Kokous oli lähinnä farssi! Tämän näytelmän käsikirjoitus kirjoitettiin, kun Ylä-Savon sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymä synnytettiin. Lautakunnan kokouksen pääasiana oli käsitellä kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden sopimuksia. Mutta näitä asioita ei tässä kokouksessa syvällisesti käsitelty. Suurimmaksi käsittelyn aiheeksi muodostui yhteislautakunnan rooli nykyisessä järjestelmässä. Osa lautakunnan jäsenistä oli lakkauttamassa lautakunnan välittömästi ja osa näki sen tarpeelliseksi.
Mielestäni on selviö, että yhteislautakunnan asema ei ole määräytynyt sellaiseksi kuin se neljän kunnan perussopimuksesa sovittiin:
"Jäsenkuntien yhteistoiminnan järjestämistä varten toimii Iisalmen kaupungin organisaatiossa yhteislautakunta. Yhteislautakunta valvoo kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevien palvelujen laatua ja saatavuutta sekä valmistelee kuntien päätettäväksi järjestämissuunnitelma- ja palvelusopimusesitykset yhteistyössä kuntayhtymän kanssa."
Nyt näyttää siltä, että yhteislautakuntaa käsitellään sivujuonteena ja sen merkitystä aidossa päätöksenteossa on minimaalinen. Nyt kuntajohtajat ja kunnanhallitukset ovat kuitenkin omistajaohjauksen pääroolissa Y-S SoTen suhteen. Tämän sivuutuksen päätöksenteossa huomaa myös siinä, että Y-S SoTen johtoryhmä virkamiehineen ei ole ollut kokouksissa. Tosin kaksinkertaista informaatiota heidän taholtaan ei tarvittaisi, jos tarpeellinen tieto tulisi sitten myös valtuutetuille hyvissä ajoin ennen päätöksiä. Mielestäni demokrativaje syntyy myös siitä, että näitä kuntalaisille tärkeitten palveluiden järjestämisasioita käsitellään pelkästään kuntajohtajien ja hallituksien kabineteissa.
Otetaanpa pari asiaa haitoista ja eduista yhteislautakunnan suhteen:
Haittoja: Lautakunnan jäsenmäärä suuri 22 hlöä. Aiheuttaa kustannuksia ja lisää kokoustamisaikaa.
Ei ole aitoa budjettivastuuta/valtaa, joka syö lautakunnan uskottavuuden ja siten siitä muodostuu neuvottelukunta tyyppinen yhteisö.
Etuja: Kuntalaisten valitsemat edustajat ovat ennakkoon valmistelemassa niitä sosiaali- ja terveydenhoitoalan palveluita, jotka sitten hyväksyttäisiin kuntien valtuustoissa. Tämä lähentäisi kuntalaisia lähemmäs edustajiansa kautta seuraamaan miten heidän tarvitsemansa palvelut järjestetään.
Ymmärrän myös sen, että nyt kuntajohtajat ja kuntien hallitukset päättävät linjanvedoista. Nämä asiat siis käsitellään siellä ja tuodaan sitten valtuustoihin. Tässä on pelkona se, että asiat linjataan pienemmissä piireissä ilman että sitä aidosti ehditään käsitellä ennen päätöksentekoa.
Näen tärkeänä, että asioita esitellään riittävän ajoissa valtuustoille ennen lopullisia päätöksiä. Myös kuntalaisten suora vaikuttavuus ja kuuleminen täytyy turvata. En tiedä voidaanko tähän, mahdolliseen demokratia vajeeseen, saada ratkaisua esimerkiksi pienemmällä jaostolla. Olkoon nimi vaikka Yhteistoimintajaosto?
Toinen mahdollisuus on antaa yhteislautakunnalle se rooli mitä alunperin ajateltiin sille annettavan. Tämä rooli olisi tietenkin kuntien tilaajalautakunta. Mutta tässä tullaan siihen, että voiko tilaajalautakunta olla mahdollista neljän itsenäisen kunnan tilaajana? Vai onko ainut mahdollisuus sitten se isäntäkuntamalli?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti