keskiviikko 23. syyskuuta 2009
Demokratian muotojen tutkailua...
Mitä demokratian muotoja on sitten olemassa?
Suora eli välitön demokratia:
Wikipediassa on suorasta demokratiasta hyvä tulkinta. Suora demokratia on demokratian muoto, jossa pääasiallinen vallankäyttäjiä ovat kansalaiset eivätkä valitut edustajat. Ihanteena on kaikkien kansalaisten yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Käytännössä suorana demokratiana pidetään edustuksellisessa demokratiassa erilaisia päätöksenteon mekanismeja, jotka mahdollistavat kansalaisten välittömän osallistumisen päätöksentekoon. Tällaisia päätöksenteon mekanismeja ovat muun muassa kansalaisaloite ja kansanäänestys, jossa äänestyksen kohteena on aina päätettävä asia sekä vaihtovaali, jossa päätetään istuvan edustajan luottamuksesta kesken toimikauden. Myös kansankokous on eräs suoran demokratian keino.
Tunnetuimpia suoran demokratian toteuttajia ovat Sveitsin kantonit, joissa osassa on edelleen käytössä kansankokous. Käytännössä esimerkiksi työ-, yhdistys- tai kouluyhteisössä suoritettava äänestys on suoraa demokratiaa.
Edustuksellinen demokratia:
Poliittisista päätöksenteossa on usein kysymys edustuksellisesta demokratiasta.
Edustuksellinen demokratia on tarpeen silloin, kun kaikki asianosaiset eivät voi osallistua päätöksestä pidettävään keskusteluun suoraan. Yhteiskunnan monimutkaistuessa yhteisten asioiden piiri kasvaa niin suureksi, etteivät yksityiset kansalaiset enää kykene tai voi osallistua keskusteluun suoraan. Päätöksenteko ja siitä käytävä keskustelu onnistuvat parhaiten valittujen edustajien välityksellä.
Julkisen harkinnan demokratia:
Deliberatiivisen demokratian perusajatuksena on, että vain sellaiset päätökset, jotka perustuvat kaikille avoimelle keskustelulle ja tahdonmuodostukselle, voivat nauttia kansalaisten luottamusta ja muodostua sitoviksi. Kaikkien, joita päätöksenteon kohteena olevat asiat koskettavat, voivat osalistua kyseiseen keskusteluun. Tavoitteena on, että kaikki sanomisen arvoinen tulee sanotuksi, sen sijaan, että kaikki pääsevät puhumaan. Lisäksi päätöksenteon tavoitteena on yhteisymmärryksen saavuttaminen ja yksimielisen ratkaisun etsiminen.
Erilaisia osallistumisen mahdollisuuksia on siis olemassa ja on tärkeä koettaa löytää järkeviä demokratian muotoja, jotta päätöksenteon julkisuus, läpinäkyvyys ja aito osallisuus saadaan aikaiseksi.
tiistai 1. syyskuuta 2009
kaupunginvaltuusto 31.8.09
Pieni katsaus Kiuruveden valtuuston maanantaiseen kokoukseen.
OMAVELKAINEN TAKAUS:
Kiinteistöyhtiö Kiurunkulmalle myönnettiin kerrostalo Eskontuvan omavelkainen takaus. Summa on tietenkin pienelle paikkakunnalle kohtuu mittava eli 430 000 euroa. Näitä kerrostalojen peruskorjauksia kyllä kannatan ilomielin, koska sitä kautta se tuo työtä rakennusyrittäjille ja työntekijöille. Samalla saadaan asukkaille parempi asumisympäristö. Toivottavasti tässä korjauksessa on mukana myös hissiratkaisu, jotta vanhemmatkin asukit voivat asua talossa pitkään.
Näitä lainoja kilpailutetaan ja paras tarjous valitaan. Laina-aika 20 vuotta, jota maksetaan pois tasalyhennyksenä kaksi kertaa vuodessa. Korkona 6 kk euribor + 0,70% yksikön korko. Kuntarahoitus Oy on kova sana nykyisillä lainamarkkinoilla. Korot ovat nykyään alhaalla ja hyvä niin. Näissä julkisen rakentamisen touhuissa näkisin ilomielin talousdemokratian pääperiaatteiden toteutuvan eli jos nämäkin rahat voisivat tulla korottamasti Kansanpankilta...
LAPSIEN JA NUORIEN TILAVUOKRAT
Asia on tietenkin mitä tärkein eli päätöksessä nähdään lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuden tärkeys. Pienessä kunnassa ei voi tehdä kaikille hyvää ja niin tässäkin poistettiin aikuisten liikkumisen avustamisperusteet. Keskustelua tässä herätti se tosiseikka, että jäähalliyhtiössä pelailee paikallinen kiekkoseura ja se tietenkin imuroi kaikista suurimmat rahat. Kaupungin omien liikuntatilojen käyttö tulisi lapsille ja nuorille ilmaiseksi. Tässä yhteydessä voi kuitenkin tulla ajatuksenvaihtoa tasa-arvoisesta kohtelusta eri seurojen välille. No aika näyttää miten käy ja onhan tässä hieman vastakkain yksityinen liikuntatiloja tarjoava yritys ja kaupungin omat tilat.
HARKINNANVARAINEN RAHOITUSHAKEMUS
Valtionhallinto heitti naurettavan "täkyn", kun toi esille kuntien 90 miljoonan euron rahoituksen. Täytyy tietenkin todeta, ettei se riitä alkuunkaan kuntien kurjuuteen. Kiuruvedenkin talous sukeltaa ja olemme ongelmissa käyttötalouden tasapainottamisen suhteen. Investointejakin aina tarvitaan ja perustunnusluvut eivät anna tähän yhtään anteeksi. Lainaakaan ei oikein voitaisi enää ottaa ja verot alkavat olla tapissaan... Kuntayhtymän synnyttäminen tähän taloussaumaan on kyllä paha juttu. Kuntayhtymän menot pitää saada heti alkuunsa pysymään kuosissaan. Peruskunnan 0% kasvu ei kyllä käytännössä taida olla mahdollista, kun kuntayhtymään annetaan budjetista yli puolet ja siellä lähtökohta on 3% kasvu.
Pahimmillaan neuvotellaan lomautuksista ensi vuonna. Mutta porukka, joiden selkänahasta säästöt revitään on huomattavasti pienempi, kun toinen puoli on sosiaali ja terveyspuolen kuntayhtymässä. Periaatteessa säästöohjelma pitäisi kohdentaa koko konsernia kattavaksi.
Valtion vastaantulo olisi kyllä enemmän kuin paikallaan, koska heidän tavoitteensa tässä meidän 4 kunnan kuntayhtymässä toteutuu. Keppiä sieltä kyllä tulee, jos saataisin joskus porkkanaakin!?
OMAVELKAINEN TAKAUS:
Kiinteistöyhtiö Kiurunkulmalle myönnettiin kerrostalo Eskontuvan omavelkainen takaus. Summa on tietenkin pienelle paikkakunnalle kohtuu mittava eli 430 000 euroa. Näitä kerrostalojen peruskorjauksia kyllä kannatan ilomielin, koska sitä kautta se tuo työtä rakennusyrittäjille ja työntekijöille. Samalla saadaan asukkaille parempi asumisympäristö. Toivottavasti tässä korjauksessa on mukana myös hissiratkaisu, jotta vanhemmatkin asukit voivat asua talossa pitkään.
Näitä lainoja kilpailutetaan ja paras tarjous valitaan. Laina-aika 20 vuotta, jota maksetaan pois tasalyhennyksenä kaksi kertaa vuodessa. Korkona 6 kk euribor + 0,70% yksikön korko. Kuntarahoitus Oy on kova sana nykyisillä lainamarkkinoilla. Korot ovat nykyään alhaalla ja hyvä niin. Näissä julkisen rakentamisen touhuissa näkisin ilomielin talousdemokratian pääperiaatteiden toteutuvan eli jos nämäkin rahat voisivat tulla korottamasti Kansanpankilta...
LAPSIEN JA NUORIEN TILAVUOKRAT
Asia on tietenkin mitä tärkein eli päätöksessä nähdään lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuden tärkeys. Pienessä kunnassa ei voi tehdä kaikille hyvää ja niin tässäkin poistettiin aikuisten liikkumisen avustamisperusteet. Keskustelua tässä herätti se tosiseikka, että jäähalliyhtiössä pelailee paikallinen kiekkoseura ja se tietenkin imuroi kaikista suurimmat rahat. Kaupungin omien liikuntatilojen käyttö tulisi lapsille ja nuorille ilmaiseksi. Tässä yhteydessä voi kuitenkin tulla ajatuksenvaihtoa tasa-arvoisesta kohtelusta eri seurojen välille. No aika näyttää miten käy ja onhan tässä hieman vastakkain yksityinen liikuntatiloja tarjoava yritys ja kaupungin omat tilat.
HARKINNANVARAINEN RAHOITUSHAKEMUS
Valtionhallinto heitti naurettavan "täkyn", kun toi esille kuntien 90 miljoonan euron rahoituksen. Täytyy tietenkin todeta, ettei se riitä alkuunkaan kuntien kurjuuteen. Kiuruvedenkin talous sukeltaa ja olemme ongelmissa käyttötalouden tasapainottamisen suhteen. Investointejakin aina tarvitaan ja perustunnusluvut eivät anna tähän yhtään anteeksi. Lainaakaan ei oikein voitaisi enää ottaa ja verot alkavat olla tapissaan... Kuntayhtymän synnyttäminen tähän taloussaumaan on kyllä paha juttu. Kuntayhtymän menot pitää saada heti alkuunsa pysymään kuosissaan. Peruskunnan 0% kasvu ei kyllä käytännössä taida olla mahdollista, kun kuntayhtymään annetaan budjetista yli puolet ja siellä lähtökohta on 3% kasvu.
Pahimmillaan neuvotellaan lomautuksista ensi vuonna. Mutta porukka, joiden selkänahasta säästöt revitään on huomattavasti pienempi, kun toinen puoli on sosiaali ja terveyspuolen kuntayhtymässä. Periaatteessa säästöohjelma pitäisi kohdentaa koko konsernia kattavaksi.
Valtion vastaantulo olisi kyllä enemmän kuin paikallaan, koska heidän tavoitteensa tässä meidän 4 kunnan kuntayhtymässä toteutuu. Keppiä sieltä kyllä tulee, jos saataisin joskus porkkanaakin!?
perjantai 28. elokuuta 2009
blogin viikkokatsaus
Ajattelin tehdä kerrankin eräänlaisen viikkokatsauksen maanantaista - perjantaihin ja keskityn omasta näkökulmasta nouseviin teemoihin. Maanantai päivän uutisoinnin yhteydessä tuli pohdittua valtionyhtiöiden lomautuksia ja potkuja eli nämä yhtiöt ovat suurimpia "saneeraajia" Suomen maassa. Samassa yhteydessä oli esillä Destian lomautukset.
Destiasta ja valtionyhtiöiden ohjauspolitiikasta on kyllä muutenkin karvat nousemassa pystyyn. Nyt suuret "viisaat", siellä jossakin, ovat laittamassa Destiaa lihoiksi.. Tästä pitää nostaa enemmänkin älämölöä, mutta siitä täytyy ottaa kannanotto erikseen.
Myös metsäyhtiöiden lamaannus, lähinnä sellunkeiton osalta, oli keskusteluissa. StoraEnson shokkiuutiset lamaannuttivat ja yleinen myllerrys koko toimialalla on käynnissä. Johtuen tietenkin paperin yleisestä markkinatilanteesta, mutta tällä hetkellä painaa myös yliarvostettu eurokin (vrt Ruotsin tilanne).
Tämä teollisuuden haara taitaa nähdä suurimmat rakennemuutosmyllerrykset tässä hetkessä.
Tiistaina taisi tulla julki parin yrityksen myönteisistä uutisista lopettaa lomautus, mutta pääpaino oli synkeää kuultavaa. YT-neuvotteluissa on ollut noin 140 000 työntekijää ja valtaosa on "päässyt" lomautuksilla, mutta tahti muuttuu nyt syksyllä ja yhä useampi saa kenkää. Tilastokeskus ilmoitti, että työttömiä oli heinäkuussa 211 000 eli 67 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tää karua on kuultavaa...
Keskiviikkona Laitetaan aluksi pientä positiivista virettä ilmaan elikkäs Norjalainen sähköautovalmistaja Think suunnittelee autovalmistuksen siirtämistä Suomeen. No mene ja tiedä onko tämä positiivista vai ei, mutta uutinen nyt kuitenkin. Mutta pääasiassa mollivoittoisia uutisointia on luvassa.
Nimittäin Jenkkilän pankit ovat jälleen kerran mielenkiintoisen urakan edessä. Laina-asiakkaat, kun alkavat harkita omien pikaluottojen poismaksamista ennenkuin maksaisivat pois asuntoluottojaan. Rahoituslaitokset ovat käyttäneet jopa 30 prosentin korolla pyöriviä korttiluottoja finanssikriisin jälkien paikkailuun. Nyt niitä uhkaa tulojen menetys, jos vähävaraiset asiakkaat kuittaavat pois kulutusluottonsa.
On helpompi antaa kotinsa pankille kuin päästä eroon luottokorttiveloistaan. Kun pankeilla on jo nyt kädet täynnä myymättömiä asuntoja, voi asuntolainamaksustaan luopuva saada asua kodissaan vielä pitkään maksun lopettamisen jälkeenkin.
Torstaina saatiin tietää minkälainen valtion tulo ja menoarvio tulee. Jahas tähän menisi aikaa rutosti ja varmaan tähän palaankin lähinnä kuntasektorin näkökulmasta. Lyhykäisesti kait voi todeta, että taskusta toiseen ja niin edelleen.. Kuluttajat maksavat arvonlisäveroa lisää ja firmat pyörittelevät sen läpikulkueränä. Elintarvike alv:n lasku voi olla aluksi ilahduttavaa, mutta pelko on että katteet revitään hiljakseen tästä ja hinnat nousevat. Kuntatalous kyntää syvälle ja 90 miljoonan euron potti ei paljon lohduta. lisäpotista 30 miljoonaa euroa on valtionosuuksien nostoa ja vajaa 60 miljoonaa euroa tukia esimerkiksi homekoulujen, terveyskeskusten, vanhainkotien ja päiväkotien korjauksiin.
No paikkakuntani terveyskeskuksen osaston remonttia ajatellen, voisin kuvitella, että tuosta potista voisi tulla valtiontukea??
Perjantaina
"Talousnobelisti Paul Krugman arvioi perjantaina, että teollisuusmaiden budjettialijäämät ovat pelastaneet maailman täydeltä talousromahdukselta." Näin uutisioi taloussanomat 28.8.2009. Joopa joo.. virtuaalirahaa silti "painetaan" kiivalla vauhdilla pörssikuplan puhkeamisen aiheuttamaan kurimukseen. Meillähän maailmassa on virtuaalirahaa noin 600 biljoonaa dollaria ja fyysistä todellista rahaa noin 3 prosenttia tuosta virtuaalirahasta.
Suuren laman synnyttämät "finanssinerot" rakensivat pyramidihuijauksen erilaisilla vipurahastoilla ja johdannaisilla. Nyt näitten arvonromahdus haihdutti virtuaalirahaa virtuaalitaivaaseen (tai manalaan?) 100 biljoonan dollarin arvosta.
Paljon muutakin tapahtui viikon aikana, mutta mielenkiintoista on joskus rakentaa tällainen viikkokatsaus. Niitä voi sitten tehdä eri näkökulmista ja aihepiireistä käsin. Nyt syksyllä alkavat taas omat luottamustehtävä aktivoitua, niin saatan lisätä paikkakuntatason bloggaamista enemmän.
Destiasta ja valtionyhtiöiden ohjauspolitiikasta on kyllä muutenkin karvat nousemassa pystyyn. Nyt suuret "viisaat", siellä jossakin, ovat laittamassa Destiaa lihoiksi.. Tästä pitää nostaa enemmänkin älämölöä, mutta siitä täytyy ottaa kannanotto erikseen.
Myös metsäyhtiöiden lamaannus, lähinnä sellunkeiton osalta, oli keskusteluissa. StoraEnson shokkiuutiset lamaannuttivat ja yleinen myllerrys koko toimialalla on käynnissä. Johtuen tietenkin paperin yleisestä markkinatilanteesta, mutta tällä hetkellä painaa myös yliarvostettu eurokin (vrt Ruotsin tilanne).
Tämä teollisuuden haara taitaa nähdä suurimmat rakennemuutosmyllerrykset tässä hetkessä.
Tiistaina taisi tulla julki parin yrityksen myönteisistä uutisista lopettaa lomautus, mutta pääpaino oli synkeää kuultavaa. YT-neuvotteluissa on ollut noin 140 000 työntekijää ja valtaosa on "päässyt" lomautuksilla, mutta tahti muuttuu nyt syksyllä ja yhä useampi saa kenkää. Tilastokeskus ilmoitti, että työttömiä oli heinäkuussa 211 000 eli 67 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tää karua on kuultavaa...
Keskiviikkona Laitetaan aluksi pientä positiivista virettä ilmaan elikkäs Norjalainen sähköautovalmistaja Think suunnittelee autovalmistuksen siirtämistä Suomeen. No mene ja tiedä onko tämä positiivista vai ei, mutta uutinen nyt kuitenkin. Mutta pääasiassa mollivoittoisia uutisointia on luvassa.
Nimittäin Jenkkilän pankit ovat jälleen kerran mielenkiintoisen urakan edessä. Laina-asiakkaat, kun alkavat harkita omien pikaluottojen poismaksamista ennenkuin maksaisivat pois asuntoluottojaan. Rahoituslaitokset ovat käyttäneet jopa 30 prosentin korolla pyöriviä korttiluottoja finanssikriisin jälkien paikkailuun. Nyt niitä uhkaa tulojen menetys, jos vähävaraiset asiakkaat kuittaavat pois kulutusluottonsa.
On helpompi antaa kotinsa pankille kuin päästä eroon luottokorttiveloistaan. Kun pankeilla on jo nyt kädet täynnä myymättömiä asuntoja, voi asuntolainamaksustaan luopuva saada asua kodissaan vielä pitkään maksun lopettamisen jälkeenkin.
Torstaina saatiin tietää minkälainen valtion tulo ja menoarvio tulee. Jahas tähän menisi aikaa rutosti ja varmaan tähän palaankin lähinnä kuntasektorin näkökulmasta. Lyhykäisesti kait voi todeta, että taskusta toiseen ja niin edelleen.. Kuluttajat maksavat arvonlisäveroa lisää ja firmat pyörittelevät sen läpikulkueränä. Elintarvike alv:n lasku voi olla aluksi ilahduttavaa, mutta pelko on että katteet revitään hiljakseen tästä ja hinnat nousevat. Kuntatalous kyntää syvälle ja 90 miljoonan euron potti ei paljon lohduta. lisäpotista 30 miljoonaa euroa on valtionosuuksien nostoa ja vajaa 60 miljoonaa euroa tukia esimerkiksi homekoulujen, terveyskeskusten, vanhainkotien ja päiväkotien korjauksiin.
No paikkakuntani terveyskeskuksen osaston remonttia ajatellen, voisin kuvitella, että tuosta potista voisi tulla valtiontukea??
Perjantaina
"Talousnobelisti Paul Krugman arvioi perjantaina, että teollisuusmaiden budjettialijäämät ovat pelastaneet maailman täydeltä talousromahdukselta." Näin uutisioi taloussanomat 28.8.2009. Joopa joo.. virtuaalirahaa silti "painetaan" kiivalla vauhdilla pörssikuplan puhkeamisen aiheuttamaan kurimukseen. Meillähän maailmassa on virtuaalirahaa noin 600 biljoonaa dollaria ja fyysistä todellista rahaa noin 3 prosenttia tuosta virtuaalirahasta.
Suuren laman synnyttämät "finanssinerot" rakensivat pyramidihuijauksen erilaisilla vipurahastoilla ja johdannaisilla. Nyt näitten arvonromahdus haihdutti virtuaalirahaa virtuaalitaivaaseen (tai manalaan?) 100 biljoonan dollarin arvosta.
Paljon muutakin tapahtui viikon aikana, mutta mielenkiintoista on joskus rakentaa tällainen viikkokatsaus. Niitä voi sitten tehdä eri näkökulmista ja aihepiireistä käsin. Nyt syksyllä alkavat taas omat luottamustehtävä aktivoitua, niin saatan lisätä paikkakuntatason bloggaamista enemmän.
keskiviikko 19. elokuuta 2009
Kansanpankki
Tästä on jo blogattu ja postattu. Mutta laitetaan hieman vielä löylyä lisää tästäkin tuutista.
Loistava avaus Paavolta, juuri tällaista perustavalaatuista näkökulmaa ollaan kaivattu. Itse olen jatkuvasti koettanut hahmottaa talousdemokraattista ajatusta, juuri tuon velan, koron ja pankkiirien ylivallan suhdetta esimerkiksi nyt maailmalla vellovaan talouslamaan. Syyt tiedätään ja seurauksia nähdään.
Nyt on alkaisi aika olla kypsä katkaista finanssipankkiireilta siivet ja aletaan "toivotalkoisiin". Olemme kumartaneet rahanylivaltiaita, kuin ne olisivat joitain jumalhahmoja. Nyt on aika muutoksen!
Huomasin, että Lars Österman oli omassa kommenteissaan tarinoinut näin:
"Kansanpankin tulisi ehdottomasti olla osuuskunta-pohjainen. Tällöin se voisi - ja saisi EU-säännöstenin pohjalta kaikille jäsenilleen myöntää erilaisia taloudellisia etuja kuten jopa korotonta luottoa.
Päivitys: Artikkelin jälkeiset kommentit osoittavat valitettavasti kuitenkin miten laajalti tietämättömyys edelleen kukoistaa. Se joka kuvittelee että kansanpankki myöntäisi korotonta luottoa sille joka joka haluaa investoida ne muualle korkoa kasvamaan kuvittelee väärin. Kansanpankin tehtävä on toimia siten kuin kansalaisten oman pankin tulisi toimia eli palvella yleisen solidaarisen ja sosiaalisen omantunnon puitteissa ja vaikkapa tappiolla - ainakin kirjanpidollisesti. Kansanpankin tulisi itse asiassa jopa tähdätä nollatulokseen. Eikä osuuskuntapohjainen pankki ole myytävissä Suomesta minnekään."
Tästä olen täysin samaa mieltä. Osuuskuntapohjaisena ja mahdollisimman matalalla organisaatiolla saadaan avoimeen demokratiaan pohjautuva kansanpankki rakennettua.
Myös Jonne Pohjois-Koiviston blogissa on hieno lausuma asiasta ja otin pätkän lainaa hänen blogistaan:
"Tarvitsemme pankkeja rahan tallettamiseen, rahan siirtelyyn sekä lainojen ottoon, jotta voisimme suunnitella taloudellista tulevaisuuttamme. Tarvitsemme pankin, jonka toiminta perustuu yleishyödyllisyyteen, joka saavutetaan vain demokraattisen kontrollin kautta. Tarvitsemme pankin, joka kannustaa ihmisiä pienyrittäjyyteen, antamalla lainoja pienimmällä mahdollisella korolla - ilman voiton tavoittelua."
Voiko tuota paremmin enää sanoa.. Nyt vain hihat heilumaan ja "toivo talkoisiin" näin saadaan käännettyä pörssipelureiden finanssitavarataloilta edes yksi rahavirta kohti paikallistaloutta.
Tässä vielä medialinkkejä, joissa vasemmistoliiton aloitetta kansanpankista käsitellään:
http://www.hs.fi/politiikka/ar…5248594866
http://yle.fi/uutiset/talous_j…35799.html
http://www.iltasanomat.fi/uuti…id=1720945
http://www.iltasanomat.fi/uuti…id=1721056
Loistava avaus Paavolta, juuri tällaista perustavalaatuista näkökulmaa ollaan kaivattu. Itse olen jatkuvasti koettanut hahmottaa talousdemokraattista ajatusta, juuri tuon velan, koron ja pankkiirien ylivallan suhdetta esimerkiksi nyt maailmalla vellovaan talouslamaan. Syyt tiedätään ja seurauksia nähdään.
Nyt on alkaisi aika olla kypsä katkaista finanssipankkiireilta siivet ja aletaan "toivotalkoisiin". Olemme kumartaneet rahanylivaltiaita, kuin ne olisivat joitain jumalhahmoja. Nyt on aika muutoksen!
Huomasin, että Lars Österman oli omassa kommenteissaan tarinoinut näin:
"Kansanpankin tulisi ehdottomasti olla osuuskunta-pohjainen. Tällöin se voisi - ja saisi EU-säännöstenin pohjalta kaikille jäsenilleen myöntää erilaisia taloudellisia etuja kuten jopa korotonta luottoa.
Päivitys: Artikkelin jälkeiset kommentit osoittavat valitettavasti kuitenkin miten laajalti tietämättömyys edelleen kukoistaa. Se joka kuvittelee että kansanpankki myöntäisi korotonta luottoa sille joka joka haluaa investoida ne muualle korkoa kasvamaan kuvittelee väärin. Kansanpankin tehtävä on toimia siten kuin kansalaisten oman pankin tulisi toimia eli palvella yleisen solidaarisen ja sosiaalisen omantunnon puitteissa ja vaikkapa tappiolla - ainakin kirjanpidollisesti. Kansanpankin tulisi itse asiassa jopa tähdätä nollatulokseen. Eikä osuuskuntapohjainen pankki ole myytävissä Suomesta minnekään."
Tästä olen täysin samaa mieltä. Osuuskuntapohjaisena ja mahdollisimman matalalla organisaatiolla saadaan avoimeen demokratiaan pohjautuva kansanpankki rakennettua.
Myös Jonne Pohjois-Koiviston blogissa on hieno lausuma asiasta ja otin pätkän lainaa hänen blogistaan:
"Tarvitsemme pankkeja rahan tallettamiseen, rahan siirtelyyn sekä lainojen ottoon, jotta voisimme suunnitella taloudellista tulevaisuuttamme. Tarvitsemme pankin, jonka toiminta perustuu yleishyödyllisyyteen, joka saavutetaan vain demokraattisen kontrollin kautta. Tarvitsemme pankin, joka kannustaa ihmisiä pienyrittäjyyteen, antamalla lainoja pienimmällä mahdollisella korolla - ilman voiton tavoittelua."
Voiko tuota paremmin enää sanoa.. Nyt vain hihat heilumaan ja "toivo talkoisiin" näin saadaan käännettyä pörssipelureiden finanssitavarataloilta edes yksi rahavirta kohti paikallistaloutta.
Tässä vielä medialinkkejä, joissa vasemmistoliiton aloitetta kansanpankista käsitellään:
http://www.hs.fi/politiikka/ar…5248594866
http://yle.fi/uutiset/talous_j…35799.html
http://www.iltasanomat.fi/uuti…id=1720945
http://www.iltasanomat.fi/uuti…id=1721056
torstai 13. elokuuta 2009
Yllättikö Marimekko osakkeenomistajat vai työntekijät?
Näin tämä pörssitalouden juna kulkee. Voisi laulaa Kari Tapion sanoin, että kulkee... kulkee vain....Yhtiön liikevoitto oli 1,1 miljoonaa euroa, kun analyytikot arvioivat voiton alle miljoonaksi. Mutta tämähän ei osakkeenomistajia tyydytä vaan nyt aletaan sitten työntämään työntekijöitä ulos.
"Marimekko tiedotti heti tulosjulkistuksensa jälkeen aloittavansa yt-neuvottelut."
Jos sitä pääomapätäkkää olisi riittävästi, niin hiukan ennen tulosjulkistamista, ja jos olisi ollut vielä inside tietoa, olisi pitänyt rientää ostamaan Marimekon osakkeita.
Pörssitalous on siitä julma, että mitä puhtaammaksi yritys saa siivottua vähemmän kannattavista työntekijäistä, sen parempi tulosnousu osakkeilla. Tietenkin vielä parempi olisi jos automaatiolla voisi hoitaa koko puljun, niin työntekijäitä ei tarvitseisi ollenkaan.
(tästä automaatiosta ja uuden ajan robotiikasta pitäisi olla enemmän äänessä.. ne automaatin verotulot kun on niin minimaalisia ja firmalle se on hyvä investointi..velkaa ei veroja systeemillä.)
Valitettavasti on vielä niin tänäkin päivänä, että pienistä suurimpaan olevat firmat voivat nyt siivota nurkkansa. Tällä tarkoitan niitä tapauksia, joiden kanssa olen haastellut, että ensimmäiseksi sai lähteä ne jotka ovat olleet "liiton" asialla tai muutoin nurisseet työoloistansa. Myös alkoholiongelmaiset on nyt hyvä lakaista pihalle, eikä käyttää ns. hoitoonohjausjärjestelmää.
Jäljelle jääneet ovat kuuliaisia, jotka tulevat töihin nurisematta ja tekevät työvuoroa työvuoron perään. On tapauksia, jossa vedetään työtä 22 tuntia putkeen ja sen jälkeen yksi päivä vapaata, jona aikana soitetaan jo uudesta työvuorosta...
"Marimekko tiedotti heti tulosjulkistuksensa jälkeen aloittavansa yt-neuvottelut."
Jos sitä pääomapätäkkää olisi riittävästi, niin hiukan ennen tulosjulkistamista, ja jos olisi ollut vielä inside tietoa, olisi pitänyt rientää ostamaan Marimekon osakkeita.
Pörssitalous on siitä julma, että mitä puhtaammaksi yritys saa siivottua vähemmän kannattavista työntekijäistä, sen parempi tulosnousu osakkeilla. Tietenkin vielä parempi olisi jos automaatiolla voisi hoitaa koko puljun, niin työntekijäitä ei tarvitseisi ollenkaan.
(tästä automaatiosta ja uuden ajan robotiikasta pitäisi olla enemmän äänessä.. ne automaatin verotulot kun on niin minimaalisia ja firmalle se on hyvä investointi..velkaa ei veroja systeemillä.)
Valitettavasti on vielä niin tänäkin päivänä, että pienistä suurimpaan olevat firmat voivat nyt siivota nurkkansa. Tällä tarkoitan niitä tapauksia, joiden kanssa olen haastellut, että ensimmäiseksi sai lähteä ne jotka ovat olleet "liiton" asialla tai muutoin nurisseet työoloistansa. Myös alkoholiongelmaiset on nyt hyvä lakaista pihalle, eikä käyttää ns. hoitoonohjausjärjestelmää.
Jäljelle jääneet ovat kuuliaisia, jotka tulevat töihin nurisematta ja tekevät työvuoroa työvuoron perään. On tapauksia, jossa vedetään työtä 22 tuntia putkeen ja sen jälkeen yksi päivä vapaata, jona aikana soitetaan jo uudesta työvuorosta...
keskiviikko 5. elokuuta 2009
talousdemokraattista ajattelua euroopan vasureiden tapaamisessa
Talousdemokratian siemen on kylvetty ja sitä pitää nyt vaalia, jotta se ei hautautuisi "vanhan liiton" aaltoihin. Euroopan vasurit olivat omissa ajatuspajojen yhteistyöverkoston tapaamisessa 23 - 26.7.09 kaavailleet orastavaa talousdemokratiaa seuraavasti: (lähde: kansan uutiset 3.8.2009)
Kapitalismin kriisistä
talousdemokratiaan?
Saksalaisen Sozialismus-lehden Richard Detje avasi kriisikeskustelun tuomalla esiin, että kriisiä analysoidaan virheellisesti korostamalla Yhdysvaltojen roolia ja vähättelemällä talouskriisin vaikutusta Eurooppaan ja muihin teollistuneisiin maihin.
OECD:n ennusteen mukaan maailmankauppa romahtaa vuoden 2009 aikana 16 prosenttia. Tämä vaikuttaa eniten vientivetoisiin talouksiin, kuten Kiinaan, Japaniin, Saksaan ja myös Suomeen. Kiina, maailman nopeimmin kasvava talous, on Detjen mielestä ainoa maa, joka reagoi kriisiin sen vaatimalla vakavuudella. Kiina sijoittaa 7 prosenttia kansantulostaan investointeihin, joilla se pyrkii luomaan uusia sisämarkkinoita massiivisen vientinsä tueksi.
Seminaarin alustajat olivat lähes yksimielisiä siitä, että finanssikriisi johtuu ylikasautumisesta ja pörssitalouden roolista talouskasvun moottorina. Kriisin varsinaiseksi ytimeksi Detje määritti kuitenkin palkkojen suhteellisen pudotuksen läntisissä teollisuusmaissa. Nykyinen malli ei ole johtanut uusiin investointeihin vaan alati kasvaviin voittoihin...
Kapitalistinen järjestelmä
uhka ihmiskunnalle
Ecuadorin entisen valtiovarainministerin Pedro Paezin mielestä kapitalistinen järjestelmä on ekologisen kriisin myötä jo uhka ihmiskunnalle. Paez peräänkuuluttikin tuhoisan liikapääoman hävittämistä. ”Tämä tulee vaikuttamaan kansainväliseen työnjakoon ja siihen kuka tuottaa mitä tässä maailmassa”, Paez haastoi yleisöään. Die Linken Bernd Barenbergin mukaan kriisin keskellä on kysyttävä minkälaista teollisuutta halutaan elvyttää. Juuri tällä hetkellä työllistävien alojen kuten autoteollisuuden ylläpitäminen keinolla millä hyvänsä ei ole välttämättä kestävää ja tulevaisuuteen katsovaa.
Koska voitot suhteessa palkkoihin ja tuottavuuteen ovat kasvaneet merkittävästi 1970-luvulta lähtien, on kulutusta rahoitettu yhä enemmän lainalla. Valtioiden velkaantuminen ei eroa tästä juurikaan. Nähtäväksi jääkin mitä tapahtuu, jos valtioita menee konkurssiin. Tätä asiaa kesäyliopistossa ei valitettavasti sivuttu. Kreikkalainen taloustieteilijä Giorgios Ioannidis totesi vasemmiston kysyvän vääriä kysymyksiä: ”On mietittävä miten pääsemme kriisistä, eikä kuka maksaa kriisin. Ihmiset maksoivat jo! Nyt on esitettävä, mitkä ovat meidän vaihtoehtomme työllisyyden, solidaarisuuden ja pankkijärjestelmän suhteen. Tarvitsemme kumouksellista reformismia, eli lyhyen ja keskipitkän aikavälin ratkaisuja heti.”
Kesäyliopiston teoreettisesti mielenkiintoisia keskusteluja leimasikin selkeiden tavoitteiden puute, vaikka lähes kaikki osallistujat peräänkuuluttivat niitä. Joitain suuntaviivoja vasemmistolle toki esitettiin. Näistä talousdemokratia nousi aiheeksi yli muiden.
Pedro Paezin mukaan korvataksemme finanssivirtojen vääristymiä köyhemmille alueille tarvitsemme uudenlaisen keskuspankin, joka toimii etelästä pohjoiseen. Uusi pankki tarvitsee globaalin rahayksikön, jolla vaihtoa käydään. Latinalaisessa Amerikassa on jo nyt käynnissä keskuspankkikokeilu Bank of the South, jonka tarkoitus on antaa makrotaloudellisia työkaluja valtioille kansallisvaltioiden rajojen yli. Vain tällaisilla järjestelmillä voimme murtaa dollarin ylivallan ja luoda vakautta. Euroopan vasemmiston olisi siis vakavasti mietittävä maailmantalouden ja luototusjärjestelmien kriisiä ja miten ne voidaan kääntää taistelun kautta voitoksi.
Kapitalismin kriisistä
talousdemokratiaan?
Saksalaisen Sozialismus-lehden Richard Detje avasi kriisikeskustelun tuomalla esiin, että kriisiä analysoidaan virheellisesti korostamalla Yhdysvaltojen roolia ja vähättelemällä talouskriisin vaikutusta Eurooppaan ja muihin teollistuneisiin maihin.
OECD:n ennusteen mukaan maailmankauppa romahtaa vuoden 2009 aikana 16 prosenttia. Tämä vaikuttaa eniten vientivetoisiin talouksiin, kuten Kiinaan, Japaniin, Saksaan ja myös Suomeen. Kiina, maailman nopeimmin kasvava talous, on Detjen mielestä ainoa maa, joka reagoi kriisiin sen vaatimalla vakavuudella. Kiina sijoittaa 7 prosenttia kansantulostaan investointeihin, joilla se pyrkii luomaan uusia sisämarkkinoita massiivisen vientinsä tueksi.
Seminaarin alustajat olivat lähes yksimielisiä siitä, että finanssikriisi johtuu ylikasautumisesta ja pörssitalouden roolista talouskasvun moottorina. Kriisin varsinaiseksi ytimeksi Detje määritti kuitenkin palkkojen suhteellisen pudotuksen läntisissä teollisuusmaissa. Nykyinen malli ei ole johtanut uusiin investointeihin vaan alati kasvaviin voittoihin...
Kapitalistinen järjestelmä
uhka ihmiskunnalle
Ecuadorin entisen valtiovarainministerin Pedro Paezin mielestä kapitalistinen järjestelmä on ekologisen kriisin myötä jo uhka ihmiskunnalle. Paez peräänkuuluttikin tuhoisan liikapääoman hävittämistä. ”Tämä tulee vaikuttamaan kansainväliseen työnjakoon ja siihen kuka tuottaa mitä tässä maailmassa”, Paez haastoi yleisöään. Die Linken Bernd Barenbergin mukaan kriisin keskellä on kysyttävä minkälaista teollisuutta halutaan elvyttää. Juuri tällä hetkellä työllistävien alojen kuten autoteollisuuden ylläpitäminen keinolla millä hyvänsä ei ole välttämättä kestävää ja tulevaisuuteen katsovaa.
Koska voitot suhteessa palkkoihin ja tuottavuuteen ovat kasvaneet merkittävästi 1970-luvulta lähtien, on kulutusta rahoitettu yhä enemmän lainalla. Valtioiden velkaantuminen ei eroa tästä juurikaan. Nähtäväksi jääkin mitä tapahtuu, jos valtioita menee konkurssiin. Tätä asiaa kesäyliopistossa ei valitettavasti sivuttu. Kreikkalainen taloustieteilijä Giorgios Ioannidis totesi vasemmiston kysyvän vääriä kysymyksiä: ”On mietittävä miten pääsemme kriisistä, eikä kuka maksaa kriisin. Ihmiset maksoivat jo! Nyt on esitettävä, mitkä ovat meidän vaihtoehtomme työllisyyden, solidaarisuuden ja pankkijärjestelmän suhteen. Tarvitsemme kumouksellista reformismia, eli lyhyen ja keskipitkän aikavälin ratkaisuja heti.”
Kesäyliopiston teoreettisesti mielenkiintoisia keskusteluja leimasikin selkeiden tavoitteiden puute, vaikka lähes kaikki osallistujat peräänkuuluttivat niitä. Joitain suuntaviivoja vasemmistolle toki esitettiin. Näistä talousdemokratia nousi aiheeksi yli muiden.
Pedro Paezin mukaan korvataksemme finanssivirtojen vääristymiä köyhemmille alueille tarvitsemme uudenlaisen keskuspankin, joka toimii etelästä pohjoiseen. Uusi pankki tarvitsee globaalin rahayksikön, jolla vaihtoa käydään. Latinalaisessa Amerikassa on jo nyt käynnissä keskuspankkikokeilu Bank of the South, jonka tarkoitus on antaa makrotaloudellisia työkaluja valtioille kansallisvaltioiden rajojen yli. Vain tällaisilla järjestelmillä voimme murtaa dollarin ylivallan ja luoda vakautta. Euroopan vasemmiston olisi siis vakavasti mietittävä maailmantalouden ja luototusjärjestelmien kriisiä ja miten ne voidaan kääntää taistelun kautta voitoksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)