"Tavan duunari"

Huomasin puoluekokouksen jälkeen Iltasanomien lehtijutun jossa ihmeteltiin, ettei vasemmistoliiton johtoon olisi noussut, kuin yksi tavan duunari. Tässä tarkoitettiin sitä, että mittakirvesmies Kalle Hyötynen olisi nyt sitten ainut duunari valittujen joukossa?

Tässä kun tutkii vähänkin puolueen johtoporrasta, niin havaitsee heti esimerkiksi puolueen ensimmäisen varapuheenjohtajan Anna-Kaisa Pekosen, jonka ammattina on arvostettu lähihoitaja. Tämä jo osoittaa, että kyseinen lehti ei joko arvosta lähihoitajan työtä tai sitten toimittaja on heittänyt jonniinjoutavaa läpändeerusta läppää ilman tarkempaa aiheen tutkimista.

Olen myös sitä mieltä, että ammattiyhdistysliike sai vahvan edustuksen niin Hyötysen kuin myös sitten puoluesihteeri Marko Varajärven valinnasta. Näiden lisäksi puolue nostaa profiiliaan myös nuorten liikkeenä, josta osoituksena nuorten lisääntynyt aktiivisuus ja jäsenhakuisuus puolueeseen. Myös naisten vahva rooli antaa hyvän ja positiivisen signaalin uudistuvasta tasa-arvoa rakentavasta vasemmistosta. Tästä nuoruuden ja naisenergian voimasta kertoo esimerkiksi Oululaisen Hanna Sarkkisen valinta puoluevaltuuston puheenjohtajaksi.

Näillä valinnoilla ja puolueen hyväksymien asiakirjojen linjaamilla asioilla on hyvä pohja jatkaa keskustelua puolueen vahvistamiseksi yhteistyössä ay-liikkeen ja muun puolueväen ikään, sukupuoleen, ammattiin jne katsomatta. Lehden mukaan esimerkiksi ekologiapohjaisuudesta ei välitetä "Porilaisten levyseppähitsaajien" joukossa? Jälleen kerran aliarvostetaan kyseisen ammattikunnan edustajia, siitä että nämä eivät osaisi nähdä ympäristönäkökulmia positiivisina asioina, vaan viherhöttönä. On nimittäin niin, että esimerkiksi tuulivoima, aurinkoenergia, maalämpö tai uusiutuvien bioenergiaratkaisuiden lisääminen antaa myös tekniikan rakentajille lisäinvestointien kautta työtä. Myös vasemmistoliiton telakkaryhmän tekemä linjaus antaa suoraan konkreettisia eväitä hallitukselle, jonka rooli on ottaa ne kuuluisat rukkaset naulasta ja tehdä nyt hartiavoimin töitä Suomen telakkateollisuuden uuden nousun varmistamiseksi.

Vasemmiston vahvana viestinä on myös se perinteellinen solidaarisuus globaalikapitalismin ahnaassa maailmassa. Työväenliikkeen historia jo Forssan ohjelman alkuajoista on ollut luoda omistavan luokan kanssa sopimusyhteiskunta, jossa jaetaan tulosta myös työntekijöille työehtosopimuksin sekä tehty hyvinvoinvivaltiota verotuksen mukanaan tuomalla jako-osuudella.

Maailman muutos on tuonut haasteen tälle perinteelliselle solidaarisuudelle ja myös työntekemisen muodot ovat muuttuneet. Näin otsikossa oleva "tavan duunari" saa uuden hahmon, kun miettii mistä kukin sen leivän tänä päivän ottaa pätkä ja silpputöiden sekä itsensä työllistämisen muodossa. Suomineito on ollut samassa muutoksien myrskyissä kuin muutkin globaalin maailman maat. Tämän päivän Suomi on pieni ja avoin viennistä riippuvainen maa. Näitä kvartaalitalouden tuottoja siirrellään napinpainalluksella veroparatiisiin turvaan ja osakkeiden ostot jo tehdään nanosekunneissa ns. robottitreidaajien toimesta.

On selvä, että Vasemmistoliiton on oltava mukana muuttamassa tätä globaalinmaailman "taloushulluutta" ja nostettava vanha sanonta: "kaikki maailman proletaarit liittykää yhteen" uudelleen kaikkien huulille. Tähän yhteen tai moniin hiiliin yhdessä puhaltamiseen on nykyaikaisessa näkemyksessä lisättävä kestävän kehityksen ja ekologisuuden reunaehdot. Meidän on nähtävä globaalissa maailmassa lokalisaation (paikallisuuden) mahdollisuudet yhteistyössä kaikkien kanssa yli rajojen ja näin nostettava työväenluokan solidaarisuus ihan uudelle tasolle!

Aivan mahtava puoluekokous, josta sai hyvät eväät jatko työstöä varten..

Kaksi päiväinen puoluekokous oli vedetty tiukkaan aikatauluun ja niin sanottuja perslihaksia tarvittiin, kun ensin matkustettiin perjantain ja lauantain välisen yön ajan pitkin Kainuusta keski-suomen kautta Tampereelle, jossa heti linja-autosta kokoukseen salin penkkiä kuluttamaan.

No mikään turha reissu se ei kuitenkaan ollut, kun saatiin käsiteltyä puolueen visio punavihreästä tulevaisuudesta sekä puolueen toiminta kohti 2020 lukua oleva asiakirja. Samaten saatiin puolueelle uusittua puoluejohtoa jossa mielestäni valinnat menivät iän, sukupuolen, ammattiyhdistysliikkeen jäsenten ja maan eri osille kutakuinkin tasapuolisesti.

kuten kansan uutisten verkkosivuston kuvasta voi nähdä äänestimme
eri asioista tosi ahkeraan ja demokratia toimi eli aidosti sai olla oman vaihtoehdon takana

Omasta mielestäni kokous oli todella hyvä ja hengeltään sellainen, josta on hyvä ponnistaa yhtenäisenä vasemmiston rintamana. Nykypäivän globaalikapitalismin kriisi antaa uuden voiman sanalla kaikkien maiden proletaarit liittykää yhteen! Tästä on siis hyvä alkaa tehdä vasemmiston uutta nousua kohti parempaa tulevaisuutta ja huomista. Tämä ei tule kuitenkaan ilman sitä perustyötä ja konkretiaa jota tarvitaan uskottavan vaihtoehdon luomiseksi. Mutta jostain se on vain alettava rakentamaan uuden tasa-arvoisemman ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan perustaa!

Palvelujen ulkoistamisessa on pidettävä jäitä hatussa

Kuntien talousahdinko aiheuttaa painetta tarkastella erilaisia malleja millä voitaisiin sama palvelu tuottaa edullisimmin. Nyt on taas olemassa riski siihen, että ulkoistaminen nähtäisiin nopeana "pelastavana enkelinä" palvelujen tuottamiseen. Palvelujen ulkoistamispuheissa hehkutetaan tehokkuudesta ja rahan säästöistä, kun palveluja tuotetaan. Ja samalla äänenpainoilla heitetään negatiivisia viittauksia kuntatyön tuloksettomuudesta ja tyhjäkäynnistä.

Mutta suinpäin sukkelaan tehdyt ulkoistamiset eivät olekaan olleet se suuri viistasten kivi palvelujen tuottamisessa. Talouslaskennassa luvut näyttävät, että henkilöstökulut vähenevät ja puolestaan ostopalvelupuoli sitten paisuu. Mutta muutkin seikat ovat osoittaneet, että palvelujen ulkoistus onkin tullut  kalliimmaksi ja laatukin on kärsinyt.

Nämä "kehnot ulkoistamisharjoitukset", josta ollaan palattu takaisin kunnan omaan toimintaan, ovat olleet herättäjiä ja siten myös kunnan omaa palvelutuotantoa ravistelevaa. Mikä ei sinänsä ole aina huono asia (vaikka kallis tällainen herätyskello kyllä on ja olisi useissa tilanteessa saanut jäädä tekemättä!) Nimittäin on ihan hyvä, että aika-ajoin julkisen palvelujen tuottamista tarkastellaan kuntien/kuntayhtymien sisällä. Tällöin yhdessä henkilöstön sekä mahdollisten palvelukyselyjen avulla voidaan saada mahdollisia parannuksia aikaan. Näin voidaan saada aikaiseksi järkeviä palvelukokonaisuuksia sekä joustavia malleja oman toiminnan kehittämiseksi.

Yksityistä ja kolmatta sektoria kyllä tarvitaan tukemaan julkista palvelujen tuotantoa. Mutta pelkkä sumeilematon ulkoistaminen yksityiselle puolelle ei saa olla lähtökohta na ja ideologisena arvona. Myös pienten palvelutuottajien roolia ja yhteistyötä on syytä tutkia palvelujen järjestämisen yhteydessä, jotta ne olisivat tasa-arvoisessa asemassa hankinnoissa suurien tuottajien kanssa. Mutta nämä tutkimiset ja tarkastelut on syytä miettiä tarkoin sekä pystyä tekemään niistä kaikki tarvittavat vertailut (esim. henkilöstö/tilaajajohdon ajankäyttö kilpailutuksessa ja palvelujen tuottamisen seurannassa. Tämä on yksi asia, joka pitää ottaa mukaan palvelujen tuottamisen hinnan vertailussa!)

Tässä muutama negatiivinen ulkoistamisuutinen kunnista: (lähde Taloussanomat) 

Kaupunki siirsi koulu- ja vanhainkotiruokailut ateriafirmalle ja luopui toimipaikkakohtaisista keittäjistä. Ruuan laadusta alkoi tulla huomattavasti aiempaa enemmän valituksia. Pidentyneiden kuljetusmatkojen takia lämmin ruoka tuli perille joskus kylmänä, ja toisinpäin. Ruoka myös loppui päivittäin monesta toimipisteestä.

Kunta alkoi hankkia katujen ja viheralueiden kunnossapitoa yksityiseltä yhtiöltä. 

Odotettua runsaslumisempi talvi nosti ylläpitokulut moninkertaisiksi, koska kalliita lisätilauksia jouduttiin tekemään jatkuvasti.

Kunta sopi vanhuspotilaiden kuntoutuspalveluista yksityisen hoitoyhtiön kanssa.

Omaisten mielestä jatkuvasti vaihtuvat hoitajat ja vaihteleva hoidon taso hidastavat toipumista. Kunnan omassa laitoksessa potilaat paranivat nopeammin ja pystyivät palaamaan koteihinsa aiemmin.

Kunta ulkoisti atk- ja palkkakirjanpitopalvelunsa suurelle yksityiselle palveluntuottajalle. 

Samalla omat mikrotukihenkilöt poistettiin. Nyt tietokonepulmien ratkaiseminen vie viikkoja, laiteasennukset ja palkanmaksutkin tökkivät. Palveluntuottajan ilmeisesti Aasiassa sijaitseva help desk ei aina pysty antamaan neuvoja suomeksi.--> (näissä tilanteissa voi alkaa ns. konsulttivalta eli jos tilaajapuolelta puuttuu asiantuntemusta erilaisten atk-järjestelmien ja ohjelmien tilaamiseen..niin jopa alkaa europyörre pyöriä kohti yksityistä konsulttifirmaa ja atk-ohjelmistotalot hierovat käsiään. 2000-luvulla julkisensektorin tietohallinnon kulut ovat kaksinkertaistuneet!!)

Kunta valitsi siivouspalvelut halvimmalta tarjoajalta. 

Paljastui, että yhtiöllä ei ollut tarpeeksi työntekijöitä kaikkiin kohteisiin, ja tarjouksen mukainen perussiivous oli lähinnä näennäistä siistimistä. Kunta irtisanoi palvelusopimuksen, mutta seuraavankin yrityksen kanssa oli laatupulmia. Yrityksen mukaan kunnan kiinteistöt olivat ilmoitettua heikommassa kunnossa, jolloin siivoamiseen tarvitaan huomattavasti enemmän aikaa. Kiinteistöjen muut huolto- ja remonttipalvelut oli kunnassa ulkoistettu jo muutama vuosi aiemmin.

satoja tuhansia ja miljoonia euroja valuu  nykyään ulkomaaomisteisteisten  pääomayrityksien taskuihin  mm terveydenhuollossa, kuin myös tietohallinnossa. Myös tarkkailun alla olisi syytä ottaa sellaiset yritykset, jotka tilittävät minimaalista yhteisöveroa (jos lainkaan) kiertämällä  nämä velvoitteet veroparatiisien kautta.

Lähidemokratian kehittämistä tarvitaan

 Lähidemokratiaa pitää kehittää toimiviksi malleiksi!

Tilanne demokratia vajeen suhteen pahenee, kun kuntien laajentaminen kuntaliitoksilla johtaa siihen, että luottamushenkilöitä valtuustoissa ja lautakunnissa on yhä vähemmän, ja päätöksenteko läheisistäkin asioista karkaa pidemmälle asukkaista. Kaikissa kunnissa luottamushenkilöiden päätettäväksi tulevat asiat ovat entistä laajempia ja monimutkaisempia. Niinpä on selvää, että nyt on aika kehittää kansalaisaktiviisuuden ja lähidemokratian mahdollistavat toimintamallit. Se että pidämme kiinni kuntamme itsehallinnosta ja siihen liittyvistä rakenteista johtuu pitkälti siitä, ettei toimivaa ja varmaa vaihtoehtoista rakennetta lähipalveluiden sekä lähidemokratian varmistamiseksi olla vielä uskottavasti esitetty.

Kaikilla kunnan asukkailla on oikeus toimiviin lähipalveluihin kuten lasten päivähoitoon, perusopetukseen sekä kiireellisiin terveyspalveluihin ja muuhun välttämättömään huolenpitoon. Myös alueiden yhteisistä tarpeista kuten teiden kunnossapidosta, laajakaistan ja vesihuollon rakentamisesta, liikuntapaikkojen ja kokoontumistilojen ylläpidosta pitää huolehtia.

Paikallista elinvoimaa, eli alueiden peruspalveluja, turvallisuutta ja kehittymistä, voidaan vahvistaa aivan ratkaisevasti kukoistavan kansalaisyhteiskunnan avulla. Yhdistykset ja kunnat ovat eräässä suhteessa samassa veneessä: osallistuminen on muuttanut muotoaan, elinikäinen osallistuminen on osittain vaihtunut tilanteen mukaan vaihtuvaan aktivoitumiseen.

Aktiivinen kuntalaisuus on asia, johon paikallisyhteisöissä opitaan vähitellen. Aktiivinen kuntalainen on kunnalle voimavara. Kokemukset osoittavat, että kun annetaan vastuuta ja päätösvaltaa lähidemokratiaelimille, ovat asukkaat valmiit ottamaan laajempaa vastuuta (lainattu soveltuvin osin Järvi-Suomen kyläyhdistyksen http://www.jasky.net/lahidemokratia.html sivustolta)

kuva http://www.mua.fi/kaarina/tyoryhma4/

Kuvassa on ideaaliajatus se, että isojen kuntien synnyttämisen yhteydessä alettaisiin sitten antaa päätösvaltaa myös reuna-alueiden kylille ja kuntakeskuksille aluelautakunnille tms. Pelkonahan on, että isommat kuntakeskukset vievät kaikki palvelut itselleen ja eivät halua kehittää reuna-alueita. Varsinkin normaali vaalien antamat äänimäärät yleensä sitten antavat keskuspaikkakunnalle ns. määräysaseman ja entisistä reunakunnista ei saada riittävän vahvaa edustusta suuriin valtuustoihin. Se että suuriin valtuustoihin valitaan luottamushenkilö ei pitäisi automaattisesti merkitä reuna-alueiden systemaattista näivettämistä. Periaatteessahan valittu luottamushenkilö edustaa koko kunnan alueen kuntalaisia ja siten valitun valtuutetun tulisi nähdä asiat myös pienien kyläraittien käyskentelevien ihmisten kannalta, eikä pidättäytyä pelkästään isojen massojen keskustaajamaan (lue äänestäjien).

Tämä on mielestäni yksi edustuksellisen demokratian heikkous, joka heijastuu myös nykyään Suomen mittakaavassa niin sanottuna kehä kolmossyndroomana. Tämä syndrooma vaikuttaa suuremmassa mittakaavassa myös EU:n isompien maiden vallankäytössä ja tällöin pienemmät valtiot tahtovat jäädä statistin asemaan.

Tällaiseen pelkoon on kuitenkin  vastattava aidolla muutoksella, jossa muutoksen työkaluina pitää olla aito vaikuttaminen päätöksentekoon. Tämä tarkoittaa myös taloudellisen vallankäytön osittaista siirtämistä alueille. Tarkempaa käytännön läheistä mallinnosta tarvitaan ja joitain viitteitä paremmasta saatamme nähdä joissakin kokeilussa.

Yläkemijoen aluelautakuntamalli yhtenä käytännön esimerkkinä
Aluelautakunnan toiminnan tavoitteena on järjestää asukas‐ ja asiakaslähtöisiä palveluja niin,että asukkaat saisivat tarpeitaan vastaavat peruspalvelut omalta alueeltaan.

Aluelautakunnassa on yhdeksän jäsentä, joilla jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Jäseniä on
yksi jokaisesta kylästä, riippumatta kylän asukasmäärästä (esimerkiksi Pajulammen kylän koko on 53 asukasta). Jäsenet valitaan kyläkokouksissa neljäksi
vuodeksi eli valtuustokaudeksi kerrallaan. Rovaniemen kaupunginvaltuusto hyväksyy jäsenet kyläkokousten esityksestä.

Aluelautakunta järjestää Yläkemijoen alueen
• perusopetuspalvelut,
• kulttuuripalvelut,
• liikuntapalvelut,
• nuorisopalvelutja
• terveydenhuoltopalvelut
sekä vastaa
• lapsiperheiden ja
• ikäihmisten palveluista sekä
• alueen kehittämistoiminnasta
Aluelautakunnan budjetti oli vuonna 2012 yhteensä 2.117.615 euroa, jolla se järjesti yllämainitun listan mukaiset palvelut. Käytännössä aluelautakunta tilaa ko. palvelut Rovaniemen eri hallintokuntien tuotantopalvelukeskuksilta. Aluelautakunta on toiminut jo vuodesta 1993 ja siihen väliin on ehtinyt vuoden 2006 Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan kuntaliitoskin.



 Tässä on siis eräs käytännön läheinen ja toimiva esimerkki aluelautakunnan aidosta mahdollisuudesta vaikuttaa alueensa lähipalveluiden kehittämiseen sekä ylläpitämiseen. Jatkakaamme siis näiden toimivien mallien ja uusien etsimistä, jotta saisimme aitoa vaikuttavuutta asioiden hoitoon!

Kuntarakennetta ja turvallisuutta valtuuston kokouksessa

Maaliskuun alun Kiuruveden valtuustossa käsiteltiin useampikin asia. Tietenkin tärkeimpänä nousi kuntarakennelakiin annettava kuntakohtainen lausunto. Toisena pykälänä käsiteltiin Ylä-Savon yhteistä turvallisuussuunnitelmaa, josta poimin myös muutaman tarkennuksen bloggaustekstiini.

Kuntarakennelakiluonnokseen annettu Kiuruveden lausunto

Valtioneuvoston Kunta- ja aluehallinto-osasto on siis pyytänyt kunnilta lausuntoa kuntarakennelakiehdotuksesta (Valtiovarainministeriön linjauksiin voi perehtyä täältä: kuntarakennelakiluonnoksen lausunto pyyntö) Samainen ministeriö on laittanut myös asian kansalaisten keskusteluun Otakantaa.fi sivustolle, johon kannattaa myös käydä tutustumassa. Kiuruveden valtuuston hyväksymän lausunnon voi lukea Kiuruveden päätöksenteon nettisivustolta. Laitan tähän alle lainauksena muutaman kohdan lausunnon yleisestä osasta ja joihinkin kohtaan omat kommenttini asioista:

Kiuruveden kaupunki toteaa yleisesti lakiehdotuksesta seuraavaa:


• Nykyinen kuntajakolaki antaa riittävät mahdollisuudet muuttaa kuntajakoa vapaa-ehtoisesti. Sen vuoksi kuntarakennelaki on tarpeeton.

• Kunnat antoivat lausuntonsa kuntarakenteesta viime vuoden keväällä. Lausunto- menettely on sinänsä myönteinen asia.  Kiuruveden kaupunki edellyttää, että valtiovarainministeriö ottaa vakavasti kuntien antamat lausunnot lain mahdollisessa jatkokäsittelyssä.-->Tähän yhteyteen liittyi Kiuruveden keskustan ponsi, jossa pyydettiin, että valtuuston puheenjohtaja toimittaa pääministerille Kiuruveden lausunnon asiasta. Tähän ponteen yhtyi koko valtuusto tai oikeammin kokoomusryhmästä ei tullut esille vahvaa kannanottoa puolesta tai vastaan, joten hiljaisella hyväksynnällä hekin kait olivat ponnen takana?  Keskusteluun heitettiin  ajatus vahvemmasta "karvalakkilähetystöstä" Helsingin suuntaan. Tämän ponnen pohjanahan oli huoli, että kuullaanko meitä aidosti tässä asiassa vai heiteteenkö vastaus mappi ööhön?

• Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus liittyy erittäin kiinteästi kuntarakenne-uudistukseen. Tästä syystä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen linjaukset 
tulisi olla selvät ennen kuntarakennelain laatimista.--> Hankalaa on käydä eri tasolla kuntarakennelain keskustelua, jos sosiaali - terveydenhuollon uudistus on näin levällään? Joten tämänkin voi hyvin allekirjoittaa.

• Mahdollisesti tulevassa uudessa lainsäädännössä tulee määritellä lähipalvelu – käsite (etäisyydet ym.)--> tämä on yksi perustavalaatuisesta kysymyksistä. Tähän keskusteluun on myös liitettävä lähidemokratia ja kuntalaisen eli meidän ihmisten aito vaikuttamismahdollisuus meitä koskettavissa päätöksissä. Meidän pitäisi ensin saada hyvä käytännön läheinen ja toimiva malli, jota voitaisiin työstää kuntalaisen kokoiseksi ja näköiseksi.

Pohjois-Savon vasemmiston kannanotossa "Lähipalvelut turvattava ja kuntalaisille lisää päätösvaltaa" on hyvä ajatus lähteä viemään lähi- ja käyttäjädemokratia mallia, jossa nämä mallit tulisi jättää kuntien omaan harkintaan. Mutta nämä mallit eivät saisi lähteä rakentumaan uusiksi poliittisiksi päätöksentekoportaiksi, vaan niiden tulisi ensisijassa olla käyttäjä- ja asiakasperusteisia. Ja näissä osallistumismahdollisuudet tulisi taata kaikille huomioiden ikä-, liikunta ym. mahdolliset esteet. 

Tässä nyt lyhyesti yleisen osan kommentit. Itse tarkennuksena tulevissa kysymyksissähän on tilanne Kiuruveden osalta se, että ainoastaan 20 000 asukkaan kriteeristö ei täyty, mutta muut täyttyvät, joten vastauksetkin ovat sen mukaiset.

Ylä-Savon turvallisuussuunnitelma

Turvallisuussunnitelman taustana on Pohjois-Savon liiton maakunnallisessa turvallisuussuunnitelmassa valitut viisi painopistealuetta, joista on koottu myös toimintaryhmät Ylä-Savon turvallisuussuunnitelmaan:

- Arjen turvallisuus; tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy

-Arjen turvallisuus; palveluiden toimivuus

-Syrjäytymisen ehkäisy; erityisesti nuorten syrjäytymisen ehkäisy

-Väkivallan hallinta ja ehkäisy

-Päihteiden käyttöön vaikuttaminen ja omavalvonnan edistäminen

Itse suunnitelma on täytetty ensin oheisiin ryhmiin liittyvillä tilastoilla ja kuntalaisilta tehdyllä turvallisuuskyselyllä. Lopuksi on tehty näistä analyysi ja rakennettu taulukointi mittareineen kehittämistarpeista. Ryhmissä on ollut mukana kolmannen sektorin, yrittäjien ja kuntien sekä kuntayhtymän viranhaltijoita. Kritiikkiä tämä suunnitelma on saanut konkretian puutteesta ja liiallisesta tilastollisen aineiston käytöstä itse raportissa.

Allekirjoitan tietyt kriittiset kannanotot suunitelmaan. On kuitenkin muistettava, että tämä on vasta ensi askel ja eräänlainen pohjapaperi Ylä-Savon yhteisestä turvallisuusasiakirjasta. Tästä on jalostettava sellainen malli, jota voidaan sitten käyttää jonkinlaisena "kenttätyökaluna" kuntalaistemme arjen turvallisuuden tunteen ja käytännön parantamiseksi. Aikaisemmat turvallisuussuunnitelmat olivat kuntakohtaisia ja siten ne ovatkin mittakaavassaan pienempiä, mutta toisaalta konkreettisten käytänteiden saattaminen on niissä ollut helpompaa. Itse suunnitelman taulukoissa on myös selkeitä tehtävänantoja, joita pitää viedä eteenpäin eri vapaaehtoisryhmissä, yrityksissa, kuntien hallintokunnissa, niin Y-S soten, kuin peruskuntien osalta sekä tietenkin palo- pelastus ja poliisitoimessakin. Valtuustossa tuli myös esille perheiden, vanhemmuuden ja jokaisen meidän omasta vastuusta itsestä ja lähimmäisestä. Tämä onkin varmaan yksi peruskivistä mihin sitten koetetaan muurata tarvittava  tukiverkosto saattamaan meidät turvallisempaan arkeen, jos itse emme kaikista tilanteista selviä.

Valtuusto siis  hyväksyi keskustelujen jälkeen turvallisuussuunnitelman. Sonkajärven valtuusto on myös asian hyväksynyt, mutta Iisalmen valtuusto antoi asian uudelleen hallituksen käsiteltäväksi. Koska kysymyksessä on Ylä-Savon yhteisestä turvallisuussuunnitelmasta, niin saattapi olla, että asiaa vielä käsitellään uudestaan? Toisaalta asiaa ei haittaa vaikka sitä käsiteltäisiin vielä, jotta suunnitelmaan voitaisiin saada vielä käytännön läheinen lisäosa esim. mihin otat yhteyttä jos....

Mielestäni tärkeitä havaintoja joihin käytännön arjessa on jo törmätty löytyy tästä suunnitelmasta:

-tapaturmista valtaosa sattuu vapaa-ajalla tai kodin välittömässä lä-

heisyydessä. Yhteistoiminta-alueella koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot yli 65-vuotiailla ovat huomattavasti koko maan tai Pohjois-Savon keskiarvoa korkeampia

-turvallisuuskyselyn mukaan suurin puute erityisesti haja- asutusalueella koettiin ensiavun, poliisin sekä palo- ja pelastustoimen palveluiden saatavuudessa

-syrjäytymisen riski koskee kaikkia ikäryhmiä, lapsia, nuoria, työttömiä, vanhuksia ja mielenterveyskuntoutujia. Syrjäytymisen ehkäisyssä havainnoinnin ja puuttumisen tilanteita ovat esim. neuvolakäynnit ja muut terveystarkastukset sekä vastaanottokäynnit ja kontaktit viranomaisiin

-lähisuhdeväkivalta on yleistä kaikissa ikäryhmissä. Lähisuhdeväki- valtaa ehkäistään paikallisesti perustettavan lähisuhdeväkivalta työ-

ryhmän kautta

-päihteiden/alkoholin käyttö on erittäin yleistä erityisesti Iisalmessa. 

Päihteiden saantia ehkäistään kaupan ja ravintoloiden omavalvonnan lisäämisellä sekä puuttumalla alkoholin välittämiseen alaikäisille

Palaan tähän aihioon mahdollisesti myöhemmissä bloggauksissa. Asia on tärkeä ja tärkeää olisi saada omat suunnitelmat riittävän käytännön läheisiksi, jotta yhteistyö eri tahojen kanssa sujuisi saumattomasti. 

uuden valtuuston ensimmäinen kokous

Jahas uusi valtuusto pääsi vauhtiin hyväksymällä puolueiden välisten neuvotteluiden tuloksena olevat luottamuspaikat. Periaatteessa homma eteni esityslistan mukaisesti, pieniä nimen vaihdoksia lukuunottamatta. Tosin eräästä varapaikasta perussuomalaiset tekivät linjaus vääntöä, mutta loppujen lopuksi asia sovittiin ilman äänestyksiä.

Valtuuston asialistalla oli luottamuspaikkojen lisäksi kesäteatterin rahoituskuvio. Siinähän tilanne on sellainen, että hankkeen rakentamistyöt ovat vielä edelleen kesken ja rahoituksesta puuttuu teatteriyhdistyksen omasta panoksesta vajaa 25 000 euroa.  Myös loppurahoitukseen tarvittaisiin vielä 15 000 euroa. Rahoituspohja tälle hankkeelle oli sellainen, että sitä rahoittaa EU, valtio ELY:n kautta, Ylä-Savon Veturi, Kiuruveden kaupunki ja Maalaiskaupungin teatterin vastikkeeton työpanos eli talkoot. Nyt näyttää siis siltä, ettei tuota omaa työpanosta tulla saamaan kokoon ja muukin rahoitus on puutteellinen. Siten kaupunginhallitus esitti valtuustolle hyväksyttäväksi 40 000 euron lainan yhden prosentin korolla ja laina pitää maksaa 31.12.2014 mennessä takaisin. Tässä on se mielenkiintoinen pointti, että mikäli teatteriyhdistys ei kykene lainan takaisin maksuun, niin kaupunki saa kesäteatterirakennelman itselleen. Valtuusto siis  hyväksyi annetun esityksen, vaikka muutama puheenvuoro kriittinen olikin.

Periaatteessa tällainen hanke on, omasta mielestäni, kulttuurimyönteinen ja antaa positiivista signaalia Kiuruveden kaupungin toiminnasta elävän kesäteatterikulttuurin puolesta. Vaikkakin tällaiset hankkeet ovat aina haasteellisia toteuttaa ja taloudelliset riskit voivat realisoitua. Myös kriittisiä äänenpainoja saattaa tulla , kun muitakin rahanreikiä  olisi ja ollaanko tässä kuinka tasa-arvoisia esim. muita vapaaehtoisyhdistyksiä kohtaan? Toivotaan vaan, että homma saataisiin kuntoon ja että talkooteatterilaiset jaksaisivat painaa esityksiä kesäkausilla vuosia eteenpäin.

Virallisen kokouksen päätteeksi kokoomusryhmän valtuustoaloite ulkopaikkakunnalla työskentelevien työmatkatuen selvittämisestä oli sinänsä oikea ja kannatettava aloite. Tässä on vain se mielenkiintoinen juttu, että kokoomus oli äänestänyt edellisen valtuustokauden lopun talousarviokokouksessa  määrärahan summan yli 13 500 euron lakkauttamisen puolesta, kun taasen siinä kokouksessa vasemmistoryhmämme puolusti määrärahan jättämistä talousarvioon äänestyttämällä asia valtuustossa.  No mielet kääntyvät ja uudet valtuutetut ovat remmissä, joten ei ihmetellä sitä sen enempää.