kommentein varustettuna yhteislautakunnan 7.12.2011 kokous

Laitan tähän, nyt julkistetun, yhteislautakunnan pykälän 42 tekstinä, joka kokouksessa nuijittiin. Lisään siihen joitakin omia kommenttejani taustavärillä varustettuna. (linkki pöytäkirjaan löytyy täältä: http://ktweb.iisalmi.fi/)

Ylä-Savon SOTE- kuntayhtymän talousarvioluonnokseen sisältyvä keskeinen tavoite on jatkaa avohoitopainotteista palvelurakennetta sairaanhoidossa, vanhus-, vammais- ja mielenterveys- ja päihdepalveluissa.  Avohoitopainotteisuus on asiakkaiden edun mukaista ja taloudellisesti kestävä suuntaus.  

STM on antanut suositukset yli 75 -vuotiaiden hoito- ja hoivapalvelujen rakenteesta. Yhteistoiminta-alueella on liikaa pitkäaikaisen terveyskeskusten vuodeosastohoidon kapasiteettia ja käyttöä ja sen purkaminen porrastetusti on välttämätöntä. Tehostettua palveluasumista on jo vuonna 2011 järjestetty suosituksen mukaisessa laajuudessa. Kotona asuvien osuus on kaikissa kunnissa alle suosituksen.  Palvelusopimuksiin sisältyy kotona asumista tukevat palvelujen lisääminen. Omaishoidon tukea monipuolistetaan ja vahvistetaan. Peittävyydessä päästään suosituksen mukaiseen 6 %:iin.  Seudullisen palvelusetelin käytön mahdollisuutta lisätään ja etälääkärikokeilu aloitetaan.  

Jotta nämä tavoitteet voitaisiin toteutta, niin tämä edellyttää resurssien kohdentamista avopalveluihin! Kiuruvedellä on valtakunnallisen yli 75 vuotiaiden hoidon peitto ns hyvällä tasolla. Ja tähän on sitten perustettu se seikka ettei kotipalveluun tarvita lisäresursseja? Tällä virheellisellä laskentalogiikalla ei onnistuta kyllä hoitamaan lisääntyvää mielenterveys ja päihdepalvelutarvetta, jos laitospaikkoja näiltä aloilta puretaan! Kotipalveluhan työstää omassa lohkossaan miltei koko ikärepertuaarin, joten tuijottaminen pelkästään yli 75 vuotiaiden hoidon peittoon on virheellinen.

 Etälääkärikokeilu on mielenkiintoinen ja toivottavasti siitä saataisiin myönteisiä kokemuksia? Kuin myös terveyskioskihankkeesta, jonka pitäisi ensi vuonna käynnistyä.

Seudullisesta vuodeosastopaikkojen yhteiskäytöstä on jo syntynyt hyviä kokemuksia lähes kahden vuoden ajalta. Potilaan ja omaisten mielipiteen kuulemisella on suuri merkitys hoidon onnistumisessa. Vuodeosastojen kuormitus on ollut yli 100 % ja sen vuoksi rakenteelliset muutokset vaativat aikaa, suunnitelmallisuutta ja porrastusta. Muutoksissa on edettävä hyvässä yhteisymmärryksessä jäsenkuntien kanssa. Tärkeää on myös henkilöstön huomioiminen muutosten valmistelussa, aikataulutuksessa ja toteutuksessa. Muutosten suunnittelun ja valmistelun avoimeen tiedotukseen väestölle, jäsenkunnille ja yhteislautakunnalle on kiinnitettävä erityistä huomiota. Palveluja uudelleen järjesteltäessä on esitettävä luotettavat laskelmat kustannuksista sekä järjestelyjen edut ja haitat vertailtaessa omaa toimintaa ostopalveluihin.

Villakoiran ydin tässä osiossa on juuri tuo avoin keskustelu ja tiedottaminen. Ei saa säikähtää myöskään seudullista vuodeosastojen käyttöä, jos se sujuu yhteisymmärryksessä omaisten ja potilaan kanssa. Pakkosiirtoihin ei saa lähteä! Viimeinen lause ostopalvelujen ja oman palvelutuotannon vertailussa on myös paikallaan. Elämme ns "hyvinvoinnin tavaratalo" maailmassa, jossa meidän terveys on syötetty pörssiyhtiöiden alttarille. Tällöin pääomapako ja jopa verojen "laillistettu" kiertäminen onnistuu näiltä suurfirmoilta.  

          Suunnitelma sisältää akuutti- ja kuntoutushoidon keskittämisen Iisalmen ja Kiuruveden terveyskeskuksiin. Akuutti- ja kuntoutushoidon sairaansijamäärästä on erilaiset tiedot kuntayhtymän hallituksen päätöksen esittelytekstissä kuin palvelusopimuksessa (kaikki kunnat). Akuuttihoito- ja kuntoutusosaston ja sairaalan osastojen hoidonporrastus tulisi optimoida ja siten vähentää Iisalmen sairaalan korkeaa käyttöä ja kuormitusta. Kiuruveden terveyskeskuksen on suunniteltu hoitavan kaikkien kuntien KYS:n jatkohoitopotilaita, mikä kuitenkin voi käytännössä osoittautua epätaloudelliseksi sekä vaikeaksi toteuttaa.  Sonkajärven terveyskeskuksen vuodeosaston toiminnan luonnetta ja laajuutta on suunniteltu yhteistyössä kunnan ja kuntayhtymän kesken. Syyskuun alusta vuodeosaston tiloihin suunnitellaan kotihoitoa tukeva jaksohoito- ja kuntoutus yksikkö. 

Tästä kappaleesta on otettava tuo Kiuruveden nykyinen tilanne eli kyllä ensisijaisesti pitäisi pystyä purkamaan nykyinen ylipaikkapaine, ennenkuin lähdetään kasvattamaan KYS:n jatkohoitopotilaita akuuttiosastolle. Tähän on tulossa seurantaryhmä, joka panostaa hoidon porrastukseen ja potilaiden siirtämiseen mahdollisimman nopeasti kotiin tai tehostettuun palveluasumiseen. 

                            Kuntayhtymän tulee edelleen ponnistella sen eteen, että vastaanottotoiminnan painopiste on päiväaikaisissa lääkärin vastaanottopalveluissa ja että päivystyksen käyntimäärät kääntyvät laskuun.  Iisalmen sairaalan palveluja ja tehokkuutta tulee tarkastella kokonaisuutena ja kunnittain sekä edelleen kehittää lyhki-, polikliinistä- ja kotihoitoa. Kuntayhtymän tulee käydä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kanssa neuvottelut yhteistyöstä ja kumppanuudesta, jotta Iisalmen sairaalan toimintaa voitaisiin kehittää ja panostukset kohdistuisivat tulevaisuutta ajatellen tarkoituksenmukaisesti sovitun työnjaon mukaisesti. Ensihoidon resurssit tulee ottaa käyttöön kaikkien kuntien alueella. Kuntoutuksen toteuttamisvaihtoehdoissa tulee huomioida Vetrean palvelut ja/ tai toimitilat. (vetrealla ei ole mennyt kovin hyvin kuntoutuksen kausiluonteisuudesta ja varsinkin veteraanien alenevasta määrästä johtuen... YT-neuvotteluitahan on jo käyty.. tämä on tietenkin mielenkiintoinen painotus ja en tiedä onko tämä oikea paikka nimetä tietty yritys esille?)

                   Talousarvio sisältää Koljonvirran sairaalan osastohoidon sekä avopalvelujen aikuistyöryhmän siirtäminen v. 2013 alusta sairaala- terveyskeskus kampukselle.  Psykiatrisen sairaalahoidon tarve on laskenut vähitellen usean vuoden ajan.  Akuutti ja psykoosihoito yhdistetään yhdeksi osastoksi ja sairaalapaikat vähenevät.  Sairaalahoidon vähentäminen edellyttää riittävää avohoitoa sekä riittäviä asumis- ja asumisen tukipalveluja. Vuodesta 2007 aloitetun mielenterveys- ja päihdeosaston ja selviämisaseman käyttö on lisääntynyt vuosi vuodelta. Uudessa ympäristössä on huomioitava osastojen läheisyys ja henkilökunnan yhteiskäyttö erityisesti uhkaavissa tilanteissa.
Tässähän on käyty jonkinlaista kaplakkaa siitä, että onko Koljonvirran sairaalan kunto todella niin huono, että se olisi yksi perustelu yksikön fyysisen paikan alasajoon? Toki jos näin on, niin tuo siirto on perusteltua. Lausunnossa on kyllä painotettu ne avohoidon resurssitarpeet, jotta tällaisen yksikön sairaalahoidon avopainotteisuus tarkoittaa.

                   Palvelusopimuksissa on otettu huomioon se, että kaikissa kunnissa painotetaan aktivoivaa palveluohjausta työllistämistoimenpiteisiin erityisesti niiden asiakkaiden osalta, joiden toimeentulona on pelkästään toimeentulotuki. Erityisenä kohderyhmänä ovat toimeentulotuella olevat nuoret ja perheet, joiden kokonaistilannetta voidaan auttaa työllistämisen avulla.
Tässä onkin haastetta, kun katsoo hallituksemme työllistämisbudjetin alenevaa rahoitusta!

              

                   Tilaselvitys ns. kampusalueesta on työn alla ja tilaselvityksen valmistuttua tilojen ja toimintojen suunnittelu tulee tehdä pitkälle aikavälille, jotta vältytään turhilta investoinneilta. Talousarviossa olevista rakennusinvestointeja tulee lykätä mahdollisuuksien mukaan siihen saakka kun toimitilojen käyttö on tarkkaan suunniteltu ja hyväksytty.  Tilojen käytön suunnittelussa on huomioitava myös Vetrean käytössä olevat tilamahdollisuudet. Kestävää kehitystä entisen rakennuskannan ylläpitämiseksi. Toki tila, toiminnot ja terveellisyys täytyy huomioida.

                   Kuntayhtymän tietopalvelun ja ICT –hankintojen kustannukset ovat erittäin korkeat. Valtakunnalliset ja sairaanhoitopiirin uudistukset aiheuttavat huomattavia kustannuksia. Kuntayhtymän omaan harkintaan liittyvien uudistusten kohdalla tulee harkita hankintojen siirtämistä tai muutoin kustannusten vähentämistä. Tämä tietopalveluiden hankinta, johon kuuluu atk-raudan lisäksi lisenssimaksut ovat kyllä myös yksi maailman innovatiisempia rahastuskeksintöjä! Tähän vain on "väkisin" investoitava, jotta saadaan yhdenmukaiset järjestelmät esim. e-reseptit, aluepegasos, Microsoftin lisenssimaksut ohjelmistojen uudistamiseen.. toivottavasti ei heti kohta iske valtakunnallinen yhdenmukaistaminen.. ja hups.. sinne saatiin hukutettua euroja softamaailman kapitalistien taskuun..

        Yhteislautakunta esittää, että osaksi uutta järjestämissuunnitelmaa laaditaan palvelustrategian/hankintastrategian, jonka laadinnan yhteydessä käydään perusteellinen keskustelu siitä, mitkä palvelut kuntayhtymä tuottaa jatkossa itse ja mitkä palvelut ostetaan yksityisiltä tai muilta palveluiden tuottajilta. Tämä mahdollistaa myös paikalliset yritykset varautumaan hallitusti kilpailutuksiin. Ulkoistamisella on vaikutusta myös kuntayhtymän hallinto- ja taloushenkilöstöön. Ideologista yksityistämistä ja ulkoistamista on syytä välttää. Joten tällainen strategian luominen ja avoin keskustelu päättäjien, kansalaisten jne on syytä tehdä. Muutoin poukkoillaan miten sattuu ja jos sattuu omassa palvelutuotannossa hankaluuksia, niin heti ollaan ostamassa sen tilalle palveluita.

SOTE- kuntayhtymän maksuvalmius on vuoden 2011 lopussa hyvä. Nykyinen palvelusopimusten 2,3 -2,5 % kasvu on jäsenkuntien maksukyvyn ylärajassa. KYS kuntayhtymän ostoihin varattuihin määrärahoihin liittyy suuri riski, koska varaus on yhteensä n 850 000 € alle KYS ennakkomaksuosuuden. Jäsenkunnat esittävät, että palvelurakenneratkaisujen lykkääntymisestä aiheutuvista laskennallisista lisäkustannuksista yhtymähallitus tekee tarvittaessa lisämäärärahaesityksen kunnille. Mahdollisesti tarvittavat lisäresurssitarpeet käsitellään erikseen kunnallisvaltuustoissa valmistelun jälkeen kevättalvella 2012. Yhteislautakunta pitää tärkeänä sovittaa yhteen peruskuntien taloudelliset mahdollisuudet ja sosiaali- ja terveydenhuollon kasvavat palvelutarpeet yhteistyöllä ja aktiivisella vuoropuhelulla kuntien ja kuntayhtymän kanssa. Optimistinen ajattelu Kys:n menoista voi tulla takkiin.. toivottavasti olen väärässä..

Lopuksi yhteislautakunta toteaa, että kokonaisuutena sosiaali- ja terveydenhuollon ja ympäristöpalvelut säilyvät hyvällä tasolla esitetyssä talousarviossa, kunhan saadaan rekrytoitua henkilöstöä avoimena oleviin virkoihin (terveyskeskuslääkärit, hammaslääkärit). Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon lähipalvelujen säilyttäminen on keskeinen lähtökohta toimivalle hoidonporrastukselle.

Työterveyshuollon vaihtoehdot: jatkuminen nykyisellään, liikelaitos tai ostopalvelu on kyllä tarkoin harkittava. Tätä ei yhteislautakunta erikseen nostanut esille. Mutta tulevana tiistaina 13.12.2011 kuntayhtymän hallituksessa asiaa käsitellään. Täytyypä seurata minkälaisen esityksen kuntayhtymän viranhaltijat tässä työterveyshuollon osalta esittää! 

kokoustamista pitkin viikkoa

Valtuusto maanantaina, jossa itselleni tärkeä koulunkäyntiavustajien nimikkeen muutos koulunkäynninohjaajiksi oli ensimmäisenä asiana. Nimikkeen muutoksen perustelut olivat ilmeisesti niin perusteelliset ettei tämän asian tiimoilta tarvittu keskusteluja ja hyvä niin. Yrityskiinteistöt Oy:lle myönnettiin omavelkainen takaus 150 000 euron lainalle ja siinäkään ei ollut mitään estettä hyväksyä takaus.

Mutta sitten keskustelua herätti Heinäkylän koulun myynti, jossa todettiin sen menevän allekirjanpitoarvon (63200 € kirjanpitoarvo ja myyntihinta 12 100 €). Asiasta äänestettiin 32 - 2 ja myyntipäätös voitti äänestyksen. Itsekkin olin myynnin kannalla, koska nykyään koulujen myynti ei ole saanut oikein tuulta purjeisiin ja vuotuiset ylläpitokustannuksetkin olisivat olleet yli 20 000 euroa.

Keskiviikkona oli opetuslautakunta, jossa tärkeämpiä asioita olivat investointilistan hyväksyntä ja yksityisen hoidon kuntalisä. Katsotaan kerronko näistä lähemmin jahka pöytäkirjat on tarkastettu.

Yhteislautakunta oli sitten keskiviikkoillan päätteeksi. Täällä käsiteltiin mm Y- S Soten osavuosikatsaus. Huolestuttavia lukuja kokonaisuudessaan. Kiuruvedellä oli useita osa-alueita, joihin tulee kiinnittää huomioita. Esimerkiksi päivystyksen suhde normaaliin päiväkäyttöön oli edelleen korkea. Talousluvut näyttäisi myös sen että terveydenhuollollisia tarpeita on ja asiakkaat ovat kyllä saaneet hoitoa mutta se tulee tietenkin maksamaan. Haasteita tulee kyllä olemaan koko sosiaali- ja terveydenhoitoalalle. Mutta toisaalta Iisalmen aluesairaalan erikoissairaanhoidon nousu, Kiuruveden osalta on osin positiivista. Nimittäin jos hoitoa olisi pitänyt hakea KYS:n piiristä, niin olisi se ollut huomattavasti kalliimpaa.

No tässä lyhyt viittaus viikon kokoustamiseen ja täytyy tarvittaessa palata aihioihin..

Yhteislautakunnan kokous 16.2.2011

Kokous oli lähinnä farssi! Tämän näytelmän käsikirjoitus kirjoitettiin, kun Ylä-Savon sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymä synnytettiin. Lautakunnan kokouksen pääasiana oli käsitellä kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden sopimuksia. Mutta näitä asioita ei tässä kokouksessa syvällisesti käsitelty. Suurimmaksi  käsittelyn aiheeksi muodostui yhteislautakunnan rooli nykyisessä järjestelmässä. Osa lautakunnan jäsenistä oli lakkauttamassa lautakunnan välittömästi ja osa näki sen tarpeelliseksi.


Mielestäni on selviö, että yhteislautakunnan asema ei ole määräytynyt sellaiseksi kuin se neljän kunnan perussopimuksesa sovittiin:
"Jäsenkuntien yhteistoiminnan järjestämistä varten toimii Iisalmen kaupungin organisaatiossa yhteislautakunta. Yhteislautakunta valvoo kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevien palvelujen laatua ja saatavuutta sekä valmistelee kuntien päätettäväksi järjestämissuunnitelma- ja palvelusopimusesitykset yhteistyössä kuntayhtymän kanssa."


Nyt näyttää siltä, että yhteislautakuntaa käsitellään sivujuonteena ja sen merkitystä aidossa päätöksenteossa on minimaalinen. Nyt kuntajohtajat ja kunnanhallitukset ovat kuitenkin omistajaohjauksen pääroolissa Y-S SoTen suhteen. Tämän sivuutuksen päätöksenteossa huomaa myös siinä, että Y-S SoTen johtoryhmä virkamiehineen ei ole ollut kokouksissa. Tosin kaksinkertaista informaatiota heidän taholtaan ei tarvittaisi, jos tarpeellinen tieto tulisi sitten myös valtuutetuille hyvissä ajoin ennen päätöksiä. Mielestäni demokrativaje syntyy myös siitä, että näitä kuntalaisille tärkeitten palveluiden järjestämisasioita käsitellään pelkästään kuntajohtajien ja hallituksien kabineteissa.


Otetaanpa pari asiaa haitoista ja eduista yhteislautakunnan suhteen:
Haittoja: Lautakunnan jäsenmäärä suuri 22 hlöä. Aiheuttaa kustannuksia ja lisää kokoustamisaikaa.
Ei ole aitoa budjettivastuuta/valtaa, joka syö lautakunnan uskottavuuden ja siten siitä muodostuu neuvottelukunta tyyppinen yhteisö.
Etuja: Kuntalaisten valitsemat edustajat ovat ennakkoon valmistelemassa niitä sosiaali- ja terveydenhoitoalan palveluita, jotka sitten hyväksyttäisiin kuntien valtuustoissa. Tämä lähentäisi kuntalaisia lähemmäs edustajiansa kautta seuraamaan miten heidän tarvitsemansa palvelut järjestetään.

Ymmärrän myös sen, että nyt kuntajohtajat ja kuntien hallitukset päättävät linjanvedoista. Nämä asiat siis käsitellään siellä ja tuodaan sitten valtuustoihin. Tässä on pelkona se, että asiat linjataan pienemmissä piireissä ilman että sitä aidosti ehditään käsitellä ennen päätöksentekoa. 
Näen tärkeänä, että asioita esitellään riittävän ajoissa valtuustoille ennen lopullisia päätöksiä. Myös kuntalaisten suora vaikuttavuus ja kuuleminen täytyy turvata. En tiedä voidaanko tähän, mahdolliseen demokratia vajeeseen, saada ratkaisua esimerkiksi pienemmällä jaostolla. Olkoon nimi vaikka Yhteistoimintajaosto?

Toinen mahdollisuus on antaa yhteislautakunnalle se rooli mitä alunperin ajateltiin sille annettavan.  Tämä rooli olisi tietenkin kuntien tilaajalautakunta. Mutta tässä tullaan siihen, että voiko tilaajalautakunta olla mahdollista neljän itsenäisen kunnan tilaajana? Vai onko ainut mahdollisuus sitten se isäntäkuntamalli?

Viikon 50:en kokoustamisrypäs

Viikolle 50 oli pakattuna hurja määrä kokouksia oli käsityötoimikuntaa, ammattiosaston hallitusta, valtuustoa, yhteislautakuntaa ja ammattikorkeakoulun yhtymähallituksen kokousta.  Otetaanpa pieni katsaus tärkeimpiin tapahtumiin.  Valtuustossa käsiteltiin ensi vuoden talousarviota, käytiin läpi Y-S Soten järjestämissuunnitelmaa ja hyväksyttiin Kiuruveden ympäristönsuojelumääräykset.

Iso asia oli ja on tietenkin Ylä-Savon Sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymän järjestämissuunnitelman hyväksyminen. Tästä johdetaan sitten varsinaiset palvelusuunnitelmat tammi/helmikuussa 2011.

 Yhtä asiaa painotin puheenvuorossani. Nimittäin Kiuruvedellä oli tänä vuonna tarkoitus perustaa kolmen hoitajan toimi avohoitopuolella. Yhteislautakunnassa tuli ilmoitusluonteisesti, että nämä kolmen toimen perustaminen jäädytetään. Syynä jäädytykseen oli, että Kiuruvedellä on valtakunnallisen ikäihmisten mittarin mukaan tavoitetilaa parempi. Näin varmaan onkin jos ko. kotipalvelun hoitajat hoitaisi pelkästään näitä yli 75 vuotiaita ikäihmisiä! No järki näyttää tulleen mukaan, koska ensi vuoden suunnitelmassa nämä toimet onkin mukana. 

Puheenvuorossa totesinkin, että painopistettä ollaan siirtämässä avopuolelle laitoshoidon sijaan. Niinpä näitä auttavia käsiä kentälle tarvitaan.

 Suurin panostus kaikilla oli tietenkin kouluverkkosuunnitelmaan liittyvät kahden koulun lakkauttaminen, johon sitten käytettiinkin aikaa parin tunnin verran. 

Omaan päätökseeni vaikutti ne vastaukset, jotka sain kysymykseeni: "Antaako kaupunginhallitus opetuslautakunnalle lisäraamia noin 200 000 euron verran, joka tarvitaan jos ja kun koulut säilytetään? Ja kokonaisuutena kaupungintalouteen: "Onko mahdollista, että otettaisiin lisävelkaa, syvennettäisiin alijäämää ja nostettaisiin tuloveroprosenttia?" "Näihin kysymykseeni, kun annatte vastauksen, niin olen valmis repimään kouluverkkosuunnitelman. Kyläkoulujen lopettaminen ei saa olla itsetarkoitus ja suunnitelmaa voidaan muuttaa". Olen arvomaailmaltani kyläyhteisöjen puolella ja niistä arvoista voi lukea mm edellisestä kirjoituksestani: "Kyläkoulujen kohtalosta valtuutetun Jaakobinpaini"

 Vastaus kaupunginhallituksen jäseniltä oli, että opetuslautakunta saa etsiä vastaavat rahat. Kaupunginhallitus pitää näin ollen kiinnin antamastaan raamista ja ei ole valmis lisävelkaan tai syventämään alijäämää. Heitettiin myös investointien lykkäämistä, kuten Kirkkoharjuntien rakentamatta jättämistä Kokoomuksen suunnalta. Myös heitettiin tuntikehyksen pienentämistä jopa 40 tunnilla! Tällainen abstraktikäsite tuntikehyksestä oli heidän mielestään "helppotie" säästöihin. Siis täysin edesvastuutonta heittää säästö kaikkien koulujen niskaan opetuksen heikentämisestä. En voinut olla heittämättä myös ajatusta hiekkatekonurmen tekemättä jättämisestä. Tämä palloilijoille pyhitetty hiekkatekonurmi on kokoomuksen lempilapsi. Minusta kaikki ylimääräiset rönsyt tulee leikata! Ei voi olla niin, että puhutaan suu säkkiä myöten toimimisesta ja sitten esitetään käsittämättömiä investointeja. Kirkkoharjuntiellä on tehty uusi Vammaisasuntosäätiön palvelutalo ja kokoojakatu täytyy kyllä saada kuntoon. Ja en voi käsittää sitä, että sekoitetaan kertaluonteiset investoinnit käyttötalouden kanssa?

Ylä-Savon SoTe:n seminaarista

Olin päivällä Y-S SoTe:n ideariihessä elikkä strategiaseminaarissa. Seminaariin oli kutsuttu koko joukko sidosryhmien edustajia. Ideana oli rakentaa teemoittain erilaisia ryhmätöitä, jotka sitten annetaan käsiteltäväksi SoTen johtoryhmään strategian luomiseksi. Tällainen lähestymistapa on hyvä idea, jossa otetaan huomioon lähes kaikki sosiaali ja terveysalan toimijat. Nämä toimijat saavat tällä tavalla tuoda näkemyksensä esille kuntayhtymän strategiaan ja tulevat kuulluksi uuden SoTen rakennusvaiheessa.

Ryhmäytymisessä valittiin itseä kiinnostavia teemoja ja itseäni lähellä olevat asiat olivat osallisuuden lisääminen, kolmannen sektorin kumppanuus ja ennalta ehkäisevä työ. Tosin meidän ryhmätyössä nousi suurimmaksi keskustelun aiheeksi rajapintojen madaltaminen joka sektorilla. Tämä tarkoittaa ammattialaryhmien, yhdistyksien, yrityksien ja peruskunnan hallintokuntien välisten raja-aitojen poistamista. Ideana olisi rakentaa palvelukokonaisuuksia, jossa esimerkiksi kotiin annettavissa palveluissa voidaan tehdä saumatonta yhteistyötä ilman, että kangistutaan vanhaan sektoriajatteluun.

No tämä seminaaripäivä olkoon pohjustuksena itselle yhteislautakunnan ja Kiuruveden peruskunnan pähkäilyyn palvelujen järjestämissuunnitelmasta SoTe alueella. Tästä järjestämissuunnitelmasta on valtuuston "iltakoulu" 13.9.  Luonnosaihiosta on tullut ilmi lähinnä mediakeihäänkärkenä päivystyksen mahdollinen asteittainen lakkaaminen Kiuruvedellä. Alueellisessa mediassa ei paljonkaan sitten otettu kantaa esim. siihen, että Kiuruvedelle olisi sitten palaamassa aito lääkärivastaanotto, joka puolestaan vähentää päivystyskäyntien tarvetta. No tästä ei ole tietenkään mitään päätöstä, vaan se on alustava suunnitelma päivystysvastaanoton järjestämisestä Kiuruveden TK:ssa.

Päivystysasia on vain yksi monien muiden asioiden joukossa ja muut palveluiden järjestäminen käydään läpi tuossa "iltakoulussa", joten toivottavasti moni valtuutettu saa ajoissa tuon luonnoksen ja tutustuu siihen huolella. Itse päätökset tulevat sitten hyväksytettäväksi syksyn valtuustoihin 4:n kunnan alueella.

elokuun loppupuolen kuulumisia

Lomani jälkeen on ollut työmailla ja kotosalla pientä haipakkaa. Esikoinen aloitteli mahisopintoja ja pahnanpohjimmainen eskarin. Ja keskimmäiset sitten taaplaavat muita luokka-asteita perusopetuksen piirissä. Siinäpä sitä on ollut tarpeeksi touhua ja tohinaa.

Luottamustoimetkin alkoivat aktivoitua syksyn tullen. Ensimmäiseksi tässä käytiin opetuslautakunnan kokouksessa ja siinä äänestettiin eräästä mielenkiintoisesta vakaumuksiin liittyvistä asioista. Tästä sitten myöhemmin, koska asia äänestettiin ns. uudelleen käsiteltäväksi jahka kuuntelemme asiantuntijaopettajia aiheesta. Mutta hienoa oli todeta toisen asteen hankkeen alkaminen, jossa pyrkimys on poistaa hallinnollisia raja-aitoja erilaisten opintopolkujen valintojen tiellä. Toivotaan hankkeelle hyvää menestystä ja tuloksena olisi konkreettisia toimintamalleja.

Seuraavaksi valmistaudutaan Ylä-Savon SoTea koskevaan yhteislautakunnan kokoukseen keskiviikkona. Siinä käsiteltävänä asiana on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelma, johon tässä on koetettu tutustua tarkoin.

Yhteislautakunnan kokous 16.6.2010

Ylä-Savon SoTeen liittyvä kuntien keskinäinen yhteislautakunnan kolmas kokous pidettiin 16.6. Perussopimuksen muutosta ollaan hiottu jo riittävästi ja tämä asia käytiin pikaisesti läpi lautakunnassa. Tämä perussopimuksen hionta osoittaa, että kuntien keskinäinen luottamus on herkkä asia. Toivottavasti nyt päästään aitoon keskinäiseen vuoropuheluun ja saadaan kuntayhtymän toiminta kunnolla liikkeelle.

Rahaa kuitenkin tarvitaan toiminnan pyörittämiseen ja kuntien tahto on ettei kustannukset nouse liiaksi. Tiukka kuntaohjaus kuntayhtymässä on varmaan paikallaan. Mutta täytyy muistaa ettei SoTelle sälytetyt säästöpaineet aiheuta palveluiden alasajoa. Myös henkilöstön työpaineet lisääntyvät mikäli linja on se että työntekijöitä jää eläkkeelle ja sijalle ei saa ottaa uutta väkeä (esim. ensi vuonna laskelmissa on 50 eläkkeelle siirtyvää SoTen työntekijää). Tämä on nollasumma peliä ja tarkkaa laskelmien tekemistä, jotta voimme rakentaa riittävän palveluiden omaavaa kuntayhtymää, joka ei kuitenkaan saa maksaa liikaa.

Tästä päästäänkin palveluiden järjestämissuunnitelmaan. Yhteysjohtaja esitteli valmisteluryhmien väliaikatilanteen ja varsinainen palveluiden järjestämissuunnitelma tullaan esittelemään 28.5. Otin itse kantaa,yleisellä tasolla, asiakkaiden eli kuntalaisten saamiin palveluihin. Kiuruvedellä on tietyissä toimissa muutettu palveluiden tasoa. Esimerkiksi hammashuollossa ei saa lapset purutabletteja tai vanhushuollossa on hinnoiteltu vaipat eri tavalla kuin ennen SoTea.  Tärkeää on se että jokainen SoTen ruohonjuuritason työntekijä tietää miksi tietyt asiat ovat nyt muuttuneet ja voivat sitten kertoa kuntalaisille mihin nämä muutokset perustuvat. Nämä ovat niitä asioita, joita tulemme näkemään  palvelutason yhtenäistämisessä Ylä-Savon Soten alueella. Toisaalla palvelut paranevat toisaalla taas ehkä heikkenevät. Saman arvoista palvelua kaikille tasapuolisesti on tavoitteena.

Palveluiden järjestämissuunnitelman käsittely on sen verran haasteellinen ja vaativa asia, että siihen on syytä paneutua huolella. Varsinaisen päätöksen asiasta tekevät kunnat syksymmällä ja yhteislautakunnan tehtävänä on antaa eväitä tälle päätöksenteolle.

Yhteislautakunnan kokous 3.3.2010

Yhteislautakunta on kokoontunut historiansa aikana 2 kertaa. Alussahan oli epäileviä tuomaita tämän yhteislautakunnan suhteen. Mutta nyt näyttää siltä, että tämän lautakunnan rooli alkaa löytyä. Laitan tässä muistutuksena mitä tästä yhteislautakunnan perustehtävistä sanotaan perussopimuksessa:

Jäsenkuntien yhteistoiminnan järjestämistä varten toimii Iisalmen kaupungin organisaatiossa yhteislautakunta. Yhteislautakunta valvoo kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevien palvelujen laatua ja saatavuutta sekä valmistelee kuntien päätettäväksi järjestämissuunnitelma- ja palvelusopimusesitykset yhteistyössä kuntayhtymän kanssa. Yhteislautakunta järjestää potilas- ja sosiaaliasiamiestoiminnan sekä koordinoi terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä kuntayhtymän alueella yhdessä kuntayhtymän ja jäsenkuntien kanssa.

Tästä roolituksesta keskusteltiin erilaisin äänenpainoin ja yhteislautakunnan katsottiin olevan myös yksi työkalu omistajaohjaukseen kuntien suunnalta.

Itse kokouksessa keskusteltiin perussopimuksen muutoksesta, jossa on tärkeämpänä tekijänä perusturvalautakunnan vallan karsiminen. Perusturvalautakunnalle jäisi yksilöasiat ja käytännössä muut asiat siirrettäisiin SoTen hallitukselle. Tässä on ollut sellainen lapsus, että kuntayhtymään on siirretty peruskunnan lautakuntamalli ja on siten virheellinen malli kuntayhtymään. Jotenkin vaan tuntuu, että miten tällainen virhe on päässyt syntymään SoTe:n synnytys vaiheessa?

Myös maa-ainesluvat ja työllisyysasiat olisi haluttu siirtää SoTelle. Kiuruveden edustajien mielestä nämä viimeksi mainitut asiat olisi syytä pitää peruskunnalla. Tässä yhteydessä koetin saada selville, että meneekö Kelan ns pitkäaikaistyöttömien kuntaosuus SoTelle vai ei. Periaatteessa, jos kunta pitää työllisyyden hoidon itsellään olisi syytä pitää tämä pitkäaikaistyöttömien kuntarahaosuus peruskunnan budjetissa. Jostain syystä sain erilaista informaatiota asiasta. Yhteisjohtajan ja toimitusjohtajan mielestä tätä rahaa ei ole SoTen budjetissa Kiuruveden osalta? Kaupunginjohtajan mielestä on ja samaa on sanonut viime syksynä Kiuruveden ent. perusturvajohtaja, joka siirtyi SoTe:n taloushallintapäälliköksi. Tässä asiassa olen samaa mieltä kaupunginjohtajamme kanssa eli Kiuruveden kuntarahaosuus työmarkkinatuesta on SoTen budjetissa. Tästä asiasta täytyy ottaa tarkemmin selvää.

Käsittelimme myös kuntamaisemaraporttia, jossa oli nähtävissä mm seuraavia seikkoja: Ylä-Savon Maisema- tarkastelussa tuli runsaasti tuoteryhmittäisiä
löydöksiä, joita on tarkoituksenmukaista muuttaa. Lisäksi löytyi myös
hyviä käytäntöjä, joita tulee vaalia.
Suurimmat muutostarpeet kustannusten kannalta ovat hoito- ja hoivapalveluissa,
erikoissairaanhoidossa, lastensuojelussa ja toimeentulotuessa.
Alueen neljän kunnan palvelut ja palvelurakenteet eroavat toisistaan
merkittävästi lähes kaikissa tuoteryhmissä ja se on yhteistoiminnalle
ja palvelujen tasapuoliselle tarjoamiselle haaste.

Niinpä niin. Helppoa ei tule olemaan SoTe alueen yhtenäisen ja tasapuolisen palvelutarjonnan tekeminen nykyisessä taloustilanteessa. Tämän asian tiimoilta yhteislautakunta tulee käsittelemään maisemaraporttia tarkemmin ja antamaan lausuntonsa kuntien päätöksenteon tueksi.

Lopuksi halusin, että yhteislautakunnalle voitaisiin luoda ns. vuosikello, jolla voidaan seurata SoTen ja peruskuntien päätöksiin liittyviä toimintoja. Näin olisimme ajanhermolla päätöksienteon suhteen ja saamme aitoa vaikuttavuutta SoTeen liittyvissä asioissa.

hieman alkumaistajaisia soten yhteislautakunnasta

Paavo Arhinmäestä siis leivottiin uusi vassareiden puheenjohtaja ainakin vuodeksi eteenpäin, jolloin tulee uusi puoluekokous. Toivotetaan onnea Paavolle uudessa vaativassa tehtävässä.

Lyhyt katsaus viime viikon valtuustoon ja siinä lähinnä tulevan soten kuntayhtymän hallintoelimien valintoihin. Itselleni tuli mahdollisuus yhteislautakuntaan ja otin sen mielelläni vastaan, koska näen siinä mahdollisuuden vaikuttaa kuntayhtymän palveluiden muodostukseen. Yhteislautakunnan merkitys tulevassa kuntayhtymässä on vielä kuitenkin arvoituksellinen. Sillä ei ole taloudellista roolia ja on keskusteltu onko yhteislautakunnalla todellista missiota ja tehtävää tulevassa sotessa? Yhteislautakunnan perustehtävästä kerrotaan perussopimuksessa näin:

Jäsenkuntien yhteistoiminnan järjestämistä varten toimii Iisalmen kaupungin organisaatiossa yhteislautakunta. Yhteislautakunta valvoo kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevien palvelujen laatua ja saatavuutta sekä valmistelee kuntien päätettäväksi järjestämissuunnitelma- ja palvelusopimusesitykset yhteistyössä kuntayhtymän kanssa. Yhteislautakunta järjestää potilas- ja sosiaaliasiamiestoiminnan sekä koordinoi terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä kuntayhtymän alueella yhdessä kuntayhtymän ja jäsenkuntien kanssa.

Tässä on nähtävissä tärkeitä toiminnallisia asioita, kuten palvelujen laadun ja saatavuuden valvonta, sekä valmistelee kuntien päätettäväksi tulevat järjestämissuunnitelma- ja palvelusopimusesitykset. Yhteislautakunta voi siis muodostua tärkeämmäksi kuin ennalta voitaisiin ajatella. Mutta tulevaisuus näyttää kuinka vahvan roolin yhteislautakunta tulee saamaan. Lähinnä tulee mieleeni ennakoivuus ja seuranta palvelujen muodostumisessa, joiden perusteella itse päätökset sitten tehdään. No lähitulevaisuudessa tutkailemme näitä soten asioita lisää. Allekirjoittaneelle alkoi kesäloma ja heti sen alkajaiseksi vietettiin vanhimmana tyttären ripille pääsyä. Niin se aika etenee ja seuraavat sukupolvet alkavat rakentamaan omaa elämäänsä.

Palatkaamme taasen astialle....