Viikon 50:en kokoustamisrypäs

Viikolle 50 oli pakattuna hurja määrä kokouksia oli käsityötoimikuntaa, ammattiosaston hallitusta, valtuustoa, yhteislautakuntaa ja ammattikorkeakoulun yhtymähallituksen kokousta.  Otetaanpa pieni katsaus tärkeimpiin tapahtumiin.  Valtuustossa käsiteltiin ensi vuoden talousarviota, käytiin läpi Y-S Soten järjestämissuunnitelmaa ja hyväksyttiin Kiuruveden ympäristönsuojelumääräykset.

Iso asia oli ja on tietenkin Ylä-Savon Sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymän järjestämissuunnitelman hyväksyminen. Tästä johdetaan sitten varsinaiset palvelusuunnitelmat tammi/helmikuussa 2011.

 Yhtä asiaa painotin puheenvuorossani. Nimittäin Kiuruvedellä oli tänä vuonna tarkoitus perustaa kolmen hoitajan toimi avohoitopuolella. Yhteislautakunnassa tuli ilmoitusluonteisesti, että nämä kolmen toimen perustaminen jäädytetään. Syynä jäädytykseen oli, että Kiuruvedellä on valtakunnallisen ikäihmisten mittarin mukaan tavoitetilaa parempi. Näin varmaan onkin jos ko. kotipalvelun hoitajat hoitaisi pelkästään näitä yli 75 vuotiaita ikäihmisiä! No järki näyttää tulleen mukaan, koska ensi vuoden suunnitelmassa nämä toimet onkin mukana. 

Puheenvuorossa totesinkin, että painopistettä ollaan siirtämässä avopuolelle laitoshoidon sijaan. Niinpä näitä auttavia käsiä kentälle tarvitaan.

 Suurin panostus kaikilla oli tietenkin kouluverkkosuunnitelmaan liittyvät kahden koulun lakkauttaminen, johon sitten käytettiinkin aikaa parin tunnin verran. 

Omaan päätökseeni vaikutti ne vastaukset, jotka sain kysymykseeni: "Antaako kaupunginhallitus opetuslautakunnalle lisäraamia noin 200 000 euron verran, joka tarvitaan jos ja kun koulut säilytetään? Ja kokonaisuutena kaupungintalouteen: "Onko mahdollista, että otettaisiin lisävelkaa, syvennettäisiin alijäämää ja nostettaisiin tuloveroprosenttia?" "Näihin kysymykseeni, kun annatte vastauksen, niin olen valmis repimään kouluverkkosuunnitelman. Kyläkoulujen lopettaminen ei saa olla itsetarkoitus ja suunnitelmaa voidaan muuttaa". Olen arvomaailmaltani kyläyhteisöjen puolella ja niistä arvoista voi lukea mm edellisestä kirjoituksestani: "Kyläkoulujen kohtalosta valtuutetun Jaakobinpaini"

 Vastaus kaupunginhallituksen jäseniltä oli, että opetuslautakunta saa etsiä vastaavat rahat. Kaupunginhallitus pitää näin ollen kiinnin antamastaan raamista ja ei ole valmis lisävelkaan tai syventämään alijäämää. Heitettiin myös investointien lykkäämistä, kuten Kirkkoharjuntien rakentamatta jättämistä Kokoomuksen suunnalta. Myös heitettiin tuntikehyksen pienentämistä jopa 40 tunnilla! Tällainen abstraktikäsite tuntikehyksestä oli heidän mielestään "helppotie" säästöihin. Siis täysin edesvastuutonta heittää säästö kaikkien koulujen niskaan opetuksen heikentämisestä. En voinut olla heittämättä myös ajatusta hiekkatekonurmen tekemättä jättämisestä. Tämä palloilijoille pyhitetty hiekkatekonurmi on kokoomuksen lempilapsi. Minusta kaikki ylimääräiset rönsyt tulee leikata! Ei voi olla niin, että puhutaan suu säkkiä myöten toimimisesta ja sitten esitetään käsittämättömiä investointeja. Kirkkoharjuntiellä on tehty uusi Vammaisasuntosäätiön palvelutalo ja kokoojakatu täytyy kyllä saada kuntoon. Ja en voi käsittää sitä, että sekoitetaan kertaluonteiset investoinnit käyttötalouden kanssa?

Kyläkoulujen kohtalosta valtuutetun Jaakobin paini.

Mielenkiintoinen ja avartava keskustelu käytiin Kiuruveden kulttuurisalissa 16.11.2010. Kysymyksessä oli kuntapäättäjien ja Turhalan sekä Heinäkylän koulujen vanhempien välisestä kuulemistilaisuudesta. Itse kuuntelin herkällä korvalla vanhempien ajatuksia ja huolia koulujen kohtaloista. Suurin osa tuntui olevan huolissaan lasten koulumatkojen pituudesta, joka vääjäämättömästi kyllä kasvaa. Mutta olisi edelleen lain sallimissa rajoissa. Myös Turhalan koulun osalta on yksityistienpätkä, jonka kautta pitäisi lapset viedä tulevaan lähikouluun Luupuvedelle. Tämän tien ylläpidosta ja kunnosta myös kyseltiin.

Vähän taustaa:
Kiuruvedellä on edellisellä valtuustokaudella tehty kouluverkkoselvitys ja siitä seurasi kouluverkkosuunnitelma vuonna 2006. Tavoitteena on ollut rakentaa riittävä kyläkouluverkko joka ilmansuunnalle. Näissä jäljelle jääneissä neljässä koulussa olisi sitten 3 - 4 opettajaa ja näin turvattaisiin vahvat kyläkoulut.  Tätä kouluverkkosuunnitelmaa on sitten toteutettu vaihtelevalla menestyksellä. Käsittääkseni mönkään lähdettiin menemään Niemiskylän koulun ja Kalliokylän koulun kamppailussa, jossa Niemiskylälle annettiin vapaat kädet valita lähikoulunsa. Tämä aiheutti virtauksen keskustankouluun, jolloin Kalliokylän oppilaiden määrä tippui ennustetusta. Syynä tähän oli silloisen kaupunginhallituksen, joka "ohjeisti" opetuslautakuntaa tekemään tällaisen päätöksen. Myös Rapakkojoen koulun lakkauttaminen ei mennyt oppilaiden sijoituksen suhteen oppilaaksiottoalueiden mukaisesti, vaan suurin osa oppilaista meni jälleen, vanhempien vaatimuksesta,  keskustan kouluun.

Valtuuston tahtotilaahan opetuslautakunta on pyrkinyt toteuttamaan omissa esityksissään. Viimeisimpänä on tietenkin ollut myös kaupunginhallituksen antamat talousraamit, johon opetuslautakunta ei ihan päässyt vaikka ko. koulu lopetettaisiinkin.

Arvovalintoja  ja taloutta:
Nyt olemme jälleen kerran valintojen tienhaarassa ja niin myös allekirjoittanut joutuu sisimmässään käymään omaa Jaakobinpainia koulujen kohtaloista. Kyseisessä illassa esiintyi ansiokkaasti tanssitaiteilija Pauliina Nuutinen, joka esitteli perustelut sille miksi Turhalan koulu pitäisi säilyttää. Samainen puhe ilmestyi 17.11 Kiuruvesi lehdessä. Hän viittasi tekstissään Risto Kilpeläiseen, joka on väitellyt tohtoriksi kyläkouluista. Myös Kiuruvedellä opettajana toiminut Taina Peltonen on tutkinut kyläkouluja ja arvostelee näiden lakkauttamisia lyhytnäköisinä.

Arvostan suuresti näitä arvoja, joita molemmat kasvatustieteentohtorit Kilpeläinen ja Peltonen tukevat. Maaseudun koulut ovat pedagogisesti arvokkaita oppimis- ja kasvuympäristöjä. Kyläkoulujen yhdysluokat ovat enemmän vahvuustekijöinä, kuin heikentämässä oppimista. Turvallinen, perhemäinen ja viihtyisä ilmapiiri on omiaan kasvattamaan hyvällä itsetunnolla varustettuja kansalaisia. Pienemmät oppivat myös vanhemmilta lapsilta tietoja ja taitoja. Sen kyllä huomaa niin hyvässä tai pahassa omassa lapsikatraassa.

Omassa arvomaailmassani olen vastustanut keskittämistä ja suuruuden ihannointia, joka ajatellaan olevan välttämätöntä. Kyläyhteisöllä on oma yhteisöllisyytensä ja kyläkoulua pidetään tämän yhteisöllisyyden viimeisenä linnakkeena. Kaikki muuthan yleensä on jo viety eli kaupat, postit yms. Olen myös joskus heitellyt ajatuksia päinvastaisesta kehityskulusta. Eli lähdetäänkin rakentamaan uutta kyläkoulua. Rakennetaan moduulitekniikalla ns viipalekoulu, joka voidaan modifioida uudestaan tarpeitten  ja on siirrettävissä...

Talouden realiteetit.
Eduskuntakin on sotkeutunut omalta osaltaan kyläkouluasiaan poistamalla vuonna 2006 pienten koulujen valtionosuuskertoimen. Tämä oli varmaan yksi signaali kunnille, että kyläkoulut joutaakin mennä. Kiuruveden tilanne on myös haasteellinen. Meillä on vasta synnytetty sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymä. Nämä peruspalvelut nielevät väkisinkin peruskunnilta euroja. Meillä on myös velkamäärää ja talouden alijäämää ei ole syytä kasvattaa liian syväksi.

Koulujen ylläpito kustannus vaihtelee kouluittain. Mutta esimerkiksi Turhalan koulun ylläpito henkilökuluineen kustantaa noin 250 000 euroa. Ymmärtääkseni tämä summa ei ole kuitenkaan suoraviivaista säästöä, vaan siitä pitää poistaa lisääntyvät matkakustannukset oppilaskuljetuksista. Itse olen saanut päätöksenteoksi tietoon, että ehkä puhutaan vajaan 100 000 euron säästöistä/koulu eli pyöreät 200 000 kahden koulun osalta. Säästöä on esitetty tulevaksi myös siitä, että keskustan eli Nivankoulun opettajiin ei tarvitsisi ottaa määräaikaisia sijaisia.

Jos kaupunginhallitus pitää kiinni talousraamista ollaan siinä tilanteessa, että säästöjä täytyy löytyä lisää tuntikehyksien leikkaamisesta (opetuksen taso kärsii kyllä silloin huomattavasti) tai siten joitain muita palveluita pitänee ajaa alas. Lomautukset sekä irtisanomiset varmaan voivat tulla jossain aikajänteessä keskusteluun? Velkaantumistakaan ei voitane estää? Vastuunkantoa nyt tarvitaan ja kouluasiaa täytyy peilata myös kaupunkimme muuhun toimintaan.

Summasummarum:
Yllämainitut asiat ovat tällä hetkellä kietoutuneina omaan ajatusmaailmaani, kun teen omaa Jaakobinpainia Kiuruveden kyläkouluista. Paini pitäisi päättyä valtuuston kokoukseen 15.11.2010, jolloin hyväksytään ensivuoden talousarvio.

Valtuuston kokous 8.11.2010

Esityslistan mukaan valtuuston kokoukseen oli ladattu paljon asioita. Kaava-asiat sivuutettiin suhteellisen juohevasti. Kysymyksessähän oli lähinnä teknisluonteisia muutoksia, joita on tullut vuosien varrella. Suurin keskustelu ja äänestyksenkin aihe oli veroprosentit. Meillä on haasteena lähinnä juuri sosiaali ja terveysalojen kuntayhtymän rahareiät. Palvelujen ylläpitämiseksi jostain on tultava tulorahoitusta.Tuloveroprosenttia ei lähdetty korottomaan, joka on Kiuruvedellä 19,75. Mutta kiinteistöveroprosentin puolella tuli muutoksia, tosin äänestyksen jälkeen.

Yleinen kiinteistöveroprosentti oli 0,70 ja hallituksen esityksen jälkeen se korotettiin 0,1 prosentilla. Tämä yleinen kiinteistöprosentti koskettaa lähinnä yrityksiä ja siten myös maataloutta. Mutta suurin hyppäys tuli vakituisten asuntojen osalta. Tässä entinen prosentti oli 0,40 ja nyt päätöksen jälkeen 0,55. Tästä teimme vasemmistoryhmänä esityksen, että korotettaisiin vain 0,05 prosenttiyksikköä. Perustelimme tätä esitystä, että vakituisten asuinkiinteistöjen korotus koskettaa myös heikompiosaisia vuokrien korotuksien muodossa. Mutta tietenkin myös asuntovelallisia. Äänestyksessä hävittiin 24 - 11, joten näillä uusilla prosenteilla mennään.

Eihän verot ja varsinkin niiden korotukset ole mieluisia asioita. Mutta jos yleensä aiotaan palveluita ylläpitää on joskus tehtävä näidenkin asioiden suhteen päätöksiä.  Haasteita tämä ei kuitenkaan häivytä eli kyllä varsinkin SoTen palveluiden ylläpitämisen suhteen joudutaan kyllä miettimään mistä taiotaan puuttuvat puoli milliä ja ylikin..

Mielikuvilla pelaaminen on jatkuvasti läsnä politiikan saralla..

Maailma muuttuu jatkuvasti ja niin myös vaikuttamisen keinot. Verkkovaikuttaminen on tullut nopeatempoiseksi. Meillä on erilaisia sosiaalisia medioita ja verkossa toiminen on tullut helpommaksi. Verkon kautta tehdään politiikkaa usealla rintamalla ja mielikuvilla pelaaminen on kokoajan läsnä.
Tässä muutamia ajatuksiani lähiajan median antamasta mielikuvista politiikan saralla. Kirkon ajankohtaisillan jälkeen ollaan uutisoitu Kristillisdemokraattien uusien jäsenten "ryntäyksestä" (tosin pienellä präntillä että ei kymmeniä ehkä satoja uutta jäsentä). Toisaalla kirkosta eroaminen on jatkunut ja heitä on puolestaan kymmeniä tuhansia. Mielenkiintoinen uutisointi ja mittakaava ero?

Paavo Arhinmäki analysoi oikein omassa kannanotossaan 6.10.2010: Vihreiden ja perussuomalaisten keskinäistä nokittelua Arhinmäki pitää hiekkalaatikkoleikkinä, jonka ainoana tarkoituksena on pyrkiä nostamaan molempien puolueiden kannatusta. --  Vastakkainasettelua pyritään synnyttämään erityisesti maahanmuutosta. Todellisuudessa sekä perussuomalaisten "maahanmuuttokriittinen" että vihreiden "maahanmuuttohumaani" linja ovat lähinnä mielikuvapolitiikkaa, joilla on vähän tekemistä käytännön lainsäädäntötyön kanssa.


Vassareiden asialinja ei ilmeisesti ole mediaseksikästä ja siten mielikuvien luonti on haastavaa. Tärkeintä olisi saada kaikki "sateenkaari" ajattelijoiden kannattajajoukot aktivoitumaan omissa sähköisissä verkoissaan ja siten luomaan positiivista henkeä ennen eduskuntavaaleja. Kaikkien äänet on nyt tarpeen ja jokaisen on kannettava pienikin kortensa kekoon! Eikös vassareiden sateenkaariajattelu: "antaa kaikkien kukkien kukkia", "pienyrittäjien puolesta", "pätkä ja silpputyöläisten äänitorvi" yms.. mahdollista kaikkien näkemyksien esille tulon.. Tästä ajattelusta pitää tehdä mediaseksikästä mielikuvamarkkinointia!!

Perhepäivähoitajien työehtoihin tarvitaan parannusta

Perhepäivähoitajien ammattiryhmän kehittäminen on yksi tärkeimmistä lähiajan tavoitteista. Hallitus on antanut eduskuntaa 24.6 esityksen perhepäivähoitajien saattamiseksi työaikalainsäädännön piiriin. Asia on edennyt eduskunnan lähetekeskustelu käsittelystä Työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan 8.9.10. Asiassa on monia vaiheita ennenkuin se hyväksytään. Mutta nähtävästi se on saanut myönteisen vastaanoton ja on nyt hyväksyttävissä. Tässä yhteydessä työaikalain jaksotyötä koskevaa määräystä esitetään muutettavaksi siten, että jaksotyön käyttö olisi sallittua myös perhepäivähoitajan työssä. Vaikkakin laki nyt muuttuisi, niin kunnat voivat soveltaa nykyistä KVTES:siä sopimuskauden loppuun. 
Tämä ammattiala on aina ollut kirjaimellisesti lapsipuolen asemassa työehtosopimuksissa. Usein on pitänyt neuvotella kunnissa paikallistasolla perhepäivähoitajien työolojen ja työehtojen parannuksista.
Tätä työtä täytyy tehdä edelleen avoimessa yhteistyössä työntekijöiden ja työnantajan kanssa.

Asiaa on pohdiskeltu myös valtuustotasolla tänä vuonna. Tuolloin oltiin huolissaan maaseudun eli haja-alueittein perhepäivähoidon vajauksesta ja heidän jaksamisestaan. Tässä yhteydessä toin julki ammattijärjestöjen JHL-232 ja JYTY:n yhteistyössä avaaman keskustelun ja paikallisneuvottelu pyrkimyksen syksylle 2010 perhepäivähoitajien työolojen ja työehtojen parantamiseksi. Esille tuli myös, että on kehitettävä innovatiivisia toimintamalleja työehtoihin myös haja-alueella toimiville perhepäivähoitajille?
 Uskoakseni kehittämistoimillamme on valtuuston kannatus.

Tällä hetkellä tiedossani on lukuisa joukko parannusehdotuksia, joita tullaan käymään paikallisneuvotteluissa jo tälle syksylle. Esimerkkinä pphoitajien äkillisen sairastumisen aiheuttama ilmoitusvelvollisuus ja sijaishoidon järjestäminen, valmistelutunnin hyväksyminen lasten yksilöllisten tukitarpeiden kartoituksessa ja valmistelussa (tähän liittyy myös erikoisruokavalion erilainen käsittely palkkauksessa, koska on merkillistä että samassa palkkakorissa on laktoosittomat  kuin  moniruoka-aineallergiset?), Aslak kuntoutukseen hakeutumisen edistäminen,  pphoitajien omien alle 10 vuotiaiden lasten sairastuminen jne.. muutamia ongelmakohtia mainitakseni.

Perhepäivähoitajien työehtojen yms tilanteen parantaminen ei välttämättä toteudu yhdessä talousarviovuodessa, mutta jostain on lähdettävä liikenteeseen. Tänä vuonna otetaan jonkinlainen askel ja siten talousarvioon on otettava lievä korotusmahdollisuus asioiden eteenpäin viemiseksi.

Ylä-Savon SoTe:n seminaarista

Olin päivällä Y-S SoTe:n ideariihessä elikkä strategiaseminaarissa. Seminaariin oli kutsuttu koko joukko sidosryhmien edustajia. Ideana oli rakentaa teemoittain erilaisia ryhmätöitä, jotka sitten annetaan käsiteltäväksi SoTen johtoryhmään strategian luomiseksi. Tällainen lähestymistapa on hyvä idea, jossa otetaan huomioon lähes kaikki sosiaali ja terveysalan toimijat. Nämä toimijat saavat tällä tavalla tuoda näkemyksensä esille kuntayhtymän strategiaan ja tulevat kuulluksi uuden SoTen rakennusvaiheessa.

Ryhmäytymisessä valittiin itseä kiinnostavia teemoja ja itseäni lähellä olevat asiat olivat osallisuuden lisääminen, kolmannen sektorin kumppanuus ja ennalta ehkäisevä työ. Tosin meidän ryhmätyössä nousi suurimmaksi keskustelun aiheeksi rajapintojen madaltaminen joka sektorilla. Tämä tarkoittaa ammattialaryhmien, yhdistyksien, yrityksien ja peruskunnan hallintokuntien välisten raja-aitojen poistamista. Ideana olisi rakentaa palvelukokonaisuuksia, jossa esimerkiksi kotiin annettavissa palveluissa voidaan tehdä saumatonta yhteistyötä ilman, että kangistutaan vanhaan sektoriajatteluun.

No tämä seminaaripäivä olkoon pohjustuksena itselle yhteislautakunnan ja Kiuruveden peruskunnan pähkäilyyn palvelujen järjestämissuunnitelmasta SoTe alueella. Tästä järjestämissuunnitelmasta on valtuuston "iltakoulu" 13.9.  Luonnosaihiosta on tullut ilmi lähinnä mediakeihäänkärkenä päivystyksen mahdollinen asteittainen lakkaaminen Kiuruvedellä. Alueellisessa mediassa ei paljonkaan sitten otettu kantaa esim. siihen, että Kiuruvedelle olisi sitten palaamassa aito lääkärivastaanotto, joka puolestaan vähentää päivystyskäyntien tarvetta. No tästä ei ole tietenkään mitään päätöstä, vaan se on alustava suunnitelma päivystysvastaanoton järjestämisestä Kiuruveden TK:ssa.

Päivystysasia on vain yksi monien muiden asioiden joukossa ja muut palveluiden järjestäminen käydään läpi tuossa "iltakoulussa", joten toivottavasti moni valtuutettu saa ajoissa tuon luonnoksen ja tutustuu siihen huolella. Itse päätökset tulevat sitten hyväksytettäväksi syksyn valtuustoihin 4:n kunnan alueella.