vuoden 2013 viimeinen valtuuston kokous

Valtuuston listalla oli mm lisätalousarvio, vuoden 2014 talousarvio, Ylä-Savon Soten palvelusopimus, kaupunki strategian hyväksyminen ja  Ylä-Savon Kehitys Oy:n osakassopimuksen irtisanominen. Paljon siis asiaa (listalla oli myös teknisen palvelukeskuksen johtosääntö ja maapoliittinen ohjelma, joissa lähinnä teknisiä tarkenteita ja päivityksiä nykytilanteeseen), mutta kokous meni suhteellisen juohevasti, ilman isoja vääntöjä.

Koko listan käsittelyä en tähän lähde peräämään, vaikka asiat ovat tärkeitä ja kuntalaisiin vaikuttavia. Muutamia "tärppejä" voisi kuitenkin tähän ottaa käsiteltäväksi:

1. lisätalousarvio

Syyt ovat moninaiset esim. laajakaistahankkeen laajemmasta toteutuksesta tänä vuonna, terveyskeskuksen keittiön yhteydessä vaaditut sammutusjärjestelmät ja terveyskeskuksen varavoimajärjestelmä. Sekä tulevan Satumetsän päiväkodin muutostyössä havaitut lisäkorjaustarpeet, jotka ovat äärimmäisen tärkeitä tehdä tässä vaiheessa. Tämän asian yhteydessä nousi esille, että jo valtion omistaessa kiinteistön on ollut arveluttavia korjaus/käyttöpuolen hoidossa esiintyviä puutteita.

Valtionvarainministeriön lisätalousmääräraha (15 miljoonaa) antaa mahdollisuuden edelleen saada tähän kiinteistön korjaukseen avustusta. Siinä on tosin tiukat kriteeristöt, mutta on mahdollista niitä kuitenkin saada ja ehdottomasti sitä pitää hakea (Valtiovarainministeriön lisämäärärahaan liittyen annettiin Pohjois-Savon vasemmiston toimesta lausunto, joka eteni ministeriöön asti, jossa yhtenä osana oli juuri Metsäkoulunkin rahoitustarve--> nyt on tullut asiaan liittyvää infoa, jota voi lukea tästä)

Nämä käyttötalouden muutokset lisäävät nettomenoja noin 1,3 milj. euroa, joista noin 0,4 milj. euroa voidaan kattaa arvioitua suuremmilla rahoitustuotoilla. Investointiosan muutokset lisäävät nettomenoja noin 1,5 milj. euroa, jotka tulevat katettavaksi kokonaan lainalla. Joten tämäkin tulee vaikuttamaan vuoden 2013 tulokseen, joka tulee olla alijäämäinen.

2. Vuoden 2014 talousarvio ja kaupunkistrategia

Tätä talousarviota on väännetty koko syksyn, niin hallituksen, kuin myös hallintokuntien toimesta. Asiaan liittyy myös kaupungin strategian hyväksyntä, jossa linjattiin ettei alijäämää saa enää syntyä ja lainakantakin pitäisi pysyä maan keskiarvon tasolla. Viime valtuustossa päätettiin myös tuloveroprosentin muodostuksesta, joka antaa jonkin verran tulopuolelle euroja. Mutta on huomioitava, että Kiuruveden efektiivinen eli todellinen tuloveroprosentti, joka tuottaa talouteen euroja on 13 % pinnassa (johtuen yleisen tulotason mataluudesta ja verovähennysoikeuksista)

On selvää, että 350 000 euron kiristys hallintokunnilta vaikuttaa toimintaa ja myös avustuksia rokotettiin jonkin verran. Tämä miten asiat näkyvät käytännössä on sitten tulossa hallintokuntien käyttösuunnitelmiin ensi vuonna. Yhtäkaikki tällä talousarviolla päästään tai ainakin yritetään päästä nollatulokseen. Myös investointeja tulee ja tarvitaan, mutta osa investoinneista on jouduttu siirtämään (Käsittelin asiaa edellisessä bloggauksessani)

Käytin tässä yhteydessä puheenvuoron talousarviokirjasta pariin yksityiskohtaan. Tietohallintoon pitäisi rekrytoida työntekijä, koska kaupungilla ei ole riittävää asiantuntijaa tälle sektorille. Pidin sitä käsittämättönä, että olemme osakkaan kuntien täysin omistamassa ICT-Oy:ssä, jonne siirtyi meiltäkin työntekijöitä. Miten on mahdollista, että emme voi saada riittävää palvelua suoraan yhtiöltä, kuten aiemminkin? Onhan meillä palvelusopimukset yms. ja palvelua saa atk-ongelmiin tilattua helpdeskin kautta, mutta siltikin on muodostunut yhteisöjen välille rajapinta, jota ei voi juohevasti ylittää, jos halutaan kehittää sähköistä toimintaa ja/tai hankkia ohjelmistoja. Nyt on pelko, että yhtiö tekee omiaan ilman, että omistajakunnat saavat sellaista tasa-puolista palvelua johon tämä yhtiö on perustettu. Tätä asiaa on seurattava ja koetettava saada siihen järkevä toimintamalli. Asia ei tosin ole yksinkertainen, koska siihen liittyy sosiaali-ja terveyspuolen toimintoja sekä myös sairaanhoitopiirikin osittain.

Työllisyystoimintaan otin myös kantaa. On nimittäin niin, että joudumme maksamaan Kelan työttömyysmaksua takaisin ns. "sakkorahana", puolet mikäli kunta ei työllistä pitkäaikaistyöttömiä (yli 500 päivää jatkossa vuoden 2015 alusta 300 päivää työtömänä olleille) Kiuruvedellä on tähän paljon toimijoita kuten; Etappi hanke, Ylä-Savon Toimi-valmennusäätiö, Kiuruveden Urheilijat ry:n RastiReitti-hanke, Kiuruveden Työttömät ry ja Päiväkeskus Pysäkki sekä kaupungin omat toiminnot esim. nuorisontyöpaja ja muut hallintokunnat. Näille hankkeille eli kolmannen sektorin toimijoille on yhteensä avustusmääräraha 93 000 euroa.

Työllisyysmäärärahoja on myös aivan oikein nostettu 11,2% edellisvuodesta, jotta pureudutaan tähän työttömyyden torjuntaan. Itse vaadin, että TE-toimisto, sosiaalitoimi, kaupunki ja ao toimijat pitäisi saada saman pöydän ääreen, jotta ns. "kitkatekijät" saataisiin minimoitua. Monien eri toimijoiden omat resurssit ja viranomaisten määräykset/linjaukset on sovitettava yhteen. Mielestäni tähän mennessä ei olla asialle tehty tarpeeksi.

Tähän yhteyteen voisi mainita kaupungin oma linjanveto hallituksessa, jossa ei annettu eläköityvien kirvesmiehen ja laitoshuoltajan toimiin täyttölupaa. Tekninen lautakunta ymmärsi tämän tarpeen ja jatkuvuuden kiinteistöjen korjauksissa ja siivouksissa. Mutta hallitus käveli lautakunnan yli. Nyt näyttää siltä, että hallitus on lähdössä linjaamaan, että nämä toiminnot pitää ulkoistaa ja ostaa yrityksiltä. Tarve on jatkuvaa ja kaupungille jää vain yksi kirvesmies. Ostopalvelun hinta on jo nyt tiedossa, että se tulee kalliimmaksi kuin oma toiminta. Tällöin ns. säästöön vetoaminen on älytöntä. Tähän otti kantaa ansiokkaasti Pesosen Tuomo omassa puheenvuorossaan

3. Ylä-Savon sosiaali- ja terveyshuollon palvelusopimus

Sopimus kattaa laaja-alaisesti yllämainitut sos- ja terveyden lisäksi ympäristöterveydenhuollon. Tästä sopimuksesta voisi avata sisällöllisesti enemmänkin myöhemmin. Mutta otan yhden tärkeän uudistuksen eli päivystyksen lakkaantuminen vuoden 2015 vuoden alusta lakiin ja asetuksiin vedoten. Tähän muutokseen vastataan akuuttivastaanoton rakentamisella. Tällä vastaanotolla tehdään perustarkastukset ja arvioidaan mahdollinen jatkohoidon tarve pääosin sairaanhoitajien voimin. Sairaanhoitajat hoitavat itsenäisesti tai lääkäreiden avustamina näitä potilaita. Iisalmessa on havaittu, että jonot ovat lyhentyneet ja päivystarve samalla vähenee. Kiuruvedellä voisi odottaa myös säästöjä, kun ei tarvitsisi ostaa kalliita vuokralääkäri palveluita.

Jos tämä muutos onnistuu, niin hyvä. Mutta tähän tarvitaan sairaanhoitajien aktiivista kouluttautumista. Kokemuksen kasvaessa rutiinit paranevat ja hoidon diagnosoinnin onnistuminen tulee tehokkaammaksi. On selvää, että alkuvaiheen panostukseen on kiinnitettävä huomiota ja tämä on aloitettava mahdollisimman nopeasti, jotta siirtymävaihe onnistuu parhaalla mahdollisemmalla tavalla.

Muutoin SoTen palvelusopimus on sellainen, jossa nämä ao palvelut jälleen kerran turvataan. Ja on tietenkin perusteltua, että tähän palvelutarpeeseen on riittävät määrärahat ja sehän tarkoittaa 4% kasvua (peruskunta säästää siis -1,5% )

4. Lopuksi totean tähän loppuun yhteenvetona muista pykälistä, että esim. Ylä-Savon kehitys Oyn osakassopimus on järkevää uusia tähän päivän ympäristöön. Yhtiö on mielestäni ehdottoman tärkeällä paikalla seutukunnan kehittämisen suhteen. Esimerkiksi uudella EU-rahoituskaudella on tämä yhtiö seuturahan kautta välittämässä hankkeita koko Ylä-Savon hyväksi. Tästä paremmin ja syvällisemmin myöhemmin.

Rautatieaseman myynti oli myös hyvä asia ja kaikki kunnia sekä kumarrus ostajalle, joka lähtee tällaista vanhaa rakennuskulttuurihistoriaa säilyttämään.  Kiuruveden kaupungilla on useita kiinteistöjä, joista on syytä päästä eroon, mikäli niitä ei omassa (lakisääteisissä) toiminnoissa ei tarvita. Tässä yhteydessä olen kritisoinut
valtion omaa osuutta kiinteistöjensä heikkoon kuntoon ja vieläpä museoviraston suojeluksessa nämä kiinteistöt on päästetty luvattoman heikkoon kuntoon. Käsittämätöntä omaisuuden ylläpitoa?

AIVAN LOPUN LOPUKSI TOIVOTAN KAIKILLE OIKEIN RAUHAISAA JOULUN ODOTUSTA! PIDETÄÄN ITSESTÄMME JA LÄHIMMÄISISTÄMME HUOLTA...

Kiuruveden valtuuston verovääntö 11.11.2013

Voisi tietysti kysyä mitä yhteistä on Yhdysvaltain kiinteistökuplalla, Lehman Brothersin kaatumisella ja Kiuruveden veroprosenteilla? No vastauksen varmaan jokainen vähääkään taloutta seurannut ymmärtää, että näillä on se kohtalon yhteys tulee maailmantalouden keskinäisistä vaikutussuhteista. Näitten heijastukset tulevat vaan viiveellä tänne pohjolan perukoille. Tällainen höttötalous, jossa on osin laillisesti ja laittomasti toimittu erilaisin velka vivutuksin sekä ohjattu voitot verovapaisiin maihin on yksi perussyy nykyiseen taloustilanteeseen.

Talouden ryykkäys on raju ja vuoden 2008 finanssikriisisistä nousu on ollut todella hidasta. Usa:n bruttokansantuote alkaa vasta nyt lähestyä vuoden 2007 tasoa ja Suomessa on laskettu (kuntaliiton lähde), että saavutamme saman tason vasta vuonna 2017. Globaalin maailmantalouden rakenteisiin olisi syytä tehdä muutoksia ja saattaa se paremmin säädeltyyn malliin, josta voidaan harimoida myöhemmin tälläkin palstalla. Täysin liberalisoidun eli vapaan kaupan maailmassa syntyy erilaisia väärinkäytöksiä "talouskuplia"  jotka tulevat puhkeamaan ennemmin tai myöhemmin aiheuttaen jälleen kerran talouskriisejä.

Valtuustossa keskusteltiin veroista (tulo-, ja yleinen kiinteistövero) eri pykälissä, vaikka ryhmämme näkemys oli, että ne olisivat voineet ihan hyvin olla samassakin päätösasiakohdassa. Tämä siksi, että kysymys on kuitenkin kummassakin veromuodoissa verokertymistä,joista palveluita tuotetaan/järjestetään. Yksi perustavalaatuisista kysymyksistä oli myös se, että kuinka aidosti ollaan kantamassa taakkaa kuntalaisten palveluiden pysymisestä.

TULOVEROPROSENTIN MÄÄRITTÄMINEN

Aivan aluksi on hyvä kerrata kuinka paljon oikeasti Kiuruvesi saa tuloveronkannolla. Nimittäin erilaisten vähennysten johdosta veroaste ei vastaa todellista veroprosenteilla saatua tuloa. Tällöin puhutaan efektiivisestä veroasteesta,joka on maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin. Meidän alhainen todellinen veroaste johtuu vähennyksien osalta myös siitä, että tulotasomme on alhaisempi maan keskiarvoon nähden.

Lähtökohtaisesti ollaan sitä mieltä, että palveluiden taso on pidettävä, mutta toisaalta alijäämäisiä talousarvioita ei enää voitaisi tehdä. (ylijäämää taseessamme olisi vielä olemassa, joten viimeinen taistohan tämä ei olisi vielä ollut vaikka alijäämää olisi synnytettykin) Tämä on kuitenkin jo tarkoittanut sitä, että hallintokunnat ovat joutuneet leikkaamaan talousarviosta jo yli 350 0000 euroa vuodelle 2014. Palvelut on käyty läpi tilikohtaisesti ja sieltä höylätty mitä höylättävää on ilman, että peruspalvelutaso merkittävästi laskisi. On myös otettava huomioon, että hallintokuntakohtainen säästäminen ei koske Y-S Sotea, joka tekee oman budjetin annetun raamin mukaan. Se, että kuinka syvältä tuo jo olemassa oleva leikkaus tulee käytännössä koskettamaan palveluita ja henkilöstöä jää nähtäväksi ensi vuoden puolelle. On myös selviö, että investointiohjelma on liian raskas ensi vuoden osalta ja osaa investointeja jouduttaneen siirtämään.

Itse valtuuston päätös asiasta oli (äänin 32 - 2) että nostamme veroprosenttiamme 19,75% - 20,75% josta siis ei tule koko prosenttiosuus tulona vaan se mikä jää eri vähennysten jälkeen efektiivisesti jäljelle. Tämä päätös on kuitenkin sellainen jolla voimme turvata toiminnan jatkumisen ilman mahdollisia isompia henkilöstösäästöjä. Tuloveron tuottoarvio 1 % korotuksella on jonkin verran yli miljoona euroa.


YLEISEN KIINTEISTÖVEROPROSENTIN MÄÄRÄÄMINEN

Tähän kohtaan on yleisellä tasolla sanottava, että mikäli hallitus ei olisi poistanut kiinteistöveron tasausjärjestelmää, niin Kiuruvedelläkin tuloveroprosentin kasvutarve olisi ollut 0,25%. Menetys oli siis hieman yli 700 000 euroa. No se siitä ja sen kestävyydestä eli tätä ei ole enää käytettävissä, joten on pärjättävä niillä eväillä kuin annetaan.

Kiinteisveron määritelmä: Kiinteistön omistaja maksaa vuosittain kunnalle kiinteistöveroa kiinteistön arvon perusteella. Kiinteistön verotusarvo määrätään erikseen rakennuksen ja maapohjan osalta. Tonttia, eli maapohjaa, verotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan, ja vakituisia asuinrakennuksia oman veroprosentin mukaan. Kiinteistöveroa ei makseta metsästä eikä maatalousmaista. Verottomia ovat myös eräät yleiset alueet, kuten kadut ja torit.

Kiuruveden keskimääräinen veroprosentti on ollut 0,80 ja koko maassa 0,92. Pohjois-Savossa 1,14. Tätäkin taustaa vasten olisi ollut mahdollisuus korottaa hieman eli esim. 0,90 korotuksella olisi verotulokertymä ollut vajaa 60 000 euroa. Esityksessä lähdettiin pienemmästä korotuksesta eli tulovirta olisi ollut noin 30 000 euroa. Huomioitava on, että kunnan ei ole suoritettava veroa omalla alueellaan omistamastaan kiinteistöstä. Lähde: Kiinteistöverolaki

Summamääränä ei ole iso, mutta kysymys on periaatteesta. Mikäli näihin palveluiden puolustamisen talkoisiin lähdetään on siihen lähdettävä kaikki. Mutta keskusta ja kokoomus eivät olleet näihin talkoisiin valmiita lähtemään, joten äänestys hävittiin 24 - 10 (mukaan talkoisiin olisivat lähteneet kristilliset, perussuomalaiset yhtä vaille ja vas-ryhmä).  Perusajatus kuitenkin on, että  tälläkin verolla on tarkoitus toimia peruspalveluidemme yhtenä rahoituslähteenä.

KUNTAPALVELUISTA

Valtuuston keskusteluissa nousi parissa puheenvuorossa esille kunnan tarkoituksesta ja peruspalveluistamme. Tässä hallituksemmekin pohjustamassa kuntien velvoitteiden/menojen karsinnassa olemme todella perustavalaatuisten kysymysten äärellä. Mitä velvoitteita on kunnille sälytetty ja mitä sieltä voitaisiin karsia?

Ajatelkaamme mistä olemme tulleet tähän päivään ja miten kuntien tehtäväkenttä on muuttunut? Kahdenkymmenen vuoden aikana kuntien tehtävät ovat lisääntyneet kaksinkertaisiksi ja niitä on nykyään yli 500.
Kuntien pakollisia palveluja ovat esimerkiksi päivähoito, perusopetus, terveydenhuolto, sosiaalihuolto ja vanhustenhuolto. Lisäksi muun muassa kirjasto- ja tietopalvelut, lastensuojelu, vammaisten- ja päihdehuolto sekä toimeentulotuki kuuluvat kuntien tehtäviin. Teknisellä puolella kunnan tulee huolehtia paloturvallisuudesta, teiden ja katujen ylläpidosta, väestönsuojelusta ja kaavoituksesta. Vesi-, jäte- ja energiahuolto ovat myös kunnan toimialoja. Näitten lisäksi tulee myös lukuisa joukko ajanmyötä syntyneitä vapaaehtoisuuteen perustuvia toimintoja.

Kunnat voivat toimia itse palveluntuottajana tai ostaa niitä ostopalveluina sekä toimia yhteistyössä esim. toisten kuntien kanssa (kuntayhtymät). Yhtäkaikki rahoitustarve ei poistu, vaikka kuntien palveluiden tuottaja olisi muukin kuin kunta itse. Usein on käynytkin niin, että ulkoistettu palvelu on pitänyt ottaa pois yksityisiltä laatu ja hintaseikkojen vuoksi takaisin omaksi tuotannoksi.

Tästä kuntapalveluista voisi blogata oman tarinansa ja saatan sen tehdä jahka päästään myös valtioneuvoston linjauksissa eteenpäin. Tässä linkki: kuntien tehtävien kartoitus, josta voi itse päästä syvemmälle asiasta.

28.10.Valtuustossa lainaa ja takausta

Ensimmäisen asialistan kohdassa annettiin kamreerille10 miljoonan euron lyhytaikaisen luoton otto-oikeus maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Nykyinen velanottoon liittyvä korko on lyhytaikaiselle lainalle 0,18 ja vastaava pitkäaikaiselle luotolle yli 2%. Keväällä annettiin 7 miljoonan lainanotto-oikeus, mutta lopppuvuoden investoinnit ja talousarviolainojen lyhennykset vaativat lisälainanottoa. Rahoitusmarkkinatilanne on otollisempi nyt tällaiselle lyhytaikaiselle lainanotolle, mutta kuinka kauan?

Toinen asiakohta onkin jo vähän kimurantimpi. Nimittäin Yrityskiinteistön Oy:lle annettava takaus 120 000 euroa, jotta voitaisiin ostaa Pajarinki Oy:ltä raepuhallushalli. Yritys on taloudellisessa vaikeuksissa ja tarvitsee kipeästi käyttöpääomaa. Ymmärtääkseni kaupunki on rakennettanut kokoonpanohallin ja tämä yrityksen rakentama halli sijaitsee tilan välittömässä yhteydessä. Kysyin valtuustossa onko ao yhtiöllä kuinka hyvä tulevaisuus ja minkälainen lienee tilauskanta? Kun tällä järjestelyllä kuitenkin on tarkoitus puhaltaa sammuvaan hiillokseen uutta tulta? En saanut vastausta vaan tunnustusta, että näinhän tällä oikeasti tuetaan yritystä pahan kauden yli.

No periaatteessahan tällä tuetaan myös työtä ja työpaikkoja jos yritys saadaan jaloilleen, mutta haasteena on kyllä tämän taloudellisen ajan vaikeus. Saadaanko tällä tekohengityksellä pelastettua yritystä vain hetken ajan ja sitten se menee nurin ennenkuin tilauskanta elpyy?  No takaus yrityskiinteistölle annettiin, jotta he saavat toimia asiassa. Nyt sitten toivotaan parempia aikoja metallialalle, vaikka uhkakuvat ovat kyllä vakavia.

syysloman loppu ja arjen töitten alku

Syysloma tuli käytettyä tehokkaasti seuraavien vuosien polttopuiden teossa. Juuri ennen ensi lumia ehdin viimeisen kymppikuutien klapeja syydellä rautaverkolla vuorattuun rakennelmaan, jossa kuivuminen voi alkaa. Mutta tämäkin oman energiavarannon rakentaminen on nyt taasen vähän aikaa jäissä, niin kelin, kuin myös töitten alkamisen takia.

Tässä juuri orientautuessa työelämään, niin silmiini pisti minulle vanha tuttu aihe automaation ja ns. robotiikan esiinmarssi ylen uutisessa:

Suomeen tarviaan robotiikkapolitiikkaa.

Tässä jutussa tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Jari Kaivo-ojan mielestä Suomi ei ole varautunut riittävästi tulevaan muutokseen. Hänen mukaansa Suomeen tarvitaan robottipolitiikkaa. Ja aivan oikein hän tässä valottaa sitä mahdollista tosiasiaa, että miten käy työpaikkojen, ostovoiman, verotulojen yms tekijöiden jos elämme tulevaisuudessa yhä automatisoitujen  ja robotoidussa yhteiskunnassa?

Työpaikkoja on jo vuosikymmenien saatossa hävinnyt ja muuntautunut toisiksi automaation seurauksena. Ja on myös selviä merkkejä siitä, että hävinneiden työpaikkojen työntekijät eivät ole voineet pysyä perässä tässä muutoksessa. Varastomiehestä tai kaupankassasta ei tule analyytikkoa. Työpaikkojen häviämisen mittakaavasta voisi ottaa esimerkin Kodakin tapauksesta. Mahtiaikoina Kodak työllisti 140 000 ihmistä ja sen arvo oli 28 miljardia dollaria. Nyt Kodak on konkurssissa ja vastaava yritys Instagram myytiin 2012 miljardilla facebookille, niin työntekijöitä oli vain 13 kpl? Tässä saa miettiä mihin nämä työpaikat kuvauksen maailmassa hävisi? (tätä ihmettelee esim. Jaron Lanier)

Mielenkiintoista on myös se, että miten isänmaattomat virtuaaliyritykset, jotka toimittavat robotiikan avulla tuotteita, kiertävät veroja "laillisesti" mahdollisimman pienten verojen maitten kautta? Ja siitä taas tulee johtopäätös siitä, että hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus verojen kautta on selvästi uhattuna yhä pahemmin kuin nykypäivänä.

Mielestäni nyt tarvitaan jo selkeää keskustelua miten automatisointi ja robotiikka muuttaa yhteiskuntien rakenteita sekä siitä miten tähän aletaan valmistautua. Me tarvitsemme läpivalaisua koulutuspolitiikkaamme, jotta voimme riittävän ajoissa muuntaa koulutuslinjoja yhteiskunnan nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Ja myös verotusjärjestelmiin tarvitaan muutosta (kansainvälistä tiivistyvää yhteistyötä tarvitaan esim. veroparatiisien lopettamiseksi)

Me tiedämme, että hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseksi tarvitsemme verokertymää. Ja automaatio ja robottien mukaan tuleminen ei ole tätä kertymää kerryttämässä ellei siihen rakenneta uutta verojärjestelmää. Ajatuksen asteella on itu esimerkiksi siitä voisiko rakentaa arvonlisäverojärjestelmän sisälle ns robotiikan arvonnousua vastaava verotus. Tästä verokertymyästä sitten osa siirrettäisiin kuntien käytettäväksi (kunnat ovat kuitenkin niitä perusyksiköitä, joiden kautta hyvinvointiyhteiskuntamme palveluverkosto rakentuu)

Paljon muutakin järisyttävää tapahtuu yhteiskuntamme rakenteissa tämän teknologisen kehityksen myötä ja tätä keskustelua on syytä avata syvällisemmin uudestaan  eri yhteyksissä.

syyskauden ensimmäinen valtuusto

Hieman alkoi sekavantuntuisesti tämän syyskauden ensimmäinen valtuustonkokous. Periaatteessa lista-asioissa ei ollut alunperin mitään eriskummallista, mutta niin vain sitä päästiin äänestämäänkin.

Aivan aluksi valtuutetuille esiteltiin Savon Yrittäjien toimesta elinkeinopoliittisia näkemyksiä. Periaatteessa tiettyjä linjauksia pitääkin kuntien hankinnoissa linjata omassa elinkeinostrategiossaan. On vain muistettava, että kuntien tai kuntayhtymien palveluiden tuottamisen ulkoistaminen ei saa olla ideologinen itseisarvo tai ainut tavoite, joka nähtäisiin pelastavana toimena kuntatalouden parantamisessa. Tämähän ei pidä aina paikkaansa, kun näitä ulkoistamisia on sitten tutkittu, niin laadullisesti kuin myös taloudellisesti, on toimintoja pitänyt palauttaa kuntien omiksi toimiksi. Ja erityisesti näissä tilanteissa on annettava aito mahdollisuus kuntien oman palvelutuotannon toimintojen ja kustannuksien laskentaan, jotta vertailtuvuus tulisi näkyviin (viimeisin tällainen tilanne, jossa kunnan oma tuotanto oli  edullisempi tulee Porista).  


Valtuustossa käsiteltiin kaksi kaavamuutosasiaa. Ensimmäinen kosketti vanhan myymälän ns. V-Kämäräisen liikkeen kohtaa, johon on rakenteilla uusi vuokrakerrostalo 12 asunnolle. Tontti on aika tiukan oloinen ja autojen sekä muun toimintojen sijoittaminen on haastavaa. Mutta suunnitelman mukaan kaikki toiminnot pitäisi sopia alueelle, joten tämän pykälän osalta ei ongelmia.Toinen kaavapäätös, jossa keskusteltiin koulukeskusalueen muutoksesta ja jotenkin jäi siitä sekavainen kuva, kun päätösesitykseen lisättiin tarkenteita pihan liikennöintiin. Periaatteessa lisätyt tarkenteet pihasuunnitelmasta ja liikennöinnin kaksipuoleisuudesta ei olisi ehkä tarvinnut olla mukana, mutta toisaalta ne eivät rajoita suunnitelijaa antamasta näkemystää, niin tämän kanssa voidaan mennä eteenpäin.

Edesmenneen valtuutetun Usko Ahosen luottamustehtävien muutoksen pykälässä jouduttiinkin sitten jo äänestämään häneltä jääneistä luottamushenkilöpaikoista. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa esitettiin tarkastuslautakunnan jäseneksi omaa ehdokastaan, kun taasen keskusta ehdotti vaalien jälkeisen neuvottelutuloksen mukaisesti omaansa. Tottakai demokratiaan kuuluu tällainenkin mahdollisuus, mutta valtuusto kunnioitti vaalien jälkeistä neuvottelutulosta ja äänin 33 - 2 keskustan ehdokas tuli valituksi.

IS-hankintapykälässä jossa otettiin kantaa osakkuudesta IS-hankintaan käytiin pieni muotoinen sananvaihto ns. Kiuruveden hankintalinjauksista ja siitä, että voiko Kiuruveden yrittäjät tarjota omia tuotteita ja palveluita tämän hankintarenkaan kautta. Tämä on mielestäni tärkeä asia joka tulisi varmaan linjata elinkeinostrategiassa ja hankintojen ohjeistukssa. IS- hankintaan päätettiin kuitenkin lähteä valtuustolle esitellyn sopimuksen mukaisesti.

Illan päätti suunnittelukokous Sote ja kuntarakenneasiasta, joka oli asiasisällöltään hyvinkin tärkeä. Palaan tähän aihioon myöhemmin syvällisimmin käsitteitä "suomentaen". On nimittäin sen verran sekalainen juttu kaikenpuolin ja vaikka asiaan kuinka perehtyy on paljon vielä kysymyksiä ilmassa...

Ihmisyhteisön nousut ja laskut luonnollista kiertokulkuako?

Lomalla ollessani käydään yleensä perheen kanssa kiertelemässä kotosuomea. Tällä kertaa suuntasimme Oulua kohden. Pohjois-Pohjanmaalla ajelin pitkin valtatie 4:sta ja koetin löytää huoltoasemaa, jotta olisi voinut tankata menovettä. Kurvasin ST1:sen pihaan ja näinkin sitten hetimiten, että tämähän on hylätty asema. Mutta siinä sitten autoa kääntäessäni huomasin vanhan muistomerkin ja päätin hieman pysähtyä tutkailemaan ilmestystä. Otinpa siitä sitten parit kuvat muistokseni ja tuumailin perheelle, että tätä kylän tarinaa täytyy vähän tutkailla tarkemmin.

Kuvassa on karhunkaataja Sipun muistomerkki. Oheisessa laatassa lukee hänen tarinansa, jonka perusteella alkoi asutus Rantsilan Sipolassa. Rantsilan historiikki kertoo, että väkimäärä oli suurimmillaan viisikymmenluvulla, jolloin Rantsilassa oli asukkaita 3 860 ja Sipolan kylässä ei koskaan liene ole ollut yli 200 asukasta. No väki alkoi jo vähetä viisikymmenluvulla voimakkaan muuton takia eli porukka hakeutui aikansa kasvukeskuksiin. No Rantsila on sittemmin lakannut kuntana olemasta ja kunta liittyi vuonna 2009 perustettuun Siikalatvan kuntaan, johon liittyi myös Piippola, Pulkkila ja Kestilä.

Tämä pieni kuvasarja ja tarina kertoo omaa totuutta sellaisesta luonnollisesta kiertokulusta, jota on nähty vuosisatojen saatossa ihmisyhteisöjen rakentaessa kulttuuriaan aluksi kyläyhteisöihin ja kuntakeskuksiin. Nykyinen rakennemuutos on myös yksi kiertokulun luonnollinen jatke eli olemme jatkuvassa muutoksien virrassa. Se että onko nämä rakennemuutokset väistämättömiä eli itseään toteuttavia ennusteita ja luontaista kiertokulkua? Vai voidaanko näihin asioihin vaikuttaa? Asioita on tutkittu erilaisista näkökulmista käsin ja tämä pieni tekstiotos YTM:n Kaisu Kumpulaisen kulttuuripolitiikan väikkäristä vuodelta 2012 kertoo paljon:  ”Kuolevat” kylät eli ne, jotka eivät onnistu aktivoitumaan, uhkaavat jäädä pelkiksi nimiksi kartoissa ja rekistereissä" 

Tarinani siis päättyy tällä erin näihin näkymiin ja tunnelmiin eli ST1:sen hylkäämään huoltoasemaan samaisessa pihapiirissä jossa tuo Sipun muistomerkkikin on. Ihmisten kulku on hiljennyt kylänraitilla ja ei varmaan karhunkaataja olisi voinut arvatakaan minkälainen ihmisyhteisön kiertokulku hänenkin torppansa luona käydään.

Luonto myös valtaa ihmisen rakentamat rakenteet ja tarina mikä näihin kytkeytyy hautautuu vihreän massan alle. Maatuessaan vihermassa rakentaa pysyvää peitettään ja tulevat sukupolvet (mikäli maapallomme heidät vielä antaa täällä kuljeskella) mahdollisesti ihmettelevät mitä tuollakin alueella on mahdettu touhuta.

Hylätyn huoltoaseman rakenteet sortuvat ja luonto ottaa takaisin omaansa

No alkuperäinen etsintä polttoaineesta päättyi onnellisesti, kun menovettä oli sen verran, että seuraavassa kyläkeskuksessa  tankkaus onnistui. Tulevaisuudestahan ei tiedä ja katastrofielokuvissahan ns. viimeiset ihmismohikaanit kiertelevät romahtaneita taloja etsien suojaa. Mutta emme kait vielä ole sillä viimeisellä rajalla, vaikka erilaisia maailmanlopun ennustajia onkin jatkuvasti liikkeellä, niin luonnon sietokyvyn ja taloudellisen romahduksen suhteen.