Palvelujen ulkoistamisessa on pidettävä jäitä hatussa

Kuntien talousahdinko aiheuttaa painetta tarkastella erilaisia malleja millä voitaisiin sama palvelu tuottaa edullisimmin. Nyt on taas olemassa riski siihen, että ulkoistaminen nähtäisiin nopeana "pelastavana enkelinä" palvelujen tuottamiseen. Palvelujen ulkoistamispuheissa hehkutetaan tehokkuudesta ja rahan säästöistä, kun palveluja tuotetaan. Ja samalla äänenpainoilla heitetään negatiivisia viittauksia kuntatyön tuloksettomuudesta ja tyhjäkäynnistä.

Mutta suinpäin sukkelaan tehdyt ulkoistamiset eivät olekaan olleet se suuri viistasten kivi palvelujen tuottamisessa. Talouslaskennassa luvut näyttävät, että henkilöstökulut vähenevät ja puolestaan ostopalvelupuoli sitten paisuu. Mutta muutkin seikat ovat osoittaneet, että palvelujen ulkoistus onkin tullut  kalliimmaksi ja laatukin on kärsinyt.

Nämä "kehnot ulkoistamisharjoitukset", josta ollaan palattu takaisin kunnan omaan toimintaan, ovat olleet herättäjiä ja siten myös kunnan omaa palvelutuotantoa ravistelevaa. Mikä ei sinänsä ole aina huono asia (vaikka kallis tällainen herätyskello kyllä on ja olisi useissa tilanteessa saanut jäädä tekemättä!) Nimittäin on ihan hyvä, että aika-ajoin julkisen palvelujen tuottamista tarkastellaan kuntien/kuntayhtymien sisällä. Tällöin yhdessä henkilöstön sekä mahdollisten palvelukyselyjen avulla voidaan saada mahdollisia parannuksia aikaan. Näin voidaan saada aikaiseksi järkeviä palvelukokonaisuuksia sekä joustavia malleja oman toiminnan kehittämiseksi.

Yksityistä ja kolmatta sektoria kyllä tarvitaan tukemaan julkista palvelujen tuotantoa. Mutta pelkkä sumeilematon ulkoistaminen yksityiselle puolelle ei saa olla lähtökohta na ja ideologisena arvona. Myös pienten palvelutuottajien roolia ja yhteistyötä on syytä tutkia palvelujen järjestämisen yhteydessä, jotta ne olisivat tasa-arvoisessa asemassa hankinnoissa suurien tuottajien kanssa. Mutta nämä tutkimiset ja tarkastelut on syytä miettiä tarkoin sekä pystyä tekemään niistä kaikki tarvittavat vertailut (esim. henkilöstö/tilaajajohdon ajankäyttö kilpailutuksessa ja palvelujen tuottamisen seurannassa. Tämä on yksi asia, joka pitää ottaa mukaan palvelujen tuottamisen hinnan vertailussa!)

Tässä muutama negatiivinen ulkoistamisuutinen kunnista: (lähde Taloussanomat) 

Kaupunki siirsi koulu- ja vanhainkotiruokailut ateriafirmalle ja luopui toimipaikkakohtaisista keittäjistä. Ruuan laadusta alkoi tulla huomattavasti aiempaa enemmän valituksia. Pidentyneiden kuljetusmatkojen takia lämmin ruoka tuli perille joskus kylmänä, ja toisinpäin. Ruoka myös loppui päivittäin monesta toimipisteestä.

Kunta alkoi hankkia katujen ja viheralueiden kunnossapitoa yksityiseltä yhtiöltä. 

Odotettua runsaslumisempi talvi nosti ylläpitokulut moninkertaisiksi, koska kalliita lisätilauksia jouduttiin tekemään jatkuvasti.

Kunta sopi vanhuspotilaiden kuntoutuspalveluista yksityisen hoitoyhtiön kanssa.

Omaisten mielestä jatkuvasti vaihtuvat hoitajat ja vaihteleva hoidon taso hidastavat toipumista. Kunnan omassa laitoksessa potilaat paranivat nopeammin ja pystyivät palaamaan koteihinsa aiemmin.

Kunta ulkoisti atk- ja palkkakirjanpitopalvelunsa suurelle yksityiselle palveluntuottajalle. 

Samalla omat mikrotukihenkilöt poistettiin. Nyt tietokonepulmien ratkaiseminen vie viikkoja, laiteasennukset ja palkanmaksutkin tökkivät. Palveluntuottajan ilmeisesti Aasiassa sijaitseva help desk ei aina pysty antamaan neuvoja suomeksi.--> (näissä tilanteissa voi alkaa ns. konsulttivalta eli jos tilaajapuolelta puuttuu asiantuntemusta erilaisten atk-järjestelmien ja ohjelmien tilaamiseen..niin jopa alkaa europyörre pyöriä kohti yksityistä konsulttifirmaa ja atk-ohjelmistotalot hierovat käsiään. 2000-luvulla julkisensektorin tietohallinnon kulut ovat kaksinkertaistuneet!!)

Kunta valitsi siivouspalvelut halvimmalta tarjoajalta. 

Paljastui, että yhtiöllä ei ollut tarpeeksi työntekijöitä kaikkiin kohteisiin, ja tarjouksen mukainen perussiivous oli lähinnä näennäistä siistimistä. Kunta irtisanoi palvelusopimuksen, mutta seuraavankin yrityksen kanssa oli laatupulmia. Yrityksen mukaan kunnan kiinteistöt olivat ilmoitettua heikommassa kunnossa, jolloin siivoamiseen tarvitaan huomattavasti enemmän aikaa. Kiinteistöjen muut huolto- ja remonttipalvelut oli kunnassa ulkoistettu jo muutama vuosi aiemmin.

satoja tuhansia ja miljoonia euroja valuu  nykyään ulkomaaomisteisteisten  pääomayrityksien taskuihin  mm terveydenhuollossa, kuin myös tietohallinnossa. Myös tarkkailun alla olisi syytä ottaa sellaiset yritykset, jotka tilittävät minimaalista yhteisöveroa (jos lainkaan) kiertämällä  nämä velvoitteet veroparatiisien kautta.