Talousarvio valtuusto 2014

Talousarvio valtuuston listalla oli paljon tärkeitä asioita, kuten arvata saattaa. Poimin niistä joitakin tähän blogitekstiini.

1. Toimitilamuutokset
Ensimmäisenä käytiin läpi varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilaratkaisut. Tässähän ajatuksena on, että tarpeettomista tiloista luovutaan ja toimijat järjestellään nykyisiin sekä säilytettäviin toimitiloihin. Tällä mallilla tehdään toki säästöjä ja olen puoltamassa ao toimitilamuutosta. Tässä tehtiin muutosta päätösehdotukseen eli annettiin enemmän joustonvaraa sivistysjohtajalle neuvotella miten Nivan koulussa tehdään siirtymää yläkoulun tiloihin. Tämä on järkevää, koska ei ole hyvä, että valtuusto linjaa liian tarkaksi mitkä luokka-asteet siirtyvät.

Mutta itse olen todella huolissani toimitilojen siirtovaiheessa siitä, että useiden vuosien korjausvelka saattaa aiheuttaa lisäkustannuksia investointien tasolla. Huomautin vakavasti, että näihin toimitilasiirroksiin on sälytettävä tarpeeksi laaja-alaiset rakennuksien terveys/kuntokartoitukset käyttämällä esim. rakennusterveysasiantuntijoita. Meillä on haastetta riittämiin saada rakennukset terveellisiksi ja turvallisiksi.

2. Vuoden 2015 talousarvio ja vuosien 2016 - 2017 taloussuunnitelman hyväksyminen

Talousarvion laadinta on tehty todella tiukassa taloustilanteessa, jossa epävarmuustekijöitä on mukana paljon. Tiedetään, ettei verotulokertymä ja valtionosuudet ole kasvussa sekä investointi tarpeita on olemassa. Kaupungin eri hallintokunnat ovat tikistäneet talousarvionsa tiukaksi, että on päästy siihen, ettei synnytetä enää alijäämää. Tämä on tietenkin lähtökohtaisesti hyvä asia, mutta se on tarkoittanut jo tiettyjen palveluiden jäädyttämistä ja jopa osin alasajamista (mm uimarantojen ja leikkikenttien vähentämistä yms). Myös useita tarpeellisiakin investointeja on jouduttu lykkäämään.

Keskustelua herätti henkilöstöresurssit ja niiden kohdentaminen. Ei ole oikein sekään, että tarpeellisia henkilöstölisäyksiä ei oteta eläköitymisen seurauksena esimerkiksi kiinteistötoimelle, jossa juuri on tarpeen tehdä jatkuvaa ylläpito ja korjaustoimia. Samaan aikaan täytyy sitten lisätä ostopalvelua, joka on kalliimpaa, koska tarve on jatkuvaa.

Ulkopaikkakuntalaisten matkakulukorvaukset saivat elämää suuremmat mittasuhteet. Tästä tehtiin vasemmistoryhmän puolesta ponsiesitys koskien vuoden 2016 talousarviota, jossa ajatus oli, että avataan tämä uudestaan keskustelun alle tuolloin. Ponsiesitys meni äänestykseen ja kaatui luvuin 27 - 9.


3. Omavelkaisen takauksen myöntäminen Ylä-Savon Jätehuolto Oy.n lainalle

Ylä-Savon Jätehuolto Oy lähtee tällä päätöksellä toteuttamaan osakkuuttaan Riikinneva Oy.stä Tämähän pohjautuu osin jätedirektiiviin, jossa ollaan ns viiden kohdan hierarkiassa:
 a) ehkäiseminen, b) valmistelu uudelleenkäyttöön, c) kierrätys, d) muu hyödyntäminen, esimerkiksi energiana ja e) loppukäsittely. Periaatteessa meidän jätteemme energiaksi käyttäminen "sotii" tätä hierarkiaa vastaan siinä mielessä, että vasta tuossa kohdassa d.) puhutaan jätteen energiaksi käyttämisestä ja ensisijaisesti pitäisi pyrkiä jätteiden ehkäisemiseen, uudelleen käyttöön ja kierrätykseen ja vasta sitten energiakäyttöön.
Mutta tähän liittyy myös se tosiseikka, että meidän Jätehuolto Oyn. ylläpitämä kaatopaikka ei saisi enää vastaanottaa yhdyskuntajätettä vuoden 2016 jälkeen Nyt tehty takauspäätös, siis pitäisi johtaa siihen, että yhdyskuntajätettä ei enää siirry kaatopaikan penkkaan vaan energiaksi.

4. Ylä-Savon Sote kuntayhtymän palvelusopimuksen hyväksyminen vuodelle 2015
Tämä palvelusopimus on taloudelliselta arvoltaan todella merkittävä32,8 miljoonan arvoinen eli "nielee" kaupungin budjetista miltei 60% . Perusterveydenhoitoon, sosiaalitoimeen sekä erikoissairaanhoitoon tarvitaan tietenkin toimintaedellytyksä ja määrärahoja. Kaupungin omat toiminnot ovat siten saaneet "tuta" sotepalveluiden rahoittajana. Tämän vuoksi oma toiminta supistuukin 1,6% jolla koetetaan kattaa mm sotepalveluiden 1,5% kasvu (mutta riittääkö soten kasvuprosentti sitten oikeastin reaalimaailmassa? Sen sitten aika näyttää)

No mistäs sitten saatiin äänestys aikaiseksi? Peruskysymyksenä oli Kiuruveden terveyskeskuksen päivystyksen aukioloajasta, joka päätettiin laskea klo 18.sta klo 16.sta. Tästä asiasta otin myös puheeksi Ylä-Savon Soten hallituksessa ollessani paikalla varasjäsenenä (9.12), jossa mainitsin päivystysvastaanoton ongelmista. Tiedetään pyrkimys yhden lisähoitajan laittamisesta vastaanottoon jonojen muodostamisen ehkäisemiseksi ja tällä perusteella myös kustannuksia voidaan säästää, kun päivystysaikaa vähennetään ko. kaksi tuntia. Tässä yhteydessä on myös annettu "pyhä lupaus" siitä, että asiakkaat, jotka tulevat esim. 15: 45 saavat palvelua eikä ohjata Iisalmeen. Mutta näinhän sitä luvattiin myös ennen ja siitä huolimatta potilaat ohjattiin jo klo 17 alkaen Iisalmen terveyskeskukseen.

Tästä siis äänestettiin vasemmistoryhmän aloitteesta ja se äänestys hävittiin 23 - 9 (3 valtuutettua poistui paikalta ennen äänestystä) Nyt on vain seurattava, että tämä uusi malli, jossa on 2 tuntia vähemmän päivystystä pelittää aina tuohon klo 16.sta asti ja siihen ei muodostuisi jonoja (myös arkipyhien päivystys lakkaa olemasta)


Näillä kuitenkin kokonaisuudessaan mennään ja talousarvio saatiin päätettyä loppujen lopuksi kohtuullisessa yhteisymmärryksessä.

Valtuuston pääpaino soten järjestämissuunnitelmissa

Tämän kertaisessa valtuustossa oli pääpaino Y-S Soten ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin järjestämissuunnitelmien hyväksynnässä.

Tosin alussa käytiin läpi pykälä, jossa päätettiin siitä, kuka on toimivaltainen päätöksentekijä haja-asutusalueiden jätevesien poikkeuksiin. Valtuusto päätti, että Ylä-Savon Soten ympäristölautakunta olisi se päättävä elin joka ottaa vastuulleen päättää näistä poikkeuksista sosiaalisten, taloudellisten tai teknisten asioiden perusteella. Tässä lienee tarkoituksenmukaista laatia ympäristökuntiin samansisältöinen ohjeistus, joka sitten toimii pohjana ympäristölautakunnan päätöksiin. Ympäristölautakunta voi kuitenkin ottaa alueiden kunnilta asiantuntija yms. lausuntoja päätöksenteon tueksi.

YLÄ-SAVON SOTE KUNTAYHTYMÄN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2014 - 2017

Tässä asiapykälässä oli sellainen epätodellinen tunnetila, johtuen maan hallituksen ja opposition vasta julki tulleesta yhteisestä sotelinjauksesta, jossa otetaan 5 sote-aluetta kehittelyn kohteeksi. Se että onko meillä jatkossa Y-S Sote tuottajana, joka tuntuu todennäköiseltä, vai ajetaanko toiminta suoraan nykyisen sairaanhoitopiirin syliin uudessa isossa sotessa? Ja monia muitakin käytännön kysymyksiä sinkoili oman pääni sisällä; kuten rahoituskuvio väestöpohjaan sidottuna sairastavuus/ikäkertoimella painotettuna, miten demokratia toteutuu isossa sotessa, yms. Periaatteessa hallituksen visio sotelinjauksesta on hyvä asia, jolloin hoitoketju toimii yhden järjestäjän siipien alla alusta loppuun. Mutta sen ajankohta tulee sitten myöhemmin ja  tässä valtuustossa käsiteltiin nykyistä järjestämissuunnitelman hyväksyntää. 

Keskustelussa tuli erilaisia näkökulmia ja viestiä terveydenhuollon tietojen käsittelystä ja yhteensopimattomista ohjelmista. Tämä on todentotta ongelma, johon olisi kyllä saatava ratkaisu. Erilaisten järjestelmien keskinäisen rajapinnan keskinäinen yhteensopivuus täytyy saada kuntoon. Mielenkiintoinen haaste on myös yksityisten palvelutuottajien omat järjestelmät ja kuinka ne jatkossa voisi ympätä yhteen. Ja kuka siinä sitten tulee maksajaksi, kun näitä sovitellaan yhteen?  Voiko yksityistä palveluntuottajaa velvoittaa hankintatilanteessa, että ohjelmien tulee soveltua käytettäväksi esim. pegasos ohjelman kanssa?

Järjestämissuunnitelmassahan otetaan kantaa koko sosiaali- ja terveydenhoidon alueelle ja siten myös taloudellisestikin noin 60 prosentin budjettiosuutta vastaavasta asiakirjasta on syytäkin pitää keskustelua yllä. 

Itse otin esille keskusteluun pitkäaikaistyöttömien ja nuorten yhteiskuntatakuun tärkeyden. On selvää, että meidän pitää saada eri toimijat saman katon alle keskustelemaan miten näihin haasteisiin voitaisiin vastata. Toin esille myös yksityisten yrityksien yhteiskunta- ja sosiaalivastuun pitkäaikaistyöttömien sekä kuntouttavan työtoiminnan järjestäjänä. Tämän pallon heitin myös heille, koska näyttää siltä, että halutaan ulkoistaa ja yksityistää kunnan toimintoja. Näissä yksityistämissopimuksissa täytyisi kirjata tietty määrä kuntouttavan tai pitkäaikaistyöttömien työpaikkoja, joka menetetään esim. teknisen toimen tuotannon ulkoistamisissa. 

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEEN KUNTIEN TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA

Tätä järjestämissuunnitelmaa lukiessa tuli dejavu hallituksen sotelinjauksesta. Nimittäin sieltä henki samanlainen näkemys terveydenhuollon suoraviivaisesta integraatiosta perusterveydenhoidosta - erityisairaanhoitoon. Mutta en sano, että se olisi negatiivinen asia, vaan aivan päinvastoin. Tämä järjestämissuunnitelma oli kirjoitettu huolella ja toi esille kaikki ne asiat, jotka meitä tavan kuntalaista koskettavatkin. Asiakirjaan kannattaa tutustua tästä linkistä: http://ktweb.kiuruvesi.fi ja sieltä edetä valtuuston esityslistaan 24.3.14.. pykälästä löytyy liitteenä ko. järjestämissuunnitelma.

Järjestämissuunnitelma hyväksyttiin ilman suurempia keskusteluita. Itselläni siinä oli useitakin kohtia, jotka olivat mielenkiintoisia ja joista olisi voinut pitää pitempiäkin keskustelutuokioita. Esimerkkinä vaikka se, ettei sairaanhoitopiirillä ja miksei Y-S sotellakaan, ole käytettävissä kunnollista tutkimustietoa, jonka perusteella voitaisiin tehdä päätöksiä hoitoketjun ja ennakoivan toiminnan suhteen. Tähän oli kuitenkin joitakin ratkaisuehdotuksia tilanteen parantamiseksi ko. suunnitelmassa. Onkin tärkeää saada tilastollisia ja miksei kenttätutkimuksissa laadullisiakin faktoja toiminnan tukemiseksi.

Yksi kohta valtuuston päätösasiassa kuitenkin särähti ja jotenkin siinä oli jotain paha enteistä:

" Kunnilta on pyydetty suunnitelmaan kannanottoja siten, että kannanotossa kunta voi joko hyväksyä tai hylätä suunnitelmaesityksen, mutta ei voi esittää siihen muutoksia. Kuntien hyväksymiskäsittelyn jälkeen suunnitelma vahvistetaan sairaanhoitopiirin hyväksymiskäsittelyssä. Suunnitelmaan ei ole mahdollista tehdä sisällöllisiä muutoksia sen jälkeen kun hyväksymiskäsittelyn prosessi on alkanut" No on tietysti aika, jolloin hyväksyntä on vietävä läpi päätöksenteon ja siihen ei sitten enää tehdä muutoksia. Mutta aika kovalta tekstimuodolta tuo tuntuu ja siinä on sellainen ehdottomuuden leima..

Tärkeitä asioita siis oli päätöksenteossa ja katsotaan miten näitä sote-kuvioita tulevaisuudessa ratkotaan, jos ja kun siirrytään näihin viiteen sote-alueeseen vuoden 2017 alussa..

vuoden ensimmäinen valtuusto 2014

Alussa suunnittelukokous valtionosuusuudistuksesta ja sote kysymyksestä

Periaatteessa virallisen valtuustokokouksen suurimpia kysymyksiä heräsi juuri suunnittelukokouksessa, jossa käsiteltiin evästyskeskusteluna kaupunginhallitukselle valtionosuusuudistuksesta ja sote kysymyksistä. Tässä yhteydessä toin esille asioiden laajuuden ja vaativuuden, varsinkin sote kysymyksessä ja tähän yhteyteen sopisi hyvin ns. pienryhmä työskentely. On havaittu, että isossa valtuustossa ei saada aikaiseksi sellaista vuorovaikuttavuutta ja asioiden aitoa esiin nostamista, kuten pienryhmissä. Mutta valmisteluaika huomattiin rajalliseksi, joten tällaista ryhmien välisiä pienryhmätyöskentelyä valtuuston suunnittelukokouksien yhteyksissä ei ehdittäisi enää tekemään.

Ehdotin sitten ryhmäytymistä siten, että kävisimme asioita läpi valtuustoryhmissä ja asia koottaisiin ryhmäpuheenjohtajien välisissä keskusteluissa. Tästä päätettiinkin, että hallituksen laatima lausuma annettaisiin valtuustoryhmien käsittelyyn, jonka jälkeen ryhmien puheenjohtajat käyvät asiasta koontikeskustelun. Tämän jälkeen lausuntoluonnos annettaisiin  hallitukselle evästyksen saattelemana, joka puolestaan tekee lopullisen päätöksen ministeriölle lähetettäväksi maaliskuun kuluesssa.

Tästä sitten täytyy kertoa syvällisemmin, kunhan virallisempi lausunto Kiuruvedellä alkaisi olemaan valmis. Mutta tämä toimintamalli on mielestäni hyväksi edustuksellisen demokratian paremmasta käyttämisestä ja tällöin kaikilla valtuutetuilla on mahdollisuus antaa omat kommentinsa ryhmissä, joka sitten välittyy puheenjohtajien kautta hallitukselle.

Varsinainen valtuustokokouksen asioina olivat mm Kuntarahoitys Oy.ltä omavelkaisen takauksen 100 000 euron lainalle Yrityskiinteistöt Oy:lle, jolla on tarkoitus muuttaa kirjapainorakennuksen käyttötarkoitusta ja uusitaan myös ilmanvaihtoa Teollisuustalo 5:ssä.

Seuraavassa pykälässä annettiin vastaavanlainen lainan takaus 40 000 euron lainalle P-Savon osuuspankilta  Rinnekotisäätiön korjauksiin keittiöön ja ilmastointiin. Järkevä rahoituskohde rakennukseen jossa alkaa jo ollakin remontin tarvetta.

Yleistä mielenkiintoa herätti  15 miljoonan euron lyhytaikaisen lainan maksuvalmiuden ylläpitämiseen pyydetystä lisälimiitistä Kuntarahoitus Oyj:ltä. Keskustelua syntyi nimenomaan siitä, että velkaannumme liian kovaa vauhtia. Yleinen taso velkaantumiselle pitäisi olla noin 3 - 4 miljoonaa euroa/vuosi. Nythän se on jo 5 - 6 miljoonaa. On totta, että investoinnit ovat olleet ja ovat yleensäkin hyvin tarpeellisia. Mutta voimmeko jaksottaa näitä tulevina vuosina paremmin?

Määräalan myyminen Ollinaho Oy.lle. Tässä pykälässä tuli yleiseen keskustelun piiriin se seikka, että myydäänkö näitä määräaloja eri hintaisena tapauskohtaisesti? On nimittäin niin, että valtuusto on antanut linjauksensa näistä maapohjien myynnistä ja niiden hintatasoista ja kysymys kuuluukin lipsutaanko tästä valtuuston linjauksissa myyntitilanteissa? No tämä tapaus oli siinä mielessä selvä, että määräala kannatti myydä ao toimijalle, joka voi sitten jatkaa investointiaan, joten keskustelun saattamana myynti hyväksyttiin.

Kiuruveden kaupungin osallistuminen Hingunniemessä sijaitsevaan eläinsairaalahankkeeseen noin 64 500 euron summalla. Periaatepäätös on ollut jo aikaisemmin siitä, että tähän hankkeeseen sitoudumme, mutta tämä summa ei oltu sidottu valtuuston talousarvioon, koska muita osakkailta ei oltu vielä saatu tietoa heidän sitoutumisestaan viime vuoden talousarviovaltuustoon mennessä. Niinpä tämä investointisumma piti päättää nyt erikseen. Hankkeeseen on uskoa eri toimijoilla ja Pohjois-Savon liiton rooli on hyvin vahva investoinnin eteenpäin viemiseksi. Myös Helsingin yliopiston mukana olo on tärkeää. Heitin kysymyksen ilmaan Ylä-Savon Soten roolista ja heidän sitoutumisestaan. Sain vastauksen, että asiaa käsitellään alustavassa suunnittelukokouksessa tällä viikolla.

Listalla oli vielä Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen vastaamaan nykyistä kuntarakennetta ja toimintaympäristöä meidän alueellamme. Sekä lopuksi hyväksyttiin tarkastuslautakunnan tarkastussäännön päivittäminen.

Ensimmäinen valtuustonkokous 2014 oli keskusteleva ja asiallinen. Haasteellisia aikoja riittää ja niihin pitää varautua syvällisellä asioihin tutustumisella sekä avoimella keskustelukulttuurilla valtuutettujen/valtuustoryhmien välillä.

vuoden 2013 viimeinen valtuuston kokous

Valtuuston listalla oli mm lisätalousarvio, vuoden 2014 talousarvio, Ylä-Savon Soten palvelusopimus, kaupunki strategian hyväksyminen ja  Ylä-Savon Kehitys Oy:n osakassopimuksen irtisanominen. Paljon siis asiaa (listalla oli myös teknisen palvelukeskuksen johtosääntö ja maapoliittinen ohjelma, joissa lähinnä teknisiä tarkenteita ja päivityksiä nykytilanteeseen), mutta kokous meni suhteellisen juohevasti, ilman isoja vääntöjä.

Koko listan käsittelyä en tähän lähde peräämään, vaikka asiat ovat tärkeitä ja kuntalaisiin vaikuttavia. Muutamia "tärppejä" voisi kuitenkin tähän ottaa käsiteltäväksi:

1. lisätalousarvio

Syyt ovat moninaiset esim. laajakaistahankkeen laajemmasta toteutuksesta tänä vuonna, terveyskeskuksen keittiön yhteydessä vaaditut sammutusjärjestelmät ja terveyskeskuksen varavoimajärjestelmä. Sekä tulevan Satumetsän päiväkodin muutostyössä havaitut lisäkorjaustarpeet, jotka ovat äärimmäisen tärkeitä tehdä tässä vaiheessa. Tämän asian yhteydessä nousi esille, että jo valtion omistaessa kiinteistön on ollut arveluttavia korjaus/käyttöpuolen hoidossa esiintyviä puutteita.

Valtionvarainministeriön lisätalousmääräraha (15 miljoonaa) antaa mahdollisuuden edelleen saada tähän kiinteistön korjaukseen avustusta. Siinä on tosin tiukat kriteeristöt, mutta on mahdollista niitä kuitenkin saada ja ehdottomasti sitä pitää hakea (Valtiovarainministeriön lisämäärärahaan liittyen annettiin Pohjois-Savon vasemmiston toimesta lausunto, joka eteni ministeriöön asti, jossa yhtenä osana oli juuri Metsäkoulunkin rahoitustarve--> nyt on tullut asiaan liittyvää infoa, jota voi lukea tästä)

Nämä käyttötalouden muutokset lisäävät nettomenoja noin 1,3 milj. euroa, joista noin 0,4 milj. euroa voidaan kattaa arvioitua suuremmilla rahoitustuotoilla. Investointiosan muutokset lisäävät nettomenoja noin 1,5 milj. euroa, jotka tulevat katettavaksi kokonaan lainalla. Joten tämäkin tulee vaikuttamaan vuoden 2013 tulokseen, joka tulee olla alijäämäinen.

2. Vuoden 2014 talousarvio ja kaupunkistrategia

Tätä talousarviota on väännetty koko syksyn, niin hallituksen, kuin myös hallintokuntien toimesta. Asiaan liittyy myös kaupungin strategian hyväksyntä, jossa linjattiin ettei alijäämää saa enää syntyä ja lainakantakin pitäisi pysyä maan keskiarvon tasolla. Viime valtuustossa päätettiin myös tuloveroprosentin muodostuksesta, joka antaa jonkin verran tulopuolelle euroja. Mutta on huomioitava, että Kiuruveden efektiivinen eli todellinen tuloveroprosentti, joka tuottaa talouteen euroja on 13 % pinnassa (johtuen yleisen tulotason mataluudesta ja verovähennysoikeuksista)

On selvää, että 350 000 euron kiristys hallintokunnilta vaikuttaa toimintaa ja myös avustuksia rokotettiin jonkin verran. Tämä miten asiat näkyvät käytännössä on sitten tulossa hallintokuntien käyttösuunnitelmiin ensi vuonna. Yhtäkaikki tällä talousarviolla päästään tai ainakin yritetään päästä nollatulokseen. Myös investointeja tulee ja tarvitaan, mutta osa investoinneista on jouduttu siirtämään (Käsittelin asiaa edellisessä bloggauksessani)

Käytin tässä yhteydessä puheenvuoron talousarviokirjasta pariin yksityiskohtaan. Tietohallintoon pitäisi rekrytoida työntekijä, koska kaupungilla ei ole riittävää asiantuntijaa tälle sektorille. Pidin sitä käsittämättönä, että olemme osakkaan kuntien täysin omistamassa ICT-Oy:ssä, jonne siirtyi meiltäkin työntekijöitä. Miten on mahdollista, että emme voi saada riittävää palvelua suoraan yhtiöltä, kuten aiemminkin? Onhan meillä palvelusopimukset yms. ja palvelua saa atk-ongelmiin tilattua helpdeskin kautta, mutta siltikin on muodostunut yhteisöjen välille rajapinta, jota ei voi juohevasti ylittää, jos halutaan kehittää sähköistä toimintaa ja/tai hankkia ohjelmistoja. Nyt on pelko, että yhtiö tekee omiaan ilman, että omistajakunnat saavat sellaista tasa-puolista palvelua johon tämä yhtiö on perustettu. Tätä asiaa on seurattava ja koetettava saada siihen järkevä toimintamalli. Asia ei tosin ole yksinkertainen, koska siihen liittyy sosiaali-ja terveyspuolen toimintoja sekä myös sairaanhoitopiirikin osittain.

Työllisyystoimintaan otin myös kantaa. On nimittäin niin, että joudumme maksamaan Kelan työttömyysmaksua takaisin ns. "sakkorahana", puolet mikäli kunta ei työllistä pitkäaikaistyöttömiä (yli 500 päivää jatkossa vuoden 2015 alusta 300 päivää työtömänä olleille) Kiuruvedellä on tähän paljon toimijoita kuten; Etappi hanke, Ylä-Savon Toimi-valmennusäätiö, Kiuruveden Urheilijat ry:n RastiReitti-hanke, Kiuruveden Työttömät ry ja Päiväkeskus Pysäkki sekä kaupungin omat toiminnot esim. nuorisontyöpaja ja muut hallintokunnat. Näille hankkeille eli kolmannen sektorin toimijoille on yhteensä avustusmääräraha 93 000 euroa.

Työllisyysmäärärahoja on myös aivan oikein nostettu 11,2% edellisvuodesta, jotta pureudutaan tähän työttömyyden torjuntaan. Itse vaadin, että TE-toimisto, sosiaalitoimi, kaupunki ja ao toimijat pitäisi saada saman pöydän ääreen, jotta ns. "kitkatekijät" saataisiin minimoitua. Monien eri toimijoiden omat resurssit ja viranomaisten määräykset/linjaukset on sovitettava yhteen. Mielestäni tähän mennessä ei olla asialle tehty tarpeeksi.

Tähän yhteyteen voisi mainita kaupungin oma linjanveto hallituksessa, jossa ei annettu eläköityvien kirvesmiehen ja laitoshuoltajan toimiin täyttölupaa. Tekninen lautakunta ymmärsi tämän tarpeen ja jatkuvuuden kiinteistöjen korjauksissa ja siivouksissa. Mutta hallitus käveli lautakunnan yli. Nyt näyttää siltä, että hallitus on lähdössä linjaamaan, että nämä toiminnot pitää ulkoistaa ja ostaa yrityksiltä. Tarve on jatkuvaa ja kaupungille jää vain yksi kirvesmies. Ostopalvelun hinta on jo nyt tiedossa, että se tulee kalliimmaksi kuin oma toiminta. Tällöin ns. säästöön vetoaminen on älytöntä. Tähän otti kantaa ansiokkaasti Pesosen Tuomo omassa puheenvuorossaan

3. Ylä-Savon sosiaali- ja terveyshuollon palvelusopimus

Sopimus kattaa laaja-alaisesti yllämainitut sos- ja terveyden lisäksi ympäristöterveydenhuollon. Tästä sopimuksesta voisi avata sisällöllisesti enemmänkin myöhemmin. Mutta otan yhden tärkeän uudistuksen eli päivystyksen lakkaantuminen vuoden 2015 vuoden alusta lakiin ja asetuksiin vedoten. Tähän muutokseen vastataan akuuttivastaanoton rakentamisella. Tällä vastaanotolla tehdään perustarkastukset ja arvioidaan mahdollinen jatkohoidon tarve pääosin sairaanhoitajien voimin. Sairaanhoitajat hoitavat itsenäisesti tai lääkäreiden avustamina näitä potilaita. Iisalmessa on havaittu, että jonot ovat lyhentyneet ja päivystarve samalla vähenee. Kiuruvedellä voisi odottaa myös säästöjä, kun ei tarvitsisi ostaa kalliita vuokralääkäri palveluita.

Jos tämä muutos onnistuu, niin hyvä. Mutta tähän tarvitaan sairaanhoitajien aktiivista kouluttautumista. Kokemuksen kasvaessa rutiinit paranevat ja hoidon diagnosoinnin onnistuminen tulee tehokkaammaksi. On selvää, että alkuvaiheen panostukseen on kiinnitettävä huomiota ja tämä on aloitettava mahdollisimman nopeasti, jotta siirtymävaihe onnistuu parhaalla mahdollisemmalla tavalla.

Muutoin SoTen palvelusopimus on sellainen, jossa nämä ao palvelut jälleen kerran turvataan. Ja on tietenkin perusteltua, että tähän palvelutarpeeseen on riittävät määrärahat ja sehän tarkoittaa 4% kasvua (peruskunta säästää siis -1,5% )

4. Lopuksi totean tähän loppuun yhteenvetona muista pykälistä, että esim. Ylä-Savon kehitys Oyn osakassopimus on järkevää uusia tähän päivän ympäristöön. Yhtiö on mielestäni ehdottoman tärkeällä paikalla seutukunnan kehittämisen suhteen. Esimerkiksi uudella EU-rahoituskaudella on tämä yhtiö seuturahan kautta välittämässä hankkeita koko Ylä-Savon hyväksi. Tästä paremmin ja syvällisemmin myöhemmin.

Rautatieaseman myynti oli myös hyvä asia ja kaikki kunnia sekä kumarrus ostajalle, joka lähtee tällaista vanhaa rakennuskulttuurihistoriaa säilyttämään.  Kiuruveden kaupungilla on useita kiinteistöjä, joista on syytä päästä eroon, mikäli niitä ei omassa (lakisääteisissä) toiminnoissa ei tarvita. Tässä yhteydessä olen kritisoinut
valtion omaa osuutta kiinteistöjensä heikkoon kuntoon ja vieläpä museoviraston suojeluksessa nämä kiinteistöt on päästetty luvattoman heikkoon kuntoon. Käsittämätöntä omaisuuden ylläpitoa?

AIVAN LOPUN LOPUKSI TOIVOTAN KAIKILLE OIKEIN RAUHAISAA JOULUN ODOTUSTA! PIDETÄÄN ITSESTÄMME JA LÄHIMMÄISISTÄMME HUOLTA...

Kiuruveden valtuuston verovääntö 11.11.2013

Voisi tietysti kysyä mitä yhteistä on Yhdysvaltain kiinteistökuplalla, Lehman Brothersin kaatumisella ja Kiuruveden veroprosenteilla? No vastauksen varmaan jokainen vähääkään taloutta seurannut ymmärtää, että näillä on se kohtalon yhteys tulee maailmantalouden keskinäisistä vaikutussuhteista. Näitten heijastukset tulevat vaan viiveellä tänne pohjolan perukoille. Tällainen höttötalous, jossa on osin laillisesti ja laittomasti toimittu erilaisin velka vivutuksin sekä ohjattu voitot verovapaisiin maihin on yksi perussyy nykyiseen taloustilanteeseen.

Talouden ryykkäys on raju ja vuoden 2008 finanssikriisisistä nousu on ollut todella hidasta. Usa:n bruttokansantuote alkaa vasta nyt lähestyä vuoden 2007 tasoa ja Suomessa on laskettu (kuntaliiton lähde), että saavutamme saman tason vasta vuonna 2017. Globaalin maailmantalouden rakenteisiin olisi syytä tehdä muutoksia ja saattaa se paremmin säädeltyyn malliin, josta voidaan harimoida myöhemmin tälläkin palstalla. Täysin liberalisoidun eli vapaan kaupan maailmassa syntyy erilaisia väärinkäytöksiä "talouskuplia"  jotka tulevat puhkeamaan ennemmin tai myöhemmin aiheuttaen jälleen kerran talouskriisejä.

Valtuustossa keskusteltiin veroista (tulo-, ja yleinen kiinteistövero) eri pykälissä, vaikka ryhmämme näkemys oli, että ne olisivat voineet ihan hyvin olla samassakin päätösasiakohdassa. Tämä siksi, että kysymys on kuitenkin kummassakin veromuodoissa verokertymistä,joista palveluita tuotetaan/järjestetään. Yksi perustavalaatuisista kysymyksistä oli myös se, että kuinka aidosti ollaan kantamassa taakkaa kuntalaisten palveluiden pysymisestä.

TULOVEROPROSENTIN MÄÄRITTÄMINEN

Aivan aluksi on hyvä kerrata kuinka paljon oikeasti Kiuruvesi saa tuloveronkannolla. Nimittäin erilaisten vähennysten johdosta veroaste ei vastaa todellista veroprosenteilla saatua tuloa. Tällöin puhutaan efektiivisestä veroasteesta,joka on maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin. Meidän alhainen todellinen veroaste johtuu vähennyksien osalta myös siitä, että tulotasomme on alhaisempi maan keskiarvoon nähden.

Lähtökohtaisesti ollaan sitä mieltä, että palveluiden taso on pidettävä, mutta toisaalta alijäämäisiä talousarvioita ei enää voitaisi tehdä. (ylijäämää taseessamme olisi vielä olemassa, joten viimeinen taistohan tämä ei olisi vielä ollut vaikka alijäämää olisi synnytettykin) Tämä on kuitenkin jo tarkoittanut sitä, että hallintokunnat ovat joutuneet leikkaamaan talousarviosta jo yli 350 0000 euroa vuodelle 2014. Palvelut on käyty läpi tilikohtaisesti ja sieltä höylätty mitä höylättävää on ilman, että peruspalvelutaso merkittävästi laskisi. On myös otettava huomioon, että hallintokuntakohtainen säästäminen ei koske Y-S Sotea, joka tekee oman budjetin annetun raamin mukaan. Se, että kuinka syvältä tuo jo olemassa oleva leikkaus tulee käytännössä koskettamaan palveluita ja henkilöstöä jää nähtäväksi ensi vuoden puolelle. On myös selviö, että investointiohjelma on liian raskas ensi vuoden osalta ja osaa investointeja jouduttaneen siirtämään.

Itse valtuuston päätös asiasta oli (äänin 32 - 2) että nostamme veroprosenttiamme 19,75% - 20,75% josta siis ei tule koko prosenttiosuus tulona vaan se mikä jää eri vähennysten jälkeen efektiivisesti jäljelle. Tämä päätös on kuitenkin sellainen jolla voimme turvata toiminnan jatkumisen ilman mahdollisia isompia henkilöstösäästöjä. Tuloveron tuottoarvio 1 % korotuksella on jonkin verran yli miljoona euroa.


YLEISEN KIINTEISTÖVEROPROSENTIN MÄÄRÄÄMINEN

Tähän kohtaan on yleisellä tasolla sanottava, että mikäli hallitus ei olisi poistanut kiinteistöveron tasausjärjestelmää, niin Kiuruvedelläkin tuloveroprosentin kasvutarve olisi ollut 0,25%. Menetys oli siis hieman yli 700 000 euroa. No se siitä ja sen kestävyydestä eli tätä ei ole enää käytettävissä, joten on pärjättävä niillä eväillä kuin annetaan.

Kiinteisveron määritelmä: Kiinteistön omistaja maksaa vuosittain kunnalle kiinteistöveroa kiinteistön arvon perusteella. Kiinteistön verotusarvo määrätään erikseen rakennuksen ja maapohjan osalta. Tonttia, eli maapohjaa, verotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan, ja vakituisia asuinrakennuksia oman veroprosentin mukaan. Kiinteistöveroa ei makseta metsästä eikä maatalousmaista. Verottomia ovat myös eräät yleiset alueet, kuten kadut ja torit.

Kiuruveden keskimääräinen veroprosentti on ollut 0,80 ja koko maassa 0,92. Pohjois-Savossa 1,14. Tätäkin taustaa vasten olisi ollut mahdollisuus korottaa hieman eli esim. 0,90 korotuksella olisi verotulokertymä ollut vajaa 60 000 euroa. Esityksessä lähdettiin pienemmästä korotuksesta eli tulovirta olisi ollut noin 30 000 euroa. Huomioitava on, että kunnan ei ole suoritettava veroa omalla alueellaan omistamastaan kiinteistöstä. Lähde: Kiinteistöverolaki

Summamääränä ei ole iso, mutta kysymys on periaatteesta. Mikäli näihin palveluiden puolustamisen talkoisiin lähdetään on siihen lähdettävä kaikki. Mutta keskusta ja kokoomus eivät olleet näihin talkoisiin valmiita lähtemään, joten äänestys hävittiin 24 - 10 (mukaan talkoisiin olisivat lähteneet kristilliset, perussuomalaiset yhtä vaille ja vas-ryhmä).  Perusajatus kuitenkin on, että  tälläkin verolla on tarkoitus toimia peruspalveluidemme yhtenä rahoituslähteenä.

KUNTAPALVELUISTA

Valtuuston keskusteluissa nousi parissa puheenvuorossa esille kunnan tarkoituksesta ja peruspalveluistamme. Tässä hallituksemmekin pohjustamassa kuntien velvoitteiden/menojen karsinnassa olemme todella perustavalaatuisten kysymysten äärellä. Mitä velvoitteita on kunnille sälytetty ja mitä sieltä voitaisiin karsia?

Ajatelkaamme mistä olemme tulleet tähän päivään ja miten kuntien tehtäväkenttä on muuttunut? Kahdenkymmenen vuoden aikana kuntien tehtävät ovat lisääntyneet kaksinkertaisiksi ja niitä on nykyään yli 500.
Kuntien pakollisia palveluja ovat esimerkiksi päivähoito, perusopetus, terveydenhuolto, sosiaalihuolto ja vanhustenhuolto. Lisäksi muun muassa kirjasto- ja tietopalvelut, lastensuojelu, vammaisten- ja päihdehuolto sekä toimeentulotuki kuuluvat kuntien tehtäviin. Teknisellä puolella kunnan tulee huolehtia paloturvallisuudesta, teiden ja katujen ylläpidosta, väestönsuojelusta ja kaavoituksesta. Vesi-, jäte- ja energiahuolto ovat myös kunnan toimialoja. Näitten lisäksi tulee myös lukuisa joukko ajanmyötä syntyneitä vapaaehtoisuuteen perustuvia toimintoja.

Kunnat voivat toimia itse palveluntuottajana tai ostaa niitä ostopalveluina sekä toimia yhteistyössä esim. toisten kuntien kanssa (kuntayhtymät). Yhtäkaikki rahoitustarve ei poistu, vaikka kuntien palveluiden tuottaja olisi muukin kuin kunta itse. Usein on käynytkin niin, että ulkoistettu palvelu on pitänyt ottaa pois yksityisiltä laatu ja hintaseikkojen vuoksi takaisin omaksi tuotannoksi.

Tästä kuntapalveluista voisi blogata oman tarinansa ja saatan sen tehdä jahka päästään myös valtioneuvoston linjauksissa eteenpäin. Tässä linkki: kuntien tehtävien kartoitus, josta voi itse päästä syvemmälle asiasta.

28.10.Valtuustossa lainaa ja takausta

Ensimmäisen asialistan kohdassa annettiin kamreerille10 miljoonan euron lyhytaikaisen luoton otto-oikeus maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Nykyinen velanottoon liittyvä korko on lyhytaikaiselle lainalle 0,18 ja vastaava pitkäaikaiselle luotolle yli 2%. Keväällä annettiin 7 miljoonan lainanotto-oikeus, mutta lopppuvuoden investoinnit ja talousarviolainojen lyhennykset vaativat lisälainanottoa. Rahoitusmarkkinatilanne on otollisempi nyt tällaiselle lyhytaikaiselle lainanotolle, mutta kuinka kauan?

Toinen asiakohta onkin jo vähän kimurantimpi. Nimittäin Yrityskiinteistön Oy:lle annettava takaus 120 000 euroa, jotta voitaisiin ostaa Pajarinki Oy:ltä raepuhallushalli. Yritys on taloudellisessa vaikeuksissa ja tarvitsee kipeästi käyttöpääomaa. Ymmärtääkseni kaupunki on rakennettanut kokoonpanohallin ja tämä yrityksen rakentama halli sijaitsee tilan välittömässä yhteydessä. Kysyin valtuustossa onko ao yhtiöllä kuinka hyvä tulevaisuus ja minkälainen lienee tilauskanta? Kun tällä järjestelyllä kuitenkin on tarkoitus puhaltaa sammuvaan hiillokseen uutta tulta? En saanut vastausta vaan tunnustusta, että näinhän tällä oikeasti tuetaan yritystä pahan kauden yli.

No periaatteessahan tällä tuetaan myös työtä ja työpaikkoja jos yritys saadaan jaloilleen, mutta haasteena on kyllä tämän taloudellisen ajan vaikeus. Saadaanko tällä tekohengityksellä pelastettua yritystä vain hetken ajan ja sitten se menee nurin ennenkuin tilauskanta elpyy?  No takaus yrityskiinteistölle annettiin, jotta he saavat toimia asiassa. Nyt sitten toivotaan parempia aikoja metallialalle, vaikka uhkakuvat ovat kyllä vakavia.

syyskauden ensimmäinen valtuusto

Hieman alkoi sekavantuntuisesti tämän syyskauden ensimmäinen valtuustonkokous. Periaatteessa lista-asioissa ei ollut alunperin mitään eriskummallista, mutta niin vain sitä päästiin äänestämäänkin.

Aivan aluksi valtuutetuille esiteltiin Savon Yrittäjien toimesta elinkeinopoliittisia näkemyksiä. Periaatteessa tiettyjä linjauksia pitääkin kuntien hankinnoissa linjata omassa elinkeinostrategiossaan. On vain muistettava, että kuntien tai kuntayhtymien palveluiden tuottamisen ulkoistaminen ei saa olla ideologinen itseisarvo tai ainut tavoite, joka nähtäisiin pelastavana toimena kuntatalouden parantamisessa. Tämähän ei pidä aina paikkaansa, kun näitä ulkoistamisia on sitten tutkittu, niin laadullisesti kuin myös taloudellisesti, on toimintoja pitänyt palauttaa kuntien omiksi toimiksi. Ja erityisesti näissä tilanteissa on annettava aito mahdollisuus kuntien oman palvelutuotannon toimintojen ja kustannuksien laskentaan, jotta vertailtuvuus tulisi näkyviin (viimeisin tällainen tilanne, jossa kunnan oma tuotanto oli  edullisempi tulee Porista).  


Valtuustossa käsiteltiin kaksi kaavamuutosasiaa. Ensimmäinen kosketti vanhan myymälän ns. V-Kämäräisen liikkeen kohtaa, johon on rakenteilla uusi vuokrakerrostalo 12 asunnolle. Tontti on aika tiukan oloinen ja autojen sekä muun toimintojen sijoittaminen on haastavaa. Mutta suunnitelman mukaan kaikki toiminnot pitäisi sopia alueelle, joten tämän pykälän osalta ei ongelmia.Toinen kaavapäätös, jossa keskusteltiin koulukeskusalueen muutoksesta ja jotenkin jäi siitä sekavainen kuva, kun päätösesitykseen lisättiin tarkenteita pihan liikennöintiin. Periaatteessa lisätyt tarkenteet pihasuunnitelmasta ja liikennöinnin kaksipuoleisuudesta ei olisi ehkä tarvinnut olla mukana, mutta toisaalta ne eivät rajoita suunnitelijaa antamasta näkemystää, niin tämän kanssa voidaan mennä eteenpäin.

Edesmenneen valtuutetun Usko Ahosen luottamustehtävien muutoksen pykälässä jouduttiinkin sitten jo äänestämään häneltä jääneistä luottamushenkilöpaikoista. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa esitettiin tarkastuslautakunnan jäseneksi omaa ehdokastaan, kun taasen keskusta ehdotti vaalien jälkeisen neuvottelutuloksen mukaisesti omaansa. Tottakai demokratiaan kuuluu tällainenkin mahdollisuus, mutta valtuusto kunnioitti vaalien jälkeistä neuvottelutulosta ja äänin 33 - 2 keskustan ehdokas tuli valituksi.

IS-hankintapykälässä jossa otettiin kantaa osakkuudesta IS-hankintaan käytiin pieni muotoinen sananvaihto ns. Kiuruveden hankintalinjauksista ja siitä, että voiko Kiuruveden yrittäjät tarjota omia tuotteita ja palveluita tämän hankintarenkaan kautta. Tämä on mielestäni tärkeä asia joka tulisi varmaan linjata elinkeinostrategiassa ja hankintojen ohjeistukssa. IS- hankintaan päätettiin kuitenkin lähteä valtuustolle esitellyn sopimuksen mukaisesti.

Illan päätti suunnittelukokous Sote ja kuntarakenneasiasta, joka oli asiasisällöltään hyvinkin tärkeä. Palaan tähän aihioon myöhemmin syvällisimmin käsitteitä "suomentaen". On nimittäin sen verran sekalainen juttu kaikenpuolin ja vaikka asiaan kuinka perehtyy on paljon vielä kysymyksiä ilmassa...

Kuntarakennetta ja turvallisuutta valtuuston kokouksessa

Maaliskuun alun Kiuruveden valtuustossa käsiteltiin useampikin asia. Tietenkin tärkeimpänä nousi kuntarakennelakiin annettava kuntakohtainen lausunto. Toisena pykälänä käsiteltiin Ylä-Savon yhteistä turvallisuussuunnitelmaa, josta poimin myös muutaman tarkennuksen bloggaustekstiini.

Kuntarakennelakiluonnokseen annettu Kiuruveden lausunto

Valtioneuvoston Kunta- ja aluehallinto-osasto on siis pyytänyt kunnilta lausuntoa kuntarakennelakiehdotuksesta (Valtiovarainministeriön linjauksiin voi perehtyä täältä: kuntarakennelakiluonnoksen lausunto pyyntö) Samainen ministeriö on laittanut myös asian kansalaisten keskusteluun Otakantaa.fi sivustolle, johon kannattaa myös käydä tutustumassa. Kiuruveden valtuuston hyväksymän lausunnon voi lukea Kiuruveden päätöksenteon nettisivustolta. Laitan tähän alle lainauksena muutaman kohdan lausunnon yleisestä osasta ja joihinkin kohtaan omat kommenttini asioista:

Kiuruveden kaupunki toteaa yleisesti lakiehdotuksesta seuraavaa:


• Nykyinen kuntajakolaki antaa riittävät mahdollisuudet muuttaa kuntajakoa vapaa-ehtoisesti. Sen vuoksi kuntarakennelaki on tarpeeton.

• Kunnat antoivat lausuntonsa kuntarakenteesta viime vuoden keväällä. Lausunto- menettely on sinänsä myönteinen asia.  Kiuruveden kaupunki edellyttää, että valtiovarainministeriö ottaa vakavasti kuntien antamat lausunnot lain mahdollisessa jatkokäsittelyssä.-->Tähän yhteyteen liittyi Kiuruveden keskustan ponsi, jossa pyydettiin, että valtuuston puheenjohtaja toimittaa pääministerille Kiuruveden lausunnon asiasta. Tähän ponteen yhtyi koko valtuusto tai oikeammin kokoomusryhmästä ei tullut esille vahvaa kannanottoa puolesta tai vastaan, joten hiljaisella hyväksynnällä hekin kait olivat ponnen takana?  Keskusteluun heitettiin  ajatus vahvemmasta "karvalakkilähetystöstä" Helsingin suuntaan. Tämän ponnen pohjanahan oli huoli, että kuullaanko meitä aidosti tässä asiassa vai heiteteenkö vastaus mappi ööhön?

• Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus liittyy erittäin kiinteästi kuntarakenne-uudistukseen. Tästä syystä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen linjaukset 
tulisi olla selvät ennen kuntarakennelain laatimista.--> Hankalaa on käydä eri tasolla kuntarakennelain keskustelua, jos sosiaali - terveydenhuollon uudistus on näin levällään? Joten tämänkin voi hyvin allekirjoittaa.

• Mahdollisesti tulevassa uudessa lainsäädännössä tulee määritellä lähipalvelu – käsite (etäisyydet ym.)--> tämä on yksi perustavalaatuisesta kysymyksistä. Tähän keskusteluun on myös liitettävä lähidemokratia ja kuntalaisen eli meidän ihmisten aito vaikuttamismahdollisuus meitä koskettavissa päätöksissä. Meidän pitäisi ensin saada hyvä käytännön läheinen ja toimiva malli, jota voitaisiin työstää kuntalaisen kokoiseksi ja näköiseksi.

Pohjois-Savon vasemmiston kannanotossa "Lähipalvelut turvattava ja kuntalaisille lisää päätösvaltaa" on hyvä ajatus lähteä viemään lähi- ja käyttäjädemokratia mallia, jossa nämä mallit tulisi jättää kuntien omaan harkintaan. Mutta nämä mallit eivät saisi lähteä rakentumaan uusiksi poliittisiksi päätöksentekoportaiksi, vaan niiden tulisi ensisijassa olla käyttäjä- ja asiakasperusteisia. Ja näissä osallistumismahdollisuudet tulisi taata kaikille huomioiden ikä-, liikunta ym. mahdolliset esteet. 

Tässä nyt lyhyesti yleisen osan kommentit. Itse tarkennuksena tulevissa kysymyksissähän on tilanne Kiuruveden osalta se, että ainoastaan 20 000 asukkaan kriteeristö ei täyty, mutta muut täyttyvät, joten vastauksetkin ovat sen mukaiset.

Ylä-Savon turvallisuussuunnitelma

Turvallisuussunnitelman taustana on Pohjois-Savon liiton maakunnallisessa turvallisuussuunnitelmassa valitut viisi painopistealuetta, joista on koottu myös toimintaryhmät Ylä-Savon turvallisuussuunnitelmaan:

- Arjen turvallisuus; tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy

-Arjen turvallisuus; palveluiden toimivuus

-Syrjäytymisen ehkäisy; erityisesti nuorten syrjäytymisen ehkäisy

-Väkivallan hallinta ja ehkäisy

-Päihteiden käyttöön vaikuttaminen ja omavalvonnan edistäminen

Itse suunnitelma on täytetty ensin oheisiin ryhmiin liittyvillä tilastoilla ja kuntalaisilta tehdyllä turvallisuuskyselyllä. Lopuksi on tehty näistä analyysi ja rakennettu taulukointi mittareineen kehittämistarpeista. Ryhmissä on ollut mukana kolmannen sektorin, yrittäjien ja kuntien sekä kuntayhtymän viranhaltijoita. Kritiikkiä tämä suunnitelma on saanut konkretian puutteesta ja liiallisesta tilastollisen aineiston käytöstä itse raportissa.

Allekirjoitan tietyt kriittiset kannanotot suunitelmaan. On kuitenkin muistettava, että tämä on vasta ensi askel ja eräänlainen pohjapaperi Ylä-Savon yhteisestä turvallisuusasiakirjasta. Tästä on jalostettava sellainen malli, jota voidaan sitten käyttää jonkinlaisena "kenttätyökaluna" kuntalaistemme arjen turvallisuuden tunteen ja käytännön parantamiseksi. Aikaisemmat turvallisuussuunnitelmat olivat kuntakohtaisia ja siten ne ovatkin mittakaavassaan pienempiä, mutta toisaalta konkreettisten käytänteiden saattaminen on niissä ollut helpompaa. Itse suunnitelman taulukoissa on myös selkeitä tehtävänantoja, joita pitää viedä eteenpäin eri vapaaehtoisryhmissä, yrityksissa, kuntien hallintokunnissa, niin Y-S soten, kuin peruskuntien osalta sekä tietenkin palo- pelastus ja poliisitoimessakin. Valtuustossa tuli myös esille perheiden, vanhemmuuden ja jokaisen meidän omasta vastuusta itsestä ja lähimmäisestä. Tämä onkin varmaan yksi peruskivistä mihin sitten koetetaan muurata tarvittava  tukiverkosto saattamaan meidät turvallisempaan arkeen, jos itse emme kaikista tilanteista selviä.

Valtuusto siis  hyväksyi keskustelujen jälkeen turvallisuussuunnitelman. Sonkajärven valtuusto on myös asian hyväksynyt, mutta Iisalmen valtuusto antoi asian uudelleen hallituksen käsiteltäväksi. Koska kysymyksessä on Ylä-Savon yhteisestä turvallisuussuunnitelmasta, niin saattapi olla, että asiaa vielä käsitellään uudestaan? Toisaalta asiaa ei haittaa vaikka sitä käsiteltäisiin vielä, jotta suunnitelmaan voitaisiin saada vielä käytännön läheinen lisäosa esim. mihin otat yhteyttä jos....

Mielestäni tärkeitä havaintoja joihin käytännön arjessa on jo törmätty löytyy tästä suunnitelmasta:

-tapaturmista valtaosa sattuu vapaa-ajalla tai kodin välittömässä lä-

heisyydessä. Yhteistoiminta-alueella koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot yli 65-vuotiailla ovat huomattavasti koko maan tai Pohjois-Savon keskiarvoa korkeampia

-turvallisuuskyselyn mukaan suurin puute erityisesti haja- asutusalueella koettiin ensiavun, poliisin sekä palo- ja pelastustoimen palveluiden saatavuudessa

-syrjäytymisen riski koskee kaikkia ikäryhmiä, lapsia, nuoria, työttömiä, vanhuksia ja mielenterveyskuntoutujia. Syrjäytymisen ehkäisyssä havainnoinnin ja puuttumisen tilanteita ovat esim. neuvolakäynnit ja muut terveystarkastukset sekä vastaanottokäynnit ja kontaktit viranomaisiin

-lähisuhdeväkivalta on yleistä kaikissa ikäryhmissä. Lähisuhdeväki- valtaa ehkäistään paikallisesti perustettavan lähisuhdeväkivalta työ-

ryhmän kautta

-päihteiden/alkoholin käyttö on erittäin yleistä erityisesti Iisalmessa. 

Päihteiden saantia ehkäistään kaupan ja ravintoloiden omavalvonnan lisäämisellä sekä puuttumalla alkoholin välittämiseen alaikäisille

Palaan tähän aihioon mahdollisesti myöhemmissä bloggauksissa. Asia on tärkeä ja tärkeää olisi saada omat suunnitelmat riittävän käytännön läheisiksi, jotta yhteistyö eri tahojen kanssa sujuisi saumattomasti. 

uuden valtuuston ensimmäinen kokous

Jahas uusi valtuusto pääsi vauhtiin hyväksymällä puolueiden välisten neuvotteluiden tuloksena olevat luottamuspaikat. Periaatteessa homma eteni esityslistan mukaisesti, pieniä nimen vaihdoksia lukuunottamatta. Tosin eräästä varapaikasta perussuomalaiset tekivät linjaus vääntöä, mutta loppujen lopuksi asia sovittiin ilman äänestyksiä.

Valtuuston asialistalla oli luottamuspaikkojen lisäksi kesäteatterin rahoituskuvio. Siinähän tilanne on sellainen, että hankkeen rakentamistyöt ovat vielä edelleen kesken ja rahoituksesta puuttuu teatteriyhdistyksen omasta panoksesta vajaa 25 000 euroa.  Myös loppurahoitukseen tarvittaisiin vielä 15 000 euroa. Rahoituspohja tälle hankkeelle oli sellainen, että sitä rahoittaa EU, valtio ELY:n kautta, Ylä-Savon Veturi, Kiuruveden kaupunki ja Maalaiskaupungin teatterin vastikkeeton työpanos eli talkoot. Nyt näyttää siis siltä, ettei tuota omaa työpanosta tulla saamaan kokoon ja muukin rahoitus on puutteellinen. Siten kaupunginhallitus esitti valtuustolle hyväksyttäväksi 40 000 euron lainan yhden prosentin korolla ja laina pitää maksaa 31.12.2014 mennessä takaisin. Tässä on se mielenkiintoinen pointti, että mikäli teatteriyhdistys ei kykene lainan takaisin maksuun, niin kaupunki saa kesäteatterirakennelman itselleen. Valtuusto siis  hyväksyi annetun esityksen, vaikka muutama puheenvuoro kriittinen olikin.

Periaatteessa tällainen hanke on, omasta mielestäni, kulttuurimyönteinen ja antaa positiivista signaalia Kiuruveden kaupungin toiminnasta elävän kesäteatterikulttuurin puolesta. Vaikkakin tällaiset hankkeet ovat aina haasteellisia toteuttaa ja taloudelliset riskit voivat realisoitua. Myös kriittisiä äänenpainoja saattaa tulla , kun muitakin rahanreikiä  olisi ja ollaanko tässä kuinka tasa-arvoisia esim. muita vapaaehtoisyhdistyksiä kohtaan? Toivotaan vaan, että homma saataisiin kuntoon ja että talkooteatterilaiset jaksaisivat painaa esityksiä kesäkausilla vuosia eteenpäin.

Virallisen kokouksen päätteeksi kokoomusryhmän valtuustoaloite ulkopaikkakunnalla työskentelevien työmatkatuen selvittämisestä oli sinänsä oikea ja kannatettava aloite. Tässä on vain se mielenkiintoinen juttu, että kokoomus oli äänestänyt edellisen valtuustokauden lopun talousarviokokouksessa  määrärahan summan yli 13 500 euron lakkauttamisen puolesta, kun taasen siinä kokouksessa vasemmistoryhmämme puolusti määrärahan jättämistä talousarvioon äänestyttämällä asia valtuustossa.  No mielet kääntyvät ja uudet valtuutetut ovat remmissä, joten ei ihmetellä sitä sen enempää.

valtuuston 13.11 kokouksesta

Valtuuston kokous oli poikkeuksellisesti tiistai-iltana ja kokoukseen oli kutsuttu myös tulevia uusia valtuutettuja. Tämä oli ihan hyvä ajatus valtuuston puheenjohtajalta, jotta uudet valtuutetut pääsivät vähän "maistelemaan" valtuuston kokouksen kulkua.

Asialistalla oli tärkeimpänä tulevaisuutta ajatellen veroprosenttimme, niin tulovero, kuin myös kiinteistöveron osalta. Keskustelua tulevaisuudesta käytiinkin mukavasti, koska on selviö että aikaisemmat ylijäämäiset vuodet kulutetaan kyllä vääjäämättömästi jos mitään ei tehdä. Meille merkittävä kuluerä on tietenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaja eli Ylä-Savon Sote, joka vie noin 60 prosenttia budjetista ns. ostopalveluiden puolelta. Tästäkin keskusteltiin ja tuotiin esille hurjat korotuspaineet esim. päivystyksemme pysymisen osalta (jopa 650 000 euron verran?)  Tiedetään myös, että Kiuruveden investointitahti on kova eli ensi vuonna yli 5 miljoonaa ja periaatteessa kaupungin "terve" investointimäärä olisi 2,5 miljoonaa euroa. Mutta investoinneissa painaa esimerkiksi kiinteistöjemme uudistustarve, joten tiettyjä pakkopisteitä on olemassa.

Ryhmäpuheenvuorossa Perussuomalaisten valtuutettu teki ehdotuksen tuloveroprosentin nostamiseksi 20,50% mutta tämä ei saanut kannatusta. Tällä nostolla oltaisiin mahdollisesti saatu parannusta tilanteeseen, mutta toisaalta tilanne ei välittömästi ole niin vakava, että korotusta tarvittaisiin jo ensi vuonna. On myös huomioitava, että ns efektiivinen veroaste  tällä hetkellä ei ole kuin 12,64 % Kiuruvedellä (linkki: efektiivinen veroaste). Mutta tulevaisuudessa- ehkä jo vuoden päästä - tähänkin veron kantoon on varmaan palattava.

Kiinteistöveroprosentit pidettiin myös entisellään, joka nyt tässä tilanteessa vaikuttaa järkevältä ratkaisulta. Tosin tässäkin on mietittävä jatkossa esim. vakituisen asuinrakennusten veroastetta suhteessa yleiseen kiinteistöveroon. Myös keskusteluun heitettiin suurien navettojen investointien suhdetta esim. vesilaskutukseen, jossa rakennuksen pinta-ala on suurin vaikuttava tekijä eikä niinkään veden kulutuksen määrä. Ehkäpä tämäkin asia tullee vielä tulevaisuudessa käsittelyyn?

On tietenkin selvä, että meidän on jatkuvasti oltava "kartalla" siinä missä ympäristökuntien, kuin myös valtion päätöksenteot vaikuttavat Kiuruvedenkin tilanteeseen. Meidän on kuitenkin muistettava nekin lakisääteiset peruspalvelut, joiden järjestäminen on kunnan tehtäväkentässä tärkeimmässä päässä ja nyt on kysymys siitä miten ja millä resursseilla niitä tullaan hoitamaan.

Näillä eväillä ja ennustetuilla tulorahoituksella Kiuruvedelle tultaneen esittelemään noin 850 000 euron alijäämäinen budjetti ensi vuodelle.

Valtuuston kokouksessa myytiin myös pari entistä koulua Tihilän ja Honkarannan koulut. Tihilän osalta mentiin arpajaisiin jossa toinen vain voi voittaa. Kiuruveden kaupunki saa kaupasta 11 000 euroa. Honkarannan osalta kokoomusryhmä teki esityksen, että kauppa laitettaisiin tässä vaiheessa uudelleen käsittelyyn, jotta siitä tehtäisiin avoin kilpa. Perusteluina mahdollisesti parempi hinta ja tasapuolisuus muita ehdokkaita kohtaan. No ajatukset olivat idealistisia, mutta käytännössä on parempi tehdä tässä vaiheessa kauppa paikalla jo olevan yrittäjän kanssa eikä vaikeuttaa sen toimintaa. Honkarannan koulun osalta oli vielä rasitteena pitkä 50 vuoden vuokra-aika, joka on tehty kyläyhdistyksen kanssa. Yhdistys ei enää jaksanut pitää rakennusta yllä, joten se jälleenvuokrasi koulun nykyiselle yrittäjälle. Tästä kaupasta kaupunki olisi saamassa 12 500 euroa.

Päätösehdotus meni äänestykseen 23 jaa ja 9 ei ääntä, joten hallituksen esitys meni läpi. Tässä mielenkiintoinen ns. poliittinen keskustelu käytiin myös siitä, että hallituksessa oleva puolue on ollut siellä myynnin takana, mutta valtuustossa taasen ei. No valtuustossahan lopullinen päätös tehdään, joten sellainen linjan muutos sallittakoon. Tosin tällaisen poliittisen tilan vallitessa ei voida valtuustossa olla oikein mistään sitten varmoja, että onko hallitus aidosti sitä mieltä, joita esityslistalla  esitellään valtuustolle päätösesityksenä?

Mutta tulevaisuus on uudistetun valtuuston ja "vanhoilla" on jäljellä joulukuussa viimeinen ns. talousarvion päätösvaltuusto. Odotan mielenkiinnolla tulevia vuosia, joista haasteet eivät tule kyllä puuttumaan.

Vaalien jälkilöylyjä

No nyt ne ovat taasen pidetty yhdet kuntavaalit. Periaatteessa homma eteni pääosin käsikirjoituksen mukaisesti, jos ajatellaan oman ehdokasryhmämme vaalityön hedelmiä täällä Kiuruvedellä. On selvä, että isolla vaalityöllä ja ihmisten parissa toimiminen tuo hyvää tulosta, kun vielä muistetaan jatkaa samalla linjalla myös vaalien jälkeen. Äänestysprosentin putoaminen on jatkuva huoli, vaikka Kiuruvedellä päästiinkin hieman yli 60%:iin. On tärkeää alkaa ajatella uudella tavalla, jolla ihmisten luottamus edustuksellisen demokratiaan saataisiin paranemaan. Mutta sekään ei yksin riitä, vaan on lähdettävä etsimään käytäntöjä, jossa saamme kuntalaiset keskustelemaan ja osallistumaan eri päätöksenteon vaiheisiin. Tässä voidaan käyttää keskustelevan (deliberatiivisen)demokratian keinoja tai vaikka osallistuvaa budjetointia. Mutta myös lehti- ja sosiaalisen median kautta tapahtuva analyyttinen kirjoittelu auttaa hahmottamaan kuntalaisille päätöksenteon taustoja ja perusteluita.

Vaalipäällikkönä oli kova haaste saada kaikki palikat kohdalleen ja jälkeenpäin analysoitaessa huomaa mitä olisi pitänyt tehdä toisin tai mihin olisi pitänyt panostaa. Mutta loppujen lopuksi valtuutettujen määrän samana pysyminen oli voitto, vaikka ennakkovaalituloksien perusteella tuntui yksi lisäpaikkakin olevan ulottuvillamme.     Kiuruveden vasemmistolle syntyi hieno porukan yhteishenki, jolla teimme hienon vaalituloksen. Tästä suuri kiitos kaikille ehdokkaille ja tukijoukoilla ja ennenkaikkea äänestäjille, jotka ovat luottamuksen osoituksena meitä äänestäneet. On tärkeää, että yhteydenpito jatkuu niin kuntalaistemme, kuin myös niitten ehdokkaiden kanssa, jotka eivät tällä kertaa päässeet valtuustoon. Työtämme tarvitaan Kiuruveden lähipalveluiden turvaamiseksi ja tulevissa haasteissa yhteistyönkättä on pystyttävä ojentamaan yli puoluerajojen.  (Linkki: uudet valtuutetut)

Valtuutetun toimintaympäristöstä työhyvinvointi on lapsipuolen asemassa

Toimiessani ensimmäistä valtuutetun toimintakautta tiesin jo heti alussa, että kunnan luottamushenkilön on laajennettava ymmärrystään asoita päätettäessä. Tässä tekemässäni käsitekartassa hahmotin muutamia perustoimintoja, joiden kanssa valtuutettu painii. Laitoin myös mukaan huutomerkillä varustettuna työhyvinvointikäsitteen, joka tietenkin kuntasektorilla kuuluu tuohon viranhaltija ja lautakunta lokeroon.  Mutta halusin sen nostaa tuohon muiden toimintojen rinnalle.(huomioitavaa on, että tässä ei ole tietenkään kaikki valtuutetun toimintaympäristössä olevat asiat ja jokaiseen laatikkoon voidaan lisätä alatoimintoja)

pieni otos valtuutetun toimintaympäristöstä

Miksi valtuutetut ovat suhtautuneet hieman varauksellisesti työhyvinvointiin?

Perinteellisesti muut asiat vievät huomion päätöksenteossa, jotka ovat tietenkin myös tärkeitä. Usein on myös niin, ettei nähdä, että työhyvinvointi on yläkäsite, jonka alle sijoittuu sitten perinteellinen työsuojelu ja työturvallisuus (työsuojelun ja turvallisuuden saralle on noussut sisäilmaongelmat, jotka ovat ehdottaman tärkeitä myös henkilöstön ja muitten kiinteistössä asioivien turvallisuudelle.Sitä ei saa vähätällä, mutta ei saa myöskään vähätellä muita työhyvinvointiin liittyviä seikkoja!)  Kevalla (Kuntien eläkevakuutus) on asiaa hieman valottanut tutkimus- ja kehitysjohtaja Pauli Forma: 

Muut asiat vievät huomion päätöksenteossa

• Asiaa ei ehkä tunneta, merkitystä ei ymmärretä

• Käsitykset toiminnasta ehkä vanhanaikaisia

• Työkyky- ja työhyvinvointiasioita koskeva informaatiovirta ei 

ehkä tavoita päättäjiä

• Johtamisjärjestelmä ei sisällä työhyvinvointi- ja 

työkykynäkökulmia

– tavoitteet, mittarit, arviointi

Miksi valtuutetun tulisi kiinnostua kuntatyöntekijän työhyvinvoinnista?

• Työhyvinvointi vaikuttaa kuntapalvelujen tuloksellisuuteen.

• Työhyvinvoinnin ongelmat aiheuttavat merkittäviä 

kustannuksia työnantajille. 

• Työhyvinvointi rakentaa kunnan rekrytointikykyä, joka vain 

korostuu tulevaisuudessa.

• Kiinnostukseen vaikuttaa valtuutetun tausta, 

perehtyneisyys, kiinnostuksen suuntautuminen.

Suoria vaikutuksia kunta ja kuntayhtymien työelämän kentällä ovat mm:

Työpaikalla työkyvyttömyyskustannuksien suora vaikutus, kuten sairausajan palkat, työkyvyttömyyseläkemaksut, työtapaturmamaksut ja työterveyshuolto. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeet maksavat kunnallisessa eläkejärjestelmässä kokonaisuudessa noin 440 miljoonaa 

euroa (v. 2010). Tämän lisäksi tulevat Sairauspoissaolojen kustannukset, varhaiseläkemenoperusteiset ja työtapaturmamaksut sekä työterveyshuollon kustannukset (Työterveyshuollon menot ovat usein ns. sairauteen liittyvien jo tapahtuneiden asioiden menoja, kun suhteen pitäisi olla ns. ennakoivissa toimissa)

Asiakkaiden valossa tämä liittyy tyytyväisyyteen tuotettuun palveluun. Esimerkiksi henkilöresurssien vajavaisuuden takia ei kunta tai kuntayhtymä enää voi täyttää antamaansa palvelulupausta. 

Työkyvyttömyys, osittainenkin ,vaikuttaa heti työn sujumiseen ja prosessien toimivuuteen. Tällainen voi lisätä välillisesti työn tuottamisen kustannuksia. 

Henkilöstölle toisten työkyvyn aleneminen ja jopa henkilöstömäärän väheneminen aiheuttaa tietenkin työtyytyväisyyden menettämistä ja kuormittumisen lisääntymistä. Työntekijät voivat lähteä hakeutumaan parempiin työpaikkoihin ja siten vaihtuvuus lisääntyy, joten työntantajasta tuleva mielikuva on myös merkityksellinen työntekijöiden pysyvyyden sekä rekrytoinnin osalta.

Työhyvinvointi vaikuttaa siis monesta suunnasta organisaation toimintaan ja tuloksellisuuteen. Toivonkin, että kaikki valtuutetut perehtyisivät myös työhyvinvointikäsitteeseen ja sen merkitykseen kuntasektorin toiminnoissa!

Keskittämisen vimmassa ei saa unohtaa ihmistä

Olemme jatkuvan muutosmyrskyn kourissa. Historian kirjoihin tulevaisuudessa varmaan kirjoitetaan tästä aikakaudesta, että se oli keskittämisen ja suurien yksiköiden valtakausi. Tarinaan voi tulla myös lisäys suuresta talouskriisistä ja euron kamppailusta.  Voitaneen kuitenkin jo todeta, että meillä on käynnissä valtaisa keskittäminen ja isojen yksikkökokojen aika. Näitä muutoksia perustellaan taloudellisuus ja tehokkuusajattelulla. Tämähän koskee niin kaupan, maatalouden, terveyden ja sosiaalihuollon kuin myös valtion sekä nyt myös kunnallishallinnon rakenteita.

Matti ja Maija Meikäläinen tarvitsee nykyaikana erilaisia palveluita elonkiertonsa aikana. Näitä palveluitahan on lukuisa joukko; sosiaali- ja terveys, kunnan/valtion lupa ja infrapalvelut, apteekki, pankki, Kela, päivähoito, peruskoulu jne. Elämänkierron aikana meillä on erilaisia palveluiden tarpeita joihin pitää vastata. Ja jos tätä heijastaa nykypäivään, niin kysymys kuuluu miten, mistä ja millä tavoin sekä millä hinnalla näitä palveluita kansalainen sitten saa? Osaa näistä palveluista on rakennettu nettiverkostojen varaan, joissa jo saadaan paljon sähköisiä palveluita. Osa ihmisistä osaakin jo käyttää hyvin luovasti näitä sähköisiä palveluita ja lapsillemme nämä alkavat olla jo normaalia toimintaa. Myös haja-alueen saaminen laajakaistan piiriin parantaa mahdollisuuksia käyttää virtuaalipalveluita. Mutta meidän on muistettava huolehtia, niistäkin jotka eivät pääse näihin virtuaaliverkkoihin, joko taloudellisen tai jonkun muu syyn takia. On myös muistettava, että nykyaikainen sähköinen maailma on hyvin haavoittuvainen ja voi saattaa koko yhteiskunnan halvauksen tilaan.

Voidaanko siis saada aitoa lähidemokratiaa ja vaikuttavuutta suurissa toimintayksiköissä? Miten turvataan ihmisten ja perheiden näkemykset niille päätöksen tekijöille, jotka vaikuttavat meidän lähipalveluihin?

Tätä huolta palveluiden laadusta ja saatavuudesta kuuluu huoltoaseman kahvipöytä keskusteluissa kuin myös terveyskeskuksen labran odotustilassa. Meillä on vielä kohtuullinen hyvinvointiyhteiskunta (vai onko?) johon liittyy yhteiskunnan järjestämiä palveluita vauvasta – vaariin ja meillä pitää olla oikeus saada sanottavamme näiden palveluiden saatavuuteen ja laatuun. Tähän ihmisten kuulemisen parantamiseen luen myös palveluiden tuottajien henkilöstön kuulemisen. Meidän on pidettävä huoli, että lasten ja vanhusten parissa työskentelevät jaksavat tehdä työtänsä, jotta meillä olisi vielä jatkossakin työntekijöitä.

Valtiovallan ei siis tule sanella kuntaliitoksia. Liitokset on tultava vapaaehtoisesti ja on pidettävä huoli, että suuremmat keskuskunnat eivät sanele lähipalveluiden ja elinkeinoelämän kehittämisen suuntia yksipuolisesti. Palveluita tulee kehittää kuntalaisten omasta näkökulmasta käsin ja näissä palvelurakenteissa on pyrittävä varmistamaan tasa-arvoinen palvelutarjonta sekä kuntalaisten yhtäläiset vaikutusmahdollisuudet oman alueensa palveluihin.  Tasa-arvoisen palvelutarjonnan perusta on julkiset palvelut, joita ei saa ideologisista syistä yksityistää kansainvälisille firmoille, joiden voitot menevät ulkomaille kasvottomille pääomasijoittajille. 

valtuuston kokous 10.4.2012

Kiuruveden valtuusto antoi kuntarakennetyöryhmän selvitykseen odotetun kielteisen kannan. Analyysia asiasta kävin edellisessä bloggauksessani kuntalaisen ja valtuutetun mietteitä. Tärkeää asiaa oli myös Ylä-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa, joka hyväksyttiin valtuustostamme vuosille 2012 - 2015.

Hyvinvointisuunnitelmassa on hyvin kattavasti ajateltu moniammatillisia näkökulmia Ylä-Savon alueelta. Kiteytettynä Ylä-Savossa ollaan pienien ja mittakaavaltaan inhimillisiä asuinympäristöjen kanssa tekemisissä, jotka ovat puhtaita, turvallisia ja rauhallisia kasvuympäristöjä lapsille ja nuorille. Täällä on meillä paljon harrastusmahdollisuuskia, puistoja, virkistys ja ulkoilualueita. Alueella on laaja kuntien, niiden hallintokuntien ja sidosryhmien välinen yhteistyö, jotka antavat hyvän perustan ylläpitää ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointia alueella.

Näistä hyvistä  pohjista huolimatta meillä on lasten ja nuorten hyvinvoinnissa ongelmia:
Väestön polarisoituminen: hyvinvoivat perheet ja perheet, joilla ongelmat kasaantuvat. Mukaan on tullut uusavuttomuutta  ja toisen polven työttömyyttä. Nuorten terveydentila on heikentynyt (masennusta, päihteiden käyttöä, tupakka, lihavuus, syömishäiriöt, liikunnan vähäisyys). Nuorilla havaitaan syrjäytymistä, yksinäisyyttä, nettiriippuvaisuutta, rikollisuutta, koulupudokkaita ja työttömyyttä. Vanhemmuuden puute ja sitä kautta lastensuojelutarpeiden lisääntymistä. Nuorten osallisuuden ja kuulemiseen vähäisyyttä.

Näihin ongelmiin pyritään tällä hyvinvointisuunnitelmalla pureutumaan ja se sisältääkin palveluittain laaditut kehittämistavoitteet, toimenpiteet, vastuutahot ja aikataulut. Näihin toimenpiteisiin pitääkin tarttua, mutta ne vaativat oikeaa resussien kohdentamista ja tarvittaessa lisätä niitä. Seurantaa pitää tehdä, että kyseinen suunnitelma ei jää paperiksi hyllyyn. Tarkoituksena onkin, että hyvinvointisuunnitelman työryhmät kokoontusivat vähintään kerran vuodessa arvioimaan tavoitteiden toteutumisen astetta.

Tärkeänä tavoitteena näen ennaltaehkäisevän työnmerkityksen korostamisen kyseisessä hyvinvointisuunnitelmassa ja se että tavoitteet viedään myös kenttätyöhön asti sekä toimintaan ohjataan riittävästi resursseja!

Kuntalaisen ja valtuutetun mietteitä

Kiuruveden valtuusto on linjannut strategiassaan 2012 vuoteen asti, että olemme itsenäinen yhteistyötä tekevä yläsavolainen kaupunki. Samanalainen viesti on nyt myös mennyt valtionvarainministeri kuntakuulemisen yhteydessä Pohjois-Savon maakuntakierroksella valtuuston puheenjohtajan toimesta.

Mutta hallitusohjelman linjaukset, valtionosuuden muutokset ja uusi kuntarakennelaki (VVM:n työryhmä) voi muuttaa taloudellisia ja laillisia toimintaedellytyksiämme palvelujemme ylläpitämisen ja tuottamisen suhteen. Pohjana VVM:n laskelmissa on huoltosuhteet, asiointi- ja työssäkäyntialueet jne. Tarkennetut laskelmat Kiuruveden osalta viittaavat kuitenkin vielä siihen, että meillä olisi toimintaedellytyksiä hoitaa palveluitamme edelleenkin itsenäisenä. On kuitenkin totta, että tulevina vuosina pitää tehdä riittäviä uudistuksia, jotta voimme ylläpitää sosiaali- ja terveyden, opetuksen, infran yms. palvelurakennetta. Väestö ikääntyy ja työssäkäyvä porukka vähenee. Tähän liittyy jo lähivuosina veroprosentin korottamisen tarve.

 Olen ollut valtuustossa sitä mieltä, ettemme saa painaa päätä pensaaseen ja odottaa mitä tuleman pitää, vaikka peruslinjauksena olisikin itsenäisyys. Meillä pitää olla valmiussuunnitelma, kuinka puolustamme meidän tärkeäksi näkemiämme lähipalveluitamme ja kuinka kansalaisemme ääni tulee aidosti kuuluville asioistamme päätettäessä. Meidän on pidettävä huoli siitä, että lähidemokratia aidosti toteutuu  olkoonpa kuntarakenne mikä tahansa. Kuntalaisten kuuleminen on ehdottoman tärkeää, koska meitä vartenhan kunnat ja sen rakenteet ovat olemassa! Voidaanko saada aitoa lähidemokratiaa ja vaikuttavuutta suurissa toimintayksiköissä? Miten turvataan, jotta ihmisten omat näkemykset aidosti kuullaan pienen kylän raitilta päättäjille saakka? Mutta samanlaiset kysymykset voidaan esittää myös kuntayhtymä rakenteissa, joissa päätöksenteko voi siirtyä yhä suppeammalle ryhmälle ja virkamiestasolle.

Olen mukana Pohjois-Savon vasemmiston toiminnassa ja siellä on tullut esille huoli lähipalveluiden ja lähidemokratian häviämisestä. Tätä huolta palveluiden laadusta ja saatavuudesta kuuluu myös jokaisessa huoltoaseman kahvipöytä keskusteluissa. Meidän on siis syytä pohtia tätäkin kuntauudistusta ihmisen ja perheiden mittakaavasta käsin. Meillä on vielä kohtuullinen hyvinvointiyhteiskunta, johon liittyy yhteiskunnan järjestämiä palveluita vauvasta - vaariin ja meillä on oikeus saada sanottavamme näiden palveluiden saatavuuteen ja laatuun.
Valtiovallan ei tule sanella kuntaliitoksia. Liitokset on tultava vapaaehtoisesti ja on pidettävä huoli, että suurempien keskuspaikkakunnat eivät sanele lähipalveluiden ja elinkeinoelämän kehittämisen suuntia yksipuolisesti. Palveluita tulee kehittää kuntalaisten omasta näkökulmasta ja rakenteissa on pyrittävä varmistamaan aito palvelutarjonta sekä kuntalaisten yhtäläiset vaikutusmahdollisuudet oman alueensa palveluihin. Nyt on aika myös VVM:n ja muiden kuntarakenneuudistusta ajavien tehdä riittävän konkreettisella tasolla, kuinka voidaan kehittää käyttäjädemokratiaa ja miten päätösvalta voidaan palauttaa niin lähelle palveluiden käyttäjiä etteivät kansalaiset tunne päätöksenteon karkaavan heidän ulottuviltaan.

Voidaanko tehdä aluelautakuntia, palauttaa esim. koulujen johtokunnat? Miten heille turvataan todellinen päätösvalta ja myös siihen liittyvät resurssoinnit? Pitääkö kuntarakenne ja hallintolaissa tehdä esimerkiksi vaalipiiriuudistuksia, jossa huomioidaan ns kehyskuntien mahdollisuus saada riittävä määrä edustajia valtuustoon? On pidettävä huoli ettei päätöksenteko ja palvelut keskity vain kuntakeskuksiin, vaan ihmisillä on mahdollisuus saada hoidettua asiansa lähellä.

Meille on luotava mahdollisuus lisätä aktiivista kansalaistoimintaa ja osallisuuden väyliä, joilla olisi aitoa vaikuttavuutta. On syytä kehittää kuntalaisäänestyksiä ja neuvoa-antavia kansalaiskyselyjä.  Kaikkien kuntalaisten on syytä itse myös pitää "ääntä" silloin kun vaikuttamisen aika on! Päättäjien on pidettävä huoli avoimesta päätöksenteonkulttuurista. Nykypäivänä ei saa syntyä pienten piirien hyvä veli järjestelmiä ja jos sellaista havaitaan on siihen syytä heti puuttua. Olemme siis isojen haasteiden edessä tulevina vuosina ja siihen haasteeseen meidän olisi kyettävä vastaamaan.

valtuuston kokous 14.12.2011

Valtuustomme vuoden viimeinen kokous, jossa käsiteltiin aluksi maataloustoimiston virkanimikkeiden muutokset. Nimikkeiden muutokset johtuivat Pielaveden, Keiteleen ja Kiuruveden maataloushallinnon yhteistoimintasopimuksesta, jossa virkanimikkeet muutettiin uusien tehtävien vastaaviksi. Toisena asiana nuijittiin ilman kommentteja oli Ylä-Savon yhteinen rakennusjärjestys. Tässä oli lähinnä päivitys nykypäivään. Tosin olihan se ollutkin lausuntokierroksilla, joissa siihen oli tehty muutosesityksiä.

Kolmantena asiana päätettiin räjähdysainetehtaalle aikaisemmin myönnetyn 300 000 euron omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiuruveden kiinteistö Oy:lle. Tässä oli mielenkiintoista se, että ko. räjähdysaineyhtiö päätti rakentaa itse tehtaansa ja ei siten käytä ko. lainaa tähän tarkoitukseen. Niinpä tämä laina on nyt tarkoitus ottaa Kiuruveden yrityskiinteistö Oy:lle, jonka kiinteistöissä on korjaus- ja muutostarpeita arvioitu menevän melkein saman summan arvosta. Tämän tiedon perusteella voitiin tällainen muutos tehdä, vaikka velkaa ei pitäisi ottaa pelkästään sen takia, että sitä saadaan.

Neljäntenä asiana esiteltiin kuluvan vuoden talousarviomuutokset, jotka ihan perustellusti oli laitettu esityslistan liitetiedostona valtuutetuille. Aina sattuu ja tapahtuu matkan varrella, kun pyritään tekemään talousarvion mukaisia tehtäviä. Mutta aina ne eivät toteudu, joko aikataulun, urakoitsijan tai jopa suunnitelmien muutoksien takia.

TALOUSARVIO 2012 KÄSITTELY
Viimeisenä asiana oli 2012 vuoden talousarvion käsittely ja siinä käytiin aluksi yleiskeskustelu ryhmäpuheenvuoroineen. Voisi sanoa yleistyksenä, ettei puheissa ollut sellaista tulta ja tappuraa, joita joskus talousarviokäsittelyn yhteydessä ollaan nähty. Tilanne on kuitenkin sellainen, että velkaannumme lisää ja teemme noin 900 000 euron alijäämäisen budjetin. Toki taustalla on vielä niitä vanhojen hyvien aikojen ylijäämiä, mutta kauan ei tällaista menoa kestetä. Investoinnit ovat pääasiassa tärkeisiin kohteisiin sijoitettuja. Varsinkin perusinfraan ja rakennuksien korjauksiin kohdennettuina ne puoltavat paikkaansa. Mutta investointitaso on miljoona tai kaksi liian korkea suhteessa vuosikatteeseen.

Sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymämme eli tuttavallisimmin Y- S Sote sai yli 50 % painoarvon puheissamme. Sote riski piilee lähinnä KYS:n menojen arviointiin, joka on nyt laitettu ns. 0% kasvulla. Tämä riskin aktivoituminen on olemassa ja olisin uhkapeluri, niin löisin vetoa, että joudumme lisätalousarvion tekemään tämän riskin lauetessa ensi vuoden aikana. Toki Sotea ei saisi syyllistää joka asiasta ja tekeehän se sitä sosiaali- ja terveysalan työtä johon kuntapäättäjät tukeutuvat järjestäessään näitä palveluita. Olen usein kritisoinut Soten henkilöstöpolitiikkaa ja niin tein myös valtuustossa. Kerroin, että kyllä siellä tunnetaan yhteistoimintalaki pilkun tarkasti mutta ei yhteistoiminnallisen lain henkeä. Tällä tarkoitin sitä aitoa henkilöstön ja johdon vuoropuhelua, jossa ei lähdetä ensin katsomaan KVTES:n pilkkuja ja pisteitä, vaan tehdään keskustelevaa yhteistoimintaa asioiden kehittämiseksi.

Itse otin omassa puheenvuorossani kantaa muutamiin yksittäisiin kohtiin talousarviossa. Esimerkiksi työllistämiseen tarkoitetut valtion TE-keskuksien kautta tulevat tukityöllistämismäärärahat supistuvat puoleen tämän vuotisesta. Tähän tulee myös reunaehtoja kenelle työllistämisrahoja voidaan kohdentaa. Näiden tukien piirissä on kolmannen sektorin toimijat, kuten työttömien yhdistys, urheilu,- ja palloiluseurat jne. Tähän kategoriaan liitetään myös kaupunki.

 Valtion toimet painottavat opinto- ja työllistämispolkuja, joissa tavoitteena vakinainen työsuhde tai itsensä työllistäminen yrittäjänä. Hyviä tavoitteita mutta juuri tämän kohderyhmän "kovan ytimen" rakennetyöttömät ovat kyllä havaittu jo liian haasteelliseksi tehdä heistä nykypäivän yritysmaailmalle tehokkaita puurtajia. Yritystoiminnan aloittamisesta puhumattakaan. Hyvänä asiana näen nuortentyöpaja toiminnan, joilla pyritään ehkäisemään nuorten syrjäytymiskehitystä.

Mutta tämä työllistämistukirahan puolittaminen saattaa syventää tietyn ikäluokan syrjäytymistä ja ajautumista "pullon hengen" viekoittelevaan kutsuun. Tällöin saattaa tulla yhteiskunnallisesti kalliiksi säästää väärässä paikassa.

Otin myös kantaa urheilualueen hiekkatekonurmihankkeeseen. Tässä yhteydessä olin havainnut, että valtaosa valtuutetuista oli hiljaa myöntynyt ehdoitta hiekkatekonurmen rakentamiseen. Itse totesin, sen olevan palloilijoille varmaan hieno parannus. Samaan hengenvetoon totesin myös että vaikka avustuksia ja lahjoituksia hankkeeseen tulee, niin siihen sidotaan kiinni yli 100 000 euroa kuntamme varoja. Sanoin, ettei tässä hankkeessa saa sitten rajata käyttäjiä tietyn seuran jäsenkortin omaaviin harrastajiin, vaan sen tulee olla käytössä kaikille kuntalaisille. Myös sen toin julki ettei näytä kaupunkimme talous olevan kovinkaan syvällä, koskapa tämä hanke on yleensäkin listoilla. Itse olisin ollut valmis siirtämään hankkeen parin vuoden päähän, jotta olisi nähty mihin nykyinen taloudentila kehittyy. Olen myös huolissani kiinteistöissämme muhivaan korjausvelkaan, johon on panostettava aktiivisesti tulevina vuosina!

Heitin myös haasteen lähi- ja luomuruokamme puolesta, jotta painottaisimme tämän aatteen hyvyyttä myös ylä-savon alueella. Nimittäin tuleva tukipalveluselvitys Ylä-Savon kunnissa ja Sotessa ottaa myös kantaa ruokahuoltoomme. Ja jos pelkät eurot ratkaisevat voi olla, että saamme sanoa hyvästit lähiruoka aatteellemme.

Loppujen lopuksi talousarviomme on puristettu tiukkaan raamiin, jossa on uhkakuvia taloustilanteesta ja sisältää ns. sote riskin. Velkaannumme lisää mutta voimme kuitenkin säilyttää peruspalvelumme. Haasteita on edessämme, jossa toivotaan parasta ja pelätään pahinta.

Savonian ammattikorkeakouluakin sivuttiin ja siitä bloggaan oman kokonaisuutensa jahka olen saanut kaikki asiaan liittyvät "palikat" kasattua omaan kantaani tulevaan yhtymähallituksen kokoukseen (20.12.2011)

valtuuston kokous 31.10.2011

Valtuuston kokous alkoi kello 18 ja päättyi 21:30. Bloggaan tähän muutaman pääkohdan tästä kohtuullisen pitkästä kokouksestamme.

Syy-yhteys pitkään kokoukseen löytyy Rantakylän osayleiskaavoituskeskustelussa, joka päätyi kahteenkin äänestykseen. Merkillinen asioiden tietämättömyys oli taustalla, koskapa kaava mahdollistaa alueelle tulevat tontit ja reitit. Näillä suuntaa-antavilla reittivalinnoilla ei tehdä mitään pakkolunastus toimenpiteitä, eikä tonteille tule tietenkään osayleiskaavalla kiinteistöveromaksuja. Toki taustalla on tietenkin yksityisomisteisten maaomaisuuden koskemattomuus kysymys. Mutta tontin omistajat tekevät omat ratkaisunsa asiassa ja ketään ei pakoteta mihinkään toimenpiteisiin.

Kaupunginhallituksen ehdotus meni läpi 22 - 10. Toinen äänestys oli Haapaniemestä jatkuva polku, jossa äänestys meni 20 - 12. Kokoomuksella oli kova tahto poistaa rantareitti kaavasta ja tämä olisi sitten katkaissut kaavaprosessin. Tällöin koko kaavoitus olisi pitänyt alkaa alusta. Itse jääväsin itseni koko pykälässä, koskapa lähisukulaiseni asuu Rantakylässä. Tarkemmin kaavasta tästä: Rantakylän osayleiskaavoitus.

Listalla oli paljon asioita, kuten osavuosikatsaus. Tässä yhteydessä todettiin eri hallintokuntien menevän pääosin suunnitellusti  kohti loppuvuotta. Siitä voisi ottaa esille Y-S Soten aiheuttamisperiaatteen mukaisen maksun tämän vuoden alkupuolikkaalta, joka näyttäisi 0,6 milj. euroa arvioitua enemmän. Pientä kompensaatiota tähän tuo 0,5 miljoonan verotulojen myönteinen kehitys. KYS- menot ovat olleet erikoissairaanhoidon osalta ennusteiden mukaiset. Sote asioista on syytä tehdä yleisimminkin tarkempaa tutkailua, josta voisi blogata vähän myöhemmin lisää. Varsinkin tiedonkulku ja päätöksenteon avoimmuus mietityttää.

Käsittelimme myös strategiapäivitystä. Muutoksia ei tähän juurikaan tehty, koskapa päälinjat vedettiin jo yhteisessä strategiaseminaarissamme. Strategia aihioon voi tutustua täältä Kiuruveden strategia. Tästä voi ottaa useita näkökulmia keskusteluun ja varmaan nyt kuntarakenneuudistus on kaikkien huulilla. Tässä vaiheessa meidän strategiassamme seisoo: "itsenäinen, yhteistyötä tekevä..". Tämä on asia johon on palattava viimeistään siinä vaiheessa, kun kaupunkimme antaa kannanoton valtionvarainministeriölle ensi vuoden puolella. Olisiko syytä alkaa miettimään missä vaiheessa tehtäisiin neuvoa antavaa kuntalaisäänestys asiassa?

vakituisen kiinteistöveron määrittäminen:
 Loppupuolella kokousta oli vielä meidän ryhmämme esitys vakituisen asuinkiinteistön verotuksen pudottaminen 0,55% --> 0,40%. Perustelumme oli, että tämä vaikuttaa esimerkiksi Kiurunkulman kiinteistöyhtiön tarpeeseen korottaa vuokria. Usein nämä pienetkin vuokrankorotukset vaikuttavat juuri pienituloisiin, työttömiin ja yksinhuoltajiin.  Ympäristökuntien vakituisten asuinkiinteistöjen verotus on alhaisempi kuin Kiuruveden. Esimerkiksi Pyhäjärven valtuusto alensi samana päivänä vakituisen asuinkiinteistöjen verotusta 0,55% --> 0,45%. No koetimme parhaamme perustella, mutta äänestyksen ryhmämme hävisi 26-9, jossa huomataan ettei solidaarisuutta juurikaan löytynyt muilta puolueilta vähäväkisten puolustamiseksi ei edes perussuomalaisilta.

Jäähallia ja SoTea 21.3.2011 valtuustossa

Y-S SoTen palvelusopimus
 Y-S SoTen palvelusopimusta päätettäessä  keskusteluun nousi Kiuruvedelle tullut lisälasku, joka oli vajaa 800 000 euroa. Saatiin sillekkin selitys. Summasta puolet syntyi KYS: maksuista. Elikkä erityissairaanhoitoa oli tarjoiltu kuntalaisillemme ja siten ei voitane ainakaan hoidon puutteesta SoTea syyttää. Kiuruveden terveyskeskuksessa on nyt hyvä lääkäritilanne, joka tietenkin voi lisätä jatkotutkimuslähetteitä. Mutta kalliita ovat ostolääkärit ja yhdellä lääkärillä saataisiin kaksi omaa virkalääkäriä. Tähän yksityisen ja julkisen terveydenhoidon ongelmatiikkaan pitäisi saada joku ratkaisu. Mielestäni tähän tulisi puuttua jo valtakunnan päättäjien taholta.

Olihan mukana tietenkin aikuispsykososiaaliset palvelut ja muut pienemmät menoerät. Sairaanhoitopiiriltä tosin tuli palautettavaa 112 500 euroa, joten pientä lohdutusta tuli sieltäpäin talouteemme.

Periaatteessa palvelusopimus hyväksyttiin. Tosin ryhmämme oli aiheellisesti huolissaan riittääkö Kiuruveden osoittama maksuosuus kattamaan tulevan vuoden palvelut? Tähän palveluiden ja maksujen seurantaan pyydettiin Y-S Sotelta kuukausittainen seurantaraportoinnin kehittämistä. Samalla ruodittiin hiukan yhteislautakunnan roolia, josta totesin puheenvuorossani, ettei sillä ole päätösvaltaa ja sillä roolilla kahvikerhoilu saakin luvan loppua. Tässä on kuitenkin mietittävä tarkoin myös se, ettei karkuuteta päätöksentekoa liian pienelle piirille, jotta avoin demokratia toteutuisi.

Jäähallista
Investointi on aina jollain katettava. Tämä miltei miljoonan euron rahoitus katetaan pitkäaikaisella velalla. Tämä tarkoittaa jälleen syvenevää velkaantumista ja seuraavien vuosien investoinnit joutuvat myös tarkkailun alle. Tulevana keväänä tai viimeistään kesän jälkeen on syytä pitää suunnittelukokous näistä tulevista investoinneista. Meillä on kuitenkin ikääntynyttä kiinteistömassaa, katu ja viemäriverkostoa yms. Jäteveden puhdistamon tilanne on selvitettävä.  Uimahallikin tarvinnee remonttia ja sisäilmaongelmaisten päiväkotien kohtaloa on syytä miettiä huolella. Kaikki ylimääräiset muut isot investoinnit kyllä täytyy tutkailla kriittisillä silmillä.

Jäähallin käyttö edellyttää ainakin kahden lisähenkilön palkkaamista ja kiinteistön ylläpito sähköineenkin on syytä huomioida. Periaatteessa jäähalli on kuitenkin olemassa ja tuntuu järjettömältä jättää se sitten tyhjilleen. Tosin se, että asia tuotiin tässä vaiheessa päätettäväksi oli kuitenkin järjetön. Nimittäin olisihan tällainen iso investointi pitänyt tuoda talousarviokäsittelyyn oikealla aikaa eikä kesken vuotta. Mutta lasten, nuorten ja aikuisten liikkumiseen tarkoitettu jäähalli on nyt sitten julkisen sektorille siirretty, joka omissa arvoissani on oikean suuntainen toimintamalli. Tällä investoinnilla turvataan toiminta. Toivotaan vaan, ettei tule sitten rakenteissa, välineissä ja muussa toimissa ongelmia?

Viikon 50:en kokoustamisrypäs

Viikolle 50 oli pakattuna hurja määrä kokouksia oli käsityötoimikuntaa, ammattiosaston hallitusta, valtuustoa, yhteislautakuntaa ja ammattikorkeakoulun yhtymähallituksen kokousta.  Otetaanpa pieni katsaus tärkeimpiin tapahtumiin.  Valtuustossa käsiteltiin ensi vuoden talousarviota, käytiin läpi Y-S Soten järjestämissuunnitelmaa ja hyväksyttiin Kiuruveden ympäristönsuojelumääräykset.

Iso asia oli ja on tietenkin Ylä-Savon Sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymän järjestämissuunnitelman hyväksyminen. Tästä johdetaan sitten varsinaiset palvelusuunnitelmat tammi/helmikuussa 2011.

 Yhtä asiaa painotin puheenvuorossani. Nimittäin Kiuruvedellä oli tänä vuonna tarkoitus perustaa kolmen hoitajan toimi avohoitopuolella. Yhteislautakunnassa tuli ilmoitusluonteisesti, että nämä kolmen toimen perustaminen jäädytetään. Syynä jäädytykseen oli, että Kiuruvedellä on valtakunnallisen ikäihmisten mittarin mukaan tavoitetilaa parempi. Näin varmaan onkin jos ko. kotipalvelun hoitajat hoitaisi pelkästään näitä yli 75 vuotiaita ikäihmisiä! No järki näyttää tulleen mukaan, koska ensi vuoden suunnitelmassa nämä toimet onkin mukana. 

Puheenvuorossa totesinkin, että painopistettä ollaan siirtämässä avopuolelle laitoshoidon sijaan. Niinpä näitä auttavia käsiä kentälle tarvitaan.

 Suurin panostus kaikilla oli tietenkin kouluverkkosuunnitelmaan liittyvät kahden koulun lakkauttaminen, johon sitten käytettiinkin aikaa parin tunnin verran. 

Omaan päätökseeni vaikutti ne vastaukset, jotka sain kysymykseeni: "Antaako kaupunginhallitus opetuslautakunnalle lisäraamia noin 200 000 euron verran, joka tarvitaan jos ja kun koulut säilytetään? Ja kokonaisuutena kaupungintalouteen: "Onko mahdollista, että otettaisiin lisävelkaa, syvennettäisiin alijäämää ja nostettaisiin tuloveroprosenttia?" "Näihin kysymykseeni, kun annatte vastauksen, niin olen valmis repimään kouluverkkosuunnitelman. Kyläkoulujen lopettaminen ei saa olla itsetarkoitus ja suunnitelmaa voidaan muuttaa". Olen arvomaailmaltani kyläyhteisöjen puolella ja niistä arvoista voi lukea mm edellisestä kirjoituksestani: "Kyläkoulujen kohtalosta valtuutetun Jaakobinpaini"

 Vastaus kaupunginhallituksen jäseniltä oli, että opetuslautakunta saa etsiä vastaavat rahat. Kaupunginhallitus pitää näin ollen kiinnin antamastaan raamista ja ei ole valmis lisävelkaan tai syventämään alijäämää. Heitettiin myös investointien lykkäämistä, kuten Kirkkoharjuntien rakentamatta jättämistä Kokoomuksen suunnalta. Myös heitettiin tuntikehyksen pienentämistä jopa 40 tunnilla! Tällainen abstraktikäsite tuntikehyksestä oli heidän mielestään "helppotie" säästöihin. Siis täysin edesvastuutonta heittää säästö kaikkien koulujen niskaan opetuksen heikentämisestä. En voinut olla heittämättä myös ajatusta hiekkatekonurmen tekemättä jättämisestä. Tämä palloilijoille pyhitetty hiekkatekonurmi on kokoomuksen lempilapsi. Minusta kaikki ylimääräiset rönsyt tulee leikata! Ei voi olla niin, että puhutaan suu säkkiä myöten toimimisesta ja sitten esitetään käsittämättömiä investointeja. Kirkkoharjuntiellä on tehty uusi Vammaisasuntosäätiön palvelutalo ja kokoojakatu täytyy kyllä saada kuntoon. Ja en voi käsittää sitä, että sekoitetaan kertaluonteiset investoinnit käyttötalouden kanssa?

Kyläkoulujen kohtalosta valtuutetun Jaakobin paini.

Mielenkiintoinen ja avartava keskustelu käytiin Kiuruveden kulttuurisalissa 16.11.2010. Kysymyksessä oli kuntapäättäjien ja Turhalan sekä Heinäkylän koulujen vanhempien välisestä kuulemistilaisuudesta. Itse kuuntelin herkällä korvalla vanhempien ajatuksia ja huolia koulujen kohtaloista. Suurin osa tuntui olevan huolissaan lasten koulumatkojen pituudesta, joka vääjäämättömästi kyllä kasvaa. Mutta olisi edelleen lain sallimissa rajoissa. Myös Turhalan koulun osalta on yksityistienpätkä, jonka kautta pitäisi lapset viedä tulevaan lähikouluun Luupuvedelle. Tämän tien ylläpidosta ja kunnosta myös kyseltiin.

Vähän taustaa:
Kiuruvedellä on edellisellä valtuustokaudella tehty kouluverkkoselvitys ja siitä seurasi kouluverkkosuunnitelma vuonna 2006. Tavoitteena on ollut rakentaa riittävä kyläkouluverkko joka ilmansuunnalle. Näissä jäljelle jääneissä neljässä koulussa olisi sitten 3 - 4 opettajaa ja näin turvattaisiin vahvat kyläkoulut.  Tätä kouluverkkosuunnitelmaa on sitten toteutettu vaihtelevalla menestyksellä. Käsittääkseni mönkään lähdettiin menemään Niemiskylän koulun ja Kalliokylän koulun kamppailussa, jossa Niemiskylälle annettiin vapaat kädet valita lähikoulunsa. Tämä aiheutti virtauksen keskustankouluun, jolloin Kalliokylän oppilaiden määrä tippui ennustetusta. Syynä tähän oli silloisen kaupunginhallituksen, joka "ohjeisti" opetuslautakuntaa tekemään tällaisen päätöksen. Myös Rapakkojoen koulun lakkauttaminen ei mennyt oppilaiden sijoituksen suhteen oppilaaksiottoalueiden mukaisesti, vaan suurin osa oppilaista meni jälleen, vanhempien vaatimuksesta,  keskustan kouluun.

Valtuuston tahtotilaahan opetuslautakunta on pyrkinyt toteuttamaan omissa esityksissään. Viimeisimpänä on tietenkin ollut myös kaupunginhallituksen antamat talousraamit, johon opetuslautakunta ei ihan päässyt vaikka ko. koulu lopetettaisiinkin.

Arvovalintoja  ja taloutta:
Nyt olemme jälleen kerran valintojen tienhaarassa ja niin myös allekirjoittanut joutuu sisimmässään käymään omaa Jaakobinpainia koulujen kohtaloista. Kyseisessä illassa esiintyi ansiokkaasti tanssitaiteilija Pauliina Nuutinen, joka esitteli perustelut sille miksi Turhalan koulu pitäisi säilyttää. Samainen puhe ilmestyi 17.11 Kiuruvesi lehdessä. Hän viittasi tekstissään Risto Kilpeläiseen, joka on väitellyt tohtoriksi kyläkouluista. Myös Kiuruvedellä opettajana toiminut Taina Peltonen on tutkinut kyläkouluja ja arvostelee näiden lakkauttamisia lyhytnäköisinä.

Arvostan suuresti näitä arvoja, joita molemmat kasvatustieteentohtorit Kilpeläinen ja Peltonen tukevat. Maaseudun koulut ovat pedagogisesti arvokkaita oppimis- ja kasvuympäristöjä. Kyläkoulujen yhdysluokat ovat enemmän vahvuustekijöinä, kuin heikentämässä oppimista. Turvallinen, perhemäinen ja viihtyisä ilmapiiri on omiaan kasvattamaan hyvällä itsetunnolla varustettuja kansalaisia. Pienemmät oppivat myös vanhemmilta lapsilta tietoja ja taitoja. Sen kyllä huomaa niin hyvässä tai pahassa omassa lapsikatraassa.

Omassa arvomaailmassani olen vastustanut keskittämistä ja suuruuden ihannointia, joka ajatellaan olevan välttämätöntä. Kyläyhteisöllä on oma yhteisöllisyytensä ja kyläkoulua pidetään tämän yhteisöllisyyden viimeisenä linnakkeena. Kaikki muuthan yleensä on jo viety eli kaupat, postit yms. Olen myös joskus heitellyt ajatuksia päinvastaisesta kehityskulusta. Eli lähdetäänkin rakentamaan uutta kyläkoulua. Rakennetaan moduulitekniikalla ns viipalekoulu, joka voidaan modifioida uudestaan tarpeitten  ja on siirrettävissä...

Talouden realiteetit.
Eduskuntakin on sotkeutunut omalta osaltaan kyläkouluasiaan poistamalla vuonna 2006 pienten koulujen valtionosuuskertoimen. Tämä oli varmaan yksi signaali kunnille, että kyläkoulut joutaakin mennä. Kiuruveden tilanne on myös haasteellinen. Meillä on vasta synnytetty sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymä. Nämä peruspalvelut nielevät väkisinkin peruskunnilta euroja. Meillä on myös velkamäärää ja talouden alijäämää ei ole syytä kasvattaa liian syväksi.

Koulujen ylläpito kustannus vaihtelee kouluittain. Mutta esimerkiksi Turhalan koulun ylläpito henkilökuluineen kustantaa noin 250 000 euroa. Ymmärtääkseni tämä summa ei ole kuitenkaan suoraviivaista säästöä, vaan siitä pitää poistaa lisääntyvät matkakustannukset oppilaskuljetuksista. Itse olen saanut päätöksenteoksi tietoon, että ehkä puhutaan vajaan 100 000 euron säästöistä/koulu eli pyöreät 200 000 kahden koulun osalta. Säästöä on esitetty tulevaksi myös siitä, että keskustan eli Nivankoulun opettajiin ei tarvitsisi ottaa määräaikaisia sijaisia.

Jos kaupunginhallitus pitää kiinni talousraamista ollaan siinä tilanteessa, että säästöjä täytyy löytyä lisää tuntikehyksien leikkaamisesta (opetuksen taso kärsii kyllä silloin huomattavasti) tai siten joitain muita palveluita pitänee ajaa alas. Lomautukset sekä irtisanomiset varmaan voivat tulla jossain aikajänteessä keskusteluun? Velkaantumistakaan ei voitane estää? Vastuunkantoa nyt tarvitaan ja kouluasiaa täytyy peilata myös kaupunkimme muuhun toimintaan.

Summasummarum:
Yllämainitut asiat ovat tällä hetkellä kietoutuneina omaan ajatusmaailmaani, kun teen omaa Jaakobinpainia Kiuruveden kyläkouluista. Paini pitäisi päättyä valtuuston kokoukseen 15.11.2010, jolloin hyväksytään ensivuoden talousarvio.