Huomaan etten ole ehtinyt blogiani juuri päivittelemään, vaikka ajankohtaisia aihioita on maailma pullollaan.
Luin Iisalmen Sanomista (13.10.09) Nyky-Euroopan orjista. Juttu kertoi laittomasti Italiaan tulleita afrikkalaisista, joilla ei käytännössä ole minkäänlaisia ihmisoikeuksia. He joutuvat raatamaan Italialaisilla tomaattifarmeilla. Tomaattien keräämisestä maksetaan 3,5 euroa/350kg eli kun saa ns. Cassonen täyteen saa sitten 3,5 euroa. Jos keräilee tomaatteja aamusta yöhön, niin voisi saada 35 - 40 € kasaan. Keskiansio jää kuitenkin käytännössä noin 15 euroon. Tästä palkasta ottavat vielä ns. työnvälittäjät omansa.
Kysymyksessä on siis nykyajan feodaaliajan orjajärjestelmä, joita ei viranomaisetkaan ole lähtenyt suitsimaan. He näkevät tämän järjestelmän tukevan omaa yritystoimintaansa, koska orjatyövoimahan on se halvin työvoiman lähde.
Orjuudelle on antanut julkiset kasvot Mende Nazer, joka oli noin 12 vuotias, kun arabisissit hyökkäsivät Sudanilaiseen kylään. Suurin osa kylän väestä tapettiin mutta lapset otettiin orjiksi.
Maan pääkaupungissa Khartumissa oli orjamarkkinat ja yläluokkainen perhe osti Menden orjakseen. Seitsemän seuraavaa vuotta hän on orja, abda. Häntä kutsutaan myös nimellä yebit, "tyttö, joka ei ansaitse nimeä". Hän nukkuu lattialla lukitussa vajassa, tekee isäntäperheensä kotityöt, syö ruoantähteet omasta kupista. Hän ei saa olla yhteydessä talon ulkopuolelle, ei leikkiä, ei harjoittaa uskontoaan, hänellä ei ole vapaapäiviä. Perheen emännän kehuessa tätä ilmaista työvoimaa ystävilleen, jotta kuinka edullisesti alkuinvestoinnin jälkeen koti tulee hoidetuksi. No nämä ystävät haluavat myös investoida omiin orjiinsa.. Tuleehan orjakauppiaalle maksetun maksun jälkeen uskollinen orja, jolle ei tarvitse antaa muuta kuin vaja, rievut vaatteeksi ja ruuan tähteet. Näin orjakauppiaat voivat paksusti eli rahalla saa ja hevosella pääsee.
Tytöllä oli onnea siinä vaiheessa, kun isäntäperhe siirsi Menden Lontooseen suurlähetystöön, jossa isäntäperheen sukulaismiehellä oli virka. Tytöllä oli onni myötä myös siinä vaiheessa, kun hän pääsi karkuun Lontoossa. Mutta ilman omaa kirjallista tuotostaan hänet olisi karkoitettu maasta takaisin ns turvalliseen maahan. Koska viranomaiset katsoivat, ettei tällainen orjuuttaminen nyt niin kovin vakava asia ollut..
Ihmisen kasvu humaaniksi, sosiaaliseksi, inhimilliseksi tekijäksi maanpäällä, joka huomioi vielä luonnonkin ympärillään on tosiaan vielä pitkä matka. Kaikkinensa olen sitä mieltä, että jos annamme asioiden olla ja ajattelemme, kuten liberaalit ajattelevat, ettei tarvitse sääntöjä, lakeja yms meitä kahlitsemaan on kyllä armottomasti väärässä. En näe asiaa niin optimistisesti, että luontaisesti saisimme aikaan parempaa maailmaa. Aina on niitä jotka vetävät välistä ja tekevät kaikkensa saadakseen helposti maallista mammonaa... Mutta kait sitä on tullut tähän ikään jo liian pessimistiseksi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti