markkinauskovaisten kriisi

Ennusteet ovat antaneet viitteitä tämän hetkisestä talouden myllerryksestä, jotka syöksevät rahoituslaitoksia liittovaltion syliin Yhdysvalloissa. Muuallakin ollaan helisemässä, kuten aasiassa tai Venäjällä, jossa pörssiä ei uskallettu edes aukaista torstain aikana. Venäjän hallitus voi harkita laskevansa öljyn ja öljytuotteiden vientiveroa lokakuun ja marraskuun ajaksi, jos öljyn hinta vielä tipahtaa ja aloittaa 14 miljardin dollarin arvoiset osakkeiden tukiostot.

USA:n liittovaltio on jo syöttänyt markkinoille miltei 1000 miljardia dollaria ja muitten valtioiden keskuspankit miltei 350 miljardia dollaria. Näillä keinoin koetetaan rauhoittaa markkinoita luisumasta hallitsemattomaan kaaokseen.

Olikin ajan kysymys milloin tämä virtuaalirahan tehtailu loppuun omaan mahdottomuuteensa. Mutta nyt sitä yritetään pelastaa näillä ensiapukeinoilla. Olisi oikeastaan hyvä, että annettaisiin markkinoiden hoidella omat kriisinsä, vaikka siinä tuleekin hävitystä oikein olan takaa. Onhan tätä laisser faire (termin voisi suomentaa vaikka näin: antaa asioiden mennä omaa rataansa, maailmakin pyörii itsekseen) ideologiaa toitotettu läpi koko uusliberalistisen maailman. Aikoinaanhan Margaret Thatcer ja Ronald Reagan tekivät -80 luvulla tällaisesta markkinafundalismista eräänlaisen pääuskonnon. Nyt sen sitten näemme mitä vahinkoa aiheuttaa rahoituspääoman liberaali vapaus ilman minkäänlaisia säätelyitä.

Meidän täytyy koettaa pohtia mielessämme, minkälaiset talouden rakenteet haluamme globaalikapitalismin jälkeiseen elämään.

Pieni hajatelma kuntien "tyttäreistä"

Yksi tulevaisuuden kuntatalouden tarkastelun kohde on ns tytäryhteisöjen tilanne. Kunnallisvaltuusto täytyy osata lukea konsernitilinpäätöksiä ja tehdä siitä tulkintoja. Laki velvoittaa kuntia jo tekemään vuoden 2008 tilinpäätökseen täydellinen konsernintilinpäätös.

Kuntasektorilla onkin ollut tarvetta tarkempaan omistajaohjaukseen näiden "tyttärien" kanssa. Onhan selvää, että näihin tytäryhteisöihin on sijoitettu paljon rahaa ja muuta varallisuutta. Niinpä tulevaisuudessa voidaan nähdä konkreettisesti mikä tällainen kuntakonserni on ja mitä kunta sitä kautta omistaa, mitä velkoja tätä kautta on syntynyt ja mitä mahdollisia riskejä tytäryhteisöjen kautta syntyy.

Esimerkiksi asuinpaikkakunnallani Kiuruvedellä meillä on Kiinteistö Oy Kiurunkulma ja Kehittämisosakeyhtiö. Varsinkin tämän kehittämisosakeyhtiön tilanne on huolestuttava. Rahoitusvaje täytyy kattaa erilaisilla keinoilla, joko pääomalainoilla tai kaupungin omalla avustuksella tms.

Tulevilla kuntapäättäjillä on siis merkittävä rooli myös näiden tytäryhtiöiden toimintojen ohjauksessa. On tärkeää pohtia mihin kannattaa sijoittaa, kun kunta rakennuttaa yrityksille toimitiloja. Hukka investointeja ei pienen kunnan talous kestä!

paperiteollisuuden uutisista

Täytyy myöntää, että paperiteollisuuden uutiset ovat kaikessa karmeudessaan järkyttävää kuultavaa. Stora Enson ja UPM:n ilmoituksissa puhutaan useista sadoista, jopa tuhansista työpaikkojen katoamisista. Kaikkien irtisanottujen työntekijöiden taakse kun kietoutuu ihmisiä perheineen, joiden toimeentulo on nyt uhattuna.

Talouden uutiset ovat nyt negatiivisissä kierteessä ja mitään ihmeempää ei ole näköpiirissä tilanteen paranemiseksi lähitulevaisuudessa. Venäjän puutullit vuoden vaihteessa karkaavat käsistä ja verohelpotukset kotimaassa ei auta riittävästi puun tarjontaan. Tosin syitä on myös maailmantalouden taantumassa ja liiallisessa paperin ylitarjonnasta.

Osakekurssit kyllä tykkäsivät tästä tehtaitten sulkemisesta ja työntekijöiden irtisanomisista. Toiset köyhtyy ja toiset rikastuu pörssikapitalismin aikakaudella. Osakekurssipelureilla ei ole isänmaata ja paikallisuus, yhteisöllisyys sekä inhimillisyys karkaavat virtuaalipelissä yhä kauemmaksi.

viikonlopun kiireitä

Kiirettä on pitänyt ja blogiin kirjoittaminen näyttää olevan hieman kortilla. Lauantaina 6.9 meni JHL:n yhdistyksien välisissä neuvotteluissa. Tässä neuvotteluissa annettiin evästyksiä tulevan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän edunvalvontaan. Sunnuntai 7.9 pyhitettiin perheelle ja käytiin kummipojan synttäreillä Muuramessa.

Mutta illalla ehdin vielä Kiuruveden vasemmistoliiton kokoukseen, jossa käytiin läpi tulevan kunnallisvaalin tavoitteita. Meillä on edessämme murroksien aikoja ja sen vuoksi on tärkeää vaikuttaa. Vaikuttamisen keinoja on olemassa esimerkiksi ryhtymällä ehdokkaaksi. Mutta ennenkaikkea täytyy myös äänestää!

Kirjoitelma rataverkosta

Suomen rataverkkoa ei kannata jättää hoitamatta, vaan siihen tarvitaan määrätietoista kehittämistä, ylläpitotoimia ja investointeja. Radalla kulkee tavaraliikennettä vuosittain noin 40 miljoonaa tonnia, mikä on noin 25 prosenttia tavarakuljetuksistamme. Suomen liikennöidyn rataverkon pituus on 5 741 kilometriä, josta 3 047 kilometriä on sähköistetty.

Alueellisten toimintojen kehittäminen ja teollisuuden ja muun elinkeinoelämän etu on hyvä kuntoinen rataverkko. Puukuljetuksien toimivuus ja Pohjois-Suomessa käynnistyvät kaivoshankkeet edellyttävät myös toimivaa rataverkkoa.

Rautatieverkko ei ole yhtä kattava kuin tieverkko, mutta eri kuljetusmuodot muodostavat usein ketjuja, jolloin esimerkiksi junilla hoidetaan suuret runkokuljetukset ja rekoilla siirto tai jakelu eteenpäin. Raideliikenteen päästöt ovat vähäisiä verrattuna muuhun liikenteeseen. Liikenteen kokonaishiilidioksidipäästöistä raideliikenne tuottaa Suomessa vain 3 prosenttia, kun tieliikenne tuottaa yksinään jopa 70 prosenttia liikenteen kokonaishiilidioksidipäästöistä.

Öljynhinnan kehitys näyttää myös auttavan raaka-aineitten siirtymistä kumipyöriltä rataverkolle. Vilkasliikenteisillä valtateille tämäkin suuntaus olisi liikenneturvallisuutta lisäävää. Tässä yhteydessä on kuitenkin otettava huomioon raskaan liikenteen toimialan uudelleen järjestelyt. Kannattaa pyrkiä suunnittelemaan korvaavia toimintoja tämän alan mahdolliseti väheneviin kuljetuksiin ja työpaikkoihin.

Rataverkon ylläpito ja investointi toiminnat lisäävät osaltaan työpaikkoja, kuten asemapalvelu-, kuormauspalvelu-, asetinlaite-, junatoimisto-, juna- ja ratapihatyöt sekä näihin liittyvät esimies-, työnjohto- ja suunnittelutyöt. Radanpitoon ja rautatiekalustoon liittyviä töitä ovat mm ratatyöt ja ratatyökoneiden kuljettaminen, rautatieliikenteen ohjaus-, turva-, tietoliikenne- ja sähkölaitteisiin liittyvät työt.

Pienestä voi tulla suurta esimerkiksi Kiuruveden ratapihalle on VR Cargo korjannut kuormausraiteita Kiuruveden ratapihalla. Kiuruvedelle tulee puuterminaali keskittymä, josta lähtisi vuosittain 300 000 kiintokuutiota puuta vuodessa eteenpäin jatkojalostukseen. Nämäkin määrät, jotka tarkoittavat 5000 junanvaunulastillista puuta olisivat sitten poissa valtateiltä.

Jatkoa Paras-hankkeesta

Kirjoitin viimeksi Paras-hankkeesta blogiini helmikuussa ja sen jälkeenhän on päätöksiä hankkeen etenemisestä tehty. Paljon kättä väännettiin poliittisella tasolla, jotta kaikkien osapuolien näkemys pystyttiin hyväksymään.

Lopulta on käsissä seutusopimus, jonka pohjalta aletaan rakentamaan käytännön järjestelyitä. Monia asioita on vielä keskeneräisiä ennen kuin yhteistoiminta-alue käynnistyy 2010 vuoden alusta. Esimerkiksi henkilökunnan asema, palkkarakenteen harmonisointi, paikalliset sopimukset jne.

Tämä seuraava seutusopimuksen kohta on erityisen tärkeä henkilöstön asemaa kohdentuva lausuma:
"Mikäli luovuttajalla on ollut siirtyvää henkilöstöä koskevia paikallisia virka/työehtosopimuksia, luovuttavien kuntien ja kuntayhtyminen tulee irtisanoa ne päättymään siirtohetkellä. Luovutuksensaaja sopii tarvittaessa omista paikallisista virka- ja työehtosopimuksista, joiden piiriin siirtyvät henkilöt tulevat luovutuksen tapahduttua.
Vaikka palvelussuhteen ehdot säilyvät entisinä liikkeen luovutuksessa, paikalliset luovuttajan noudattamat henkilöstöetuudet yms. muut edut eivät kuitenkaan siirry luovutuksensaajan noudatettavaksi. Nämä henkilöstöetuudet yms. eivät ole muodostuneet palvelussuhteen ehdoiksi.
Poikkeuksen edellisestä muodostavat esimerkiksi sellaiset työsuhteen edut, joista on sovittu työsopimuksessa, jolloin ne ovat muodostuneet työsuhteen ehdoiksi."


Palkkarakenne, palkkausvertailu, työnvaativuuden arviointijärjestelmä, työaikamuodot
selvitetään 31.12.2008 luovuttavista organisaatioista.
Erillinen palkkojen yhtenäistämisohjelma laaditaan 31.12.2010 mennessä.

Päivämääriä on lyöty lukkoon ja nyt yhteisneuvottelut tulevan työnantajan ja palkansaajajärjestöjen edustajien kanssa tulevat näyttelemään merkittävää roolia paikallissopimuksien teossa.

On myös selviö, että tämä Paras hankkeen myötä syntyvä kuntayhtymä pähkäilee palvelujen järjestämistä myös yksityisesti. Mielestäni peruspalvelujen järjestäminen tulisi suorittaa ensisijaisesti kunnan omana palvelutuotantona. Kuntien on pyrittävä uudistamaan johtamista, jotta niistä tulisi vetovoimaisia työnantajia. Työsuhteet olisi saatava pysyviksi ja työoloja on kehitettävä, jotta henkilökunta jaksaa työssään.