Alkava taantuma alkaa näkymään ensimmäiseksi rakennusalalla, mutta piakkoin muillakin aloilla. On arvoitu työttömyyden ja lomautuksen koskettavan jopa 60 000 ihmistä vuoden sisällä. Työttömyysturvamenot alkavat siten kasvaa. Meillä on perustettu vuonna 1998 työttömyysvakuutusrahasto, johon työntekijöiltä ja työnantajilta kerätyt rahat kerätään. Rahastoa hallinnoivat työmarkkinaosapuolet ja valvontapuolen hoitavat sosiaali- ja terveysministeriö, sekä vakuutusvalvontavirasto. Tämän rahaston päätehtävä on työttömyysturvaetuuksien rahoittaminen.
Tänä vuonna tämä rahastopuskuri on tuottanut 2008 vuoden loppuun mennessä 900 miljoonaa euroa. Nyt työttömyysvakuutusrahasto esittää palkansaajan maksuksi ensi vuodeksi 0,2 % palkasta (nyt maksu on 0,34 %) ja työntantajamaksuksi 0,65% ja 2,70% (nyt maksu on 0,70 ja tietyn palkkasumman jälkeen 2,90 %)
Tällä muutoksella helpotettaisiin työntantaja ja työntekijämaksuja noin 200 miljoonalla eurolla. Tähän taloustilanteeseen se tuntuisi varsin oikea-aikaiselta toimenpiteeltä.
tiistai 28. lokakuuta 2008
maanantai 27. lokakuuta 2008
Kuntavaalit 2008 ovat nyt ohi ja äänestäjät ovat valinneet ehdokkaansa. Näillä eväillä siis eletään neljä vuotta eteenpäin. Kiitokset äänestäjille omasta puolestani! Mitään helppoa aikaa ei kyllä voi ennustaa, koska näyttää siltä, että ympäröivä taloustilanne alkaa painumaan kohti taantumaa. Kuntatalous joutuu myös tiukalle kuurille, varsinkin jos yritystoiminnan hiipumisen myötä yhteisötulot vähenevät. Myös valtionosuus uudistus herättää kysymyksiä. Kuinka se tulee vaikuttamaan tulokertymään esimerkiksi Kiuruvedellä?
Investointeja kaivataan kuntien rakennuksien peruskorjauksiin, katuihin, vesi- ja viemärirakenteisiin. Mutta velkaantuminen on ongelmallista näinä aikoina, jolloin lainaraha on kallista. Ei tule olemaan helppoja aikoja se on varma asia. Valtiolta voisi odottaa ajoissa tehtyjä elvytystoimia, joilla päästäisiin pahimman taantumavaiheen yli.
Investointeja kaivataan kuntien rakennuksien peruskorjauksiin, katuihin, vesi- ja viemärirakenteisiin. Mutta velkaantuminen on ongelmallista näinä aikoina, jolloin lainaraha on kallista. Ei tule olemaan helppoja aikoja se on varma asia. Valtiolta voisi odottaa ajoissa tehtyjä elvytystoimia, joilla päästäisiin pahimman taantumavaiheen yli.
perjantai 24. lokakuuta 2008
Uhkaavat tuulet
Uhkaavia tuulia puhaltaa, niin maailman talouden suunnasta, kuin myös tulevana kuntavaalien varsinaisen äänestyspäivänä syysmyrskyn voimin. Maailman finanssikriisi siirtyy virtuaalimaailmasta reaalitalouteen. Tämä vaikuttaa myös Suomeen. Nyt on aika valtionhallinon miettiä ennakoivia elvytystoimia, joilla päästään pahimman lamakauden yli. Toivottavasti tästä saadaan synnytettyä maailman mittakaavassa paremmin säädeltyjen aitojen markkinatalouden kenttä, jossa huomioidaan myös kestävä kehitys ja ympäristönäkökulmat.
Nyt on myös osa Kiuruveden oikeisto ehdokkaista tullut vahvasti esille ja tuonut näkemyksensä kunnan henkilöstön tarpeellisuudesta, koska nämä aiheuttavat suurimman kuntatalouden taakan. Tämä tarkoittaa henkilöstön alasajoa, sekä selkeää päätöstä yksinomaisesta ulkoistamisesta ja yksityistämisestä (jonka tuomat säästö ovat kyllä kyseenalaisia). Mutta myös kerrotaan suoraan, että kunnan työssä olevat eivät saisi olla mukana päätöksenteossa! Tasa-arvo pitää olla olemassa, niin ehdokkuudella kuin valtuutetulla kaikkien kuntalaisten taholta. Siinä ei saa erotella onko yksityinen yrittäjä vai kunnantyöntekijä. Nykylainsäädäntö antaa jo tietyn rajan, jossa määritellään millä virkamiesportaalla ei enää saa olla ehdokkaana. Eli nyt nähdään konkreettisesti kentällä valtionvarainministeriön strategia 2008 toimintaa, jossa rajattaisiin vaalikelpoisuutta!!
Meillä on viimeinen mahdollisuus vaikuttaa kuntavaaleissa mihin suuntaan tätä kuntalaivaa ohjataan eli sunnuntaina 26.10.2008 uurnille syysmyrskyä uhmaten!
Nyt on myös osa Kiuruveden oikeisto ehdokkaista tullut vahvasti esille ja tuonut näkemyksensä kunnan henkilöstön tarpeellisuudesta, koska nämä aiheuttavat suurimman kuntatalouden taakan. Tämä tarkoittaa henkilöstön alasajoa, sekä selkeää päätöstä yksinomaisesta ulkoistamisesta ja yksityistämisestä (jonka tuomat säästö ovat kyllä kyseenalaisia). Mutta myös kerrotaan suoraan, että kunnan työssä olevat eivät saisi olla mukana päätöksenteossa! Tasa-arvo pitää olla olemassa, niin ehdokkuudella kuin valtuutetulla kaikkien kuntalaisten taholta. Siinä ei saa erotella onko yksityinen yrittäjä vai kunnantyöntekijä. Nykylainsäädäntö antaa jo tietyn rajan, jossa määritellään millä virkamiesportaalla ei enää saa olla ehdokkaana. Eli nyt nähdään konkreettisesti kentällä valtionvarainministeriön strategia 2008 toimintaa, jossa rajattaisiin vaalikelpoisuutta!!
Meillä on viimeinen mahdollisuus vaikuttaa kuntavaaleissa mihin suuntaan tätä kuntalaivaa ohjataan eli sunnuntaina 26.10.2008 uurnille syysmyrskyä uhmaten!
keskiviikko 22. lokakuuta 2008
Näinhän tämä menee....
OECD: "Rikkaat ja keskiluokka etääntyvät toisistaan
Kuilu rikkaiden ja keskiluokan välillä on kasvanut Suomessa, ilmenee teollisuusmaiden järjestön OECD:n tiistaina julkistamasta raportista. Varakkaat ovat raportin mukaan hyötyneet länsimaiden taloudellisesta kasvusta eniten. Erityisesti lasten ja yksinhuoltajaperheiden köyhyys on lisääntynyt."
Perinteellisesti sanottuna raha tulee rahan luo. Ehkä vielä selvemmin asiasta kertoo se, että Suomen nettovarallisuudesta liki 43 prosenttia on rikkaimmalla 10 prosentilla. Väestön köyhempi puoli (siis 50 prosenttia ihmisistä) omistaa vain 9,2 prosenttia suomalaisten nettovarallisuudesta.
Merkittävänä huomiona pidän sitä, että kun puolustetaan kapitalististisen talouden kasvun tuovan hedelmiä koko kansalle, niin näin ei todellakaan käy. Nyt suuren laman kynnyksellä huomataan, että jotkut ovat onnistuneet patoamaan suurimmat rahavirrat itselleen ja se ei ole soljunut koko kansantalouteen.
Kuilu rikkaiden ja keskiluokan välillä on kasvanut Suomessa, ilmenee teollisuusmaiden järjestön OECD:n tiistaina julkistamasta raportista. Varakkaat ovat raportin mukaan hyötyneet länsimaiden taloudellisesta kasvusta eniten. Erityisesti lasten ja yksinhuoltajaperheiden köyhyys on lisääntynyt."
Perinteellisesti sanottuna raha tulee rahan luo. Ehkä vielä selvemmin asiasta kertoo se, että Suomen nettovarallisuudesta liki 43 prosenttia on rikkaimmalla 10 prosentilla. Väestön köyhempi puoli (siis 50 prosenttia ihmisistä) omistaa vain 9,2 prosenttia suomalaisten nettovarallisuudesta.
Merkittävänä huomiona pidän sitä, että kun puolustetaan kapitalististisen talouden kasvun tuovan hedelmiä koko kansalle, niin näin ei todellakaan käy. Nyt suuren laman kynnyksellä huomataan, että jotkut ovat onnistuneet patoamaan suurimmat rahavirrat itselleen ja se ei ole soljunut koko kansantalouteen.
lauantai 18. lokakuuta 2008
Vanhustenhuollosta uusi pörssiyhtiöiden valtaus
Sattui silmääni dosentti Kaarina Kailon artikkeli "Pörssikapitalismin viimeinen käyttöpäivä" KU:n viikkolehdessä. Artikkeli kokonaisuudessaan oli mielenkiintoinen ja allekirjoitan siitä valtaosan. Otan siitä tarkennuksena uuden pörssiyhtiöiden valtauksen eli vanhustenhuoltopalvelut. Olen itsekin pähkäillyt pelottavia tulevaisuuden näkymiä vanhustenhuollon antamista täysin markkinoiden ja varsinkin pörssiyhtiöiden käsiin.
Lainaan artikkelista tähän liittyvän pätkän; "Lähikunnan ja yhteisvastuun ulkoistamisen myötä olemme siirtyneet konsernikuntamalliin, jossa ihmisten oikeudet ovat pelkkiä hyödykkeitä, huutokauppatavaraa kuntamarkkinoilla. Pörssikeinottelijoille ei riitä että ovat hävittäneet esimerkiksi Yhdysvalloissa monien vanhusten eläkevarat kuin tuhka tuuleen; nyt pörssiyritykset haluavat päästä vielä vanhustenhuoltomarkkinoille tahkoamaan lisävoittoja piittaamatta eläkeläisten heikentyneestä maksukyvystä ja yksityispalvelujen aiheuttamasta palvelujen kallistumisesta..."
Tästä olen samaa mieltä ja nämä jättiyhtiöt ostavat varsin ahnaasti, jo perustettuja hoivapalveluyrityksiä. Nämä yritykset luovuttavat (myyvät)toimintansa ylikansallisille konserniyrityksille. Näin tämä entinen pääoman ja tekijän sidonnaisuus katkeaa suhteessa alueeseen tai paikkakuntaan.
Miten minulle tulee mieleeni muut kansainväliset pörssiyhtiöt ja osakkeenomistajien painostukset tuloksien saavuttamisesta esimerkiksi paperiteollisuudessa? Nyt tulevaisuuden kuva on, että ensin saadaan voimakas markkinaosuus vanhustenhuollossa. Mikä on tietenkin normaalia yritystoimintaa kasvavilla markkinoilla. Tässä jos missä on oltava tarkkana, ettemme päästä yhtä toimijaa monopoliasemaan. On oltava vahva oman kunnan palvelutuotanto, jonka lisäksi laadukkaasti hoidettuja yksityisen sektorin toimijoita, joilla on paikallinen sidonnaisuus, jotka täydentävät kunnan omaa tuotantoa. Myös työntekijöiden työehtojen polkemista ei tule sallia.
Ei myöskään saa unohtaa itse hoivan kohdetta. Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen lausuu Dialogissa 2/2008 (Dialogi on sosiaali- ja terveysalan aikakauslehti), että on huolissaan siitä, mitä ikääntyneelle
asukkaalle tapahtuu, kun palveluissa kilpailuttamisen myötä ryhdytään aiempaa
selvästi enemmän laskemaan euroja ja minuutteja.
" Kun vanha ihminen asettuu jonnekin asumaan, hän on valinnut sekä paikan että toiminnan, eikä voi olla oikein, jos hän joutuu siirtymään toiseen paikkaan kilpailuttamisen takia. Toisaalta kilpailuttamisen seurauksena tutut työntekijät voivat vaihtua, vaikka tilat pysyisivätkin entisinä. Palvelun sisältökin voi muuttua, kun palvelun tuottaja ryhtyy laskemaan sitä, mikä kannattaa ja mikä ei,
- Vanhuksen valinnanvapauden ja hänen kuulemisensa merkitys pitää nostaa esiin.
Asioita on tarkasteltu tähän asti tuottajien ja maksajien näkökulmasta, mutta
varsinainen subjekti eli ikäihminen on jäänyt vähän jalkoihin."
Lainaan artikkelista tähän liittyvän pätkän; "Lähikunnan ja yhteisvastuun ulkoistamisen myötä olemme siirtyneet konsernikuntamalliin, jossa ihmisten oikeudet ovat pelkkiä hyödykkeitä, huutokauppatavaraa kuntamarkkinoilla. Pörssikeinottelijoille ei riitä että ovat hävittäneet esimerkiksi Yhdysvalloissa monien vanhusten eläkevarat kuin tuhka tuuleen; nyt pörssiyritykset haluavat päästä vielä vanhustenhuoltomarkkinoille tahkoamaan lisävoittoja piittaamatta eläkeläisten heikentyneestä maksukyvystä ja yksityispalvelujen aiheuttamasta palvelujen kallistumisesta..."
Tästä olen samaa mieltä ja nämä jättiyhtiöt ostavat varsin ahnaasti, jo perustettuja hoivapalveluyrityksiä. Nämä yritykset luovuttavat (myyvät)toimintansa ylikansallisille konserniyrityksille. Näin tämä entinen pääoman ja tekijän sidonnaisuus katkeaa suhteessa alueeseen tai paikkakuntaan.
Miten minulle tulee mieleeni muut kansainväliset pörssiyhtiöt ja osakkeenomistajien painostukset tuloksien saavuttamisesta esimerkiksi paperiteollisuudessa? Nyt tulevaisuuden kuva on, että ensin saadaan voimakas markkinaosuus vanhustenhuollossa. Mikä on tietenkin normaalia yritystoimintaa kasvavilla markkinoilla. Tässä jos missä on oltava tarkkana, ettemme päästä yhtä toimijaa monopoliasemaan. On oltava vahva oman kunnan palvelutuotanto, jonka lisäksi laadukkaasti hoidettuja yksityisen sektorin toimijoita, joilla on paikallinen sidonnaisuus, jotka täydentävät kunnan omaa tuotantoa. Myös työntekijöiden työehtojen polkemista ei tule sallia.
Ei myöskään saa unohtaa itse hoivan kohdetta. Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen lausuu Dialogissa 2/2008 (Dialogi on sosiaali- ja terveysalan aikakauslehti), että on huolissaan siitä, mitä ikääntyneelle
asukkaalle tapahtuu, kun palveluissa kilpailuttamisen myötä ryhdytään aiempaa
selvästi enemmän laskemaan euroja ja minuutteja.
" Kun vanha ihminen asettuu jonnekin asumaan, hän on valinnut sekä paikan että toiminnan, eikä voi olla oikein, jos hän joutuu siirtymään toiseen paikkaan kilpailuttamisen takia. Toisaalta kilpailuttamisen seurauksena tutut työntekijät voivat vaihtua, vaikka tilat pysyisivätkin entisinä. Palvelun sisältökin voi muuttua, kun palvelun tuottaja ryhtyy laskemaan sitä, mikä kannattaa ja mikä ei,
- Vanhuksen valinnanvapauden ja hänen kuulemisensa merkitys pitää nostaa esiin.
Asioita on tarkasteltu tähän asti tuottajien ja maksajien näkökulmasta, mutta
varsinainen subjekti eli ikäihminen on jäänyt vähän jalkoihin."
maanantai 13. lokakuuta 2008
Kuntavaalien loppurutistus alkaa olla käsillä. Tutkailin hieman tarkemmin meidän Kiuruveden tilannetta. Jäsennän itselleni tilanteen kuvausta muutamiin perusasioihin ja se ei pyrikkään olemaan täydellinen:
- Maa- ja metsätalous: Totta on, että maaseutuvoittoisessa pitäjässä maatalous on yksi tärkeimmistä peruspilareista. Tilakoot ovat kasvaneet ja pientilan haltijat ovat joko joutuneet tai vapaaehtoisesti lopettaneet toimintansa. Toivoa vain sopii, että tukijärjestelmä ei muutu nopeasti ja radikaalisti. Nyt on paljon omaapääomaa ja velkapääomaa sidottu suurtilojen investointeihin. Tosin EU:n maataloustukipolitiikasta voisi olla montaa mieltä tai sen mielettömyydestä, josta voisi ottaa kantaa jossain vaiheessa. Maitotuotteiden jalostus on karannut aikoinaan meijerin lakkautumisen myötä. Pientä jalostusta tosin on juustolan, sekä pienten oman liha/makkara tuotannon muodossa. Metsästä saadaan lisävarantoa ja tähän liittyy myös VR-Gargon investoinnit rata-alueelle, joka on positiivinen asia. Metsäteollisuus ja globaalitalous kontra osakepelurit viittaa taas negatiivisuuteen. Oma jatkojalostus olisi hyvä asia, jos koko ketju tuotannosta markkinoihin toimisi.
-Metalliteollisuus: Wärtsilän ja nyttemmin Metson yhteisyritys toimii paikkakunnallamme. Tähän liittyy tehdashallin rakentaminen, jossa kuntamme on mukana Kehittämisosakeyhtiön ja kiinteistöyhtiömme kautta. Se lisää investointivelkaa ja toivoa sopii, että tämä on pidemmällä tähtäyksellä kannattava sijoitus.
-Palvelut: Muut kuin kuntapalvelut tulevat kaupanalasta, jossa tietenkin vähevillä asukasmäärillä on vaikutuksensa. Erikoisliikkeet ja valikoimat näyttäytyvä rajallisena, jollon rahavirtaa kulkee myös muihin paikkakuntiin. Tosin jonkun verran tulee asiakkaita Pyhäjärven suunnalta.
-Kuntapalvelut: Suuriin muutos koskettaa tietysti perusterveyden ja sosiaalihuollon rakenteita eli tämä palvelupaketti tullaan rakentamaan neljän kunnan kuntayhtymän kautta. Paljon on tekemistä, että tämä paketti toimisi eikä tulisi kalliimmaksi, kuin nykyinen järjestelmä. Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen kunnan omana työnä voidaan suorittaa laadukkaasti ja tuottavasti. Siinä tarvitaan hyvää henkilöstöjohtamista ja hallintaa. Lisäpalveluresurssit voidaan rakentaa yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa yhteistyössä. Peruskunnan ylläpidettäväksi jää yleispalveluista vastaava toiminta, tekniset alat, sekä koulutus ja sivistys.
Kuntataloutemme tila on suurinpiirtein keskiarvoa Suomen mittakaavassa, mutta on selvä, että suuret investoinnit rasittavat talouttamme. Kriittisemmin suhtauduin massiivisen kulttuuri- ja kirjastotalon investointiin. Kulttuuria ja varsinkin kirjastotoimintoja kannatan. Mittasuhteet ovat nyt kyllä suhteettomat paikkakunnan kokoon nähden. Nyt kun se meille kuitenkin tulee on myös käyttömenot suuret. Sivistystoimi ja uusi kulttuurisihteeri saa rakentaa mielenkiintoisia konsertteja, että edes murto-osa käyttömenoista katettaisiin. Kunnanjohtajamme on oikeassa siinä, että vuosittainen investointimääräraha on oltava lähemäpänä kolmea miljoonaa. Selvää on, että investointitarpeita tulee. Meidän on pidettävä yllä perusinfraa eli tiestöä, viemäröintiä, vesihuoltoa ja ennen kaikkea kiinteistöjä. Merkittävää rakennnusvarantoa ei saa jättää hoitamatta.
Mielestäni kuntatalouteen liittyy olennaisena osana valtionhallinon päätöksenteot, kuten valtionosuudet, verotusratkaisut yms. Myös valtion oma tuottavuusohjelma, jonka näen ennemmin saneerauksena, kuin järkiperäisenä toimintana. Ikäänkuin strategiana olisi pienten paikkakuntien alasajo. Viedään verottaja, poliisi, työvoimahallinto ja muut valtionpalvelut mahdollisimman kauas. Eiköhän ala muuttohalukkuutta löytyä isompiin kaupunkeihin?
On selvä, että tarvitsisimme uutta yritystoimintaa kuntaamme. Muutama Fiboxin tyyppinen terveellä pohjalla oleva yritys tekisi terää. Ikärakenteemme oikaisuun tarvittaisiin uutta sukupolvea. Onko tehtävämme "mission in bossible?".
- Maa- ja metsätalous: Totta on, että maaseutuvoittoisessa pitäjässä maatalous on yksi tärkeimmistä peruspilareista. Tilakoot ovat kasvaneet ja pientilan haltijat ovat joko joutuneet tai vapaaehtoisesti lopettaneet toimintansa. Toivoa vain sopii, että tukijärjestelmä ei muutu nopeasti ja radikaalisti. Nyt on paljon omaapääomaa ja velkapääomaa sidottu suurtilojen investointeihin. Tosin EU:n maataloustukipolitiikasta voisi olla montaa mieltä tai sen mielettömyydestä, josta voisi ottaa kantaa jossain vaiheessa. Maitotuotteiden jalostus on karannut aikoinaan meijerin lakkautumisen myötä. Pientä jalostusta tosin on juustolan, sekä pienten oman liha/makkara tuotannon muodossa. Metsästä saadaan lisävarantoa ja tähän liittyy myös VR-Gargon investoinnit rata-alueelle, joka on positiivinen asia. Metsäteollisuus ja globaalitalous kontra osakepelurit viittaa taas negatiivisuuteen. Oma jatkojalostus olisi hyvä asia, jos koko ketju tuotannosta markkinoihin toimisi.
-Metalliteollisuus: Wärtsilän ja nyttemmin Metson yhteisyritys toimii paikkakunnallamme. Tähän liittyy tehdashallin rakentaminen, jossa kuntamme on mukana Kehittämisosakeyhtiön ja kiinteistöyhtiömme kautta. Se lisää investointivelkaa ja toivoa sopii, että tämä on pidemmällä tähtäyksellä kannattava sijoitus.
-Palvelut: Muut kuin kuntapalvelut tulevat kaupanalasta, jossa tietenkin vähevillä asukasmäärillä on vaikutuksensa. Erikoisliikkeet ja valikoimat näyttäytyvä rajallisena, jollon rahavirtaa kulkee myös muihin paikkakuntiin. Tosin jonkun verran tulee asiakkaita Pyhäjärven suunnalta.
-Kuntapalvelut: Suuriin muutos koskettaa tietysti perusterveyden ja sosiaalihuollon rakenteita eli tämä palvelupaketti tullaan rakentamaan neljän kunnan kuntayhtymän kautta. Paljon on tekemistä, että tämä paketti toimisi eikä tulisi kalliimmaksi, kuin nykyinen järjestelmä. Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen kunnan omana työnä voidaan suorittaa laadukkaasti ja tuottavasti. Siinä tarvitaan hyvää henkilöstöjohtamista ja hallintaa. Lisäpalveluresurssit voidaan rakentaa yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa yhteistyössä. Peruskunnan ylläpidettäväksi jää yleispalveluista vastaava toiminta, tekniset alat, sekä koulutus ja sivistys.
Kuntataloutemme tila on suurinpiirtein keskiarvoa Suomen mittakaavassa, mutta on selvä, että suuret investoinnit rasittavat talouttamme. Kriittisemmin suhtauduin massiivisen kulttuuri- ja kirjastotalon investointiin. Kulttuuria ja varsinkin kirjastotoimintoja kannatan. Mittasuhteet ovat nyt kyllä suhteettomat paikkakunnan kokoon nähden. Nyt kun se meille kuitenkin tulee on myös käyttömenot suuret. Sivistystoimi ja uusi kulttuurisihteeri saa rakentaa mielenkiintoisia konsertteja, että edes murto-osa käyttömenoista katettaisiin. Kunnanjohtajamme on oikeassa siinä, että vuosittainen investointimääräraha on oltava lähemäpänä kolmea miljoonaa. Selvää on, että investointitarpeita tulee. Meidän on pidettävä yllä perusinfraa eli tiestöä, viemäröintiä, vesihuoltoa ja ennen kaikkea kiinteistöjä. Merkittävää rakennnusvarantoa ei saa jättää hoitamatta.
Mielestäni kuntatalouteen liittyy olennaisena osana valtionhallinon päätöksenteot, kuten valtionosuudet, verotusratkaisut yms. Myös valtion oma tuottavuusohjelma, jonka näen ennemmin saneerauksena, kuin järkiperäisenä toimintana. Ikäänkuin strategiana olisi pienten paikkakuntien alasajo. Viedään verottaja, poliisi, työvoimahallinto ja muut valtionpalvelut mahdollisimman kauas. Eiköhän ala muuttohalukkuutta löytyä isompiin kaupunkeihin?
On selvä, että tarvitsisimme uutta yritystoimintaa kuntaamme. Muutama Fiboxin tyyppinen terveellä pohjalla oleva yritys tekisi terää. Ikärakenteemme oikaisuun tarvittaisiin uutta sukupolvea. Onko tehtävämme "mission in bossible?".
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)