Lähiruokaa!

Lähi- ja luomuruoka herätystä on nyt tullut eri puolilla Suomea. Tämä herätys johtunee pitkälti näistä ruoan tuotantoketjuissa havaituista epäilyttävistä ainesosista, josta media on pitänyt ääntä. On dioksiinilihaa, melamiinimaitotuotteita ja viimeisimpänä havainnot siitä, ettemme oikeastaan tiedä mitä syömme. Elintarvikepakkauksissa on erilaisia E-merkintöjä yms. Mutta jos lihatuotteessa ei ole kuin lihaa nimeksi tai marjamehuissa yms onkin esanssiaineita tai muuta vastaavia synteettisiä aineita.

Kiuruvesi edelläkävijänä lähiruoan hankinnoissa:
Tästä lähiruoka-aatteesta Kiuruvedellä on syytä olla iloinen, kun aikoinaan päättäjät antoivat tälle siunauksensa. Nimittäin lähi- ja luomuruoka oli ensimmäisinä vuosina kalliimpaa ja eikä hintataso vieläkään ole samaa luokkaa, kuin massatuotteena hankittuna. Mutta silloin katsottiin ettei eurot ole välttämättä se ainut oikea valintaperuste julkisten ammattikeittiöiden ruuan hankinnassa. Tosin eurotkin on mukana, jotka jäävät lähiruokahankinnoissa pyörittämään paikallistaloutta paremmin, kuin bulkkituoteketjuissa. Näissä eurot tahtovat lähteä maakunnista pääomapakona muille maille vierahille.

Ylä-Savossa pitäisi, kuten muuallakin maassa, lähteä rakentamaan omia lähi- ja luomuruoka hankkeita, sekä "opettaa" hankintatoimia kilpailuttamisessa. Kilpailuttaminen on on haastaavaa, jotta ei rikota hankintalakia. Mutta se on mahdollista tehdä niin, että lähituottajat voivat saada myös omia tuotteitaan hankinnan piiriin.

Luin juuri jaettua "lähiruoan käyttö julkisen sektorin ammattikeittiöissä" julkaisua. Julkaisu on vuoden vanha ja siten aika tuore. Tässä opuksessa on hyvä "piirakka", joka ilmentää hyvin Kiuruveden elintarvikkeiden prosenttiosuudet:

Kaavio: Sisäsavon seutuyhtymän julkaisuja 1/2010. Lähiruoan käyttö julkisen sektorin ammattikeittiöissä.
Tekijät: Reetta Vänttinen ja Jukka-Pekka Korpi-Vartiainen

Talousdemokratiaa kehiin ja pian!

Finanssipankit tahkoavat rahaa ja köyhät kärsii!! Taloussanomien uutisointi sanoo kyllä selvällä suomen kielellä miksi tällainen on yleensä mahdollista:

"1) Kriisimaiden luotot ovat olleet erittäin tuottoisaa liiketoimintaa, josta kansainväliset suurpankit ovat pelkästään viiden viime vuoden kuluessa tienanneet yhteensä satojen miljardien eurojen korkotuotot."

"2) Pankit luottavat muiden euromaiden, EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n varmistavan, etteivät kriisimaiden luottoriskit koidu ainakaan pankkien omiksi tappioiksi – ja että ylivelkaisten euromaiden rahoittaminen pysyy pankeille vastakin tuottoisana liiketoimintana."

Stressitestiin pitää ottaa kaikki ne toimijat, jotka estävät talouden rakenteiden muuttamisen! Kuten nykyisten valtioiden hallituspoliitikot, Eu:n ja valtioiden keskuspankkien johto, IMF yms. Kaikki vain hyssyttelevät, että tätä rakennetta ei voida muuttaa. Kyllä voi jos tarpeeksi tahtoa on. Ihmisethän nämä rakenteet ovat synnyttäneet ja on kumma jos tähän valuvikaan ei saada parannusta aikaiseksi!!

Jäähallia ja SoTea 21.3.2011 valtuustossa

Y-S SoTen palvelusopimus
 Y-S SoTen palvelusopimusta päätettäessä  keskusteluun nousi Kiuruvedelle tullut lisälasku, joka oli vajaa 800 000 euroa. Saatiin sillekkin selitys. Summasta puolet syntyi KYS: maksuista. Elikkä erityissairaanhoitoa oli tarjoiltu kuntalaisillemme ja siten ei voitane ainakaan hoidon puutteesta SoTea syyttää. Kiuruveden terveyskeskuksessa on nyt hyvä lääkäritilanne, joka tietenkin voi lisätä jatkotutkimuslähetteitä. Mutta kalliita ovat ostolääkärit ja yhdellä lääkärillä saataisiin kaksi omaa virkalääkäriä. Tähän yksityisen ja julkisen terveydenhoidon ongelmatiikkaan pitäisi saada joku ratkaisu. Mielestäni tähän tulisi puuttua jo valtakunnan päättäjien taholta.

Olihan mukana tietenkin aikuispsykososiaaliset palvelut ja muut pienemmät menoerät. Sairaanhoitopiiriltä tosin tuli palautettavaa 112 500 euroa, joten pientä lohdutusta tuli sieltäpäin talouteemme.

Periaatteessa palvelusopimus hyväksyttiin. Tosin ryhmämme oli aiheellisesti huolissaan riittääkö Kiuruveden osoittama maksuosuus kattamaan tulevan vuoden palvelut? Tähän palveluiden ja maksujen seurantaan pyydettiin Y-S Sotelta kuukausittainen seurantaraportoinnin kehittämistä. Samalla ruodittiin hiukan yhteislautakunnan roolia, josta totesin puheenvuorossani, ettei sillä ole päätösvaltaa ja sillä roolilla kahvikerhoilu saakin luvan loppua. Tässä on kuitenkin mietittävä tarkoin myös se, ettei karkuuteta päätöksentekoa liian pienelle piirille, jotta avoin demokratia toteutuisi.

Jäähallista
Investointi on aina jollain katettava. Tämä miltei miljoonan euron rahoitus katetaan pitkäaikaisella velalla. Tämä tarkoittaa jälleen syvenevää velkaantumista ja seuraavien vuosien investoinnit joutuvat myös tarkkailun alle. Tulevana keväänä tai viimeistään kesän jälkeen on syytä pitää suunnittelukokous näistä tulevista investoinneista. Meillä on kuitenkin ikääntynyttä kiinteistömassaa, katu ja viemäriverkostoa yms. Jäteveden puhdistamon tilanne on selvitettävä.  Uimahallikin tarvinnee remonttia ja sisäilmaongelmaisten päiväkotien kohtaloa on syytä miettiä huolella. Kaikki ylimääräiset muut isot investoinnit kyllä täytyy tutkailla kriittisillä silmillä.

Jäähallin käyttö edellyttää ainakin kahden lisähenkilön palkkaamista ja kiinteistön ylläpito sähköineenkin on syytä huomioida. Periaatteessa jäähalli on kuitenkin olemassa ja tuntuu järjettömältä jättää se sitten tyhjilleen. Tosin se, että asia tuotiin tässä vaiheessa päätettäväksi oli kuitenkin järjetön. Nimittäin olisihan tällainen iso investointi pitänyt tuoda talousarviokäsittelyyn oikealla aikaa eikä kesken vuotta. Mutta lasten, nuorten ja aikuisten liikkumiseen tarkoitettu jäähalli on nyt sitten julkisen sektorille siirretty, joka omissa arvoissani on oikean suuntainen toimintamalli. Tällä investoinnilla turvataan toiminta. Toivotaan vaan, ettei tule sitten rakenteissa, välineissä ja muussa toimissa ongelmia?

henkilökohtaista pohdintaa energiaomavaraisuudesta

Tällä hetkellä pohdin todellakin henkilökohtaisesti energiaomavaraisuutta. Nimittäin aikoinani tekemäni ratkaisu suorasta sähkölämmitteisestä omakotitalostani alkaa yhä enemmän tuntua virheinvestoinnilta. Tai sanokaamme näin, että se oli silloin lyhytnäköistä. Mutta vuoden 1990 luvun alkupuolella investointi oli edullista ja sähkön hintakin vielä inhimillisissä rajoissa. Nyttemmin sähköön on lisätty energiaveroa ja arvonlisäveroakin korotettiin. Hinta ei ole laskemassa vaan päinvastoin se kohoaa edelleen.

Nyttemmin kun valtion taholta ollaan tulossa vastaan bio- tai uusiutuvaan energiaan siirtymiseksi maks. 20% tuen muodossa, voisin ajatella investoitavan uusiin systeemiin. Järkevinä vaihtoehtoina omaan nykyjärjestelmään näen lähinnä yksikertaisen varaavan takan (voisi olla myös vesikiertoinen takka), aurinkokeräimen avulla tuotettu käyttöveden lämmitys, joka vaatisi uuden ns hybridivaraajan entisen tilalle. Maalämpöä olen myös laskenut. Mutta joutuisin rakentamaan vesikiertoisen patterilämmityksen ja tällöin investoinnin kuoletusaika tulee liian pitkäksi. No tämä pähkäily on lähitulevaisuuden henkilökohtainen brobleema.

 Mutta tämä on hyvä aasinsilta hypätä yleensä energiaomavaraisuus kysymykseen. Kokonaisuudessaan Suomessa pitää ajatella hajautettavan energiayksiköiden tutkimista ja siihen investoimista. Meidän pitää tukea valtiontoimesta bioenergialaitoksia, maalämpöä, aurinko ja tuulienergiaa. Meidän täytyy lähteä rakentamaan energiaomavaraisuutta ja siinä ei pidä aina katsoa markkinalähtöisyyttä, vaan Suomen kokonaisedun mukaisuutta ja irtautumista tuontienergiasta. Tämä linjaus tarkoittaa myös Suomen turvallisuuteen sijoittamista.

Energiaomavaraisuuden tutkimiseen ja käytöntöön siirtymiseen tarvitaan tietysti rahoitusta. Rahoitus tarvitsee poliittiselta päättäjiltä enemmän näkemystä ja sitoutuneisuutta linjamuutoksiin.  Meillä on nyt menossa myös suuri keskittäminen ja sen on katsottu olevan yksi "pelastava" tekijä ympäristön pelastamisessa. Meidän pitää rohkeasti antaa mahdollisuuksia ihmisten valita asuinpaikkansa. Tällöin pitäisi pystyä sijoittamaan energiaomavaraisiin talousyksiköihin. Ja näin mahdollisimman suuri irtautuminen energiayhtiöistä olisi mahdollista. Myös tulevaisuudessa syöttötariffit pitäisi laskea riittävän alhaiseksi, että uusien passiivi/energiaomavaraisten talouksien olisi mahdollista syöttää energiaa paikallistalousverkkoihin.

Lopuksi hieman ajatusleikkiä nykyjärjestelmän muutoksesta: "Julkisen sektorin omistamat rahalaitokset voisivat rahoittaa näitä energiaan liittyviä perustutkimus ja infrahankkeita. Jolloin emme olisi koronkiskuri finanssitavaratalojen armoilla, joille valtio/kunta velkaantuisi. Mutta tämä edellyttäisi vanhan liike/finanssipankkiirijärjestelmän muutosta ja uuden talousdemokratian mukaisen rahoitusjärjestelmän luomista.--> tämä puolestaan edellyttää ensimmäiseksi EU:n perussopimuksen uudistamista artiklan 104:n osalta, jolloin saataisiin oikeus keskuspankki tyyppiseen rahoitukseen näihin investointeihin."

Pieni rahatalouden kriittinen tutkailu (pieni päivitys linkkien kera)

Rahatalous on monimutkaisuudellaan kiehtova rakennelma. Se on vuosisatojen kuluessa tullut yhä monisäikeisempi kudelma, josta harva saa selvää saatikka että sitä pystyisi ohjaamaan.

Koetan itselleni selventää rahatalouden perusteita, jotta pystyisin edes hiukan ymmärtämään tyhjästä tehtyä velkataloutta. Maailmalla on, ymmärtääkseni, vallalla rahan kvantiteettiteorian mukainan käsitys rahataloudesta, jonka mukaan markkinoilla olevan rahan määrä verrattuna markkinoilla tarjolla olevien hyödykkeiden määrään, määrää yleisen kuluttajahintatason, eli kääntäen sanottuna rahan hinnan suhteessa hyödykkeisiin.

Tässä kvantiteettiteoriassa on pohjalla Fisherin yhtälön kaava:
                      
                                    M x V = P x T

• M on rahan määrä eli tietyn periodin, kuten vuoden, aikana kierrossa olevan rahan määrä
• V on rahan kiertonopeus, joka kertoo missä ajassa keskimäärin yksi rahayksikkö kulutetaan
• P on yleinen hintataso
• T on taloudellisen toimeliaisuuden määrä, jota voidaan mitata transaktioiden reaaliarvon indeksillä

Jos rahan kiertonopeus ja taloudellisen toimeliaisuuden määrä korreloivat keskenään, on siis rahan määrällä ja myytävien tuotteiden ja palvelujen määrällä suora verrannollinen yhteys hintoihin. Kausaliteetti kulkee teorian mukaan vasemmalta oikealle.

Tätä teoriaa kumarretaan kansantaloustieteessä ja sen kritisoijia syytetään kerettiläisyydestä.

Tämän teorian ollessa vallassa meitä pelotellaan jatkuvalla inflaatiopeikolla, jos talouteen syötettäisiin keskuspankki rahoituksella rahaa. Euroopassa ja siten myös Suomessa keskuspankkirahoitus on kielletty julkiselta sektorilta (perustamissopimuksen artikla 104).

Olen tutkaillut mielenkiinnolla rahajatalous blogia ja varsinkin keskuspankkirahoitus ja inflaatio osiota. Kirjoittajat Jussi Ahokas ja Lauri Holappa kertovat perusteellisesti miksi keskuspankki rahoitus ei aiheuta automaattisesti inflaatiota. Heillä on selkeä näkemys, ettei Weimarin tasavallan ja Zimbabwen hyperinflaation perussyynä ollut setelirahoitus, vaan ulkopuolinen shokki tuotannon perusrakenteisiin.

Nykypäivän setelilirahoitus esimerkki voitaisiin ottaa rapakon takaa, jossa USA:n keskuspankki syöttää virtuaalirahapainostaan bittiseteleitä markkinoille ja inflaatiosta ei ole tietoakaan. Ihmeellistä on myös se, että finanssikapitalismi on syöttänyt velkapainoitteista virtuaalihöttörahaa erilaisilla korkojohdannaisella ja nämäkään toimet eivät ole aiheuttaneet hyperinflaatiota?

Mielestäni olisi oikein tutkia kriittisesti EU:n perussopimuksia tältä osin ja lähteä rakentamaan oikeata valtion keskuspankkia. Tältä keskuspankilta valtio voisi ottaa suoraa lainaa, ilman että valtio joutuisi nykyisen kaltaiseen tilanteeseen lainanottoon koronkiskurimarkkinoilta. Holappa ja Ahokas kertovat lyhyesti ja ytimekkäästi: " Kun nykyään verotuksella pyritään takaamaan valtion talouden tasapainottaminen, jotta pitkäaikaista velkaa ei pääsisi syntymään, voitaisiin uudessa tilanteessa verotusta käyttää ainoastaan valtion kulutuksen ekspansiivisten vaikutusten eli talouskasvun ja inflaation säätelyyn. Verotuksella valtio voi vaikutta nopeastikin kierrossa olevan rahan määrään, ostovoimaan ja kokonaiskysyntään, jotka ovat talouskasvun tärkeimmät tekijät nykymuotoisessa rahatalousjärjestelmässä." 

Tarvitsemme ehdottomasti finanssikapitalismille tiukat suitset, sekä uudenlaista ajattelutapaa valtion ja kuntien rahaliikenteen systeemirakenteeseen!

Tästä asiasta on tehty hyvät koosteet videoiksi, jos asia kiinnostaa klikatkaa Aki Järvisen kommentin linkkejä. Jussi Ahokkaan ja  Lauri Holapan lisäksi seurannassa on nyt myös Aki Järvisen  ajatukset energian ja talouden kiinteästä suhteesta, hän pitää SamassaVeneessä nettisivustoa asian tiimoilta.

pitkäaikaistyöttömien hoitoon lisää resursseja!

Pitkäaikaistyöttömiä on laskennallisesti 150 000, jotka ovat kiertäneet erilaisissa työllistämistöissä ja projekteissa. Tämä ryhmä ei ole yhdenmukainen, vaan siihen joukkoon mahtuu nuoria ja keski-ikäisiä sekä eri koulutuksen omaavia henkilöitä. Tästä heterogeneettisyydestä johtuen on keinotkin oltava mitä moninaisemmat. Mikään yhden mallin mukainen systeemi ei pelaa, vaan tarvitaan monipuolinen työkalupakki, jossa mukana eri toimijoita.

Työ- ja elinkeinotoimistot eli perinteellisesti työkkärit  ottavat heidät hellään huomaansa työttömyyden alkaessa ja 500 päivän työttömyyden lähestyessä. Mutta näiden toimenpiteitten välillä ollaankin sitten enemmän passiivisia työvoimahallinnon taholta. Tutkimuksen mukaan jo kolmen kuukauden työttömyys alkaa hiljalleen nakertaa ihmistä ja passivoi pysymään poissa työmarkkinoilta. Pitkäaikaistyöttömien kustannukset kaatuvat loppujen lopuksi valtaosin kuntien kontolle.

Valtion tuottavuusohjelma, jota pidän ennemmin saneerausohjelmana, on vienyt resursseja TE-toimistoilta. Olisi ehdottoman tärkeää saada heille riittävät toimintaresurssit, jotta näille putoajajoukolle löydettäisiin oma paikkansa yhteiskunnassa. Tässä on haastetta tulevaisuudessa, johon toivottavasti jokainen kansanedustajaehdokas muistaa tutustua ja ottaa kantaa.

Toinen kysymys onkin se, että onko meillä enää tulevaisuudessa yleensäkkään töitä kaikille? Automatisoinnin myötä haetaan yritystoiminnan säästöjä palvelualoille: Automaattikassat, nettipalvelut yms syövät perustyöpaikkoja. Perusduunarin työpanosta kuulemma tarvitaan tulevaisuuden hyvinvointipalveluiden veronmaksajana. Mutta jos ei kohta ole tarpeeksi duunia, niin mitäs sitten? Missä viipyy robotiikkavero tms? Tiedetään metallifirmoja jotka automatisoivat hitsausrobotiikalla tuotantolinjoja, siten ei tarvita rivihitsareita.
Sivuhuomautuksena en voi olla mainitsematta pääomien mahdollisuutta kunnallisverottaa, kuten Kalle Isokallio muistaa muistuttaa..

On myös ehdottoman tärkeää ettei työtä teetäte sellaisella palkkatasollakaikenmaailman pätkätöissä, ettei sillä elä. Tästä sitten onkin helppo hypätä perustulo ajatukseen, josta mahdollisesti myöhemmin tarinoin lisää...