valtuuston kokous 14.12.2011

Valtuustomme vuoden viimeinen kokous, jossa käsiteltiin aluksi maataloustoimiston virkanimikkeiden muutokset. Nimikkeiden muutokset johtuivat Pielaveden, Keiteleen ja Kiuruveden maataloushallinnon yhteistoimintasopimuksesta, jossa virkanimikkeet muutettiin uusien tehtävien vastaaviksi. Toisena asiana nuijittiin ilman kommentteja oli Ylä-Savon yhteinen rakennusjärjestys. Tässä oli lähinnä päivitys nykypäivään. Tosin olihan se ollutkin lausuntokierroksilla, joissa siihen oli tehty muutosesityksiä.

Kolmantena asiana päätettiin räjähdysainetehtaalle aikaisemmin myönnetyn 300 000 euron omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiuruveden kiinteistö Oy:lle. Tässä oli mielenkiintoista se, että ko. räjähdysaineyhtiö päätti rakentaa itse tehtaansa ja ei siten käytä ko. lainaa tähän tarkoitukseen. Niinpä tämä laina on nyt tarkoitus ottaa Kiuruveden yrityskiinteistö Oy:lle, jonka kiinteistöissä on korjaus- ja muutostarpeita arvioitu menevän melkein saman summan arvosta. Tämän tiedon perusteella voitiin tällainen muutos tehdä, vaikka velkaa ei pitäisi ottaa pelkästään sen takia, että sitä saadaan.

Neljäntenä asiana esiteltiin kuluvan vuoden talousarviomuutokset, jotka ihan perustellusti oli laitettu esityslistan liitetiedostona valtuutetuille. Aina sattuu ja tapahtuu matkan varrella, kun pyritään tekemään talousarvion mukaisia tehtäviä. Mutta aina ne eivät toteudu, joko aikataulun, urakoitsijan tai jopa suunnitelmien muutoksien takia.

TALOUSARVIO 2012 KÄSITTELY
Viimeisenä asiana oli 2012 vuoden talousarvion käsittely ja siinä käytiin aluksi yleiskeskustelu ryhmäpuheenvuoroineen. Voisi sanoa yleistyksenä, ettei puheissa ollut sellaista tulta ja tappuraa, joita joskus talousarviokäsittelyn yhteydessä ollaan nähty. Tilanne on kuitenkin sellainen, että velkaannumme lisää ja teemme noin 900 000 euron alijäämäisen budjetin. Toki taustalla on vielä niitä vanhojen hyvien aikojen ylijäämiä, mutta kauan ei tällaista menoa kestetä. Investoinnit ovat pääasiassa tärkeisiin kohteisiin sijoitettuja. Varsinkin perusinfraan ja rakennuksien korjauksiin kohdennettuina ne puoltavat paikkaansa. Mutta investointitaso on miljoona tai kaksi liian korkea suhteessa vuosikatteeseen.

Sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymämme eli tuttavallisimmin Y- S Sote sai yli 50 % painoarvon puheissamme. Sote riski piilee lähinnä KYS:n menojen arviointiin, joka on nyt laitettu ns. 0% kasvulla. Tämä riskin aktivoituminen on olemassa ja olisin uhkapeluri, niin löisin vetoa, että joudumme lisätalousarvion tekemään tämän riskin lauetessa ensi vuoden aikana. Toki Sotea ei saisi syyllistää joka asiasta ja tekeehän se sitä sosiaali- ja terveysalan työtä johon kuntapäättäjät tukeutuvat järjestäessään näitä palveluita. Olen usein kritisoinut Soten henkilöstöpolitiikkaa ja niin tein myös valtuustossa. Kerroin, että kyllä siellä tunnetaan yhteistoimintalaki pilkun tarkasti mutta ei yhteistoiminnallisen lain henkeä. Tällä tarkoitin sitä aitoa henkilöstön ja johdon vuoropuhelua, jossa ei lähdetä ensin katsomaan KVTES:n pilkkuja ja pisteitä, vaan tehdään keskustelevaa yhteistoimintaa asioiden kehittämiseksi.

Itse otin omassa puheenvuorossani kantaa muutamiin yksittäisiin kohtiin talousarviossa. Esimerkiksi työllistämiseen tarkoitetut valtion TE-keskuksien kautta tulevat tukityöllistämismäärärahat supistuvat puoleen tämän vuotisesta. Tähän tulee myös reunaehtoja kenelle työllistämisrahoja voidaan kohdentaa. Näiden tukien piirissä on kolmannen sektorin toimijat, kuten työttömien yhdistys, urheilu,- ja palloiluseurat jne. Tähän kategoriaan liitetään myös kaupunki.

 Valtion toimet painottavat opinto- ja työllistämispolkuja, joissa tavoitteena vakinainen työsuhde tai itsensä työllistäminen yrittäjänä. Hyviä tavoitteita mutta juuri tämän kohderyhmän "kovan ytimen" rakennetyöttömät ovat kyllä havaittu jo liian haasteelliseksi tehdä heistä nykypäivän yritysmaailmalle tehokkaita puurtajia. Yritystoiminnan aloittamisesta puhumattakaan. Hyvänä asiana näen nuortentyöpaja toiminnan, joilla pyritään ehkäisemään nuorten syrjäytymiskehitystä.

Mutta tämä työllistämistukirahan puolittaminen saattaa syventää tietyn ikäluokan syrjäytymistä ja ajautumista "pullon hengen" viekoittelevaan kutsuun. Tällöin saattaa tulla yhteiskunnallisesti kalliiksi säästää väärässä paikassa.

Otin myös kantaa urheilualueen hiekkatekonurmihankkeeseen. Tässä yhteydessä olin havainnut, että valtaosa valtuutetuista oli hiljaa myöntynyt ehdoitta hiekkatekonurmen rakentamiseen. Itse totesin, sen olevan palloilijoille varmaan hieno parannus. Samaan hengenvetoon totesin myös että vaikka avustuksia ja lahjoituksia hankkeeseen tulee, niin siihen sidotaan kiinni yli 100 000 euroa kuntamme varoja. Sanoin, ettei tässä hankkeessa saa sitten rajata käyttäjiä tietyn seuran jäsenkortin omaaviin harrastajiin, vaan sen tulee olla käytössä kaikille kuntalaisille. Myös sen toin julki ettei näytä kaupunkimme talous olevan kovinkaan syvällä, koskapa tämä hanke on yleensäkin listoilla. Itse olisin ollut valmis siirtämään hankkeen parin vuoden päähän, jotta olisi nähty mihin nykyinen taloudentila kehittyy. Olen myös huolissani kiinteistöissämme muhivaan korjausvelkaan, johon on panostettava aktiivisesti tulevina vuosina!

Heitin myös haasteen lähi- ja luomuruokamme puolesta, jotta painottaisimme tämän aatteen hyvyyttä myös ylä-savon alueella. Nimittäin tuleva tukipalveluselvitys Ylä-Savon kunnissa ja Sotessa ottaa myös kantaa ruokahuoltoomme. Ja jos pelkät eurot ratkaisevat voi olla, että saamme sanoa hyvästit lähiruoka aatteellemme.

Loppujen lopuksi talousarviomme on puristettu tiukkaan raamiin, jossa on uhkakuvia taloustilanteesta ja sisältää ns. sote riskin. Velkaannumme lisää mutta voimme kuitenkin säilyttää peruspalvelumme. Haasteita on edessämme, jossa toivotaan parasta ja pelätään pahinta.

Savonian ammattikorkeakouluakin sivuttiin ja siitä bloggaan oman kokonaisuutensa jahka olen saanut kaikki asiaan liittyvät "palikat" kasattua omaan kantaani tulevaan yhtymähallituksen kokoukseen (20.12.2011)

kommentein varustettuna yhteislautakunnan 7.12.2011 kokous

Laitan tähän, nyt julkistetun, yhteislautakunnan pykälän 42 tekstinä, joka kokouksessa nuijittiin. Lisään siihen joitakin omia kommenttejani taustavärillä varustettuna. (linkki pöytäkirjaan löytyy täältä: http://ktweb.iisalmi.fi/)

Ylä-Savon SOTE- kuntayhtymän talousarvioluonnokseen sisältyvä keskeinen tavoite on jatkaa avohoitopainotteista palvelurakennetta sairaanhoidossa, vanhus-, vammais- ja mielenterveys- ja päihdepalveluissa.  Avohoitopainotteisuus on asiakkaiden edun mukaista ja taloudellisesti kestävä suuntaus.  

STM on antanut suositukset yli 75 -vuotiaiden hoito- ja hoivapalvelujen rakenteesta. Yhteistoiminta-alueella on liikaa pitkäaikaisen terveyskeskusten vuodeosastohoidon kapasiteettia ja käyttöä ja sen purkaminen porrastetusti on välttämätöntä. Tehostettua palveluasumista on jo vuonna 2011 järjestetty suosituksen mukaisessa laajuudessa. Kotona asuvien osuus on kaikissa kunnissa alle suosituksen.  Palvelusopimuksiin sisältyy kotona asumista tukevat palvelujen lisääminen. Omaishoidon tukea monipuolistetaan ja vahvistetaan. Peittävyydessä päästään suosituksen mukaiseen 6 %:iin.  Seudullisen palvelusetelin käytön mahdollisuutta lisätään ja etälääkärikokeilu aloitetaan.  

Jotta nämä tavoitteet voitaisiin toteutta, niin tämä edellyttää resurssien kohdentamista avopalveluihin! Kiuruvedellä on valtakunnallisen yli 75 vuotiaiden hoidon peitto ns hyvällä tasolla. Ja tähän on sitten perustettu se seikka ettei kotipalveluun tarvita lisäresursseja? Tällä virheellisellä laskentalogiikalla ei onnistuta kyllä hoitamaan lisääntyvää mielenterveys ja päihdepalvelutarvetta, jos laitospaikkoja näiltä aloilta puretaan! Kotipalveluhan työstää omassa lohkossaan miltei koko ikärepertuaarin, joten tuijottaminen pelkästään yli 75 vuotiaiden hoidon peittoon on virheellinen.

 Etälääkärikokeilu on mielenkiintoinen ja toivottavasti siitä saataisiin myönteisiä kokemuksia? Kuin myös terveyskioskihankkeesta, jonka pitäisi ensi vuonna käynnistyä.

Seudullisesta vuodeosastopaikkojen yhteiskäytöstä on jo syntynyt hyviä kokemuksia lähes kahden vuoden ajalta. Potilaan ja omaisten mielipiteen kuulemisella on suuri merkitys hoidon onnistumisessa. Vuodeosastojen kuormitus on ollut yli 100 % ja sen vuoksi rakenteelliset muutokset vaativat aikaa, suunnitelmallisuutta ja porrastusta. Muutoksissa on edettävä hyvässä yhteisymmärryksessä jäsenkuntien kanssa. Tärkeää on myös henkilöstön huomioiminen muutosten valmistelussa, aikataulutuksessa ja toteutuksessa. Muutosten suunnittelun ja valmistelun avoimeen tiedotukseen väestölle, jäsenkunnille ja yhteislautakunnalle on kiinnitettävä erityistä huomiota. Palveluja uudelleen järjesteltäessä on esitettävä luotettavat laskelmat kustannuksista sekä järjestelyjen edut ja haitat vertailtaessa omaa toimintaa ostopalveluihin.

Villakoiran ydin tässä osiossa on juuri tuo avoin keskustelu ja tiedottaminen. Ei saa säikähtää myöskään seudullista vuodeosastojen käyttöä, jos se sujuu yhteisymmärryksessä omaisten ja potilaan kanssa. Pakkosiirtoihin ei saa lähteä! Viimeinen lause ostopalvelujen ja oman palvelutuotannon vertailussa on myös paikallaan. Elämme ns "hyvinvoinnin tavaratalo" maailmassa, jossa meidän terveys on syötetty pörssiyhtiöiden alttarille. Tällöin pääomapako ja jopa verojen "laillistettu" kiertäminen onnistuu näiltä suurfirmoilta.  

          Suunnitelma sisältää akuutti- ja kuntoutushoidon keskittämisen Iisalmen ja Kiuruveden terveyskeskuksiin. Akuutti- ja kuntoutushoidon sairaansijamäärästä on erilaiset tiedot kuntayhtymän hallituksen päätöksen esittelytekstissä kuin palvelusopimuksessa (kaikki kunnat). Akuuttihoito- ja kuntoutusosaston ja sairaalan osastojen hoidonporrastus tulisi optimoida ja siten vähentää Iisalmen sairaalan korkeaa käyttöä ja kuormitusta. Kiuruveden terveyskeskuksen on suunniteltu hoitavan kaikkien kuntien KYS:n jatkohoitopotilaita, mikä kuitenkin voi käytännössä osoittautua epätaloudelliseksi sekä vaikeaksi toteuttaa.  Sonkajärven terveyskeskuksen vuodeosaston toiminnan luonnetta ja laajuutta on suunniteltu yhteistyössä kunnan ja kuntayhtymän kesken. Syyskuun alusta vuodeosaston tiloihin suunnitellaan kotihoitoa tukeva jaksohoito- ja kuntoutus yksikkö. 

Tästä kappaleesta on otettava tuo Kiuruveden nykyinen tilanne eli kyllä ensisijaisesti pitäisi pystyä purkamaan nykyinen ylipaikkapaine, ennenkuin lähdetään kasvattamaan KYS:n jatkohoitopotilaita akuuttiosastolle. Tähän on tulossa seurantaryhmä, joka panostaa hoidon porrastukseen ja potilaiden siirtämiseen mahdollisimman nopeasti kotiin tai tehostettuun palveluasumiseen. 

                            Kuntayhtymän tulee edelleen ponnistella sen eteen, että vastaanottotoiminnan painopiste on päiväaikaisissa lääkärin vastaanottopalveluissa ja että päivystyksen käyntimäärät kääntyvät laskuun.  Iisalmen sairaalan palveluja ja tehokkuutta tulee tarkastella kokonaisuutena ja kunnittain sekä edelleen kehittää lyhki-, polikliinistä- ja kotihoitoa. Kuntayhtymän tulee käydä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kanssa neuvottelut yhteistyöstä ja kumppanuudesta, jotta Iisalmen sairaalan toimintaa voitaisiin kehittää ja panostukset kohdistuisivat tulevaisuutta ajatellen tarkoituksenmukaisesti sovitun työnjaon mukaisesti. Ensihoidon resurssit tulee ottaa käyttöön kaikkien kuntien alueella. Kuntoutuksen toteuttamisvaihtoehdoissa tulee huomioida Vetrean palvelut ja/ tai toimitilat. (vetrealla ei ole mennyt kovin hyvin kuntoutuksen kausiluonteisuudesta ja varsinkin veteraanien alenevasta määrästä johtuen... YT-neuvotteluitahan on jo käyty.. tämä on tietenkin mielenkiintoinen painotus ja en tiedä onko tämä oikea paikka nimetä tietty yritys esille?)

                   Talousarvio sisältää Koljonvirran sairaalan osastohoidon sekä avopalvelujen aikuistyöryhmän siirtäminen v. 2013 alusta sairaala- terveyskeskus kampukselle.  Psykiatrisen sairaalahoidon tarve on laskenut vähitellen usean vuoden ajan.  Akuutti ja psykoosihoito yhdistetään yhdeksi osastoksi ja sairaalapaikat vähenevät.  Sairaalahoidon vähentäminen edellyttää riittävää avohoitoa sekä riittäviä asumis- ja asumisen tukipalveluja. Vuodesta 2007 aloitetun mielenterveys- ja päihdeosaston ja selviämisaseman käyttö on lisääntynyt vuosi vuodelta. Uudessa ympäristössä on huomioitava osastojen läheisyys ja henkilökunnan yhteiskäyttö erityisesti uhkaavissa tilanteissa.
Tässähän on käyty jonkinlaista kaplakkaa siitä, että onko Koljonvirran sairaalan kunto todella niin huono, että se olisi yksi perustelu yksikön fyysisen paikan alasajoon? Toki jos näin on, niin tuo siirto on perusteltua. Lausunnossa on kyllä painotettu ne avohoidon resurssitarpeet, jotta tällaisen yksikön sairaalahoidon avopainotteisuus tarkoittaa.

                   Palvelusopimuksissa on otettu huomioon se, että kaikissa kunnissa painotetaan aktivoivaa palveluohjausta työllistämistoimenpiteisiin erityisesti niiden asiakkaiden osalta, joiden toimeentulona on pelkästään toimeentulotuki. Erityisenä kohderyhmänä ovat toimeentulotuella olevat nuoret ja perheet, joiden kokonaistilannetta voidaan auttaa työllistämisen avulla.
Tässä onkin haastetta, kun katsoo hallituksemme työllistämisbudjetin alenevaa rahoitusta!

              

                   Tilaselvitys ns. kampusalueesta on työn alla ja tilaselvityksen valmistuttua tilojen ja toimintojen suunnittelu tulee tehdä pitkälle aikavälille, jotta vältytään turhilta investoinneilta. Talousarviossa olevista rakennusinvestointeja tulee lykätä mahdollisuuksien mukaan siihen saakka kun toimitilojen käyttö on tarkkaan suunniteltu ja hyväksytty.  Tilojen käytön suunnittelussa on huomioitava myös Vetrean käytössä olevat tilamahdollisuudet. Kestävää kehitystä entisen rakennuskannan ylläpitämiseksi. Toki tila, toiminnot ja terveellisyys täytyy huomioida.

                   Kuntayhtymän tietopalvelun ja ICT –hankintojen kustannukset ovat erittäin korkeat. Valtakunnalliset ja sairaanhoitopiirin uudistukset aiheuttavat huomattavia kustannuksia. Kuntayhtymän omaan harkintaan liittyvien uudistusten kohdalla tulee harkita hankintojen siirtämistä tai muutoin kustannusten vähentämistä. Tämä tietopalveluiden hankinta, johon kuuluu atk-raudan lisäksi lisenssimaksut ovat kyllä myös yksi maailman innovatiisempia rahastuskeksintöjä! Tähän vain on "väkisin" investoitava, jotta saadaan yhdenmukaiset järjestelmät esim. e-reseptit, aluepegasos, Microsoftin lisenssimaksut ohjelmistojen uudistamiseen.. toivottavasti ei heti kohta iske valtakunnallinen yhdenmukaistaminen.. ja hups.. sinne saatiin hukutettua euroja softamaailman kapitalistien taskuun..

        Yhteislautakunta esittää, että osaksi uutta järjestämissuunnitelmaa laaditaan palvelustrategian/hankintastrategian, jonka laadinnan yhteydessä käydään perusteellinen keskustelu siitä, mitkä palvelut kuntayhtymä tuottaa jatkossa itse ja mitkä palvelut ostetaan yksityisiltä tai muilta palveluiden tuottajilta. Tämä mahdollistaa myös paikalliset yritykset varautumaan hallitusti kilpailutuksiin. Ulkoistamisella on vaikutusta myös kuntayhtymän hallinto- ja taloushenkilöstöön. Ideologista yksityistämistä ja ulkoistamista on syytä välttää. Joten tällainen strategian luominen ja avoin keskustelu päättäjien, kansalaisten jne on syytä tehdä. Muutoin poukkoillaan miten sattuu ja jos sattuu omassa palvelutuotannossa hankaluuksia, niin heti ollaan ostamassa sen tilalle palveluita.

SOTE- kuntayhtymän maksuvalmius on vuoden 2011 lopussa hyvä. Nykyinen palvelusopimusten 2,3 -2,5 % kasvu on jäsenkuntien maksukyvyn ylärajassa. KYS kuntayhtymän ostoihin varattuihin määrärahoihin liittyy suuri riski, koska varaus on yhteensä n 850 000 € alle KYS ennakkomaksuosuuden. Jäsenkunnat esittävät, että palvelurakenneratkaisujen lykkääntymisestä aiheutuvista laskennallisista lisäkustannuksista yhtymähallitus tekee tarvittaessa lisämäärärahaesityksen kunnille. Mahdollisesti tarvittavat lisäresurssitarpeet käsitellään erikseen kunnallisvaltuustoissa valmistelun jälkeen kevättalvella 2012. Yhteislautakunta pitää tärkeänä sovittaa yhteen peruskuntien taloudelliset mahdollisuudet ja sosiaali- ja terveydenhuollon kasvavat palvelutarpeet yhteistyöllä ja aktiivisella vuoropuhelulla kuntien ja kuntayhtymän kanssa. Optimistinen ajattelu Kys:n menoista voi tulla takkiin.. toivottavasti olen väärässä..

Lopuksi yhteislautakunta toteaa, että kokonaisuutena sosiaali- ja terveydenhuollon ja ympäristöpalvelut säilyvät hyvällä tasolla esitetyssä talousarviossa, kunhan saadaan rekrytoitua henkilöstöä avoimena oleviin virkoihin (terveyskeskuslääkärit, hammaslääkärit). Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon lähipalvelujen säilyttäminen on keskeinen lähtökohta toimivalle hoidonporrastukselle.

Työterveyshuollon vaihtoehdot: jatkuminen nykyisellään, liikelaitos tai ostopalvelu on kyllä tarkoin harkittava. Tätä ei yhteislautakunta erikseen nostanut esille. Mutta tulevana tiistaina 13.12.2011 kuntayhtymän hallituksessa asiaa käsitellään. Täytyypä seurata minkälaisen esityksen kuntayhtymän viranhaltijat tässä työterveyshuollon osalta esittää! 

valtuuston kokous 31.10.2011

Valtuuston kokous alkoi kello 18 ja päättyi 21:30. Bloggaan tähän muutaman pääkohdan tästä kohtuullisen pitkästä kokouksestamme.

Syy-yhteys pitkään kokoukseen löytyy Rantakylän osayleiskaavoituskeskustelussa, joka päätyi kahteenkin äänestykseen. Merkillinen asioiden tietämättömyys oli taustalla, koskapa kaava mahdollistaa alueelle tulevat tontit ja reitit. Näillä suuntaa-antavilla reittivalinnoilla ei tehdä mitään pakkolunastus toimenpiteitä, eikä tonteille tule tietenkään osayleiskaavalla kiinteistöveromaksuja. Toki taustalla on tietenkin yksityisomisteisten maaomaisuuden koskemattomuus kysymys. Mutta tontin omistajat tekevät omat ratkaisunsa asiassa ja ketään ei pakoteta mihinkään toimenpiteisiin.

Kaupunginhallituksen ehdotus meni läpi 22 - 10. Toinen äänestys oli Haapaniemestä jatkuva polku, jossa äänestys meni 20 - 12. Kokoomuksella oli kova tahto poistaa rantareitti kaavasta ja tämä olisi sitten katkaissut kaavaprosessin. Tällöin koko kaavoitus olisi pitänyt alkaa alusta. Itse jääväsin itseni koko pykälässä, koskapa lähisukulaiseni asuu Rantakylässä. Tarkemmin kaavasta tästä: Rantakylän osayleiskaavoitus.

Listalla oli paljon asioita, kuten osavuosikatsaus. Tässä yhteydessä todettiin eri hallintokuntien menevän pääosin suunnitellusti  kohti loppuvuotta. Siitä voisi ottaa esille Y-S Soten aiheuttamisperiaatteen mukaisen maksun tämän vuoden alkupuolikkaalta, joka näyttäisi 0,6 milj. euroa arvioitua enemmän. Pientä kompensaatiota tähän tuo 0,5 miljoonan verotulojen myönteinen kehitys. KYS- menot ovat olleet erikoissairaanhoidon osalta ennusteiden mukaiset. Sote asioista on syytä tehdä yleisimminkin tarkempaa tutkailua, josta voisi blogata vähän myöhemmin lisää. Varsinkin tiedonkulku ja päätöksenteon avoimmuus mietityttää.

Käsittelimme myös strategiapäivitystä. Muutoksia ei tähän juurikaan tehty, koskapa päälinjat vedettiin jo yhteisessä strategiaseminaarissamme. Strategia aihioon voi tutustua täältä Kiuruveden strategia. Tästä voi ottaa useita näkökulmia keskusteluun ja varmaan nyt kuntarakenneuudistus on kaikkien huulilla. Tässä vaiheessa meidän strategiassamme seisoo: "itsenäinen, yhteistyötä tekevä..". Tämä on asia johon on palattava viimeistään siinä vaiheessa, kun kaupunkimme antaa kannanoton valtionvarainministeriölle ensi vuoden puolella. Olisiko syytä alkaa miettimään missä vaiheessa tehtäisiin neuvoa antavaa kuntalaisäänestys asiassa?

vakituisen kiinteistöveron määrittäminen:
 Loppupuolella kokousta oli vielä meidän ryhmämme esitys vakituisen asuinkiinteistön verotuksen pudottaminen 0,55% --> 0,40%. Perustelumme oli, että tämä vaikuttaa esimerkiksi Kiurunkulman kiinteistöyhtiön tarpeeseen korottaa vuokria. Usein nämä pienetkin vuokrankorotukset vaikuttavat juuri pienituloisiin, työttömiin ja yksinhuoltajiin.  Ympäristökuntien vakituisten asuinkiinteistöjen verotus on alhaisempi kuin Kiuruveden. Esimerkiksi Pyhäjärven valtuusto alensi samana päivänä vakituisen asuinkiinteistöjen verotusta 0,55% --> 0,45%. No koetimme parhaamme perustella, mutta äänestyksen ryhmämme hävisi 26-9, jossa huomataan ettei solidaarisuutta juurikaan löytynyt muilta puolueilta vähäväkisten puolustamiseksi ei edes perussuomalaisilta.

Sosiaalinen arvostus, kulutus ja velka

Nyt kun vahvasti näyttää, että taloudellisen kurimuksen aalto lyö yli euroopan ja velkavetoinen talousjärjestelmä on romahtamassa, niin miten käy niitten ihmisten joiden sosiaalisen itsetunnon ja arvostuksen maailma on peilautunut kulutusshoppailuun?

 Voidaan ottaa pieni annos ajattelua  ihmismielen ja ihmisyhteisön sosiaaliseen arvostusmaailmaan, joihin kuluttajatavaroita tuottava yritysmaailma koettaa vedota. Yrityksien seireenilaulu tuottaa tavaroita ja palveluksia yli perustarpeiden. Ihmismielessä täytyy olla jokin joka aktivoi saamaan uudemmat materialismihärpäkkeet.  Ja ne pitää saada vielä mahdollisimman nopeasti heti kun ne saapuvat markkinoille. Ihmisillä (kuluttajilla) ei siten ole kärsivällisyyttä säästää sivuun tarvittavaa rahamäärää, joten sitten otetaan pikavippi tai kulutusluotto velkaa. Tästä aikakaudesta voitanee puhua myös "heti mulle kaikki tänne" ajasta.  Tämä tietysti on yksi velkatalouden peruspilareista eli helpon velan saaminen, jotta tavara liikkuisi mahdollisimman nopealla kiertovauhdilla.

 Tähän voi helposti liittää "hehkulamppu huijaus" systeemin. Tietokone, kännykkä, tulostin yms maailmassa kiertoaika on todella lyhyt. Tämä näkyy mm sähkö- ja elektroniikkaromujen kierrätyspisteissä. Materiaalivirtojen kiihtyvä kasvu syö maapallomme elikelpoisuutta ja kasvun rajat tulevat myös sieltä kautta vastaan. Mutta tärkeintä on ollut tavaravirtojen kiihtyvä kiertoaika, joka on suuryrityksien kvarttaalisykleissä olevaa valtimon sykettä. Nyt tämä syke alkaa taantuman koettaessa hiljetä.

Tarkastaeltaessa syvemmin ihmisten kulutusta ovat eri tutkijat  huomanneet yhdenmukaisuuksia ihmisten kulutustottumuksissa. Myös kehittyvien maiden yhteiskuntien on nähty käyttäytyvän samoilla kehityskaarilla. Kulutus ja antropologiset tutkimukset osoittavat, että kulutustavarat tarjoavat symbolisen kielen, jonka avulla me viestimme jatkuvasti toistemme kanssa, emmekä vain tavarasta sinänsä, vaan myös todella tärkeistä asioista, kuten perheestä, ystävyyssuhteista, yhteenkuuluvuudesta, yhteisöstämme, identiteetistämme, yhteiskunnallisesta asemastamme ja jopa elämän tarkoituksesta. Sanoo  mm Tim Jackson Hyvinvointia ilman kasvua kirjassaan 2009.

Antropologi Emma Mawdsleyn 2004 mukaan ilmiö ei ole ominaista pelkästään länsimaille, vaan hän on omassa tutkimuksessaan havainnut, että intian keskiluokka on voimakkaasti mieltynyt länsimaiseen elämäntapaan. Tällöin he hakevat länsimaisten arvojen ja tavaroiden kiihkeää tavoittelua. Myös antropologi Mary Douglas 2006 on tutkimuksissaan todennut, että kuluttaja yleistavoite kaikkialla maailmassa "auttaa luomaan sosiaalinen maailma ja löytämään uskottava paikkansa siinä"

Antropologit ovat löytäneet tällaisen materiaalisen hyvän vertauskuvallisen roolin kaikissa yhteiskunnissa, joissa aihetta on tutkittu.

 Maslow on kova sana vielä näinäkin päivinä. Kulutusshoppailussa on usein mukana tarvehierarkian pyramidin yläosan tarpeet.

Tutkijoiden näkemyksien perusteella ihmismielen jatkuva tavaroiden haaliminen on siis osa sosiaalisen arvostuksen mittari yhteisössä. Tähän liittyy myös ei materiaalisen "tavaran" haaliminen ns virtuaalipeleissä. Esimerkkinä varhaisnuorille suunnattu habbo, jossa eri kalusteilla ja statuksella saadaan arvostusta virtuaaliyhteisössä. Yritysmaailmassa koetetaan pitää yllä jatkuvaa kulutusvirtaa herättämällä juuri yllämainittuja mielikuvia, joihin samastumalla olet sosiaalisessa yms hierarkkisessa portaassa arvostetussa asemassa. Olkoon tulevaisuudessa tätä viettiä sitten kasvattamassa virtuaaliseinävaatteet tai bemari autotallissa. 

Onko meillä ihmisillä sisäänrakennettu vietti, kuten psykologi  William James aikoinaan totesi? Tällaiseen geneettiseen viettiin on saatu hieman vahvistusta aivotutkimuksella, jossa on todettu noin 5,8 prosentilla väestöstä on mielihyvän tunne eli dopamiinin eritys korkeampi ja aiheuttaa pakonomaista ostopainetta. Pitäisikö näille harkita lääkitystä? Ja meille muille arvomaailman kasvatusta, niin että voisimme kasvaa itsetunnoltamme sellaisiksi, että sosiaalisen arvostuksen voisimme sivuuttaa takavasemmalle?

Tässä on useita mielenkiintoisia tutkimuksen säikeitä, joihin olisi hyvä tarkemmin paneutua. Ihmismielen muuntautuminen geneettiseltä perimältään vie aikaa ja siitä ajasta jolloin olimme vielä luolamiehen asteella ei maapallon aikajanaa katsellessa ole kovinkaan pitkä-aika.  Meillä voi olla vielä heijastumia keräilijäihmisen ja varsinkin maskuliinisen tavaroiden keräämisen statussymboliikan antamasta vahvistuksesta saada vastakkainen sukupuoli kiinnostumaan itsestään ;)

Paikallisrahasta on hyvä videonpätkä.

Emme saa antaa rasistisuudelle valtaa kasvaa!

Luin tässä aamukahveella Iisalmen Sanomia (16.10.2011), jossa oltiin haastateltu Kiuruvedellä olevien ulkomaalaisten pitserioiden omistajia. Heitä kohtaan on yhä enenevässä määrin tehty ilkivaltaa. Sanomattakin on selvää, että jokaisen meistä on irtisanouduttava muukalaisvihasta, jota myös rasistisuudeksi kutsutaan.

Meidän on tehtävä paljon työtä ennakkoluulojen karsimiseksi ja tähän täytyy ottaa myös selkeä linja Kiuruvedenkin kaupungin päättäjien taholta ettei tällaista suvaita. Pelon ilmapiiriä ei saa päästää ilmiliekkeihin. Pelolla hallitseminen on myös yksi terrorismin muodoista, jos se päästetään valloilleen.

Tähän asiaan liittyy, jälleen kerran, se karu tosiseikka ettei Kiuruvedellä ole omaa poliisia, vaan Ylä-Savossa kiertelevät partiot, jotka eivät ole lähettyvillä silloin kun niitä tarvitaan! Ja jos aletaan mennä yksityisten vartiointiliikkeiden tai muun ei julkisen viranomaisen toiminnan tonteille, niin kohta meillä on omia kodinturvajoukkoja.Tilanteen päästessä niin pitkälle, että kohta meillä on ruskeapaidat, jotka sanovat: "jos et ole meidän puolella olet meitä vastaan.." niin ollaan jo niin syvällä patriotismisissa, joka ohittaa kaiken normaali moraalin ja eettisyyden ihmisyhteisöissä. Tästä poliiisiasiasta pohdin hieman "tinatähtiä kylille" blokkauksessani.


Tähän loppuuun hyvä tiivistelmä, joka kertoo osaltaan niitä rasistisuuden perussyitä:

"Rasismi kumpuaa ennakkoluuloista ja pelosta
Rasismi käsitteenä tarkoittaa ihmisryhmän arvottamista esimerkiksi ihonvärin, kansalaisuuden, etnisen alkuperän, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella alempiarvoiseksi kuin muut ihmisryhmät. Rasismi on siis ihmisryhmän tai sen jäsenen ihmisarvon alentamista.
Rasismi ideologiana pohjautuu uskomukseen ihmisrotujen olemassaolosta. Nykytiede on kuitenkin jo vuosikymmeniä sitten osoittanut, että tämä ajattelutapa ei pidä paikkaansa. Nykyään rasismia perustellaankin usein kulttuurien välisillä eroilla: kulttuurierot nähdään esteenä ihmisten kanssakäymiselle. Olisi kuitenkin syytä muistaa, että kulttuuri on muuttuva asia. Kulttuurien kohtaamisen tuloksena on syntynyt esimerkiksi tämän päivän suomalainen kulttuuri.
Rasismin taustalla piilevät usein voimakkaat ennakkoluulot ja stereotypiat. Ennakkoluulot ja stereotypiat ovat ihmiselle luonnollinen tapa jäsentää maailmaa silloin, kun oma tieto ei riitä. Tietämättömyydestä kumpuavat ennakkoluulot ja stereotypiat voivat johtaa rasismiin" Lähde: punainen risti