Paras hankkeen perussopimuksen kuohuntaa

Meinasin ensin kommentoida omaa perussopimustekstiäni, mutta päätin tehdä ihan oman kirjoituksen asiasta tekstin pituuden takia.

Nyt on alkamassa se viimeinen kädenvääntö eli mielipiteitä puolesta ja vastaan. Pirjo Rytkönen ilmaisi mielipidepalstalla Iisalmen Sanomissa 14.2.09, että lyödään jarruja ja ootellaan aikaa parempaa. Vaikkakin hän oli aikoinaan rakentamassa pohjaa nykyiselle aikataululle.

Nopea vastine tuli Kiuruveden kaupunginjohtalta Strömmeriltä sunnuntain 15.2.09 Iisalmen Sanomissa. Nykyinen linja on, että Paras-hanketta viedään eteenpäin ja siihen on saatu johtoryhmän (jossa on kaikkien 4 kunnan edustus lisättynä henkilökunnan edustuksella) ja tästä saatiin yksimielinen hyväksyntä.

Päätökset eivät ole olleet tähänkään asti läpihuutojuttuja ja tätäkin on pähkäilty puolelta ja toiselta. Neljä kuntaa ollaan saatu samaan ruotuun isolla työllä ja luottamuksen rakentamisella. Olen itsekkin miettinyt erästä tärkeää kysymystä ja se on todellisen päätösvallan karkaaminen peruskunnan valtuustoilta kuntayhtymään. Tutkailtuani tarkasta perussopimuksen sisältöä, niin olen tullut siihen tulokseen, että tämän parempaa pohjaa ei voi luoda, jossa yhteislautakunnan, yhtymävaltuuston ja hallituksen jäsenyys jaettaisiin näiden neljän kunnan väkiluvun suhteessa.

Tämä seuraava perussopimuksesta lainattu kappale antaa myös suoran yhteyden peruskunnan valtuustoihin:
Jäsenkunnilla on oikeus tehdä esityksiä kuntayhtymän talouden ja toiminnan kehittämiseksi. Kuntayhtymä kuulee jäsenkuntia ja yhteislautakuntaa valmisteltavan toiminta- ja taloussuunnitelman perusteista sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden määrittelemisestä hallintosäännössä sovittavalla tavalla. Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät yhteislautakunnan valmistelemat palvelu-sopimukset 15.11. mennessä. Kuntayhtymän yhtymävaltuusto hyväksyy toiminta- ja taloussuunnitelman sekä palvelusopimukset 31.12. mennessä.
Taloussuunnitelman tulee olla tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnitelmakautena, taloussuunni-telman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattama-ton alijäämä katetaan yhtymävaltuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän katta-misvelvollisuus) siten, kuin asiasta yhteislautakunnan ja jäsenkuntien kanssa sovitaan.


Tuossa näkyy myös se, että yhtymässä koetetaan pitää alijäämä neljän vuoden suunnitelmakaudella tasapainossa. Samalla joka kunta päättää palvelusopimuksista, joten periaatteessa hommaa ei pitäisi päästä karkaamaan samalla tavalla, kuin esim. YTYn tai Kyssin osalla. Nämä kun tuppaavat olemaan sellaisia järjestelmiä, joissa peruskunnilla ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin toimia maksumiehen roolissa.

Tässä vaiheessa jos lyödään jarruja, niin ollaan sitten kohta odottelemassa valtionneuvoston uutta terveydenhuoltolakia, joka sitten pakottaa kunnat yhteistyöhön omalla ukaasillaan.

Helppoa Soten kuntayhtymän rakentaminen ei tule olemaan. Meidän on rakennettava yhdenmukainen järjestelmä neljän kunnan osalta. Peruspalvelut, atk-järjestelmä, tukipalvelut yms. Paljon tulee olemaan työtä, mutta ei se taida odottamisella parantua. Perussopimus pitää olla päätettynä kaikkien neljän kunnan valtuustoissa ja vasta sen jälkeen voi operatiiviset toiminnot aktivoitua rakentamaan todellisia palvelujen perustuksia.

Useissa yhteyksissä on mietitty, että uusi rakennelma ei tule halvemmaksi, kuin nykyinen. Näinhän tämä on ainakin aluksi. Eli meille tulee olemaan ainakin 5 vuoden ajan henkilöstön työsuhdeturva voimassa ja tämä tarkoittaa myös keski, sekä ylempää johtoa. Mutta tärkeää olisi samalla tutkailla näitä päällekkäisyyksiä ja pohtia voidaanko hallintoa näiltä osin keventää.

Perushenkilöstöä aina tarvitaan ja sitä pitää varmaan jatkossa rekrytoida lisää eläköitymisen johdosta. Palvelujen tarjonnan yhdenmukaistuminen on puolestaan auttamassa kuntalaisia, jolloin he voivat saada terveydenhuolto, sekä sosiaalipuolen palveluita näiden neljän kunnan alueelta. Se että miten näitä palveluita tulevaisuudessa sitten tuotetaan on mietittävä tarkkaan. Yksityistäminen ei ole aina se paras mahdollinen tapa pitkässä juoksussa. Lähipalveluiden turvaaminen ja esimerkiksi Kiuruveden terveyskeskuksen pitäminen lähipalveluiden tuottajana pitää olla yhtenä tavoitteena muiden joukossa.

Hieman jo perussopimuksesta

Perussopimuksen hyväksyminen alkaa lähentyä. 23.2 maanantain valtuustossa pitäisi käsitellä lopullisesti Paras-hankkeen seuraava päätöstä ja se on perussopimuksen hyväksyminen. Olen tutkaillut perussopimuksen tekstisisältöä ja keskustellut eri toimijoiden kanssa, siitä onko tämä sopimus hyväksyttävissä.

Lopputulema on, että perussopimus on hyväksyttävissä ja siinä on otettu huomioon päätöksenteon rakenteet, joka on ollut se kynnyskysymys poliittisille päättäjille. Tarkoitan tällä sitä, että päätöksenteossa on kuunneltava kaikkien kuntien osapuolia ja kukaan ei yksin voi viedä tulevaa kuntayhtymää minne haluaa. Mukaan on saatu, jopa äänileikkurikin.

Mietin myös sitä, että useat haluaisivat seurata "kapinallisia" kuntia, jotka käyvät mielellään kuultavina valtionneuvostossa. On ajateltu, että ei ole olemassa rangaistussanktioita, joilla nämä kapinakunnat saataisin ruotuun. Varmaan näin onkin, ettei tässä vaiheessa tällaista lakia ole, jolla voitaisiin nämä kunnat tuomita. Mielestäni tilanne tulee vain heikkenemään eikä paranemaan, joten perussopimus on hyväksyttävä, jolloin päästään jatkamaan perusturvarakenteiden yhteen sulauttamista. Tärkeintä on tietenkin se tulevaisuus, jolla palvelut voidaan turvata ja rahoittaa.

Meidän on seurattava myös muun perusterveydenhuollon rakenteiden muovautumista ja varottava sitä tilannetta, jolloin koko sosiaali-ja perusterveydenhuolto olisi yksityistetty. Pääomasijoittajien tuleva ja jo nykyinenkin kultakaivos on yksityiset hoivakodit, perusterveydenhoito yms. Tiedämme miten käy jos kasvottomille pääomille annetaan valta...Tässä asiassa on tärkeää pitää kovaa ääntä poliittisiin päättäjiin. Rakenteita täytyy myös tutkailla julkisella sektorilla. Tärkeää on rakentaa meidän omat työyhteisöt kuntoon, jolloin olemme varteenotettavia toimijoita, myös tulevaisuudessa. Tästä otin hieman kantaa kuntatyössä jaksaminen tekstissäni.

Kiimerikka

Niall Ferguson, tietokirjailija ja taloushistorioitsija on aivan oikein rakentanut symbioosianalyysinsa Kiinan ja USA:n taloudellisesta yhteydestä. Hän on lanseerannut tälle myös uuden käsitteen Chimerica eli suomeksi Kiimerikka.

Taloussanomat 31.10.08 on lainannut Fergusonia: "Tämä on kuin täydellinen avioliitto, jossa yksi tienaa ja toinen tuhlaa. Yhdysvallat on jo vuosia kuluttanut Kiinan säästöjä, eikä tämä suhde katkea tähän kriisiin. Kiinalla on tuskin pitkään aikaan pienintäkään halua heittää Yhdysvaltain taloutta ja dollaria yli laidan, sillä Kiinalla on oman etunsa vuoksi hyvä syy suojella omia jo ennestään valtaisia dollari-positioita ja lisäksi Kiinan talous tarvitsee Yhdysvaltojen vientimarkkinoita"

Kiinalaiset ovat siis suurimpia yhdysvaltojen lainarahoittajia. Kiinalaisten sijoitus yhdysvaltoihin oli viime vuoden lopulla huikeat 1 700 miljardia dollaria eli liki 40 % bruttokansantuotteesta. Kiinalla on myös paljon vientituotteita, jotka tuotetaan halvalla työvoimalla ja heidän suurin vientimaansa on juuri yhdysvallat.

Niinpä näyttää siltä, että on kiinalaisten etu pitää jenkkilä jotenkin pinnalla? Tällaista on elämä nykypäivän globalisaatiossa, siinä voi muodostua erilaisia kytköksiä, kuten tämä Kiinan ja USA:n "täydellinen avioliitto". Itse puhuisin lähinnä katolilaisesta pakkoavioliitosta, jossa on pakko olla ettei koko systeemi romahda.

Mutta on myös nähtävissä vaaran merkkejä, jolloin Kiinalaiset eivät enää rahottaisikaan yhdysvaltoja: " Kiina on toistaiseksi velkojana rahoittanut USAn suurta velkaantumista. Myös Kiina kokee nyt kriisin vaikutukset, joten tämä asetelma muuttunee nopeasti. Seurauksena lienee poliittisten jännitteiden kasvua USAn ja Kiinan välillä. Kiinan huoli keskiluokan ja työläisten tyytymättömyyden kasvusta lisää jännitteitä etenkin, jos Kiinan johto reagoisi kovalla kädellä kansalaisiaan vastaan. Kiinan luototuksen vaikeutumisen seurauksena USAssa ehkä joudutaan turvautumaan setelirahoitukseen, mikä lisää taloudessa inflaatiopaineita. "(lainattu UM kauppapoliittisesta julkaisusta 6.2.2009

Lähitulevaisuus näyttää mihin suuntaan kelkka alkaa kääntymään.Uskoisin, että osa rahoituksesta tulee jenkeille ulkoa ja osa painetaan setelirahana. Tätä kirjottaessa jenkkilän kongressi painii 800 miljardin dollarin elvytyspaketin kanssa. Uskoisin sen hyväksymiseen. Aino surullisuus on siinä, että pörssipelurit ovat pelanneet rahat ja veronmaksajat sen sitten lopulta maksavat tavalla tai toisella.

Tämä suuri huijaustalous perustui virtuaalirahoitukseen ja odotusarvo siitä, että rikkaus valuisi myös pahnan pohjimmaisille on osoittautunut vääräksi. Tarvitsemme siis perusrakenteiden muutosta kapitalismin suitsimiseksi järkeviin mittasuhteisiin.

Ajatuksieni virtaa....

Nonniinsa tässä sitä ollaan. Iski flunssavirus ja lämmöt päällensä. Mutta särkylääkkeiden ottamisen välissä näyttäisi aivojen synapsit virittyvän johonkin toimintaan. Olen seuraillut erilaisia keskusteluja ja asiantuntija lausuntoja talouden liikkeistä. Mutta joskus olisi hyvä pysähtyä ja miettiä voitaisiinko pohdiskella onko meidän talouden rakenteet luonnonlain mukaan rakennettuja, johon ei voitaisi tehdä radikaaleja muutoksia. Mielestäni kannattaisi avartaa katselukulmaa ja seurata muitakin näkemyksiä. Kuten Attac blogissaan toisenlainen maailma on mahdollinen

Mielenkiintoisia pohdiskeluja rakenteiden radikaaliin muutoksiin on miettinyt myös Lars Osterman blogissaanTalousdemokratia.

Laajoja asioiden käsittelyä voi tutkailla myös maailmantalous.netissä

Avarretaan näkemyksiä ja mietitään mikä näissä rakenteissa on vialla ja voisimmeko uudistaa talouden rakenteita. Emme saisi tuijottaa siihen kenen tai keiden näkemyksiä tutkailemme, vaan ottakaamme sieltä se tärkein eli sanoma mikä näihin pohdintoihin liittyy. Vaikuttaminen kaikilla tasoilla on tärkeää, jolloin havahdutetaan päättäjiä muutoksiin.

Kuntatyössä jaksaminen

Mielestäni kuntaorganisaatiossa on paljon petrattavaa työssä jaksamisessa ja työhyvinvoinnin kehittämisessä. Osassa kunnissa tunnutaan elävän vielä tsaarinaikaisessa johtamiskulttuurissa. Sitten ihmetellään kuntatyön tehokkuuden ja tuloksellisuuden puutteita.

Työhyvinvoinnin kehittämiseen pitää saada mukaan työntekijän itsensä lisäksi esimiehet ja työterveyshuolto. Tämä tarkoittaa kuntastrategian uudelleen kartoittamista, jossa annetaan riittävät mahdollisuudet työhyvinvoinnin kehittämiselle. Ruohonjuuritasolla lähiesimiehellä on tärkeä tehtävä rakentaa tasa-arvoinen ja luottamuksellinen suhde johdettaviin. Esimiehelle tärkeä työhyvinvoinnin edistämisen väline on aktiivinen aikainen puuttuminen ja välittäminen, sekä hyvä työnsuunnittelu. Työntekijä puolella on puolestaan tarpeen tutkailla ns. alaistaitojen merkitystä työhyvinvoinnin paranemiseen.

Työssä jaksaminen ja hyvinvointi täytyy saada paranemaan, jotta meillä on tulevaisuudessakin julkisen sektorin palveluntuottajia ja tähän talkoisiin tarvitaan kaikkia tekijöitä kuntajohtajasta ruohonjuuritason työntekijöihin saakka. Mutta jos tahtotila muutokseen puuttuu ei työhyvinvoinnin tila pääse paranemaan. Pelkään tämän tahtotilan puuttumisen johtavan kuntatyön rapautumiseen ja sitä kautta saadaan tekosyy hehkuttaa yksityistämisen autuutta...

Sunnuntai-illan ajatuksia

Ruplan arvon romahdus vaikeuttaa ja jopa voi pysäyttää viennin Venäjälle, Tulikivi irtisanoo 120, Japanissa teknologia teollisuus irtisanoi perjantaina
27 000 ihmistä jne...

Masentavien talousuutisten suunnalla ei näy kovin piristäviä tulevaisuudenkuvia, joten tähän saumaan oli mukava käydä seuraamassa Kiuruveden kirjasto ja kulttuuritalon vihkimistilaisuutta. Hienosti järjestetty tilaisuus ja puheet ylistivät kulttuurin merkitystä paikallisesti ja seutukunnallisesti. Haasteellista oli saada vanha ammattikoulu muuntautumaan uudeksi kirjastoksi, auditorioksi ja muuntuvan taiteen tyyssijaksi. Mutta tässä ollaan onnistuttu, joten kiitos suunnittelijoille ja rakentajille.

Nyt on todella tärkeää saada yhteistyö kehittymään alueellisesti, jolloin saadaan kulttuuritoimijat puhaltamaan yhteen hiileen. Onkin syytä saada useita konsertteja, teatteri- ja elokuvia esityksiä, jotta saadaan edes osa ylläpitokuluista peitotuksi lipputuloilla. Myös vuokra yms. on osa tulonmuodostusta. Tässä vaiheessa on turha enää kritisoida tämän talon rakentamista ja sen mahdollisesti suhteetonta massiivisuutta ajatellen paikkakunnan väkilukua. Joten toivotaan parasta ja väkirikasta toimintaa uudelle kirjasto ja kulttuuritalollemme!

Tulevana maanantaina käsitellään valtuustossa muutamia uusiksi menneitä lautakunta ja yhtymien luottamushenkilöpaikkoja. Illan mittaan käymme läpi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen taustoja ja samalla puidaan läpi perussopimuksen sisältöä. Itse olen tutustunut PARAS-hankkeeseen jo kohta vuoden ajan ammattijärjestö toiminnan kautta. Pohjatyötä hankkeen eteen on tehty jokaisessa neljässä kunnassa ja olen sitä mieltä, että perussopimus tulisi hyväksyä. Palataan aihioon jahka huominen on pulkassa.