Demokratian muotojen tutkailua...

Mitä demokratian muotoja on sitten olemassa?

Suora eli välitön demokratia:
Wikipediassa on suorasta demokratiasta hyvä tulkinta. Suora demokratia on demokratian muoto, jossa pääasiallinen vallankäyttäjiä ovat kansalaiset eivätkä valitut edustajat. Ihanteena on kaikkien kansalaisten yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Käytännössä suorana demokratiana pidetään edustuksellisessa demokratiassa erilaisia päätöksenteon mekanismeja, jotka mahdollistavat kansalaisten välittömän osallistumisen päätöksentekoon. Tällaisia päätöksenteon mekanismeja ovat muun muassa kansalaisaloite ja kansanäänestys, jossa äänestyksen kohteena on aina päätettävä asia sekä vaihtovaali, jossa päätetään istuvan edustajan luottamuksesta kesken toimikauden. Myös kansankokous on eräs suoran demokratian keino.

Tunnetuimpia suoran demokratian toteuttajia ovat Sveitsin kantonit, joissa osassa on edelleen käytössä kansankokous. Käytännössä esimerkiksi työ-, yhdistys- tai kouluyhteisössä suoritettava äänestys on suoraa demokratiaa.

Edustuksellinen demokratia:
Poliittisista päätöksenteossa on usein kysymys edustuksellisesta demokratiasta.
Edustuksellinen demokratia on tarpeen silloin, kun kaikki asianosaiset eivät voi osallistua päätöksestä pidettävään keskusteluun suoraan. Yhteiskunnan monimutkaistuessa yhteisten asioiden piiri kasvaa niin suureksi, etteivät yksityiset kansalaiset enää kykene tai voi osallistua keskusteluun suoraan. Päätöksenteko ja siitä käytävä keskustelu onnistuvat parhaiten valittujen edustajien välityksellä.

Julkisen harkinnan demokratia:
Deliberatiivisen demokratian perusajatuksena on, että vain sellaiset päätökset, jotka perustuvat kaikille avoimelle keskustelulle ja tahdonmuodostukselle, voivat nauttia kansalaisten luottamusta ja muodostua sitoviksi. Kaikkien, joita päätöksenteon kohteena olevat asiat koskettavat, voivat osalistua kyseiseen keskusteluun. Tavoitteena on, että kaikki sanomisen arvoinen tulee sanotuksi, sen sijaan, että kaikki pääsevät puhumaan. Lisäksi päätöksenteon tavoitteena on yhteisymmärryksen saavuttaminen ja yksimielisen ratkaisun etsiminen.

Erilaisia osallistumisen mahdollisuuksia on siis olemassa ja on tärkeä koettaa löytää järkeviä demokratian muotoja, jotta päätöksenteon julkisuus, läpinäkyvyys ja aito osallisuus saadaan aikaiseksi.