Oligarkian rautainen laki

Jatkan hieman edustuksellisen demokratian pohdintaa, johon mielestäni liittyy tietynlainen harvainvallan riski. Robert Michels on kirjoittanut opuksen: Puoluelaitos nykyajan demokratiassa. Tämä kirja on synnytetty jo 1911, mutta mielenkiintoisia ovat hänen ajatuksensa myös nykypäivän maailmassa. Hän selittää kirjassaan, että edustuksellinen demokratia on pakko synnyttää, silloin kun yhteisön jäsenmäärä kasvaa niin suureksi, että demokraattinen päätöksenteko vaatii järjestäytymistä ja edustusjärjestelmää. Mutta tämä edustuksellisuus ei aina ole ongelmatonta, vaan siihen saattaa liittyä taipumusta oligarkiaan eli harvainvaltaan.
Oligarkia alkaa kehittymään, kun johtajat valikoituvat syntyperänsä tai poliittisen ryhmänsä perusteella olevasta suppeasta piiristä.

Tällaiseen oligarkiaan voidaan päätyä pienimmänkin paikkakunnan kunnallishallinnossa, jossa valtapuolueen jäsenkirjan omaavat pääsevät toimiin ja virkoihin.

Tarkemmin oligarkian synty, Michelsin mukaan, voidaan jakaa teknillis- hallinnollisiin, psykologisiin ja älyllisiin syntymekanismeihin.

Eräs selviö on, että puolueiden koolla on suora yhteys niiden vaikutusmahdollisuuksiin. Puolueen järjestäytyminen edellyttää edustusjärjestelyä, koska minimipuolueen järjestäytyminen edellyttää Suomessa 5000 nimenkirjoittajaa. Näin suoran demokraattisen keskustelun sijaan tarvitaan etukäteisvalmistelua(valmistelijoita), jotta asiat saadaan vireille. Tällöin valta siirtyy joukoilta niiden edustajille ja edustajilta niille, jotka osallistuvat päätösten ennalta valmisteluun. Näin syntyy teknillis-hallinnolliselle oligarkialle tilaisuus.

Mitäs ovat oligarkian psykologisia syntysyitä? Osa on joukkopsykologisia ja osa yksilöpsykologisia. Yksilöllisillä ominaisuuksilla, kuten puhelahjat, äly, karisma yms. on varmaan hyvinkin olennainen osa tämän oligarkian synty syistä. "Seuraa johtajaa" onkin sitten se joukkopsykologian tärkein motiivi.

Älyllisen oligarkian synty syyt tulevat esille johtajien pätevöityessä, joko koulutuksellisesti tai sitten he oppivat hallitsemaan poliittisen käsitteistön kokemuksien kautta. Tällöin usein tulee koulutuserot johtajuuden ja johdettavien välille. Johtajuus muodostuu yhä enemmän ammattimaisemmaksi ja kansalaisten tai järjestöjen rivijäsenistön edustuksellisuus muodostuu tämän asiantuntijuuden kautta tehtäväksi. Näin muodostuu riski ammattijohtajuuden ylivaltaan esimerkiksi puoluejärjestöissä.

Demokratian muotojen tutkailua...

Mitä demokratian muotoja on sitten olemassa?

Suora eli välitön demokratia:
Wikipediassa on suorasta demokratiasta hyvä tulkinta. Suora demokratia on demokratian muoto, jossa pääasiallinen vallankäyttäjiä ovat kansalaiset eivätkä valitut edustajat. Ihanteena on kaikkien kansalaisten yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Käytännössä suorana demokratiana pidetään edustuksellisessa demokratiassa erilaisia päätöksenteon mekanismeja, jotka mahdollistavat kansalaisten välittömän osallistumisen päätöksentekoon. Tällaisia päätöksenteon mekanismeja ovat muun muassa kansalaisaloite ja kansanäänestys, jossa äänestyksen kohteena on aina päätettävä asia sekä vaihtovaali, jossa päätetään istuvan edustajan luottamuksesta kesken toimikauden. Myös kansankokous on eräs suoran demokratian keino.

Tunnetuimpia suoran demokratian toteuttajia ovat Sveitsin kantonit, joissa osassa on edelleen käytössä kansankokous. Käytännössä esimerkiksi työ-, yhdistys- tai kouluyhteisössä suoritettava äänestys on suoraa demokratiaa.

Edustuksellinen demokratia:
Poliittisista päätöksenteossa on usein kysymys edustuksellisesta demokratiasta.
Edustuksellinen demokratia on tarpeen silloin, kun kaikki asianosaiset eivät voi osallistua päätöksestä pidettävään keskusteluun suoraan. Yhteiskunnan monimutkaistuessa yhteisten asioiden piiri kasvaa niin suureksi, etteivät yksityiset kansalaiset enää kykene tai voi osallistua keskusteluun suoraan. Päätöksenteko ja siitä käytävä keskustelu onnistuvat parhaiten valittujen edustajien välityksellä.

Julkisen harkinnan demokratia:
Deliberatiivisen demokratian perusajatuksena on, että vain sellaiset päätökset, jotka perustuvat kaikille avoimelle keskustelulle ja tahdonmuodostukselle, voivat nauttia kansalaisten luottamusta ja muodostua sitoviksi. Kaikkien, joita päätöksenteon kohteena olevat asiat koskettavat, voivat osalistua kyseiseen keskusteluun. Tavoitteena on, että kaikki sanomisen arvoinen tulee sanotuksi, sen sijaan, että kaikki pääsevät puhumaan. Lisäksi päätöksenteon tavoitteena on yhteisymmärryksen saavuttaminen ja yksimielisen ratkaisun etsiminen.

Erilaisia osallistumisen mahdollisuuksia on siis olemassa ja on tärkeä koettaa löytää järkeviä demokratian muotoja, jotta päätöksenteon julkisuus, läpinäkyvyys ja aito osallisuus saadaan aikaiseksi.

kaupunginvaltuusto 31.8.09

Pieni katsaus Kiuruveden valtuuston maanantaiseen kokoukseen.

OMAVELKAINEN TAKAUS:
Kiinteistöyhtiö Kiurunkulmalle myönnettiin kerrostalo Eskontuvan omavelkainen takaus. Summa on tietenkin pienelle paikkakunnalle kohtuu mittava eli 430 000 euroa. Näitä kerrostalojen peruskorjauksia kyllä kannatan ilomielin, koska sitä kautta se tuo työtä rakennusyrittäjille ja työntekijöille. Samalla saadaan asukkaille parempi asumisympäristö. Toivottavasti tässä korjauksessa on mukana myös hissiratkaisu, jotta vanhemmatkin asukit voivat asua talossa pitkään.

Näitä lainoja kilpailutetaan ja paras tarjous valitaan. Laina-aika 20 vuotta, jota maksetaan pois tasalyhennyksenä kaksi kertaa vuodessa. Korkona 6 kk euribor + 0,70% yksikön korko. Kuntarahoitus Oy on kova sana nykyisillä lainamarkkinoilla. Korot ovat nykyään alhaalla ja hyvä niin. Näissä julkisen rakentamisen touhuissa näkisin ilomielin talousdemokratian pääperiaatteiden toteutuvan eli jos nämäkin rahat voisivat tulla korottamasti Kansanpankilta...

LAPSIEN JA NUORIEN TILAVUOKRAT
Asia on tietenkin mitä tärkein eli päätöksessä nähdään lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuden tärkeys. Pienessä kunnassa ei voi tehdä kaikille hyvää ja niin tässäkin poistettiin aikuisten liikkumisen avustamisperusteet. Keskustelua tässä herätti se tosiseikka, että jäähalliyhtiössä pelailee paikallinen kiekkoseura ja se tietenkin imuroi kaikista suurimmat rahat. Kaupungin omien liikuntatilojen käyttö tulisi lapsille ja nuorille ilmaiseksi. Tässä yhteydessä voi kuitenkin tulla ajatuksenvaihtoa tasa-arvoisesta kohtelusta eri seurojen välille. No aika näyttää miten käy ja onhan tässä hieman vastakkain yksityinen liikuntatiloja tarjoava yritys ja kaupungin omat tilat.

HARKINNANVARAINEN RAHOITUSHAKEMUS
Valtionhallinto heitti naurettavan "täkyn", kun toi esille kuntien 90 miljoonan euron rahoituksen. Täytyy tietenkin todeta, ettei se riitä alkuunkaan kuntien kurjuuteen. Kiuruvedenkin talous sukeltaa ja olemme ongelmissa käyttötalouden tasapainottamisen suhteen. Investointejakin aina tarvitaan ja perustunnusluvut eivät anna tähän yhtään anteeksi. Lainaakaan ei oikein voitaisi enää ottaa ja verot alkavat olla tapissaan... Kuntayhtymän synnyttäminen tähän taloussaumaan on kyllä paha juttu. Kuntayhtymän menot pitää saada heti alkuunsa pysymään kuosissaan. Peruskunnan 0% kasvu ei kyllä käytännössä taida olla mahdollista, kun kuntayhtymään annetaan budjetista yli puolet ja siellä lähtökohta on 3% kasvu.

Pahimmillaan neuvotellaan lomautuksista ensi vuonna. Mutta porukka, joiden selkänahasta säästöt revitään on huomattavasti pienempi, kun toinen puoli on sosiaali ja terveyspuolen kuntayhtymässä. Periaatteessa säästöohjelma pitäisi kohdentaa koko konsernia kattavaksi.

Valtion vastaantulo olisi kyllä enemmän kuin paikallaan, koska heidän tavoitteensa tässä meidän 4 kunnan kuntayhtymässä toteutuu. Keppiä sieltä kyllä tulee, jos saataisin joskus porkkanaakin!?