Luin tässä aamukahveella Iisalmen Sanomia (16.10.2011), jossa oltiin haastateltu Kiuruvedellä olevien ulkomaalaisten pitserioiden omistajia. Heitä kohtaan on yhä enenevässä määrin tehty ilkivaltaa. Sanomattakin on selvää, että jokaisen meistä on irtisanouduttava muukalaisvihasta, jota myös rasistisuudeksi kutsutaan.
Meidän on tehtävä paljon työtä ennakkoluulojen karsimiseksi ja tähän täytyy ottaa myös selkeä linja Kiuruvedenkin kaupungin päättäjien taholta ettei tällaista suvaita. Pelon ilmapiiriä ei saa päästää ilmiliekkeihin. Pelolla hallitseminen on myös yksi terrorismin muodoista, jos se päästetään valloilleen.
Tähän asiaan liittyy, jälleen kerran, se karu tosiseikka ettei Kiuruvedellä ole omaa poliisia, vaan Ylä-Savossa kiertelevät partiot, jotka eivät ole lähettyvillä silloin kun niitä tarvitaan! Ja jos aletaan mennä yksityisten vartiointiliikkeiden tai muun ei julkisen viranomaisen toiminnan tonteille, niin kohta meillä on omia kodinturvajoukkoja.Tilanteen päästessä niin pitkälle, että kohta meillä on ruskeapaidat, jotka sanovat: "jos et ole meidän puolella olet meitä vastaan.." niin ollaan jo niin syvällä patriotismisissa, joka ohittaa kaiken normaali moraalin ja eettisyyden ihmisyhteisöissä. Tästä poliiisiasiasta pohdin hieman "tinatähtiä kylille" blokkauksessani.
Tähän loppuuun hyvä tiivistelmä, joka kertoo osaltaan niitä rasistisuuden perussyitä:
"Rasismi kumpuaa ennakkoluuloista ja pelosta
Rasismi käsitteenä tarkoittaa ihmisryhmän arvottamista esimerkiksi ihonvärin, kansalaisuuden, etnisen alkuperän, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella alempiarvoiseksi kuin muut ihmisryhmät. Rasismi on siis ihmisryhmän tai sen jäsenen ihmisarvon alentamista.
Rasismi ideologiana pohjautuu uskomukseen ihmisrotujen olemassaolosta. Nykytiede on kuitenkin jo vuosikymmeniä sitten osoittanut, että tämä ajattelutapa ei pidä paikkaansa. Nykyään rasismia perustellaankin usein kulttuurien välisillä eroilla: kulttuurierot nähdään esteenä ihmisten kanssakäymiselle. Olisi kuitenkin syytä muistaa, että kulttuuri on muuttuva asia. Kulttuurien kohtaamisen tuloksena on syntynyt esimerkiksi tämän päivän suomalainen kulttuuri.
Rasismin taustalla piilevät usein voimakkaat ennakkoluulot ja stereotypiat. Ennakkoluulot ja stereotypiat ovat ihmiselle luonnollinen tapa jäsentää maailmaa silloin, kun oma tieto ei riitä. Tietämättömyydestä kumpuavat ennakkoluulot ja stereotypiat voivat johtaa rasismiin" Lähde: punainen risti
sunnuntai 16. lokakuuta 2011
torstai 8. syyskuuta 2011
kokoustamista pitkin viikkoa
Valtuusto maanantaina, jossa itselleni tärkeä koulunkäyntiavustajien nimikkeen muutos koulunkäynninohjaajiksi oli ensimmäisenä asiana. Nimikkeen muutoksen perustelut olivat ilmeisesti niin perusteelliset ettei tämän asian tiimoilta tarvittu keskusteluja ja hyvä niin. Yrityskiinteistöt Oy:lle myönnettiin omavelkainen takaus 150 000 euron lainalle ja siinäkään ei ollut mitään estettä hyväksyä takaus.
Mutta sitten keskustelua herätti Heinäkylän koulun myynti, jossa todettiin sen menevän allekirjanpitoarvon (63200 € kirjanpitoarvo ja myyntihinta 12 100 €). Asiasta äänestettiin 32 - 2 ja myyntipäätös voitti äänestyksen. Itsekkin olin myynnin kannalla, koska nykyään koulujen myynti ei ole saanut oikein tuulta purjeisiin ja vuotuiset ylläpitokustannuksetkin olisivat olleet yli 20 000 euroa.
Keskiviikkona oli opetuslautakunta, jossa tärkeämpiä asioita olivat investointilistan hyväksyntä ja yksityisen hoidon kuntalisä. Katsotaan kerronko näistä lähemmin jahka pöytäkirjat on tarkastettu.
Yhteislautakunta oli sitten keskiviikkoillan päätteeksi. Täällä käsiteltiin mm Y- S Soten osavuosikatsaus. Huolestuttavia lukuja kokonaisuudessaan. Kiuruvedellä oli useita osa-alueita, joihin tulee kiinnittää huomioita. Esimerkiksi päivystyksen suhde normaaliin päiväkäyttöön oli edelleen korkea. Talousluvut näyttäisi myös sen että terveydenhuollollisia tarpeita on ja asiakkaat ovat kyllä saaneet hoitoa mutta se tulee tietenkin maksamaan. Haasteita tulee kyllä olemaan koko sosiaali- ja terveydenhoitoalalle. Mutta toisaalta Iisalmen aluesairaalan erikoissairaanhoidon nousu, Kiuruveden osalta on osin positiivista. Nimittäin jos hoitoa olisi pitänyt hakea KYS:n piiristä, niin olisi se ollut huomattavasti kalliimpaa.
No tässä lyhyt viittaus viikon kokoustamiseen ja täytyy tarvittaessa palata aihioihin..
Mutta sitten keskustelua herätti Heinäkylän koulun myynti, jossa todettiin sen menevän allekirjanpitoarvon (63200 € kirjanpitoarvo ja myyntihinta 12 100 €). Asiasta äänestettiin 32 - 2 ja myyntipäätös voitti äänestyksen. Itsekkin olin myynnin kannalla, koska nykyään koulujen myynti ei ole saanut oikein tuulta purjeisiin ja vuotuiset ylläpitokustannuksetkin olisivat olleet yli 20 000 euroa.
Keskiviikkona oli opetuslautakunta, jossa tärkeämpiä asioita olivat investointilistan hyväksyntä ja yksityisen hoidon kuntalisä. Katsotaan kerronko näistä lähemmin jahka pöytäkirjat on tarkastettu.
Yhteislautakunta oli sitten keskiviikkoillan päätteeksi. Täällä käsiteltiin mm Y- S Soten osavuosikatsaus. Huolestuttavia lukuja kokonaisuudessaan. Kiuruvedellä oli useita osa-alueita, joihin tulee kiinnittää huomioita. Esimerkiksi päivystyksen suhde normaaliin päiväkäyttöön oli edelleen korkea. Talousluvut näyttäisi myös sen että terveydenhuollollisia tarpeita on ja asiakkaat ovat kyllä saaneet hoitoa mutta se tulee tietenkin maksamaan. Haasteita tulee kyllä olemaan koko sosiaali- ja terveydenhoitoalalle. Mutta toisaalta Iisalmen aluesairaalan erikoissairaanhoidon nousu, Kiuruveden osalta on osin positiivista. Nimittäin jos hoitoa olisi pitänyt hakea KYS:n piiristä, niin olisi se ollut huomattavasti kalliimpaa.
No tässä lyhyt viittaus viikon kokoustamiseen ja täytyy tarvittaessa palata aihioihin..
Tunnisteet:
luokittelemattomat,
yhteislautakunta
sunnuntai 14. elokuuta 2011
Kiireesti paikallisvaluuttojen kehittämiseen!
Elämme haasteellisia aikoja, niin euroalueen, kuin myös muun maailman rahatalouden kriisin takia. Ja nyt viimeistään on syytä pistää vauhtia paikallisten talouksien ja myös paikallisvaluuttojen kehittämiseen. Alla oleva on aikaisemmasta blogitekstistäni, joka on kyllä yhä ajankohtaisempi mitä syvemmälle kriisiä ajaudutaan.
KUNNAT PAIKALLISRAHAN ERITYISALUEIKSI?
Euroalueen finanssikriisi on osoitus siitä, ettei tällainen vanhakantainen eurojärjestelmä toimi. Ainakin on syytä vakavasti harkita rinnalle vaihtoehtoisia paikallisrahaan perustuvia toimintamalleja. Olen myös vahvasti sitä mieltä ettei EKP:n ole syytä rajata tällaisten toimintamallien kehittymistä, vaan päinvastoin sen on jo alettava miettimään miten tällaista paikallistaloutta voitaisiin tukea euron rinnalla.
Kuntien talous on myös kytköksissä maailman finanssikriiseihin ja siten olisi valjastettava talouden asiantuntijoita pohtimaan miten voitaisiin rakentaa parempaa paikallistaloutta, joka ei heiluisi maailmantalouden myrskyissä.
Näissä kuntien liikkeelle laskemien paikallisrahayksiköillä ihmiset voisivat maksaa kunnallisia maksuja ja veroja. Kunta voisi rahoittaa sillä tarjoamiaan palveluja. Tällaisia esimerkkejä on nykyään tuhansia ympäri maailmaa, jolloin kunnat ovat onnistuneet työllistämään ihmisiä hyvinkin tehokkaasti ja samalla ovat voineet tuvata oman taloutensa. Paikallisrahaa voi painaa tarvittavan määrän, ja koska se ei ole ns vaihdettavaa valuuttaa, niin rahan arvo ei voi romahtaa.
Nykyverotuslainsäädännön kanssa päästään sinuiksi, jos huolehditaan, että kunnallispuolen verot maksettaisiin paikallisrahana ja valtion osuus muodostettaisiin paikallisrahan ja euron keskinäisestä arvon määrityksestä. Ja nämä velvollisuudet hoidettaisiin olemassa olevien rahalaitoksien kautta.
Paikallisrahat jäisivät aina oman yhteisön kiertoon. Tällainen paikallisvaluutta tukisi kunnan lähituotantoa ja pienten toimijoiden toimeentuloa. Näin toimiessa alkaisimme päästä irti globaalista valuutta ja sijoittelukeinottelusta!
Tunnisteet:
hieman politiikkaa,
talousasiat
keskiviikko 15. kesäkuuta 2011
Perhepäivähoidon paikallisista linjauksista
Tässä on kevään ja alkukesän huhkittu eri asioiden kimpussa. Eräs haasteellinen asia on ollu perhepäivähoitajien paikallisneuvottelu heidän siirtyessä 1.8.2011 työaikalainsäädännön piiriin.
Paikallisneuvottelut on käyty hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa ja asiassa on pidetty myös yhteinen tilaisuus perhepäivähoitajien kanssa keväällä. Nyt on tarkoitus aloittaa Kiuruvedellä 13 viikon tasoittumisjakso, jona aikana pyritään ylityöt tasoittumaan. Työvuoroluettelo laaditaan 7:lle viikolle, joka tulee ilmoittaa työntekijälle viikkoa ennen työvuoron alkamista.
Ylityötä saadaan teettää enintään 138 tuntia neljässä kuukaudessa, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. Paikallisesti voidaan sopia lisätyön tekemisestä, jolloin lisätyön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa. Sovittiin, että Kiuruvedellä ylityön enimmäismäärä on 330 tuntia kalenterivuodessa.
Ylityötä ei saa kuitenkaan suunnitella etukäteen työvuoroluetteloon ja se täytyy sopia työntekijän kanssa erikseen. Sovittiin nyt kokeiltavaksi, että ylityöstä sovitaan työvuoroluettelon yhteydessä erikseen.
Meillä on myös erinäisiä muita paikallissopimuksia, jotka päättyvät vuoden 2011 lopussa ja näihin on syytä palata ennen sopimuksien loppumista.
Haasteena on myös poliittinen linjaus siitä, että olemmeko valmiita Kiuruvedellä, kuin muuallakin Suomessa pitämään yllä perhepäivähoitoa? Tämä perhepäivähoitajien työajan inhimillistäminen ns normaaliksi työaikalainsäädännön puitteisiin ei saa uhata tätä ammattikuntaa, jossa pienet lapset saavat kodinomaista hoitoa. Uhka muodustuu siinä vaiheessa, kun kunnallisen päätöksentekoon annetaan arvioitavaksi tähän perhepäivähoitajien inhimillistämiseen lasketut euromäärät... Toivotaan, että arvovalinnat ovat perhepäivähoidolle jatkossakin myönteisiä.
lauantai 28. toukokuuta 2011
Verotuskäytäntöjä on selkeytettävä, muuten ne ovat paikallistalouden (paikallisrahan) kehittymisen jarruna
Paikallistalouteen pitäisi pystyä synnyttämään uusia muotoja, jolloin alettaisiin elämään enemmän ihmistä varten (elonkehäämme unohtamatta) eikä niinkuin nykyisessä järjestelmässä jossa eletään taloutta varten. Nykyään elämme vielä finanssitalouden armoilla, jossa paikalliset alueet kylineen ja ihmisineen ei ole minkään arvoista jos päätetään esimerkiksi siirtää tuotantolaitoksia halvemman tuotannon maihin. Vaihtoehtoisesti laitetaan ihmisiä "kilometritehtaalle" osakkeen omistajien pikavoittojen takia.
Paikallistaloutta voisi lähteä kehittämään mm paikallisrahalla. Mutta Suomen verotus kohtelee paikallisraha veronalaisena tulona, jota ei tietenkään voi maksaa samalla rahayksiköllä, vaan siihen tarvitaan euroja. Tämä verotuskäytäntö vaikeuttaa paikallisrahan käyttöä. Paikallisrahaa käytetään Suomessa yleensä vaihtopiireissä. Nimenä voi olla merkkari, käpy, toho eli nimi rahayksikölle voi olla mikävain.
Ydinajatuksena on, että eri ammattikunnat, henkilöt, yrittäjät voisivat paikallisesti toimia keskenään vaihtaen tavaroita ja palveluksia. Aidosti toteutettuna paikallisraha kehittäisi paikallistaloutta ja turvaisi toimeentuloa. Verottaja tulkitsee nämä toimet veronalaiseksi tuloksi ja ainoastaan pieni naapuriapu ja talkootoiminta on verovapaata. Nykyjärjestelmän puolesta puhujat ovat tietenkin vastustamassa, koska vanhakantaisesti ajattelevat sen sotkevan talousjärjestelmän sekaisin. (jälkikommenttina korostan, että on tärkeää laatia verotuskäytännön linjauksia paikallisrahan tai aikapankkien toimintaan. Verotus sinällään on yksi tärkeimmistä rahoitusmuodoista julkisen sektorin toiminnan turvaamiseksi ja siten tärkeää on tehdä myös näille uuden talouden muodoille sellaiset pelisäännöt, joilla turvataan verojen määräytyminen oikeudenmukaisesti ilman, että näitä toimijoitten käytänteitä ei tarvitsisi alasajaa)
KUNNAT PAIKALLISRAHAN ERITYISALUEIKSI?
Euroalueen finanssikriisi on osoitus siitä, ettei tällainen vanhakantainen eurojärjestelmä toimi. Ainakin on syytä vakavasti harkita rinnalle vaihtoehtoisia paikallisrahaan perustuvia toimintamalleja. Olen myös vahvasti sitä mieltä ettei EKP:n ole syytä rajata tällaisten toimintamallien kehittymistä, vaan päinvastoin sen on jo alettava miettimään miten tällaista paikallistaloutta voitaisiin tukea euron rinnalla.
Kuntien talous on myös kytköksissä maailman finanssikriiseihin ja siten olisi valjastettava talouden asiantuntijoita pohtimaan miten voitaisiin rakentaa parempaa paikallistaloutta, joka ei heiluisi maailmantalouden myrskyissä.
Näissä kuntien liikkeelle laskemien paikallisrahayksiköillä ihmiset voisivat maksaa kunnallisia maksuja ja veroja. Kunta voisi rahoittaa sillä tarjoamiaan palveluja. Tällaisia esimerkkejä on nykyään tuhansia ympäri maailmaa, jolloin kunnat ovat onnistuneet työllistämään ihmisiä hyvinkin tehokkaasti ja samalla ovat voineet tuvata oman taloutensa. Paikallisrahaa voi painaa tarvittanva määrän, ja koska se ei ole ns vaihdettavaa valuttaa, niin rahan arvo ei voi romahtaa.
Esimerkkinä Toholammen paikallisrahakokeilu:
"Toho on rahaa muistuttava maksusitoumuspaperi, jonka Toke Oy on vuorostaan sitoutunut lunastamaan paikallisilta yrittäjiltä euroilla. Toholammin kunta on vuorostaan sitoutunut ostamaan näitä maksusitoumuksia Toke Oy:ltä ja jakamaan niitä stipendeinä ja muina soveliaaksi katsottuina tukina kuntalaisille tai muille yhteistyökumppaneille. Yrittäjät harkitsevat myöskin Tohojen käyttöä omina bonusseteleinään. Tällä menetelmällä varmistetaan rahan jäävän pyörimään paikallistasolla mahdollisimman pitkään. Hankkeen aikana selvitettiin myöskin mahdollisuuksia käyttää Tohoa vaihtovälineenä muualla maassa toimivien paikallisrahamallien mukaisesti."
Elämme haasteellisia aikoja euroalueen kriisin takia ja on syytä vakavasti pohtia voidaanko eu:n sisälle muodostaa tällaisia paikallistalouden erityisalueita. Luulisin, että tällainen rakenteellinen muutos kehittäisi paremmin aitoa EU:n läheisyysperiaatetta vastakkain asettelun sijaan.
.
sunnuntai 1. toukokuuta 2011
Vapun avauspuheeni Kiuruveden torilla 1.5.2011

Hyvä vappuväki
Tervetuloa omasta ja Kiuruveden vasemmiston puolesta viettämään perinteellistä työväen ja ylioppilaiden vappua. Tänä vappuna seuraamme mielenkiinnolla uusien päättäjien linjauksia tulevassa eduskunnassa ja hallituksessa. Uudet päättäjät ovat paljon vartijoina, kun he säätävät uusia lakeja, tekevät verolinjauksia tai miten tuleva aluepolitiikka vaikuttaa esimerkiksi Ylä-Savon seutukuntaan.
Niinpä mekin täältä Kiuruvedeltä huudamme huolemme uusille päättäjille ettei valtio enää sälyttäisi lisätehtäviä kunnille. Valtion palveluiden alasajon on loputtava ja on tehtävä päinvastaisia päätöksiä. Me tarvitsemme omat poliisit ja lupapalvelut.
On myös huomioitava, että Kiuruvesi on hyvin riippuvainen valtionosuuksista ja toivomme ettei näitä lähdettäisi uusien päättäjien toimesta alentamaan.
Arvoisat kuulijat:
Me vasemmistossa vaadimme päätöksentekoon avointa demokratiaa. Päätöksiä ei saa tehdä pienen piirin kabineteissa, vaan asiat on tuotava kaikille nähtäville ennen päätöksien tekoa.
Henkilökohtaisesti kannatan aitoa kansandemokratiaa, jolloin kuntalaisten ääni saataisiin paremmin kuuluville. Meidän on syytä miettiä pitäisikö tehdä enemmän kuntalaisäänestyksiä meille tärkeissä asioissa.
Meille kuntalaisille täytyy turvata riittävät lähipalvelut ja yksi tärkeimmistä palveluista on sosiaali- ja terveys. Me vasemmistossa vaadimme, että nämä palvelut hoidetaan julkisen järjestelmän kautta, joka turvaa tasa-arvoisen palvelun saamisen myös pientuloisille.
Palveluiden käyttäjien ääni pitäisi saada paremmin kuuluville. Olisi hyvä järjestää Ylä-Savon Soten piiriin oma asiakas tai potilastoimikunta, jonka kautta saataisiin suoraan ihmisten palautetta Soten toiminnasta. Me emme saa unohtaa senioriväkeämme, jotka ovat luoneet pohjan hyvinvoinnillemme.
Myös kuntayhtymän palveluksessa toimivat työntekijät täytyy ottaa paremmin huomioon. Muutoksien vauhti ja säästämisvimma tuo tullessaan hoitajille haasteita, niin kiireen kuin uuden oppimisen muodossa. Ja jos kuntayhtymän hallinnossa tai muussa toiminnoissa havaitaan puutteita on nämä asiat korjattava.
Arvoisat kuulijat:
Vasemmisto on perinteellisesti ollut työväen ja heikompi osaisten puolesta puhuja. Mutta vasemmisto kantaa huolta myös ympäristöstä ja itsensä työllistäjistä sekä yksinyrittäjistä.
Pienet ja keskisuuret yritykset antavat työtä ja toimeentuloa myös Kiuruvedellä.
Mutta me vasemmistossa emme hyväksy pakko- ja näennäisyrittäjyyttä, joilla ei ole taloudellisia edellytyksiä toimia markkinoilla. Työttömien yrittäjyyskurssit ovat näissä asioissa avainasemassa antaessaan neuvoja työttömille.
Arvoisat kuulijat:
Olemme jatkuvien muutospaineiden edessä. Me täällä Kiuruvedellä painimme muuttotappion ja yhä ikääntyvän väestön pyörteissä. Tässä meidän on tehtävä yhteistyötä yli puoluerajojen, jotta voisimme kääntää tilanteen päinvastaiseksi.
Meidän on katsottava positiivisesti tulevaisuuteen ja etsiä ympäriltämme mahdollisuuksia. Esimerkkinä voisi toimia lähi- ja luomuruoka ja hajautettu bioenergian tuotanto .
Tehkäämme yhdessä töitä paremman ja elinvoivan Kiuruveden puolesta.
Hyvä vappuväki
Omasta puolestani toivotan hauskaa vapunpäivän jatkoa kaikille. Kiitoksia!
![]() |
| vappuyleisöä Kiuruveden torilla |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
