Valtuustomme vuoden viimeinen kokous, jossa käsiteltiin aluksi maataloustoimiston virkanimikkeiden muutokset. Nimikkeiden muutokset johtuivat Pielaveden, Keiteleen ja Kiuruveden maataloushallinnon yhteistoimintasopimuksesta, jossa virkanimikkeet muutettiin uusien tehtävien vastaaviksi. Toisena asiana nuijittiin ilman kommentteja oli Ylä-Savon yhteinen rakennusjärjestys. Tässä oli lähinnä päivitys nykypäivään. Tosin olihan se ollutkin lausuntokierroksilla, joissa siihen oli tehty muutosesityksiä.
Kolmantena asiana päätettiin räjähdysainetehtaalle aikaisemmin myönnetyn 300 000 euron omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiuruveden kiinteistö Oy:lle. Tässä oli mielenkiintoista se, että ko. räjähdysaineyhtiö päätti rakentaa itse tehtaansa ja ei siten käytä ko. lainaa tähän tarkoitukseen. Niinpä tämä laina on nyt tarkoitus ottaa Kiuruveden yrityskiinteistö Oy:lle, jonka kiinteistöissä on korjaus- ja muutostarpeita arvioitu menevän melkein saman summan arvosta. Tämän tiedon perusteella voitiin tällainen muutos tehdä, vaikka velkaa ei pitäisi ottaa pelkästään sen takia, että sitä saadaan.
Neljäntenä asiana esiteltiin kuluvan vuoden talousarviomuutokset, jotka ihan perustellusti oli laitettu esityslistan liitetiedostona valtuutetuille. Aina sattuu ja tapahtuu matkan varrella, kun pyritään tekemään talousarvion mukaisia tehtäviä. Mutta aina ne eivät toteudu, joko aikataulun, urakoitsijan tai jopa suunnitelmien muutoksien takia.
TALOUSARVIO 2012 KÄSITTELY
Viimeisenä asiana oli 2012 vuoden talousarvion käsittely ja siinä käytiin aluksi yleiskeskustelu ryhmäpuheenvuoroineen. Voisi sanoa yleistyksenä, ettei puheissa ollut sellaista tulta ja tappuraa, joita joskus talousarviokäsittelyn yhteydessä ollaan nähty. Tilanne on kuitenkin sellainen, että velkaannumme lisää ja teemme noin 900 000 euron alijäämäisen budjetin. Toki taustalla on vielä niitä vanhojen hyvien aikojen ylijäämiä, mutta kauan ei tällaista menoa kestetä. Investoinnit ovat pääasiassa tärkeisiin kohteisiin sijoitettuja. Varsinkin perusinfraan ja rakennuksien korjauksiin kohdennettuina ne puoltavat paikkaansa. Mutta investointitaso on miljoona tai kaksi liian korkea suhteessa vuosikatteeseen.
Sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymämme eli tuttavallisimmin Y- S Sote sai yli 50 % painoarvon puheissamme. Sote riski piilee lähinnä KYS:n menojen arviointiin, joka on nyt laitettu ns. 0% kasvulla. Tämä riskin aktivoituminen on olemassa ja olisin uhkapeluri, niin löisin vetoa, että joudumme lisätalousarvion tekemään tämän riskin lauetessa ensi vuoden aikana. Toki Sotea ei saisi syyllistää joka asiasta ja tekeehän se sitä sosiaali- ja terveysalan työtä johon kuntapäättäjät tukeutuvat järjestäessään näitä palveluita. Olen usein kritisoinut Soten henkilöstöpolitiikkaa ja niin tein myös valtuustossa. Kerroin, että kyllä siellä tunnetaan yhteistoimintalaki pilkun tarkasti mutta ei yhteistoiminnallisen lain henkeä. Tällä tarkoitin sitä aitoa henkilöstön ja johdon vuoropuhelua, jossa ei lähdetä ensin katsomaan KVTES:n pilkkuja ja pisteitä, vaan tehdään keskustelevaa yhteistoimintaa asioiden kehittämiseksi.
Itse otin omassa puheenvuorossani kantaa muutamiin yksittäisiin kohtiin talousarviossa. Esimerkiksi työllistämiseen tarkoitetut valtion TE-keskuksien kautta tulevat tukityöllistämismäärärahat supistuvat puoleen tämän vuotisesta. Tähän tulee myös reunaehtoja kenelle työllistämisrahoja voidaan kohdentaa. Näiden tukien piirissä on kolmannen sektorin toimijat, kuten työttömien yhdistys, urheilu,- ja palloiluseurat jne. Tähän kategoriaan liitetään myös kaupunki.
Valtion toimet painottavat opinto- ja työllistämispolkuja, joissa tavoitteena vakinainen työsuhde tai itsensä työllistäminen yrittäjänä. Hyviä tavoitteita mutta juuri tämän kohderyhmän "kovan ytimen" rakennetyöttömät ovat kyllä havaittu jo liian haasteelliseksi tehdä heistä nykypäivän yritysmaailmalle tehokkaita puurtajia. Yritystoiminnan aloittamisesta puhumattakaan. Hyvänä asiana näen nuortentyöpaja toiminnan, joilla pyritään ehkäisemään nuorten syrjäytymiskehitystä.
Mutta tämä työllistämistukirahan puolittaminen saattaa syventää tietyn ikäluokan syrjäytymistä ja ajautumista "pullon hengen" viekoittelevaan kutsuun. Tällöin saattaa tulla yhteiskunnallisesti kalliiksi säästää väärässä paikassa.
Otin myös kantaa urheilualueen hiekkatekonurmihankkeeseen. Tässä yhteydessä olin havainnut, että valtaosa valtuutetuista oli hiljaa myöntynyt ehdoitta hiekkatekonurmen rakentamiseen. Itse totesin, sen olevan palloilijoille varmaan hieno parannus. Samaan hengenvetoon totesin myös että vaikka avustuksia ja lahjoituksia hankkeeseen tulee, niin siihen sidotaan kiinni yli 100 000 euroa kuntamme varoja. Sanoin, ettei tässä hankkeessa saa sitten rajata käyttäjiä tietyn seuran jäsenkortin omaaviin harrastajiin, vaan sen tulee olla käytössä kaikille kuntalaisille. Myös sen toin julki ettei näytä kaupunkimme talous olevan kovinkaan syvällä, koskapa tämä hanke on yleensäkin listoilla. Itse olisin ollut valmis siirtämään hankkeen parin vuoden päähän, jotta olisi nähty mihin nykyinen taloudentila kehittyy. Olen myös huolissani kiinteistöissämme muhivaan korjausvelkaan, johon on panostettava aktiivisesti tulevina vuosina!
Heitin myös haasteen lähi- ja luomuruokamme puolesta, jotta painottaisimme tämän aatteen hyvyyttä myös ylä-savon alueella. Nimittäin tuleva tukipalveluselvitys Ylä-Savon kunnissa ja Sotessa ottaa myös kantaa ruokahuoltoomme. Ja jos pelkät eurot ratkaisevat voi olla, että saamme sanoa hyvästit lähiruoka aatteellemme.
Loppujen lopuksi talousarviomme on puristettu tiukkaan raamiin, jossa on uhkakuvia taloustilanteesta ja sisältää ns. sote riskin. Velkaannumme lisää mutta voimme kuitenkin säilyttää peruspalvelumme. Haasteita on edessämme, jossa toivotaan parasta ja pelätään pahinta.
Savonian ammattikorkeakouluakin sivuttiin ja siitä bloggaan oman kokonaisuutensa jahka olen saanut kaikki asiaan liittyvät "palikat" kasattua omaan kantaani tulevaan yhtymähallituksen kokoukseen (20.12.2011)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti