Sivut

lauantai 12. helmikuuta 2011

Tekstiilituotanto Kiinasta euroopan rajoille?!

Maailman talousvirta tuotannontekijöineen pyörii painollaan. Kiinalaiset vaurastuvat ja haluavat myös itse brändi vaatteita. Esimerkkinä vanha kunnon T-paita. Kiinalaiset kuluttajat voivat nyt ostaa niitä itsekkin ja kohta niitä ei riitä länsimaihin. Myös kiinalaisen palkansaajan ansiot ovat nousemassa ja se tulee nostamaan tuotteiden hintoja, niin vaatteissa, kuin myös elektroniikassa. Hyvä palkansaajille Kiinassa, jotta he voivat tulla toimeen työllään!

Mitäpä tähän tuumaa vanha tuttumme kapitalismi eli mistä saadaan tuotettua tuote mahdollisimman edullisesti ja saataisiin suurin kate suhteessa sijoitettuun pääomaan? No nyt on kiikarin okulaariin sattunut Turkki. Siellä on tällä hetkellä kohtuullinen palkkataso ja maa on kuitenkin suhteellisen rauhallinen. Siellä on myös tekstiilituotantokoneisto nopeasti valjastettavissa tuotantoon.

Jos tämä talousmaailmanpyörä pyörähtää riittävästi, niin tulemmeko havaitsemaan tekstiiliteollisuuden uusrenesanssin Suomessakin? No USA taitaa mennä taloustaantuman syöverissä ensimmäisten joukossa, niin syvälle, että siitä tulee aasialaisille halpatuotantomaa tuottaa tavaroita rikkaille kiinalaisille. No vielähän tuotanto taitaa olla halpaa Bangladeshissä, Vietnamissa, Kambodshassa tai vaikka sotilasjuntan hallitsemassa Burmassa, joten ei hätiä mitiä kapitalistille.

kuva Burmalaisesta tekstiilitehtaasta (kansanuutisten verkkolehti 12.2.2011) jossa voi työskennellä 15 vuotiaita tyttöjä 26 euron kuukausipalkalla ja päivittäinen työaika on noin 14 tuntia. Tuskinpa tätä Suomeen kuitenkaan haluttaisiin? Vai haluttaisiinko? Tätä jos kysyttäisiin vapailta liberaalimarkkinakapitalistilta, niin olisiko jopa myönteinen vastaus? Nyt ollaan AY-liikettä ajamassa hajaannuksen tilaan ja samalla perinteinen työväenliike on helisemässä. Mutta opitaanko historiasta mitään vai toistaako historia itseään ja näemme tulevaisuudessa itsemme uudestaan barrikadeilla taistelemassa työntekijän perusoikeuksista?

sunnuntai 23. tammikuuta 2011

pienyrittäjistä uusköyhälistö?

Yle uutisoi: "Joka viides yksinäisyrittäjä elää köyhyysrajalla. Köyhien yrittäjien määrä on vakiintunut nykyiselle tasolleen 2000-luvulla. Lama lisäsi yrittäjien määrää myös sosiaalitoimistoissa.
Tilastokeskuksen tiedot piirtävät karua kuvaa suomalaisen pienyrittäjän tilanteesta. Etenkin yksinäisyrittäjien tilanne on heikko. Joka viides yksinäisyrittäjä jää tuloissa köyhyysrajalle tai sen alapuolelle."
Tästä pienyrittäjien ja itsensä työllistäjien joukosta pitää alkaa olla todella huolissaan! Juuri tästä asiasta otin kantaa jo aikaisemmin vuonna 2009 blogitekstissäni yrittäjätyöläinen.
Usein tietyn toimialan pätkätyöläisille annetaan neuvo oman yrityksen perustamista. Mielestäni tällöin yrityskurssien opettajat ja TE-keskuksen neuvojat ovat paljon vartijoina, jotta he osaavat laskettaa yrityksen kannattavuuden lisäksi myös yrittäjän itsensä jaksamisen. Yrityksen perustamiseen voi saada starttirahaa, jonka loppumisen jälkeenkin yrityksillä pitää olla elämisen edellytyksiä.
 Näillä pienillä yrityksillä voi tulla vaikeuksia oman sosiaaliturvansa huolehtimisessa, kuten yrittäjäeläkkeen maksamisessa, sairausloman ja varsinaisen loman pitämisessä. 
Usein nämä mikroyrittäjät repivät tuloksensa omista selkänahoistaan, kuten esimerkiksi yhden kuskin koneyrittäjät,jotka ovat velkaantuneet ja tekevät pitkää päivää, eikä heillä ole vara palkata apukuskeja omaan yritykseensä. Usein heidän oma työterveyshuoltonsa ontuu ja sopimukset jäävät tältä osin tekemättä.

sunnuntai 16. tammikuuta 2011

Karua kertomaa.. "Kansainväliset sijoittajat tahkoavat rahaa Suomen terveydenhoidossa"

"ulkomaiset pääomasijoittajat ovat löytäneet Suomesta kultakaivoksen. Suomen terveysmarkkinoita jakaa keskenään kolme kansainvälistä jättiä: Terveystalo, Medone ja Mehiläinen". Näin kertoo yleisradion nettiuutisointi 16.1.2010. Terveyspalveluiden tuotto pyörii noin 20% tuntumassa. Tämä on huomattavasti enemmän kuin muilla palvelualoilla yleensä. 


Kaikki toiminnot viittaavat rahasampoon: Arvonlisäverovapaa toiminta, Kelan korvaukset yksityisessä lääkärissäkäynnistä, kuntien ja kuntayhtymien yksityistämisvimma. Sitran johtaja Kiveläkin toteaa, että tällainen hajanainen rahoitusjärjestelmä ajaa Suomen terveydenhuoltoa kohti amerikan mallia. 



sunnuntai 19. joulukuuta 2010

Viikon 50:en kokoustamisrypäs

Viikolle 50 oli pakattuna hurja määrä kokouksia oli käsityötoimikuntaa, ammattiosaston hallitusta, valtuustoa, yhteislautakuntaa ja ammattikorkeakoulun yhtymähallituksen kokousta.  Otetaanpa pieni katsaus tärkeimpiin tapahtumiin.  Valtuustossa käsiteltiin ensi vuoden talousarviota, käytiin läpi Y-S Soten järjestämissuunnitelmaa ja hyväksyttiin Kiuruveden ympäristönsuojelumääräykset.

Iso asia oli ja on tietenkin Ylä-Savon Sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymän järjestämissuunnitelman hyväksyminen. Tästä johdetaan sitten varsinaiset palvelusuunnitelmat tammi/helmikuussa 2011.

 Yhtä asiaa painotin puheenvuorossani. Nimittäin Kiuruvedellä oli tänä vuonna tarkoitus perustaa kolmen hoitajan toimi avohoitopuolella. Yhteislautakunnassa tuli ilmoitusluonteisesti, että nämä kolmen toimen perustaminen jäädytetään. Syynä jäädytykseen oli, että Kiuruvedellä on valtakunnallisen ikäihmisten mittarin mukaan tavoitetilaa parempi. Näin varmaan onkin jos ko. kotipalvelun hoitajat hoitaisi pelkästään näitä yli 75 vuotiaita ikäihmisiä! No järki näyttää tulleen mukaan, koska ensi vuoden suunnitelmassa nämä toimet onkin mukana. 
Puheenvuorossa totesinkin, että painopistettä ollaan siirtämässä avopuolelle laitoshoidon sijaan. Niinpä näitä auttavia käsiä kentälle tarvitaan.

 Suurin panostus kaikilla oli tietenkin kouluverkkosuunnitelmaan liittyvät kahden koulun lakkauttaminen, johon sitten käytettiinkin aikaa parin tunnin verran. 

Omaan päätökseeni vaikutti ne vastaukset, jotka sain kysymykseeni: "Antaako kaupunginhallitus opetuslautakunnalle lisäraamia noin 200 000 euron verran, joka tarvitaan jos ja kun koulut säilytetään? Ja kokonaisuutena kaupungintalouteen: "Onko mahdollista, että otettaisiin lisävelkaa, syvennettäisiin alijäämää ja nostettaisiin tuloveroprosenttia?" "Näihin kysymykseeni, kun annatte vastauksen, niin olen valmis repimään kouluverkkosuunnitelman. Kyläkoulujen lopettaminen ei saa olla itsetarkoitus ja suunnitelmaa voidaan muuttaa". Olen arvomaailmaltani kyläyhteisöjen puolella ja niistä arvoista voi lukea mm edellisestä kirjoituksestani: "Kyläkoulujen kohtalosta valtuutetun Jaakobinpaini"

 Vastaus kaupunginhallituksen jäseniltä oli, että opetuslautakunta saa etsiä vastaavat rahat. Kaupunginhallitus pitää näin ollen kiinnin antamastaan raamista ja ei ole valmis lisävelkaan tai syventämään alijäämää. Heitettiin myös investointien lykkäämistä, kuten Kirkkoharjuntien rakentamatta jättämistä Kokoomuksen suunnalta. Myös heitettiin tuntikehyksen pienentämistä jopa 40 tunnilla! Tällainen abstraktikäsite tuntikehyksestä oli heidän mielestään "helppotie" säästöihin. Siis täysin edesvastuutonta heittää säästö kaikkien koulujen niskaan opetuksen heikentämisestä. En voinut olla heittämättä myös ajatusta hiekkatekonurmen tekemättä jättämisestä. Tämä palloilijoille pyhitetty hiekkatekonurmi on kokoomuksen lempilapsi. Minusta kaikki ylimääräiset rönsyt tulee leikata! Ei voi olla niin, että puhutaan suu säkkiä myöten toimimisesta ja sitten esitetään käsittämättömiä investointeja. Kirkkoharjuntiellä on tehty uusi Vammaisasuntosäätiön palvelutalo ja kokoojakatu täytyy kyllä saada kuntoon. Ja en voi käsittää sitä, että sekoitetaan kertaluonteiset investoinnit käyttötalouden kanssa?


keskiviikko 17. marraskuuta 2010

Kyläkoulujen kohtalosta valtuutetun Jaakobin paini.

Mielenkiintoinen ja avartava keskustelu käytiin Kiuruveden kulttuurisalissa 16.11.2010. Kysymyksessä oli kuntapäättäjien ja Turhalan sekä Heinäkylän koulujen vanhempien välisestä kuulemistilaisuudesta. Itse kuuntelin herkällä korvalla vanhempien ajatuksia ja huolia koulujen kohtaloista. Suurin osa tuntui olevan huolissaan lasten koulumatkojen pituudesta, joka vääjäämättömästi kyllä kasvaa. Mutta olisi edelleen lain sallimissa rajoissa. Myös Turhalan koulun osalta on yksityistienpätkä, jonka kautta pitäisi lapset viedä tulevaan lähikouluun Luupuvedelle. Tämän tien ylläpidosta ja kunnosta myös kyseltiin.

Vähän taustaa:
Kiuruvedellä on edellisellä valtuustokaudella tehty kouluverkkoselvitys ja siitä seurasi kouluverkkosuunnitelma vuonna 2006. Tavoitteena on ollut rakentaa riittävä kyläkouluverkko joka ilmansuunnalle. Näissä jäljelle jääneissä neljässä koulussa olisi sitten 3 - 4 opettajaa ja näin turvattaisiin vahvat kyläkoulut.  Tätä kouluverkkosuunnitelmaa on sitten toteutettu vaihtelevalla menestyksellä. Käsittääkseni mönkään lähdettiin menemään Niemiskylän koulun ja Kalliokylän koulun kamppailussa, jossa Niemiskylälle annettiin vapaat kädet valita lähikoulunsa. Tämä aiheutti virtauksen keskustankouluun, jolloin Kalliokylän oppilaiden määrä tippui ennustetusta. Syynä tähän oli silloisen kaupunginhallituksen, joka "ohjeisti" opetuslautakuntaa tekemään tällaisen päätöksen. Myös Rapakkojoen koulun lakkauttaminen ei mennyt oppilaiden sijoituksen suhteen oppilaaksiottoalueiden mukaisesti, vaan suurin osa oppilaista meni jälleen, vanhempien vaatimuksesta,  keskustan kouluun.

Valtuuston tahtotilaahan opetuslautakunta on pyrkinyt toteuttamaan omissa esityksissään. Viimeisimpänä on tietenkin ollut myös kaupunginhallituksen antamat talousraamit, johon opetuslautakunta ei ihan päässyt vaikka ko. koulu lopetettaisiinkin.

Arvovalintoja  ja taloutta:
Nyt olemme jälleen kerran valintojen tienhaarassa ja niin myös allekirjoittanut joutuu sisimmässään käymään omaa Jaakobinpainia koulujen kohtaloista. Kyseisessä illassa esiintyi ansiokkaasti tanssitaiteilija Pauliina Nuutinen, joka esitteli perustelut sille miksi Turhalan koulu pitäisi säilyttää. Samainen puhe ilmestyi 17.11 Kiuruvesi lehdessä. Hän viittasi tekstissään Risto Kilpeläiseen, joka on väitellyt tohtoriksi kyläkouluista. Myös Kiuruvedellä opettajana toiminut Taina Peltonen on tutkinut kyläkouluja ja arvostelee näiden lakkauttamisia lyhytnäköisinä.

Arvostan suuresti näitä arvoja, joita molemmat kasvatustieteentohtorit Kilpeläinen ja Peltonen tukevat. Maaseudun koulut ovat pedagogisesti arvokkaita oppimis- ja kasvuympäristöjä. Kyläkoulujen yhdysluokat ovat enemmän vahvuustekijöinä, kuin heikentämässä oppimista. Turvallinen, perhemäinen ja viihtyisä ilmapiiri on omiaan kasvattamaan hyvällä itsetunnolla varustettuja kansalaisia. Pienemmät oppivat myös vanhemmilta lapsilta tietoja ja taitoja. Sen kyllä huomaa niin hyvässä tai pahassa omassa lapsikatraassa.

Omassa arvomaailmassani olen vastustanut keskittämistä ja suuruuden ihannointia, joka ajatellaan olevan välttämätöntä. Kyläyhteisöllä on oma yhteisöllisyytensä ja kyläkoulua pidetään tämän yhteisöllisyyden viimeisenä linnakkeena. Kaikki muuthan yleensä on jo viety eli kaupat, postit yms. Olen myös joskus heitellyt ajatuksia päinvastaisesta kehityskulusta. Eli lähdetäänkin rakentamaan uutta kyläkoulua. Rakennetaan moduulitekniikalla ns viipalekoulu, joka voidaan modifioida uudestaan tarpeitten  ja on siirrettävissä...

Talouden realiteetit.
Eduskuntakin on sotkeutunut omalta osaltaan kyläkouluasiaan poistamalla vuonna 2006 pienten koulujen valtionosuuskertoimen. Tämä oli varmaan yksi signaali kunnille, että kyläkoulut joutaakin mennä. Kiuruveden tilanne on myös haasteellinen. Meillä on vasta synnytetty sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymä. Nämä peruspalvelut nielevät väkisinkin peruskunnilta euroja. Meillä on myös velkamäärää ja talouden alijäämää ei ole syytä kasvattaa liian syväksi.

Koulujen ylläpito kustannus vaihtelee kouluittain. Mutta esimerkiksi Turhalan koulun ylläpito henkilökuluineen kustantaa noin 250 000 euroa. Ymmärtääkseni tämä summa ei ole kuitenkaan suoraviivaista säästöä, vaan siitä pitää poistaa lisääntyvät matkakustannukset oppilaskuljetuksista. Itse olen saanut päätöksenteoksi tietoon, että ehkä puhutaan vajaan 100 000 euron säästöistä/koulu eli pyöreät 200 000 kahden koulun osalta. Säästöä on esitetty tulevaksi myös siitä, että keskustan eli Nivankoulun opettajiin ei tarvitsisi ottaa määräaikaisia sijaisia.

Jos kaupunginhallitus pitää kiinni talousraamista ollaan siinä tilanteessa, että säästöjä täytyy löytyä lisää tuntikehyksien leikkaamisesta (opetuksen taso kärsii kyllä silloin huomattavasti) tai siten joitain muita palveluita pitänee ajaa alas. Lomautukset sekä irtisanomiset varmaan voivat tulla jossain aikajänteessä keskusteluun? Velkaantumistakaan ei voitane estää? Vastuunkantoa nyt tarvitaan ja kouluasiaa täytyy peilata myös kaupunkimme muuhun toimintaan.

Summasummarum:
Yllämainitut asiat ovat tällä hetkellä kietoutuneina omaan ajatusmaailmaani, kun teen omaa Jaakobinpainia Kiuruveden kyläkouluista. Paini pitäisi päättyä valtuuston kokoukseen 15.11.2010, jolloin hyväksytään ensivuoden talousarvio.


maanantai 8. marraskuuta 2010

Valtuuston kokous 8.11.2010

Esityslistan mukaan valtuuston kokoukseen oli ladattu paljon asioita. Kaava-asiat sivuutettiin suhteellisen juohevasti. Kysymyksessähän oli lähinnä teknisluonteisia muutoksia, joita on tullut vuosien varrella. Suurin keskustelu ja äänestyksenkin aihe oli veroprosentit. Meillä on haasteena lähinnä juuri sosiaali ja terveysalojen kuntayhtymän rahareiät. Palvelujen ylläpitämiseksi jostain on tultava tulorahoitusta.Tuloveroprosenttia ei lähdetty korottomaan, joka on Kiuruvedellä 19,75. Mutta kiinteistöveroprosentin puolella tuli muutoksia, tosin äänestyksen jälkeen.

Yleinen kiinteistöveroprosentti oli 0,70 ja hallituksen esityksen jälkeen se korotettiin 0,1 prosentilla. Tämä yleinen kiinteistöprosentti koskettaa lähinnä yrityksiä ja siten myös maataloutta. Mutta suurin hyppäys tuli vakituisten asuntojen osalta. Tässä entinen prosentti oli 0,40 ja nyt päätöksen jälkeen 0,55. Tästä teimme vasemmistoryhmänä esityksen, että korotettaisiin vain 0,05 prosenttiyksikköä. Perustelimme tätä esitystä, että vakituisten asuinkiinteistöjen korotus koskettaa myös heikompiosaisia vuokrien korotuksien muodossa. Mutta tietenkin myös asuntovelallisia. Äänestyksessä hävittiin 24 - 11, joten näillä uusilla prosenteilla mennään.

Eihän verot ja varsinkin niiden korotukset ole mieluisia asioita. Mutta jos yleensä aiotaan palveluita ylläpitää on joskus tehtävä näidenkin asioiden suhteen päätöksiä.  Haasteita tämä ei kuitenkaan häivytä eli kyllä varsinkin SoTen palveluiden ylläpitämisen suhteen joudutaan kyllä miettimään mistä taiotaan puuttuvat puoli milliä ja ylikin..