Tämä päätöksenteon "ongelma" hyppää silmille esimerkiksi meidän alueellamme, jossa on synnytetty Paras-lain edellyttämä Sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymä. Nyt on kritisoitu ettei valtuusto olekkaan enää se foorumi, joka tekee päätöksiä palveluiden järjestämiseksi kuntalaisille. Minulle valtuutettuna on velvollisuus selvittää itselleni ja äänestäjille mitä tämä uusi hallintorakenne tarkoittaa päätöksenteon osalta.
Mielestäni päätöksenteko Y-S SoTen kuntayhtymässä perustuu: Perussopimukseen jossa 4 kunnan vaaleilla valitut edustajat ja viranhaltijat neuvottelivat yhteistyökuvion, joilla ko. kuntayhtymä voidaan synnyttää ja sopimus hyväksyttiin valtuustoissa. Tähän liittyi myös yhteislautakunnan perustaminen, joka on yksi kuntien työkalu tutkia kuinka palvelut sovitellaan eri kuntien alueella. Tällä elimellä on tarkoituksensa, ainakin alkuvaiheessa, olla mukana antamassa selvitystukea kuntien valtuustoihin, joissa lopullinen päätöksenteko palvelusopimuksista sitten suoritetaan.
Soten hallitukseen ja valtuustoon, sekä siellä oleviin lautakuntiin. Näihin elimiin on neljän kunnan vaaleilla valitut päättäjät neuvotelleet omat edustajansa. Näillä sovituilla organisaatioilla on siis tarkoitus saada sosiaali- ja terveyspalvelut järjestettyä neljän kunnan alueella mahdollisimman tasa-arvoisesti jokaiselle kuntalaiselle.
Mutta päätöksenteko ei ole yksinkertaista edustuksellisessa demokratiassa, joissa on mukana erilaisia intressiryhmiä lobbaamassa omia tavoitteitaan. Esimerkkinä voisi mainita kunnat, yritykset ja puolueet. Mitä isommasta organisaatiosta on kyse, niin sen ongelmallisemmaksi käy päätöksenteon läpinäkyvyys ja demokratia. Tässä yhteydessä meidän on pidettävä pääkylmänä ja mietittävä onko meidän tärkein ryhmä kuitenkin kuntalaiset, joille tätä palvelua järjestetään.
Yhteisten asioiden päätöksenteossa voidaan löytää muutama yhteinen nimittäjä. Päätöksenteon pitää olla julkista, avointa ja mahdollisimman osallistavaa demokratiaa.
Nyt kun rakennetaan yhä isompia hallinnollisia kokonaisuuksia julkisissa palveluissa on yhä tärkeämpää, että nämä yhteiset nimittäjät saataisiin toimivaksi.
Meillä on hyvin kuvattu Kuntaliiton sivuilla julkisuuden ja avoimen tiedottamisen tärkeyttä:
* Kuntalaissa korostetaan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien suoran vaikuttamisen ja osallistumisen tärkeyttä edustuksellisen demokratian rinnalla. Kuntalaisilla on oikeus tehdä aloitteita kunnan asioista. Myös neuvoa antava kansanäänestys on mahdollinen.
* Kunnat tiedottavat asukkailleen vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Asukkaille on tiedotettava, millä tavoin he voivat esittää kysymyksiä ja mielipiteitä asioiden valmistelijoille ja päättäjille.
* Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.
Nämä keinot ovat siis mahdollistavia eli jos käytämme riittäviä resursseja osallistuvan demokratian lisäämiseksi voisimme saada aitoa vuoropuhelua edustuksellisen, vaaleilla valittujen, päättäjien kanssa. Mutta yhtä tärkeää on vuorovaikutteinen viestintä suoraan palveluiden tuottajiin. Tähän kyllä liittyy yksi iso tekijä ja se on kuntalainen itse. Usein on käytetty paljon energiaa tilaisuuksiin, lehtijuttuihin ja netti-informaatioon, josta aktiivinen kuntalainen on ollut mahdollista saada tietoa mm SoTe hankkeista. Jos näissä tilaisuuksissa ei käydä, niin silloin menetetään eräitä tärkeitä vaikuttamisen ja kuulemisen kanavia. Nyt kun meillä on tämä SoTe päällänsä on tärkeää olla aktiivinen olkoon se kansalainen, päättäjä tai virkamies ja antaa äänensä kuuluville eri foorumeissa. Tälloin voidaan saada tämäkin paletti mahdollisimman toimivaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti