Olen seurannut huolestuneena yhteiskunnan kehityskulkua ja todennut surullisen havainnon syrjäytymisen lisääntyneen nuoremmissa ikäpolvissa. Ylekin uutisoi koulupudokkaiden ja rikollisuuden yhteydestä: http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/02/koulupudokkuus_ruokkii_rikollisuutta_2375899.html
"19-30 -vuotiaat nuoret aikuiset ovat yliedustettuina rikostilastoissa. Nuorten rikoksia on selitetty syrjäytymisellä, mutta syrjäytymisen taustalta löytyi laajassa tutkimuksessa useita osatekijöitä, joista merkittävin on koulupudokkuus peruskoulun jälkeen, kertoo tutkija Mikko Aaltonen Oikeuspoliittiselta tutkimuslaitokselta."
Meillä on tulossa peruskouluihin uusi kolmiportainen tuenmalli, jolla tuetaan lasta jos hänellä ilmenee koulunkäynnissä ongelmia. Tästä muutoksesta kerroin blogitekstissäni: perusopetuslain muutos, sekä erityisopetuksen järjestäminen.Tämä sisäänajo tarkoittaa tietenkin myös opetuspuolella lisäkoulutusta ja jopa asennemuutoksiakin. Varsinkin varhainen havaitseminen ja tuen saaminen tietyssä iässä on äärimmäisen tärkeää, ettei menetettäisi niitä otollisimpia kehittymisen vuosia.
Mutta tärkeänä näen tuen siirtämisen nivelvaiheissa. Silloin kun oppilas siirtyy aina seuraavalle asteelle, niin silloin tarvitaan tiedon kulkemista eteenpäin. Toisen asteen koulutukseen siirtymiseen täytyy panostaa voimavaroja. Mutta myös vanhempien tukijärjestelmiin.
Otan hieman tarkempaan käsittelyyn seuraavassa blogitekstissäni "saattaen vaihdettava" mitä haasteita ja kehittämistehtäviä tarvitaan työelämään siirtyvillä nuorilla, joilla on ollut haasteita jo koulumaailmassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti