Kuntalaisen ja valtuutetun mietteitä

Kiuruveden valtuusto on linjannut strategiassaan 2012 vuoteen asti, että olemme itsenäinen yhteistyötä tekevä yläsavolainen kaupunki. Samanalainen viesti on nyt myös mennyt valtionvarainministeri kuntakuulemisen yhteydessä Pohjois-Savon maakuntakierroksella valtuuston puheenjohtajan toimesta.

Mutta hallitusohjelman linjaukset, valtionosuuden muutokset ja uusi kuntarakennelaki (VVM:n työryhmä) voi muuttaa taloudellisia ja laillisia toimintaedellytyksiämme palvelujemme ylläpitämisen ja tuottamisen suhteen. Pohjana VVM:n laskelmissa on huoltosuhteet, asiointi- ja työssäkäyntialueet jne. Tarkennetut laskelmat Kiuruveden osalta viittaavat kuitenkin vielä siihen, että meillä olisi toimintaedellytyksiä hoitaa palveluitamme edelleenkin itsenäisenä. On kuitenkin totta, että tulevina vuosina pitää tehdä riittäviä uudistuksia, jotta voimme ylläpitää sosiaali- ja terveyden, opetuksen, infran yms. palvelurakennetta. Väestö ikääntyy ja työssäkäyvä porukka vähenee. Tähän liittyy jo lähivuosina veroprosentin korottamisen tarve.

 Olen ollut valtuustossa sitä mieltä, ettemme saa painaa päätä pensaaseen ja odottaa mitä tuleman pitää, vaikka peruslinjauksena olisikin itsenäisyys. Meillä pitää olla valmiussuunnitelma, kuinka puolustamme meidän tärkeäksi näkemiämme lähipalveluitamme ja kuinka kansalaisemme ääni tulee aidosti kuuluville asioistamme päätettäessä. Meidän on pidettävä huoli siitä, että lähidemokratia aidosti toteutuu  olkoonpa kuntarakenne mikä tahansa. Kuntalaisten kuuleminen on ehdottoman tärkeää, koska meitä vartenhan kunnat ja sen rakenteet ovat olemassa! Voidaanko saada aitoa lähidemokratiaa ja vaikuttavuutta suurissa toimintayksiköissä? Miten turvataan, jotta ihmisten omat näkemykset aidosti kuullaan pienen kylän raitilta päättäjille saakka? Mutta samanlaiset kysymykset voidaan esittää myös kuntayhtymä rakenteissa, joissa päätöksenteko voi siirtyä yhä suppeammalle ryhmälle ja virkamiestasolle.

Olen mukana Pohjois-Savon vasemmiston toiminnassa ja siellä on tullut esille huoli lähipalveluiden ja lähidemokratian häviämisestä. Tätä huolta palveluiden laadusta ja saatavuudesta kuuluu myös jokaisessa huoltoaseman kahvipöytä keskusteluissa. Meidän on siis syytä pohtia tätäkin kuntauudistusta ihmisen ja perheiden mittakaavasta käsin. Meillä on vielä kohtuullinen hyvinvointiyhteiskunta, johon liittyy yhteiskunnan järjestämiä palveluita vauvasta - vaariin ja meillä on oikeus saada sanottavamme näiden palveluiden saatavuuteen ja laatuun.
Valtiovallan ei tule sanella kuntaliitoksia. Liitokset on tultava vapaaehtoisesti ja on pidettävä huoli, että suurempien keskuspaikkakunnat eivät sanele lähipalveluiden ja elinkeinoelämän kehittämisen suuntia yksipuolisesti. Palveluita tulee kehittää kuntalaisten omasta näkökulmasta ja rakenteissa on pyrittävä varmistamaan aito palvelutarjonta sekä kuntalaisten yhtäläiset vaikutusmahdollisuudet oman alueensa palveluihin. Nyt on aika myös VVM:n ja muiden kuntarakenneuudistusta ajavien tehdä riittävän konkreettisella tasolla, kuinka voidaan kehittää käyttäjädemokratiaa ja miten päätösvalta voidaan palauttaa niin lähelle palveluiden käyttäjiä etteivät kansalaiset tunne päätöksenteon karkaavan heidän ulottuviltaan.

Voidaanko tehdä aluelautakuntia, palauttaa esim. koulujen johtokunnat? Miten heille turvataan todellinen päätösvalta ja myös siihen liittyvät resurssoinnit? Pitääkö kuntarakenne ja hallintolaissa tehdä esimerkiksi vaalipiiriuudistuksia, jossa huomioidaan ns kehyskuntien mahdollisuus saada riittävä määrä edustajia valtuustoon? On pidettävä huoli ettei päätöksenteko ja palvelut keskity vain kuntakeskuksiin, vaan ihmisillä on mahdollisuus saada hoidettua asiansa lähellä.

Meille on luotava mahdollisuus lisätä aktiivista kansalaistoimintaa ja osallisuuden väyliä, joilla olisi aitoa vaikuttavuutta. On syytä kehittää kuntalaisäänestyksiä ja neuvoa-antavia kansalaiskyselyjä.  Kaikkien kuntalaisten on syytä itse myös pitää "ääntä" silloin kun vaikuttamisen aika on! Päättäjien on pidettävä huoli avoimesta päätöksenteonkulttuurista. Nykypäivänä ei saa syntyä pienten piirien hyvä veli järjestelmiä ja jos sellaista havaitaan on siihen syytä heti puuttua. Olemme siis isojen haasteiden edessä tulevina vuosina ja siihen haasteeseen meidän olisi kyettävä vastaamaan.

Ansaitulle lomalle työntäyteisen alkukevään jäljiltä

Edellisestä bloggauksestani on kulunut jo hyvä tovi. Paljon olisi yhteiskunnallisia ja oman kuntakentän asioita tapetilla. Suurin huolenaihe kuuluu työ ja oleskeluympäristöihin eli kiinteistöjen sisäilmaongelmien ratkaisuihin. Mutta tietenkin tulevaisuuteen kuuluu kuntarakenne uudistukseen liittyvät mietinnät. Kaikista yllämainituista asioista tulee olemaan suunnittelukokouksia pitkin maaliskuuta. Tulen näitten asioitten tiimoilta kertomaan taustoja ja omia näkemyksiä lähiaikoina.

Omaan mielenkiinnon kohteitten joukossa on myös sukututkimus ja tähän mielenkiintoiseen sekä haastaavaan tutkimukseen olen hiljakseen yhä syvemmin menossa. Onneksi samanlaiseen "hurahtaneitten" joukkoon on tulossa muitakin suvun jäseniä, jolloin voimme yhdistää voimamme ja jakaa työtehtäviä tämänkin asian tiimoilta. Setäni 80 vuotispäivillä, viikonloppuna, sai aimoannoksen suvun yhteisöllisyyttä ja se antaa myös voimia omien juurien etsimisiin.

Nyt otetaan lomaviikko rennosti ja virtaa keräten haasteellisten kevään sekä kesän töitten varalle.

Ovatko sähköyhtiöt unohtaneet voiton tavoitteluissaan perustehtävänsä?

Nykyisten myrskyjen ja sähkökatkojen aikoina on käynyt yhä selvemmin ilmi, että sähköyhtiöillä ei ole riittävää asennustaitoista kapasiteettia raivauksiin, eikä korjausasennuksiin. Yhtiöt pyrkivät tahkoamaan rahaa omistajilleen ja antamaan johtajille suuria bonuksia. Tämä raaka liikevoiton tavoittelu on nyt jo näkyvissä sähköasentajien mittavissa irtisanomissa ja juuri heitä tarvittaisiin nyt myrskyjen aikaan varmentamaan sähköyhtiöiden perustehtävää (tosin perustehtävä taitaa ollakkin voitontavoittelu omistajilleen?). Nykyisin kotien ja elinkeinoelämän lisäksi sähkökatkojen armoilla ovat vedenjakelu, jäteveden puhdistamot, terveydenhoito yms yhteiskunnalliset tärkeät toiminnot. Tämä asia on otettava vakavasti ja mietittävä kuinka pitkälle uhraamme sähköntuotannon ja jakelun, sekä ylläpidon  raa`an kapitalismin alttarille.

 Samaan asiaan on ottanut voimakkaasti kantaa myös Sähköliitto:

Sähköliitto muistuttaa, että esimerkiksi Fortum jakaa vuosittain omistajilleen mittavia osinkoja ja johtajilleen merkittäviä bonuksia, mutta sillä ei ole palveluksessaan enää yhtään sähköverkoston korjaukseen kykenevää henkilöä.

Sähköliiton mukaan käytännön korjaustöitä tekevät urakointiyritykset on kilpailutettu "raa'oilla 1–3 vuoden mittaisilla sopimuksilla kannattavuusrajan alle". Tämä taas on ketjureaktiona johtanut urakointiyrityksissä suuriin irtisanomisiin juuri tämänhetkisten talvimyrskyjen alla, Sähköliitto moittii.

"Jotain on pahasti vialla, kun alan noin 4 000 työntekijästä pelkästään vuonna 2011 irtisanottiin satoja asentaja ja noin kymmenen prosenttia alan ammattilaista on tällä hetkellä työttöminä", Sektoripäällikkö Sauli Väntti ihmettelee. (lähde HS)

SAVONIA JA YLÄSAVO

Ylä-Savossa vellova keskustelu Savonia - ammattikorkeakoulusta täytyy asettaa oikeisiin mittasuhteisiin. Savonialle kokonaisuudessaan on annettu 145 aloituspaikan vähentämisvaade ja sen lisäksi yli 7 miljoonan euron säästämisukaasi opetus- ja kulttuuriministeriöltä (OKM).  Leikkaustarpeet koskevat koko Savonian toimialaa. Vielä syksyllä oli pelko, että Ylä-Savoon kohdentuisi jopa toimipisteiden uudelleen arviointia.

Savonia – ammattikorkeakoulun hallituksen lausunto OKM:lle tarkoittaa, että vaaditut leikkaukset kohdentuisivat tällä hetkellä hyvin voimakkaasti esim. tekniikkaan, muotoiluun, musiikkiin, liiketalouteen.  Ylä-Savon luonnonvara-alaan ja sosiaali- ja terveysalalle ei Savonian päätöksen mukaan kohdenneta leikkauksia. On huomattava, että meille on todella tärkeää saada koulutettua väkeä lisää myös sosiaali- ja terveysalalle, jossa alkaa näkyä huutava pula henkilöstöstä.

Mitä sitten tulee luonnonvara-alaan, OKM on omassa lausunnossaan pyytänyt Savoniaa lausumaan mahdollisuutensa ottaa luonnonvara-alalle 15 aloituspaikan lisäys.  Tarkennuksena on sanottava, että kysymys ei ole suoraan lisäpaikoista vaan luonnonvara-alan lisäpaikat on löydettävä muilta Savonian koulutusaloilta. Aloituspaikkojen lisäyksen tarve voidaan kattaa sisäisesti myöhemminkin. Samalla OKM haluaa vastauksen siihen, näkeekö Savonia mahdollisena ottaa luonnonvara-alan valtakunnallista opetusvastuuta enemmän kuin nykyinen tilanne on. Savonian kuntayhtymänhallitus on ottanut positiivisen kannanoton valtakunnalliseen luonnonvara-alan koulutuksen lisäämiseen seuraavasti:  ”Savonia on valmis vastaamaan valtakunnallisesti maaseutuelinkeinojen kilpailukyvystä nostamalla Iisalmen luonnonvara-alan koulutusta kansallisen tarpeen mukaan ja Savonia on valmis reagoimaan koulutuskysynnän muutoksiin pedagogisin ratkaisuin laajemminkin.” Tätä näkemystä olen myös itse tukenut. Savonia näkee myös luonnovara-alan kehittämistarpeet ja on jo tehnyt sitä tukevan päätöksen perustaessaan maaseutuyrittäjyyteen painottuvan erikoistutkijan viran yhteistyössä MTT:n kanssa.

Kokonaistilanne Savoniassa on lähitulevaisuudessa vaikea yllämainittujen mittavien säästöjen ja sopeuttamistoimien takia, joten päätöksenteossa on tehtävä laajaa kokonaistilanteen harkintaa ja yhteistyötä useiden tahojen kanssa.  Kokonaisuuden hallinta ja hahmotus on ollut myös oman päätöksentekoni pohjana ja tässä vaiheessa ei ole tullut mitään sellaista ilmi, että olisin kantaani vaihtanut. Ministeriölle lähtevä lausunto takaa Ylä-Savon Savonian toiminnan säilymisen ja antaa luonnonvara-alalle mahdollisuuden kehittyä myös valtakunnalliseksi toimijaksi.

Uuden vuoden toivotuksin

Markku Ruotsalainen, yhtymähallituksen jäsen (vas).

Savonia on valmis ottamaan vastaan valtakunnallisen maaseutualan koulutusvastuun tarvittaessa!

Paikallis- ja alueellisessa medioissa, kuten netissäkin on tullut virheellistä tietoa, ettei Savonia olisi valmis vastaanottamaan valtakunnallisesti maaseutualan koulutusvastuuta, jos sitä sille tarjotaan.  Kuntayhtymän hallituksessa 20.12.2011 nimenomaan vahvistetaan päinvastainen viesti. Eli päätökseen on kirjattu, että Savonia on valmis vastaamaan valtakunnallisesti maaseutuelinkeinojen kilpailukyvystä nostamalla Iisalmen luonnonvara-alan koulutusta kansallisen tarpeen mukaan. Tämä yksinkertaisesti tarkoittaa myös tarvittavien aloituspaikkoja lisätään samassa tarve suhteessa. Tämä voi olla 15 tai jopa 40 ja se voidaan tehdä nopeasti sisäisillä aloituspaikka siirroilla, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Tämän lisäksi voidaan lisätä koulutuskysyntään vastaamista muillakin pedagogisin ratkaisuin. Tarkoittaa sitä, että Savonia voisi lähteä rakentamaan esimerkiksi työelämälähtöistä opetusta eri tekniikoin laajemminkin ja silloin ei olla niin sidottuja koulutusta antavaan paikkakuntaan.

Lyhyt tiivistys ammattikorkeakoulu Savonian yhtymähallituksen 20.12.2011 kokouksesta.

Savonian kuntayhtymän hallituksen päätös turvaa myös alueellisten toimipisteiden toimintaa. Muutettu päätösesitys antaa  kehitystyölle linjauksia, niin Varkaudessa, kuin myös Iisalmessa. On myös tärkeää, että Savonia haluaa jatkaa ISAT yhteistyötä Pohjois-Karjalan amk:n kanssa, vaikka sieltä on tullut toisenlaista viestiä.

Ylä-Savon luonnonvara-alan toimintaan tullaan vastaamaan valtakunnallisesti:

Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut omassa palautteessaan ajatuksen, että Savonia voisi kehittyä valtakunnalliseksi luonnonvara-alan toimijaksi. Yhtymähallitus linjaa tämän mahdollisuuden seuraavalla kirjauksella:

"Savonia on valmis vastaamaan valtakunnallisesti maaseutuelinkeinojen kilpailukyvystä nostamalla Iisalmen luonnonvara-alan koulutusta kansallisen tarpeen mukaan.Savonia on valmis reagoimaan koulutuskysynnän muutoksiin pedagogisen ratkaisuin laajemminkin" 

Tämä on selkeästi samalla linjalla Ylä-Savon kuntapäättäjien tavoitteiden kanssa. Aloituspaikat määritellään tulevaisuudessa opetus- ja kulttuuriministeriön linjauksien mukaan. Tässä on syytä valmistautua siihen, että joistain muista ammattikorkeakouluista luonnonvara-alan koulutuslinjoja tullaan lakkauttamaan.

Varkauden voimakkaat kehittämistoimet:

Varkaus on ollut heikko vetovoimaltaan ja koulutuslinjoilta ei ole lopulta valmistunut useitakaan opiskelijoita, vaan on tullut paljon keskeytyksiä. Tähän on myös opetus- ja kulttuuriministeriö on ollut huolissaan ja vaatinut näihin heikoille linjoille vahvoja kehittämistoimia. Tässä on myös ymmärrettävä nuorten omia tavoitteita ja on selvä, että heitä ei voida pakottaa keskittymään oman paikkakuntansa koulutuksen aloituspaikoille. Savonia on ansiokkaasti lähtenyt kehittämään Varkauteen vahvaa työelämälähtöistä mallia, jossa tulee olemaan vahvaa tutkimus-, kehittämis ja innovaatiotoimintaa yhteistyössä elinkeinoelämän, kaupungin ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Tähän liittyy myös OIS- toimintamalli eli Savonia on lähtenyt kehittämään Open Innovation Space opiskeluympäristöä, joka antaa tähän Varkauden innovaatiokeskukseen hyvän lähtökohdan. Kuntayhtymän hallitus halusi vielä kirjata vahvan lisäyksen päätökseen, että Varkaudessa järjestetään koulutusohjelma erikseenkin, mikäli tällaiseen tulee elinkeinoelämän puolelta tarvetta. Näillä uusilla toimintamalleilla tullaan turvaamaan Varkauden yksikön toimintaa myös tulevaisuudessa!

OIS-mallista haluan blogata tarkemmin myöhemmin, jotta se avautuisi kaikille hieman syvällisemmin. Samoin voin lisätä Varkauden kehittämistoimien sisältöä, kun sen aika koittaa. Tärkeää on myös mieltää se tosia-asia, että Savonia voi reagoida opetustarpeisiin noin 1,5 vuoden viiveellä, kun vain on näkyvillä mitä ja mihin koulutusta on tarpeen kohdentaa. 

LOPUKSI TOIVOTAN KAIKILLE HYVÄÄ JA RAUHALLISTA JOULUA!