Lähidemokratiaa pitää kehittää toimiviksi malleiksi!
Tilanne demokratia vajeen suhteen pahenee, kun kuntien laajentaminen kuntaliitoksilla johtaa siihen, että luottamushenkilöitä valtuustoissa ja lautakunnissa on yhä vähemmän, ja päätöksenteko läheisistäkin asioista karkaa pidemmälle asukkaista. Kaikissa kunnissa luottamushenkilöiden päätettäväksi tulevat asiat ovat entistä laajempia ja monimutkaisempia. Niinpä on selvää, että nyt on aika kehittää kansalaisaktiviisuuden ja lähidemokratian mahdollistavat toimintamallit. Se että pidämme kiinni kuntamme itsehallinnosta ja siihen liittyvistä rakenteista johtuu pitkälti siitä, ettei toimivaa ja varmaa vaihtoehtoista rakennetta lähipalveluiden sekä lähidemokratian varmistamiseksi olla vielä uskottavasti esitetty.
Kaikilla kunnan asukkailla on oikeus toimiviin lähipalveluihin kuten lasten päivähoitoon, perusopetukseen sekä kiireellisiin terveyspalveluihin ja muuhun välttämättömään huolenpitoon. Myös alueiden yhteisistä tarpeista kuten teiden kunnossapidosta, laajakaistan ja vesihuollon rakentamisesta, liikuntapaikkojen ja kokoontumistilojen ylläpidosta pitää huolehtia.
Paikallista elinvoimaa, eli alueiden peruspalveluja, turvallisuutta ja kehittymistä, voidaan vahvistaa aivan ratkaisevasti kukoistavan kansalaisyhteiskunnan avulla. Yhdistykset ja kunnat ovat eräässä suhteessa samassa veneessä: osallistuminen on muuttanut muotoaan, elinikäinen osallistuminen on osittain vaihtunut tilanteen mukaan vaihtuvaan aktivoitumiseen.
Aktiivinen kuntalaisuus on asia, johon paikallisyhteisöissä opitaan vähitellen. Aktiivinen kuntalainen on kunnalle voimavara. Kokemukset osoittavat, että kun annetaan vastuuta ja päätösvaltaa lähidemokratiaelimille, ovat asukkaat valmiit ottamaan laajempaa vastuuta (lainattu soveltuvin osin Järvi-Suomen kyläyhdistyksen h
ttp://www.jasky.net/lahidemokratia.html sivustolta)
Kuvassa on ideaaliajatus se, että isojen kuntien synnyttämisen yhteydessä alettaisiin sitten antaa päätösvaltaa myös reuna-alueiden kylille ja kuntakeskuksille aluelautakunnille tms. Pelkonahan on, että isommat kuntakeskukset vievät kaikki palvelut itselleen ja eivät halua kehittää reuna-alueita. Varsinkin normaali vaalien antamat äänimäärät yleensä sitten antavat keskuspaikkakunnalle ns. määräysaseman ja entisistä reunakunnista ei saada riittävän vahvaa edustusta suuriin valtuustoihin. Se että suuriin valtuustoihin valitaan luottamushenkilö ei pitäisi automaattisesti merkitä reuna-alueiden systemaattista näivettämistä. Periaatteessahan valittu luottamushenkilö edustaa koko kunnan alueen kuntalaisia ja siten valitun valtuutetun tulisi nähdä asiat myös pienien kyläraittien käyskentelevien ihmisten kannalta, eikä pidättäytyä pelkästään isojen massojen keskustaajamaan (lue
äänestäjien).
Tämä on mielestäni yksi edustuksellisen demokratian heikkous, joka heijastuu myös nykyään Suomen mittakaavassa niin sanottuna kehä kolmossyndroomana. Tämä syndrooma vaikuttaa suuremmassa mittakaavassa myös EU:n isompien maiden vallankäytössä ja tällöin pienemmät valtiot tahtovat jäädä statistin asemaan.
Tällaiseen pelkoon on kuitenkin vastattava aidolla muutoksella, jossa muutoksen työkaluina pitää olla aito vaikuttaminen päätöksentekoon. Tämä tarkoittaa myös taloudellisen vallankäytön osittaista siirtämistä alueille. Tarkempaa käytännön läheistä mallinnosta tarvitaan ja joitain viitteitä paremmasta saatamme nähdä joissakin kokeilussa.
Yläkemijoen aluelautakuntamalli yhtenä käytännön esimerkkinä
Aluelautakunnan toiminnan tavoitteena on järjestää asukas‐ ja asiakaslähtöisiä palveluja niin,että asukkaat saisivat tarpeitaan vastaavat
peruspalvelut omalta alueeltaan.
Aluelautakunnassa on yhdeksän jäsentä, joilla jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Jäseniä on
yksi jokaisesta kylästä, riippumatta kylän asukasmäärästä (esimerkiksi Pajulammen kylän koko on 53 asukasta). Jäsenet valitaan kyläkokouksissa neljäksi
vuodeksi eli valtuustokaudeksi kerrallaan. Rovaniemen kaupunginvaltuusto hyväksyy jäsenet kyläkokousten esityksestä.
Aluelautakunta järjestää Yläkemijoen alueen
• perusopetuspalvelut,
• kulttuuripalvelut,
• liikuntapalvelut,
• nuorisopalvelutja
• terveydenhuoltopalvelut
sekä vastaa
• lapsiperheiden ja
• ikäihmisten palveluista sekä
• alueen kehittämistoiminnasta
Aluelautakunnan budjetti oli vuonna 2012 yhteensä 2.117.615 euroa, jolla se järjesti yllämainitun listan mukaiset palvelut. Käytännössä aluelautakunta tilaa ko. palvelut Rovaniemen eri hallintokuntien tuotantopalvelukeskuksilta. Aluelautakunta on toiminut jo vuodesta 1993 ja siihen väliin on ehtinyt vuoden 2006 Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan kuntaliitoskin.
Tässä on siis eräs käytännön läheinen ja toimiva esimerkki aluelautakunnan aidosta mahdollisuudesta vaikuttaa alueensa lähipalveluiden kehittämiseen sekä ylläpitämiseen. Jatkakaamme siis näiden toimivien mallien ja uusien etsimistä, jotta saisimme aitoa vaikuttavuutta asioiden hoitoon!
