"Tavan duunari"

Huomasin puoluekokouksen jälkeen Iltasanomien lehtijutun jossa ihmeteltiin, ettei vasemmistoliiton johtoon olisi noussut, kuin yksi tavan duunari. Tässä tarkoitettiin sitä, että mittakirvesmies Kalle Hyötynen olisi nyt sitten ainut duunari valittujen joukossa?

Tässä kun tutkii vähänkin puolueen johtoporrasta, niin havaitsee heti esimerkiksi puolueen ensimmäisen varapuheenjohtajan Anna-Kaisa Pekosen, jonka ammattina on arvostettu lähihoitaja. Tämä jo osoittaa, että kyseinen lehti ei joko arvosta lähihoitajan työtä tai sitten toimittaja on heittänyt jonniinjoutavaa läpändeerusta läppää ilman tarkempaa aiheen tutkimista.

Olen myös sitä mieltä, että ammattiyhdistysliike sai vahvan edustuksen niin Hyötysen kuin myös sitten puoluesihteeri Marko Varajärven valinnasta. Näiden lisäksi puolue nostaa profiiliaan myös nuorten liikkeenä, josta osoituksena nuorten lisääntynyt aktiivisuus ja jäsenhakuisuus puolueeseen. Myös naisten vahva rooli antaa hyvän ja positiivisen signaalin uudistuvasta tasa-arvoa rakentavasta vasemmistosta. Tästä nuoruuden ja naisenergian voimasta kertoo esimerkiksi Oululaisen Hanna Sarkkisen valinta puoluevaltuuston puheenjohtajaksi.

Näillä valinnoilla ja puolueen hyväksymien asiakirjojen linjaamilla asioilla on hyvä pohja jatkaa keskustelua puolueen vahvistamiseksi yhteistyössä ay-liikkeen ja muun puolueväen ikään, sukupuoleen, ammattiin jne katsomatta. Lehden mukaan esimerkiksi ekologiapohjaisuudesta ei välitetä "Porilaisten levyseppähitsaajien" joukossa? Jälleen kerran aliarvostetaan kyseisen ammattikunnan edustajia, siitä että nämä eivät osaisi nähdä ympäristönäkökulmia positiivisina asioina, vaan viherhöttönä. On nimittäin niin, että esimerkiksi tuulivoima, aurinkoenergia, maalämpö tai uusiutuvien bioenergiaratkaisuiden lisääminen antaa myös tekniikan rakentajille lisäinvestointien kautta työtä. Myös vasemmistoliiton telakkaryhmän tekemä linjaus antaa suoraan konkreettisia eväitä hallitukselle, jonka rooli on ottaa ne kuuluisat rukkaset naulasta ja tehdä nyt hartiavoimin töitä Suomen telakkateollisuuden uuden nousun varmistamiseksi.

Vasemmiston vahvana viestinä on myös se perinteellinen solidaarisuus globaalikapitalismin ahnaassa maailmassa. Työväenliikkeen historia jo Forssan ohjelman alkuajoista on ollut luoda omistavan luokan kanssa sopimusyhteiskunta, jossa jaetaan tulosta myös työntekijöille työehtosopimuksin sekä tehty hyvinvoinvivaltiota verotuksen mukanaan tuomalla jako-osuudella.

Maailman muutos on tuonut haasteen tälle perinteelliselle solidaarisuudelle ja myös työntekemisen muodot ovat muuttuneet. Näin otsikossa oleva "tavan duunari" saa uuden hahmon, kun miettii mistä kukin sen leivän tänä päivän ottaa pätkä ja silpputöiden sekä itsensä työllistämisen muodossa. Suomineito on ollut samassa muutoksien myrskyissä kuin muutkin globaalin maailman maat. Tämän päivän Suomi on pieni ja avoin viennistä riippuvainen maa. Näitä kvartaalitalouden tuottoja siirrellään napinpainalluksella veroparatiisiin turvaan ja osakkeiden ostot jo tehdään nanosekunneissa ns. robottitreidaajien toimesta.

On selvä, että Vasemmistoliiton on oltava mukana muuttamassa tätä globaalinmaailman "taloushulluutta" ja nostettava vanha sanonta: "kaikki maailman proletaarit liittykää yhteen" uudelleen kaikkien huulille. Tähän yhteen tai moniin hiiliin yhdessä puhaltamiseen on nykyaikaisessa näkemyksessä lisättävä kestävän kehityksen ja ekologisuuden reunaehdot. Meidän on nähtävä globaalissa maailmassa lokalisaation (paikallisuuden) mahdollisuudet yhteistyössä kaikkien kanssa yli rajojen ja näin nostettava työväenluokan solidaarisuus ihan uudelle tasolle!