo on. Tätä osaa kutsutaan lisäarvoksi. Oheisesta kuvasta voidaan nähdä miten tämä lisäarvo määräytyy.

Kuva: Lisäarvo (Sulkunen 1987: Johdatus Sosiologiaan, s.241)

Tästä johdannaisena voidaan ajatella, että kyseisen inhimillisen lisäarvon, sekä välttämättömän työnarvon tuottajana voisi olla pieni yrittäjä itse. Mielestäni tässä piilee yrittäjätyöläiseksi joutumisen riski. Näillä pienillä yrityksillä voi tulla vaikeuksia oman sosiaaliturvansa huolehtimisessa, kuten yrittäjäeläkkeen maksamisessa, sairausloman ja varsinaisen loman pitämisessä.
Usein nämä mikroyrittäjät repivät tuloksensa omista selkänahoistaan, kuten esimerkiksi yhden kuskin koneyrittäjät,jotka ovat velkaantuneet ja tekevät pitkää päivää, eikä heillä ole vara palkata apukuskeja omaan yrityksensä. Usein heidän oma työterveyshuoltonsa ontuu ja sopimukset jäävät tältä osin tekemättä.

Palkkatyössä on etunsa, jos vaikka yrittäjällä on vapautensa. Palkkatyössä, jos kaikki menee lakien/asetuksien mukaan, tessin mukaiset tuntiansiot, eläkkeet, lomat, sairauslomat, työterveyshuollon palvelut, vanhempainvapaat, vuorotteluvapaat.

Usein tietyn toimialan pätkätyöläisille annetaan neuvo oman yrityksen perustamista. Mielestäni tällöin yrityskurssien opettajat ja TE-keskuksen neuvojat ovat paljon vartijoina, jotta he osaavat laskettaa yrityksen kannattavuuden lisäksi myös yrittäjän itsensä jaksamisen. Yrityksen perustamiseen voi saada starttirahaa, jonka loppumisen jälkeenkin yrityksillä pitää olla elämisen edellytyksiä.

Olen myös huolissani kuntien ja varsinkin nyt Paras-hankkeiden myötä syntyvistä ajatuksista ulkoistaa, yksityistää, liikelaitostaa, sekä viimeisempänä synnyttää kuntien sisälle osakeyhtiötä. Koetetaan markkinoida julkisen sektorin työntekijöitä perustamaan oman yrityksensä, joka palvelisi kuntia/kuntayhtymiä ja lisäisi ostopalveluiden kautta palveluvalikoimaa (palveluseteli on yksi tekijä muiden joukossa, josta kerron myöhemmin) tai kilpailutetaan kunnan omaa palvelutuotantoa yksityistä vastaan. Kaikki nämä toimet on omiaan heikentämään julkisen sektorin palveluita ja työntekijän asemaa. Näillä toimilla lisätään "hiljaisten" yrittäjätyöläisten joukkoa.

On selvä, että tarvitsemme terveen markkinatalouden myös perusterveyden ja hoivapalveluiden ympärille, jossa paikallisomistussuhteiset yritykset voivat toimia täydentämässä julkista palvelua. Mutta ennenkaikkea me tarvitsemme toimivan julkisen sektorin, jota ei saa alasajaa pelkästään markkinavoimien tahtotilan mukaan.

Hieman lisää erityisopetuksen järjestämisestä

2009-03-15T17:09:00.004+02:00

Jatketaan hieman tarkemmin erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen järjestämiseen liittyvien asioiden tarkastelua. Itse pohdin inkluusion tai melkein synonyymisanaa integraation merkitystä käytännön elämässä nykypäivän koulussa.

Otetaanpa pari lausuntoa asian johdosta: (lähde: Verkkolehti Airut 13 /2008)

"Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan professori Timo Saloviita kyseenalaistaa erityisopetuksen totuttuja ajatusmalleja. Hänen mielestään Suomessa erityisopetukseen siirretään aivan liian monia oppilaita, joiden paikka olisi tavallisessa luokassa. Saloviidan mielestä kysymyksessä on pitkälti opettajien mukavuudenhalu, jonka taustalta löytyy puutteellinen ammattitaito eritysoppilaiden kohtaamiseen ja riittämättömät tukitoimet. Myös valtiovalta saa
Saloviidan kritiikissä osansa.
- Nykyinen erityisopetuksen rahoitusmalli kaiken kaikkiaan ei edistä integraatiota,
vaan itse asiassa tuottaa segregaatiota eli lisää normaaliluokilta erityisluokille
siirrettyjen oppilaiden määrää.
- Mitä enemmän oppilaita on erityisluokilla, sitä suuremman valtionavun kunta saa."

Tähän kommentoi erityisasiantuntija Marja-Leena Isomursu OAJ:n edunvalvontaosastolta. "Opettajat eivät vastusta integraatiota sinänsä, vaan sitä, että se toteutetaan ilman tukitoimia.
- Opettajat ovat huolissaan omasta osaamisestaan ja resursseistaan, hän sanoo.
- OAJ onkin puhunut opettajien täydennyskoulutuksen puolesta, jota erityisopetuksen
puolella kaivataan eniten.
- Koulujen mahdollisuudet tehostaa tukeaan erityistä tukea tarvitseville oppilaille ovat hyvin rajalliset. Tukiopetuksen puute kuvaa hyvin sitä kurjuutta, jonka keskellä koulut tänään elävät. OAJ pitää olennaisena, että lasten oppimisvaikeuksiin puututaan ajoissa.
- Erityisopetuksessa painopisteen on oltava varhaisessa tuessa, Marja-Leena Isomursu tähdentää."

Niinpä niin. Jos todellakin lähdemme toteuttamaan aitoa inkluusiota eli lähes kaikkien oppilaiden opettamista lähikoulussa ja samassa luokassa. Se tarkoittaa opettajakoulutuksen ja opettajien täydennyskoulutuksen sisällön tarkentamista erityisentuen tarpeen tunnistamiseksi ja kuinka tuki tulisi sitten kouluissa järjestää. Myös opetushenkilöstön ja johdon asenteita täytyy kehittää moniammatillista yhteistyötä kehittämiseen suuntaan. On tärkeää nähdä muiden opettajien, oppilashuollon ja lasten vanhempien yhdessä tekemisen tulevaisuus.

Mutta nämä hienot ja lähes utooppiselta tuntuvat inkluusiokäsitteet eivät toteudu käytännössä ilman resurssien kohdentamista itse perusopetukseen ja varhaiseen tukeen. Keskustelussa tuntuu välillä unohtuvan itse kohde eli tässä tapauksessa lapset oppijoina. Meillä on vielä paljon tehtävää koulutuksen maailmassa.

Tutustu opetusministeriön erityisopetuksen strategiaan.

perusopetuslain muutoksesta

2009-03-06T19:00:00.006+02:00

Opetusministeriö on laatimassa perusopetuslain muutosta, joka koskisi erityisopetusta ja sen järjestämistä. Nykyisessä laissahan ei ole nimenomaisia säännöksiä joiden mukaan tiettyjen tukitoimien järjestäminen olisi erityisopetukseen siirtämisen edellytyksenä. Tämä perusopetuslain muutos astuisi voimaan syyslukukaudelle 2010. Luonnoksessa on ajateltu tuen porrastusta, jossa lähdetään opetuksen yhteydessä annettavaan lyhytaikaiseen tukeen, jos tämä ei riittäisi siirryttäisiin tehostettuun tukeen ja erityiseen tukeen.

Lain muutoksella haetaan linjauksia sille kenen lausunnot olisivat painokkaimpia tehostetusta opetuksesta, sekä erityisopetukseen siirtämisestä. Nykyisin koulun ulkopuolinen asiantuntijalausunto on ollut erityistuen ja opetuksen päättämisen edellytys. Lain voimaan tulon jälkeen pääpaino siirtyisi lääketieteellisestä perusteista pedagogiseen perusteisiin. Tarkoittaen sitä, että opetuksen järjestäjä ja koulu ottaisi päävastuun erityisopetukseen siirtämisen edellytyksistä.

Tokihan koululla on varmaan tai ainakin pitäisi olla parhaimmat edellytykset seurata oppilaan oppimisen edellytyksiä, joten siinä suhteessa linjaus on oikean suuntainen. Tämä voi lisätä opettajien täydennyskoulutustarvetta. Asiantuntijalausuntoja ei tulisi sivuuttaa, vaan ne voisivat olla eräänlaisina neuvoa-antavana konsultaatioperusteina tukipäätöksissä. Kiuruvedellä asiantuntijuutta tullaan lisäämään koulupsykologin viran täyttämisellä. Pätevän henkilön saaminen tähän virkaan on meidän lähitulevaisuuden tärkeimpiä haasteita.

Toivottavasti näille uudistuksille annetaan riittävästi valmisteluaikaa, jotta kunnissa voidaan nämä uudistukset järkevästi toteuttaa. Olen myös huolissani tehostetun tuen ja erityisentuen kustannuksien jaosta valtionosuusuudistuksen yhteydessä. On tärkeää ettei kunnille tule tästä perusopetuslain muuttamisesta, sekä siihen liittyvän valtionosuusuudistuksesta lisäkustannuksia. Perusopetuksen valtionosuusuudistuksessa on siten huolehdittava erityisopetuksen rahoituksen turvaamisesta.

Lähikoulut ja erityisopetus
Olen miettinyt meidän pieniä kyläkouluja ja heidän mahdollisuuksia hoitaa erityisopetus. Nyt asia hoidetaan kiertävällä erityisopettajalla ja on selvä ettei hänen aikansa oppilasta kohti ole kovin pitkä.

"Lähikouluperiaatteen toteutuminen ei ole mahdollista ilman riittävää osaamista paikallisella tasolla. Se edellyttää koulujen johtajilta ja opettajilta tietotaitoa oppilaiden erilaisuuden hyödyntämiseen oppimisen voimavarana, opetuksen eriyttämiseen ja monipuolistamiseen yleisopetuksessa sekä erityistarpeiden havaitsemiseen ja tuen antamiseen." Tämä teksti löytyy "Erityisopetuksenkehittämissuunnitelmasta 2007".
Ratkaisuja tähän ongelmaan on ajateltu löytyvän ns paikallisista resurssikeskuksista, josta löytyisi riittävä ammattitaito auttamaan lähikoulun erityisopetuksen järjestämisessä. Samalla täytyy antaa jatkuvaa lisäkoulutusta tietotaidon uudistamiseksi.

Miten tämä sitten käytännössä toteutuu? Opetuksenjärjestäjällä on velvollisuus tämän erityistuen tarpeen resurssoinnin organisoiminen eli tuon resurssikeskuksen luominen. Mielestäni kunnan resurssikeskus ei ole enempää eikä vähempää moniammatillisen ja hallintorajat ylittävän yhteistyön luomista. Voitaisiinko puhua hallintorajat ylittävästä inkluusiosta? Meille on rakennettu ideaaliperusta, kun olemme luoneet lapsipoliittisia ohjelmia. Siinä on hyvä pohja, kunhan se saadaan käytännössä toimivaksi ja joustavaksi organisaatioksi.

Voiko aitoa inkluusiota saada aikaiseksi?
On syytä suomentaa inkluusio. Sana tulee inclusion=sisältyä, kuulua mukaan. Periaatteessa ideana on, että kaikki käyvät yhteistä koulua. Oppilaalla on oikeus saada opetusta lähimmässä normaalissa koulussa ja kuulua siihen luokkaan siinä koulussa, jota hän kävisi ilman oppimisvaikeutta, käytösongelmia tai vammaisuutta.

Aito inkluusio tulee siitä, että oppilaat ovat eritasoisissa ja moniarvoisissa opetusryhmissä. Jos oppilas tarvitsee erityisopetusta, niin hänelle järjestetään sitä luokassa ja pysyvää erityisopetus siirtoa ei enää olisi. Ideaalitilanteessa kaikki erilaiset oppilaat kävisivät samaa koulua ja opetus olisi muokattu heidän tarpeittensa mukaan. Nykypäivänä on vielä selvää, ettei utopia täydellisestä inkluusiosta onnistu ilman rakenteellisia uudistuksia esimerkiksi ryhmäkoon osalta.

Niinpä tarvitsemme opetusministeriön linjauksia opetusryhmien pienentämiseksi, taloudellisten valtionosuuksien oikeudenmukaista kohdentamista, hallintokuntarajojen madaltamista moniammatillisuuden tukemiseksi (Kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen pitäisi tukea aitoa inkluusiota,kuten neuvolat, varkaiskasvatuksen keltot eli kiertävät erityislastentarhaopettajat). Opetustoimi sekä sosiaali- ja terveystoimi ovat keskeisiä hallintokuntia inkluusion kannalta. Perusturvan rakenteet pitää myös olla kunnossa, jos vanhempien jaksamisessa on ongelmia. Eri hallintokuntien virkamiesten ja luottamushenkilöiden yhteistyö on tärkeää, jotta inkluusio voi edetä myös kuntatasolla.

pieni pähkäily perustulosta

2009-03-06T18:07:00.010+02:00

Perustulo on ollut pitkään ikuisia kiistakapuloita, joissa on puolustajia ja vastustajia. Kuvasta nähdään perustulon ja verotuksen yhteisvaikutus käteen jääviin tuloihin. (lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Perustulo)
Itse olen miettinyt tämän rakenteen hyviä ja huonoja puolia. Periaatteessahan meillä on olemassa nykyisin varsin sekalainen sosiaaliturvarakenne, kuten työmarkkinatuki, peruspäiväraha, sairauspäiväraha, minimivanhempainpäiväraha,
kansaneläke, toimeentulotuki, kotihoidontuki. On perusteltua lähteä ajattelemaan tiettyjen rakenteiden yhtenäistämistä esimerkiksi juuri perustulolla.

Meillä tulee myös aina olemaan ns heikompi osaisia, joiden yhteiskuntaan sitouttaminen on ongelmallista. Näiden osalta olisi hyvä toimia joustavasti, siten että he saisivat tuottavuutensa mukaisen palkan, mutta perusrakenne toimeentulosta hoidettaisiin perustulona.

Perustulon alaraja pitäisi määritellä, siten että työllä saataisiin aina lisäeuroja. Myös syyperusteet perustulolle olisi ehkä pidettävä vielä mukana? No ratkaisuja ei varmaan tulla vielä näkemään perustulon suhteen lähitulevaisuudessa, mutta sosiaaliturvan sekalaisuuden yhdenmukaistamista varmaan kylläkin. Sata-komiteahan pyrkii tekemään töitä kannustinloukkojen yms. poistamisen eteen. Tosin Soininvaara, joka on myös mukana komiteassa ei ole tyytyväinen tämän hetkiseen välimietintöön. Voit tutkailla Sata-komitean asioita tästä.

kommentti eläkeiän nostamiseen

2009-03-01T17:28:00.004+02:00

Eläkeiän nostaminen tuntuu olevan hallitukselle ns ilmoitusluontoinen asia. Neuvotteluihin ei oltu otettu ammattijärjestöjä ja on siten lähdetty yksipuoliseen esitykseen. Hallituksella on selvästi pelokkaan oppipojan rooli tässä talouskurimuksessa, mutta se ei oikeuta tekemään tällaisia yksipuolisia ehdotuksia, joiden kannatus kansalaisten ja järjestöjen osalta on kyseenalainen. On todellakin mahdollista, että yhteiskuntarauha on vaakalaudalla, kun lähdetään rikkomaan ns kolmikantaisen neuvotteluiden perinnettä.

Tässä kannattaa lähteä yhteisrintamaan vastustamaan eläkeiän nostamista. Nyt näyttää kyllä siltä, että esitys on saanut valtaisan vastalausemyrskyn ja olisi outoa jos pääministeri ei osaisi vetää tästä johtopäätöksiä. Saamme sitten nähdä miten asiat lähtevät etenemään, mutta valmiuksia vastavuoroiseen toimintaan täytyy löytyä myös ammattijärjestöjen taholta.

Työurien pidentämistä pitää lähteä purkamaan työssä jaksamisen perusteitten kuntoon saattamisella. Työnilo, työhyvinvointi, työterveyshuollon kehittäminen, terveyttä tukevat ja ennalta ehkäisevät toimet, työajan yms. joustot elämäntilanteiden mukaan ovat eräitä keinoja johon tulee panostaa. Työssä jaksaminen antaa vahvaa pohjaa mahdollisten työurien vapaaehtoiselle pidentämiselle.

Hallitukselta on myös muita kyseenalaisia päätöksiä, kuten veronalennus, joka koskettaa kautta linjan rikkaista köyhimpiin. Tässä taloustilanteessa ei veroeuroja ole muutenkaan kovin paljon kerättävissä ja jos verohelpotuksia tehdään, niin ne on kohdennettava pienituloisiin.

Valtuuston kokous ja perussopimus

2009-02-23T22:33:00.003+02:00

Nonniin Kiuruveden valtuuston kokous 23.2 on pulkassa. Kokoustaminen kesti klo 18.00 tuonne 21.30 asti. Niin sanottujen juoksevien asioiden, kuten Ylä-Savon Vesi Oy:n velkatakauksen, sairaanhoitaja toimen muuttamista viraksi tehtiin päätökset nopiaan tahtiin.

Koulupsykologi herätti keskustelua. Lähinnä oltiin huolestuneita saadaanko pätevää psykologia tähän virkaan, sekä tietenkin rahan riittävyydestä. Mutta päätös tuli, että virka laitetaan vireille ja viranhaltija aloittaisi toukokuun alusta työnsä. Tämä oli hyvä päätös ajatellen ennakoivia toimenpiteitä joilla voitaisiin ehkäistä esimerkiksi nuorten mielenterveysongelmia ja syrjäytymiskehitystä, sekä rakentaa koulua tukevia toimia mahdollisten ongelmien ilmaantuessa ja tietenkin jopa ennenkuin niitä ilmenee.

Paras-hankkeen perussopimuksen puiminen kesti sitten jo pidempään. Keskustelua tuli puolesta ja vastaan. Mietittiin kustannuskehitystä, lähipalveluita ja valtion sanelupolitiikkaa. Mutta niin vain se päätös tuli ilman äänestystä eli Kiuruveden valtuusto päätti hyväksyä perussopimuksen. Samalla kuultiin Iisalmen päätös. Iisalmen valtuusto joutui äänestämään Soten kuntayhtymän johtajasta, mutta Iisalmi päätti hyväksyä kuntayhtymän johtajaksi Kiimingin kunnanjohtajan Leila Pekkasen. Perussopimus hyväksyttiin Iisalmessa keskusteluiden jälkeen.

Nyt neljästä kunnasta kaksi on hyväksynyt perussopimuksen ja mitä ilmeisemmin Vieremä 24.2 ja Sonkajärvi jo tänään 23.2 tulevat hyväksymään sopimuksen. Tämä tarkoittaa sitä, että Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan kuntayhtymän valmistelu pääsee siten täyteen vauhtiinsa. Paljon tekemistä riittääkin, jotta kuntayhtymä pääsee aloittamaan toimintansa 1.1.2010.

Illan viimeisenä, mutta ei vähäisempänä asiana oli kuntamme tilinpäätös 2008 tunnuslukujen esittely, sekä tietenkin mahdolliset uhkakuvat 2009. Tilanne on tietenkin huolestuttava ja saattapi olla, että joudumme käsittelemään ja avaamaan kuluvan vuoden budjetin uudelleen...

Hieman EU:sta

2009-02-21T17:31:00.004+02:00

Vaclav Klausilla on mielenkiintoisia näkemyksiä Eu:n integraation syventämisestä. Entisillä Itä-euroopan mailla on vanha Neuvostoliiton aikainen totalitarismi niin läheisessä muistissa, että heille nykyisen EU:n liittovaltioistaminen merkitsee totalitarismin paluuta.

Tässä pieni laina hänen puheestaan euroopan parlamentille:
”Unioni on muuttunut epädemokraattiseksi ja elitistiseksi projektiksi, jota voidaan verrata toisin ajattelun kieltäneisiin Itä-Euroopan kommunistidiktatuureihin”

En yhtään ihmettele, että jotkut mepit ottivat jalat alleen ja hävisivät parlamentista, koska heidän intohimonsa on euroopan liittovaltion muodostaminen. Euroopan unionin liittovaltioistuminen karkuuttaa päätöksenteon Brysseliin (tai puoliksi Stasbourgiin, koska mepit joutuvat purjaamaan näiden kahden kaupungin väliä... ja se tulee kalliiksi) ja ns subsidiariteetti eli läheisyysperiaate ei tule toteutumaan. Mielestäni nykyinenkin järjestelmä on liian byrokraattinen ja se poliittinen hallintokoneisto suosii liikaa ns isoja EU valtioita, pienten kustannuksella. Jäsenvaltioilla pitää olla vahvempi oikeus omien asioidensa päättämiseen, jolloin toteutuu tämä ensisijaisuusperiaate itsenäisten valtioiden päätöksissä.

Nyt jos koskaan pitäisi eurooppa parlamentin vaaleissa katsoa sellaisia ehdokkaita, jotka toimivat itsenäisten euroopan valtioiden liiton puolesta ja liittovaltio kehitystä vastaan. Tutkailkaa ehdokkaiden ajatuksia ja mielipiteitä, sekä kysykää kriittisiä kysymyksiä.

Talouskriisi syvenee?

2009-02-21T15:51:00.003+02:00

Talouskriisi syvenee entisestään ja nyt joudutaan todellakin miettiä ennen näkemättömiä keinoja, kuten Suomen Pankin Erkki Liikanen sanoo. Kriisin syvenemisestä kertoo myös valtionvarainministerimme tapaaminen työmarkkinaosapuolien kanssa torstaina 19.2.09. Hän oli tiedustellut, että kuinka nopeasti järjestöt voisivat tehdä rakenteellisia muutoksia? Mitä ne sitten lieneekään, mutta tämä tarkoittaa tietenkin ensisijaisesti sitä, että syvällä kynnetään ja ilman vaurioita tästä ei tulla pääsemään.

Kriisi valtioita tulee lisää Latvia, Viro, Liettua, Unkari, Valko-Venäjä ja Ukraina ovat syvimmällä. Latvian hallituksesta tuli jo toinen "poliittinen ruumis" talouskriisin alttarille.

Näille maille on annettu lainoja. Itävaltalaisilla, ruotsalaisilla, italialaisilla, ranskalaisilla, belgialaisilla ja saksalaisilla pankeilla on suurimmat omistusosuudet itäeurooppalaisissa pankeissa. Skandinavian pankeilla on merkittäviä omistusosuuksia erityisesti Baltian maiden pankeissa. Nyt on Moody´s antanut varoituksen, että näiden eurooppalaisten pankkien luottoluokitusta tulisi tiputtaa.

Luottoluokitus voi vaikuttaa yrityksen tai pankin lainaaman rahan hintaan riippuen luotonantajien ja velallisen välisestä suhteesta ja informaation määrästä. Yleensä saman luokittajan heikompi luokitus edellyttäisi korkeampaa korkoa kuin parempi luokitus. Eli tilanne heikkenee näiden maiden pankkien osalta huomattavasti.

Eu:n valtionvarainministerit kävivät tässä vähän aikaa sitten Brysselissä ja saivat myös 17 sivuisen ns heille itselleen tarkoitetun asiapaperin, ei siis mediassa julkistettavan. Ja tässä paperissa on karua kuultavaa jos pahin skenaario toteutuu. No nykypäivän globaalissa maailmassa ei julkiseksi julistetut paperit luiskahtavat helposti nettiin, jos joku rähmäkäpälä niistä kertoilee.

Asian tekee mielenkiintoiseksi myös se, että alkuperäisessä uutisoinnissa oli annettu jopa huimia summia, jos pahin tulevaisuus toteutuu. Ensimmäisessä Dailyn uutisissa kerrottiin näin:
"European Commission officials have estimated that impaired assets may amount to 44pc of EU bank balance sheets. The Commission estimates that so-called financial instruments in the trading book total £12.3 trillion (13.7 trillion euros), equivalent to about 33pc of EU bank balance sheets."

In addition, so-called 'available for sale instruments' worth £4trillion (4.5 trillion euros), or 11pc of balance sheets, are also added by the Commission to arrive at the headline figure of £16.3 trillion."

Tuossa puhutaan käsittämättömistä summista eli 16,3 biljoonasta eurosta?? Mutta nyt näyttääkin siltä, että Ison Britannian ns Downing Street 10:n porukka on hieman käynyt kehityskeskusteluja paikallisen median kanssa ja ko. summat hävitettiin muutaman tunnin sisällä niiden ilmestymisestä? Tai sitten toimittaja ei ole ymmärtänyt miljoonien, miljardien tai biljoonien eroa ja päätti tuhota alkuperäisen tekstin?

Pahimmat kriisin maauhrit, joiden luottojen takaisinmaksu kyky on heikentynyt ovat: Espanja, Kreikka, Portugali, Irlanti, Italia ja Britit. Näille ja muille talouskriisin uhreille on siis arvioitu menevän pahimmassa skenaariossa tuollaiset käsittämättömät summat. Eli siis virtuaaliraha tehtailu on nyt tullut tosissaan päätökseensä ja niinkuin Soroskin totesi, että Lehman Brothersin konkurssi oli se hetki jolloin kapitalistinen talousjärjestelmä romahti. Nyt se on elvytyskoneessa ja vain tekohengityksen avulla järjestelmä henkii viimeisiä henkäyksiään.

Tässä alla on nykyinen uutisointi, josta on hävitetty ko. summat ja linkki Daily Telegraphin sivuille.
Telegraph.co

Estimates of total expected asset write-downs suggest that the budgetary costs – actual and contingent - of asset relief could be very large both in absolute terms and relative to GDP in member states,” the EC document, seen by The Daily Telegraph, cautioned.

"It is essential that government support through asset relief should not be on a scale that raises concern about over-indebtedness or financing problems.”

The secret 17-page paper was discussed by finance ministers, including the Chancellor Alistair Darling on Tuesday.

National leaders and EU officials share fears that a second bank bail-out in Europe will raise government borrowing at a time when investors - particularly those who lend money to European governments - have growing doubts over the ability of countries such as Spain, Greece, Portugal, Ireland, Italy and Britain to pay it back.

The Commission figure is significant because of the role EU officials will play in devising rules to evaluate “toxic” bank assets later this month. New moves to bail out banks will be discussed at an emergency EU summit at the end of February. The EU is deeply worried at widening spreads on bonds sold by different European countries.

In line with the risk, and the weak performance of some EU economies compared to others, investors are demanding increasingly higher interest to lend to countries such as Italy instead of Germany. Ministers and officials fear that the process could lead to vicious spiral that threatens to tear both the euro and the EU apart.

“Such considerations are particularly important in the current context of widening budget deficits, rising public debt levels and challenges in sovereign bond issuance,” the EC paper warned.

Pankkien kansallistaminen

2009-02-19T20:56:00.002+02:00

Tähän sitä pikku hiljaa ollaan tultu. Brittein saarella toimiva Lloydsin tytärpankki HBOlle on tullut yli 11 miljardin euron tappiot ja koko konserniin on pitänyt valtion työntää 19 miljardia. Valtio omistaa pankista 43% ja nyt on virinnyt ajatus, että Brittein hallitus ottaisi koko pankin valtion haltuun, jottei se kaatuisi.

Saksassa Hypo on saanut valtiolta yli sadan miljardin euron lainatakuut, mutta pankki keikkuu yhä vararikon partaalla. Hypo on yksi Saksan suurimmista pankeista ja Saksan hallitus on tehnyt lakiesityksen pankkien mahdollisesta kansallistamisesta, jos ei muuta keinoa suurpankin pelastamiseksi enää ole.

Suomessakin pitänee varautua samaan, jos Palkansaajien tutkimuskeskuksen tutkijaa Heikki Tamiota on uskominen: " Meillä toimii kolme isoa pankkia. OP-Pohjola on vakuutellut tappionsietokykyään mutta kertonut avoimesti, että jatkossa tulee takkiin. Nordea ja Sampo Pankki ovat ulkomaisessa omistuksessa, eikä niiden tilanteesta ole kovin tarkkaa tietoa. Ne saattavat kokea suuriakin tappioita Baltiassa, varsinkin jos nämä maat ajautuvat devalvaatioihin, mikä näyttää aika todennäköiseltä. Ruotsin valtio on jo lisännyt Nordean tukea. Kriisin kärjistyessä kansallistaminen tuskin pysyy enää tabuna, sillä eihän se ole sitä enää markkinatalouden pyhätössäkään rapakon toisella puolella. Hyssyttelyn aika on kohta ohi." ks; pankkien kansallistaminen etenee.

Merkilliseksi on muuttunut vapaa liberaali liikepankkitoiminta. Olisiko nyt aika muuttaa koko pankkitoiminta julkisen sektorin sääntelyn alle. Muutetaan systeemiä radikaalisti ja otetaan euroborit, sekä pankkien marginaalit pois. Periaatteessahan koronkiskonta on laitonta. Eikö olisikin hienoa jos lainaa ottaessa sanottaisiin, että jokainen takaisin maksamasi euro lyhentää suoraan pääomaa eikä siitä mene korkoa ;). Muutetaan hieman Valtionkonttorin ja Kuntarahoituksen sääntöjä ja siirretään kansallistettujen liikepankkien varallisuus heidän haltuunsa. "Uuden ajan talous on tulossa! Oletko valmis"...

Paras hankkeen perussopimuksen kuohuntaa

2009-02-17T18:49:00.006+02:00

Meinasin ensin kommentoida omaa perussopimustekstiäni, mutta päätin tehdä ihan oman kirjoituksen asiasta tekstin pituuden takia.

Nyt on alkamassa se viimeinen kädenvääntö eli mielipiteitä puolesta ja vastaan. Pirjo Rytkönen ilmaisi mielipidepalstalla Iisalmen Sanomissa 14.2.09, että lyödään jarruja ja ootellaan aikaa parempaa. Vaikkakin hän oli aikoinaan rakentamassa pohjaa nykyiselle aikataululle.

Nopea vastine tuli Kiuruveden kaupunginjohtalta Strömmeriltä sunnuntain 15.2.09 Iisalmen Sanomissa. Nykyinen linja on, että Paras-hanketta viedään eteenpäin ja siihen on saatu johtoryhmän (jossa on kaikkien 4 kunnan edustus lisättynä henkilökunnan edustuksella) ja tästä saatiin yksimielinen hyväksyntä.

Päätökset eivät ole olleet tähänkään asti läpihuutojuttuja ja tätäkin on pähkäilty puolelta ja toiselta. Neljä kuntaa ollaan saatu samaan ruotuun isolla työllä ja luottamuksen rakentamisella. Olen itsekkin miettinyt erästä tärkeää kysymystä ja se on todellisen päätösvallan karkaaminen peruskunnan valtuustoilta kuntayhtymään. Tutkailtuani tarkasta perussopimuksen sisältöä, niin olen tullut siihen tulokseen, että tämän parempaa pohjaa ei voi luoda, jossa yhteislautakunnan, yhtymävaltuuston ja hallituksen jäsenyys jaettaisiin näiden neljän kunnan väkiluvun suhteessa.

Tämä seuraava perussopimuksesta lainattu kappale antaa myös suoran yhteyden peruskunnan valtuustoihin:
Jäsenkunnilla on oikeus tehdä esityksiä kuntayhtymän talouden ja toiminnan kehittämiseksi. Kuntayhtymä kuulee jäsenkuntia ja yhteislautakuntaa valmisteltavan toiminta- ja taloussuunnitelman perusteista sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden määrittelemisestä hallintosäännössä sovittavalla tavalla. Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät yhteislautakunnan valmistelemat palvelu-sopimukset 15.11. mennessä. Kuntayhtymän yhtymävaltuusto hyväksyy toiminta- ja taloussuunnitelman sekä palvelusopimukset 31.12. mennessä.
Taloussuunnitelman tulee olla tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnitelmakautena, taloussuunni-telman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattama-ton alijäämä katetaan yhtymävaltuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän katta-misvelvollisuus) siten, kuin asiasta yhteislautakunnan ja jäsenkuntien kanssa sovitaan.

Tuossa näkyy myös se, että yhtymässä koetetaan pitää alijäämä neljän vuoden suunnitelmakaudella tasapainossa. Samalla joka kunta päättää palvelusopimuksista, joten periaatteessa hommaa ei pitäisi päästä karkaamaan samalla tavalla, kuin esim. YTYn tai Kyssin osalla. Nämä kun tuppaavat olemaan sellaisia järjestelmiä, joissa peruskunnilla ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin toimia maksumiehen roolissa.

Tässä vaiheessa jos lyödään jarruja, niin ollaan sitten kohta odottelemassa valtionneuvoston uutta terveydenhuoltolakia, joka sitten pakottaa kunnat yhteistyöhön omalla ukaasillaan.

Helppoa Soten kuntayhtymän rakentaminen ei tule olemaan. Meidän on rakennettava yhdenmukainen järjestelmä neljän kunnan osalta. Peruspalvelut, atk-järjestelmä, tukipalvelut yms. Paljon tulee olemaan työtä, mutta ei se taida odottamisella parantua. Perussopimus pitää olla päätettynä kaikkien neljän kunnan valtuustoissa ja vasta sen jälkeen voi operatiiviset toiminnot aktivoitua rakentamaan todellisia palvelujen perustuksia.

Useissa yhteyksissä on mietitty, että uusi rakennelma ei tule halvemmaksi, kuin nykyinen. Näinhän tämä on ainakin aluksi. Eli meille tulee olemaan ainakin 5 vuoden ajan henkilöstön työsuhdeturva voimassa ja tämä tarkoittaa myös keski, sekä ylempää johtoa. Mutta tärkeää olisi samalla tutkailla näitä päällekkäisyyksiä ja pohtia voidaanko hallintoa näiltä osin keventää.

Perushenkilöstöä aina tarvitaan ja sitä pitää varmaan jatkossa rekrytoida lisää eläköitymisen johdosta. Palvelujen tarjonnan yhdenmukaistuminen on puolestaan auttamassa kuntalaisia, jolloin he voivat saada terveydenhuolto, sekä sosiaalipuolen palveluita näiden neljän kunnan alueelta. Se että miten näitä palveluita tulevaisuudessa sitten tuotetaan on mietittävä tarkkaan. Yksityistäminen ei ole aina se paras mahdollinen tapa pitkässä juoksussa. Lähipalveluiden turvaaminen ja esimerkiksi Kiuruveden terveyskeskuksen pitäminen lähipalveluiden tuottajana pitää olla yhtenä tavoitteena muiden joukossa.