Pieni koonta maanantain valtuustoon. Itse valtuuston julkinen kokous osuus painettiin menemään puoleen tuntiin. Sote Info tilaisuus eli ns suunnittelukokous (ei julkinen) oli sitten jo kestoltaan lähes 1,5 tuntinen. Tämä on tietenkin selvää, kun ajatellaan SoTe toiminnan merkittävyys kunnan toiminnoissa on 60%.
Itse erityiskoulun sijaintipaikasta käytiin keskustelua. Eli onko koulun sijaintipaikka kouluverkkoon kuuluva asia, jolloin sijoituspaikan käsittely olisi valtuustoasia. Mutta jos se taas ei olisi kouluverkkoasia, niin sijaintipaikka voitaisiin käsitellä opetuslautakunnassa. No itsekin vielä mietin miten tuon asian kanssa oikein kannattaisi edetä. Uskoisin kuitenkin, että opetuslautakunta ottaa sijoituspaikan ensi tilassa käsittelyyn. Koska syksyllä koulun alkaessa tämä asia pitää olla selvillä. Tähän erityiskouluasiaan kuului myös seuraava asiakohta eli laaja-alaisen erityisopettajan viran lakkaaminen ja erityisluokan opettajan toimen perustaminen. Tämä on tekninen järjestely, joka vaaditaan ko. koulun toiminnan järjestämiseksi.
Muutoin valtuustossa käsiteltiin päivähoidon järjestelyjä. Hallinnollista johtajajärjestelyitä tarvittiin, koska vuorotyössä kulkevia vanhempia on tullut lisää. Tällöin on tullut lainsäädännöllinen raja vastaan nykyisessä vuorotyöhoitopaikassa ja niin se vain edellyttää toiminnallisia muutoksia lain noudattamiseksi.
Viimeisen asiana oli Savikko II kaavan vahvistaminen. Tämä kaava-alue antaa mahdollisuuden erilaisten yritys ja teollisuusalojen toiminnoille. Tärkeänä itse näen myös yhteiskuntateknisten alueiden kaavalla vahvistamisen. Tällöin hyötyjätteelle siunattiin oma-alueensa (risut yms haketettavat ja kompostoituva aines). Myös lakisääteinen pieneläinhautausmaan aluevaraus oli kaavassa mukana.
keskiviikko 24. maaliskuuta 2010
keskiviikko 10. maaliskuuta 2010
Teknologian kehitys, työttömyys ja ostovoima
Aloitan pienellä tosi tarinalla: Olipa kerran Ylä-Savolainen saha, joka päätti investoida uuteen automaatiotekniikkaan 2000 luvun alussa. Samalla tehostettiin tuotantoa ja vähennettiin väkeä noin neljälläkymmenellä henkilöllä. Yritys koetti jopa saada elinkeinokeskukselta rahaa tähän uuteen hienoon innovaatioon sahalinjalla.
Tämä on malliesimerkki teknologia työttömyydestä, joka aiheutuu automaatiotekniikan lisääntymisestä. Näissä automaatio investoinneissa on myös se pitkäkestoinen ongelma, ettei ne tule lisäämään verotuottojakaan, koska robotit ei maksa itse veroa ja yritykset saavat velkojensa takia verohelpotuksia.
Mitä muita ammattiryhmiä tiedämme, jotka ovat joutuneet teknologia työttömyyden uhreiksi?
Pysytään vielä metsäsektorilla ja löydämme tietenkin metsurit. Metsään saapui harvesterit ja muut metsäkoneet. Kiitos innovatiivisten metalli- ja konetehtaiden. Vaikkakin on oletusarvo, että metallimiehiä/naisia on työllistetty, niin olen myös sitä mieltä, että konepajatekniikkakin on syöttänyt uusia robottilinjoja tehtaisiin ja sielläkin on jo syntynyt teknologista työttömyyttä.
Muistamme myös pankkisektorin rajun rakennemuutoksen edellisen laman aikoina, jossa pankkitoimihenkilöitä irtisanottiin lukuisa joukko. Syy tähän oli mm atk:n käytön lisääntyminen ja ns itsepalvelumarkkinointi pankkiasiakkaille. Tämäkin itsepalvelu taitaa olla jo valtaosin maksullista.
Työttömyys siis lisääntyy tämän teknologisen tuottavuuden kasvun myötä. Seuraavaksi näemme kauppojen itsepalvelukassojen lisääntymisen ja USA:ssa on kokeilussa hampurilaisketjujen automaatiokeittiöitä, jossa ei tarvitse henkilökuntaa.
Tällainen kehitys on siten paradoksaalista, koska työn loppu merkitsee myös ostovoimaisen kuluttajien vähentymistä ja sitä kautta yrittäjien voittojen pienentymistä.
On tietenkin selviö, että ne jotka jaksavat jatkaa oravanpyörässä ja on päätä opiskella uusissa teknologia-ammateissa voivat (ehkä) saada siitä myös säällistä palkkaa. Tosin jos ICT-alan firmoilta kysyttäisiin voitaisiin softat ostaa vaikka Intiasta, jossa IT-alan korkeakoulusta päässyt insinööri saa noin 600 euron kuukausipalkan. Soininvaara (1994) on todennut, että etenemme vääjäämättömästi tuloerojen kasvuun osaajien ja osaamattomien välillä. Näemme siis ylityöllistettyjen keskiluokan ja kouluttamattomien köyhien luokkayhteiskunnan rakenteen kehittymisen.
Ratkaisuja tähän rakenteellisen teknologian aiheuttamaan työttömyyteen on haettu nimenomaan palkkaerojen kasvattamisella, erilaisilla työllistämistukiratkaisuilla ja kansalaispalkalla. Mutta onko tutkimuslaitoksissa ja varsinkin poliittisilla foorumeilla vakavasti lähdetty miettimään globaalin talousjärjestelmän perustavanlaatuista uudistamista kohti aitoa talousdemokratiaa? Olisiko aika lähteä rakentamaan jotain merkittävästi uutta?
Tämä on malliesimerkki teknologia työttömyydestä, joka aiheutuu automaatiotekniikan lisääntymisestä. Näissä automaatio investoinneissa on myös se pitkäkestoinen ongelma, ettei ne tule lisäämään verotuottojakaan, koska robotit ei maksa itse veroa ja yritykset saavat velkojensa takia verohelpotuksia.
Mitä muita ammattiryhmiä tiedämme, jotka ovat joutuneet teknologia työttömyyden uhreiksi?
Pysytään vielä metsäsektorilla ja löydämme tietenkin metsurit. Metsään saapui harvesterit ja muut metsäkoneet. Kiitos innovatiivisten metalli- ja konetehtaiden. Vaikkakin on oletusarvo, että metallimiehiä/naisia on työllistetty, niin olen myös sitä mieltä, että konepajatekniikkakin on syöttänyt uusia robottilinjoja tehtaisiin ja sielläkin on jo syntynyt teknologista työttömyyttä.
Muistamme myös pankkisektorin rajun rakennemuutoksen edellisen laman aikoina, jossa pankkitoimihenkilöitä irtisanottiin lukuisa joukko. Syy tähän oli mm atk:n käytön lisääntyminen ja ns itsepalvelumarkkinointi pankkiasiakkaille. Tämäkin itsepalvelu taitaa olla jo valtaosin maksullista.
Työttömyys siis lisääntyy tämän teknologisen tuottavuuden kasvun myötä. Seuraavaksi näemme kauppojen itsepalvelukassojen lisääntymisen ja USA:ssa on kokeilussa hampurilaisketjujen automaatiokeittiöitä, jossa ei tarvitse henkilökuntaa.
Tällainen kehitys on siten paradoksaalista, koska työn loppu merkitsee myös ostovoimaisen kuluttajien vähentymistä ja sitä kautta yrittäjien voittojen pienentymistä.
On tietenkin selviö, että ne jotka jaksavat jatkaa oravanpyörässä ja on päätä opiskella uusissa teknologia-ammateissa voivat (ehkä) saada siitä myös säällistä palkkaa. Tosin jos ICT-alan firmoilta kysyttäisiin voitaisiin softat ostaa vaikka Intiasta, jossa IT-alan korkeakoulusta päässyt insinööri saa noin 600 euron kuukausipalkan. Soininvaara (1994) on todennut, että etenemme vääjäämättömästi tuloerojen kasvuun osaajien ja osaamattomien välillä. Näemme siis ylityöllistettyjen keskiluokan ja kouluttamattomien köyhien luokkayhteiskunnan rakenteen kehittymisen.
Ratkaisuja tähän rakenteellisen teknologian aiheuttamaan työttömyyteen on haettu nimenomaan palkkaerojen kasvattamisella, erilaisilla työllistämistukiratkaisuilla ja kansalaispalkalla. Mutta onko tutkimuslaitoksissa ja varsinkin poliittisilla foorumeilla vakavasti lähdetty miettimään globaalin talousjärjestelmän perustavanlaatuista uudistamista kohti aitoa talousdemokratiaa? Olisiko aika lähteä rakentamaan jotain merkittävästi uutta?
sunnuntai 7. maaliskuuta 2010
merkilliset ovat talouden tiet
Stora Enso palauttaa omistajilleen pääomia 158 miljoonaa euroa, vaikka yhtiö kirjasi viime vuonna 880 miljoonaa tappiota. Nokia puolestaan teki voittoa noin 900 miljoonaa, mutta jakaa osinkoja liki 1,5 miljardia euroa.Linkki:Ylen uutisiin.
Ei näiden yhtiöiden kassavaranto ole loppumassa,kun voidaan osakkeenomistajille syöttää rahaa tappioista ja pienistä voitoista huolimatta. Osakkeenomistajia pitää kumartaa eikä heitä saa säikäyttää tai suututtaa missään olosuhteissa.
Rahaahan on maailmassa vielä kuin roskaa ja eihän virtuaaliraha lopu koskaan, jos finanssipankkiirit saisivat täyden vallan melskata. Esimerkkinä epätodellisesta rahanmääristä toimii hyvin Fortumin entinen toimitusjohtaja Lilius. Hänellehän annettiin 40 000 euroa/kk eläke ja nyt sitten vielä hänelle maksettiin ns Venäjän ja Ruotsin erikoisasiantuntijatehtävistä 8 kuukauden ajalta lähes 2 miljoonaa euroa.
Mikäs siinä jos tuota virtuaalirahaa saataisiin tuotua kansan köyhimmälle osille, jotta saataisiin edes jonkinasteinen tasa-arvo maailmaan.
perjantai 5. maaliskuuta 2010
Yhteislautakunnan kokous 3.3.2010
Yhteislautakunta on kokoontunut historiansa aikana 2 kertaa. Alussahan oli epäileviä tuomaita tämän yhteislautakunnan suhteen. Mutta nyt näyttää siltä, että tämän lautakunnan rooli alkaa löytyä. Laitan tässä muistutuksena mitä tästä yhteislautakunnan perustehtävistä sanotaan perussopimuksessa:
Jäsenkuntien yhteistoiminnan järjestämistä varten toimii Iisalmen kaupungin organisaatiossa yhteislautakunta. Yhteislautakunta valvoo kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevien palvelujen laatua ja saatavuutta sekä valmistelee kuntien päätettäväksi järjestämissuunnitelma- ja palvelusopimusesitykset yhteistyössä kuntayhtymän kanssa. Yhteislautakunta järjestää potilas- ja sosiaaliasiamiestoiminnan sekä koordinoi terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä kuntayhtymän alueella yhdessä kuntayhtymän ja jäsenkuntien kanssa.
Tästä roolituksesta keskusteltiin erilaisin äänenpainoin ja yhteislautakunnan katsottiin olevan myös yksi työkalu omistajaohjaukseen kuntien suunnalta.
Itse kokouksessa keskusteltiin perussopimuksen muutoksesta, jossa on tärkeämpänä tekijänä perusturvalautakunnan vallan karsiminen. Perusturvalautakunnalle jäisi yksilöasiat ja käytännössä muut asiat siirrettäisiin SoTen hallitukselle. Tässä on ollut sellainen lapsus, että kuntayhtymään on siirretty peruskunnan lautakuntamalli ja on siten virheellinen malli kuntayhtymään. Jotenkin vaan tuntuu, että miten tällainen virhe on päässyt syntymään SoTe:n synnytys vaiheessa?
Myös maa-ainesluvat ja työllisyysasiat olisi haluttu siirtää SoTelle. Kiuruveden edustajien mielestä nämä viimeksi mainitut asiat olisi syytä pitää peruskunnalla. Tässä yhteydessä koetin saada selville, että meneekö Kelan ns pitkäaikaistyöttömien kuntaosuus SoTelle vai ei. Periaatteessa, jos kunta pitää työllisyyden hoidon itsellään olisi syytä pitää tämä pitkäaikaistyöttömien kuntarahaosuus peruskunnan budjetissa. Jostain syystä sain erilaista informaatiota asiasta. Yhteisjohtajan ja toimitusjohtajan mielestä tätä rahaa ei ole SoTen budjetissa Kiuruveden osalta? Kaupunginjohtajan mielestä on ja samaa on sanonut viime syksynä Kiuruveden ent. perusturvajohtaja, joka siirtyi SoTe:n taloushallintapäälliköksi. Tässä asiassa olen samaa mieltä kaupunginjohtajamme kanssa eli Kiuruveden kuntarahaosuus työmarkkinatuesta on SoTen budjetissa. Tästä asiasta täytyy ottaa tarkemmin selvää.
Käsittelimme myös kuntamaisemaraporttia, jossa oli nähtävissä mm seuraavia seikkoja: Ylä-Savon Maisema- tarkastelussa tuli runsaasti tuoteryhmittäisiä
löydöksiä, joita on tarkoituksenmukaista muuttaa. Lisäksi löytyi myös
hyviä käytäntöjä, joita tulee vaalia.
Suurimmat muutostarpeet kustannusten kannalta ovat hoito- ja hoivapalveluissa,
erikoissairaanhoidossa, lastensuojelussa ja toimeentulotuessa.
Alueen neljän kunnan palvelut ja palvelurakenteet eroavat toisistaan
merkittävästi lähes kaikissa tuoteryhmissä ja se on yhteistoiminnalle
ja palvelujen tasapuoliselle tarjoamiselle haaste.
Niinpä niin. Helppoa ei tule olemaan SoTe alueen yhtenäisen ja tasapuolisen palvelutarjonnan tekeminen nykyisessä taloustilanteessa. Tämän asian tiimoilta yhteislautakunta tulee käsittelemään maisemaraporttia tarkemmin ja antamaan lausuntonsa kuntien päätöksenteon tueksi.
Lopuksi halusin, että yhteislautakunnalle voitaisiin luoda ns. vuosikello, jolla voidaan seurata SoTen ja peruskuntien päätöksiin liittyviä toimintoja. Näin olisimme ajanhermolla päätöksienteon suhteen ja saamme aitoa vaikuttavuutta SoTeen liittyvissä asioissa.
Jäsenkuntien yhteistoiminnan järjestämistä varten toimii Iisalmen kaupungin organisaatiossa yhteislautakunta. Yhteislautakunta valvoo kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevien palvelujen laatua ja saatavuutta sekä valmistelee kuntien päätettäväksi järjestämissuunnitelma- ja palvelusopimusesitykset yhteistyössä kuntayhtymän kanssa. Yhteislautakunta järjestää potilas- ja sosiaaliasiamiestoiminnan sekä koordinoi terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä kuntayhtymän alueella yhdessä kuntayhtymän ja jäsenkuntien kanssa.
Tästä roolituksesta keskusteltiin erilaisin äänenpainoin ja yhteislautakunnan katsottiin olevan myös yksi työkalu omistajaohjaukseen kuntien suunnalta.
Itse kokouksessa keskusteltiin perussopimuksen muutoksesta, jossa on tärkeämpänä tekijänä perusturvalautakunnan vallan karsiminen. Perusturvalautakunnalle jäisi yksilöasiat ja käytännössä muut asiat siirrettäisiin SoTen hallitukselle. Tässä on ollut sellainen lapsus, että kuntayhtymään on siirretty peruskunnan lautakuntamalli ja on siten virheellinen malli kuntayhtymään. Jotenkin vaan tuntuu, että miten tällainen virhe on päässyt syntymään SoTe:n synnytys vaiheessa?
Myös maa-ainesluvat ja työllisyysasiat olisi haluttu siirtää SoTelle. Kiuruveden edustajien mielestä nämä viimeksi mainitut asiat olisi syytä pitää peruskunnalla. Tässä yhteydessä koetin saada selville, että meneekö Kelan ns pitkäaikaistyöttömien kuntaosuus SoTelle vai ei. Periaatteessa, jos kunta pitää työllisyyden hoidon itsellään olisi syytä pitää tämä pitkäaikaistyöttömien kuntarahaosuus peruskunnan budjetissa. Jostain syystä sain erilaista informaatiota asiasta. Yhteisjohtajan ja toimitusjohtajan mielestä tätä rahaa ei ole SoTen budjetissa Kiuruveden osalta? Kaupunginjohtajan mielestä on ja samaa on sanonut viime syksynä Kiuruveden ent. perusturvajohtaja, joka siirtyi SoTe:n taloushallintapäälliköksi. Tässä asiassa olen samaa mieltä kaupunginjohtajamme kanssa eli Kiuruveden kuntarahaosuus työmarkkinatuesta on SoTen budjetissa. Tästä asiasta täytyy ottaa tarkemmin selvää.
Käsittelimme myös kuntamaisemaraporttia, jossa oli nähtävissä mm seuraavia seikkoja: Ylä-Savon Maisema- tarkastelussa tuli runsaasti tuoteryhmittäisiä
löydöksiä, joita on tarkoituksenmukaista muuttaa. Lisäksi löytyi myös
hyviä käytäntöjä, joita tulee vaalia.
Suurimmat muutostarpeet kustannusten kannalta ovat hoito- ja hoivapalveluissa,
erikoissairaanhoidossa, lastensuojelussa ja toimeentulotuessa.
Alueen neljän kunnan palvelut ja palvelurakenteet eroavat toisistaan
merkittävästi lähes kaikissa tuoteryhmissä ja se on yhteistoiminnalle
ja palvelujen tasapuoliselle tarjoamiselle haaste.
Niinpä niin. Helppoa ei tule olemaan SoTe alueen yhtenäisen ja tasapuolisen palvelutarjonnan tekeminen nykyisessä taloustilanteessa. Tämän asian tiimoilta yhteislautakunta tulee käsittelemään maisemaraporttia tarkemmin ja antamaan lausuntonsa kuntien päätöksenteon tueksi.
Lopuksi halusin, että yhteislautakunnalle voitaisiin luoda ns. vuosikello, jolla voidaan seurata SoTen ja peruskuntien päätöksiin liittyviä toimintoja. Näin olisimme ajanhermolla päätöksienteon suhteen ja saamme aitoa vaikuttavuutta SoTeen liittyvissä asioissa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)