Olen kriittisesti suhtautunut finanssipelureihin ja virtuaalirahan tekemiseen, joka on irrotettu reaalitaloudesta. Mutta tästä ei pidä vetää sellaisia johtopäätöksiä, että vastustan yrittämistä ja todellista reaalimarkkinataloutta. Tarvitsemme erilaisia yritystoimintaa paikallistasolle, joka lisää elävyyttä ja työllisyyttä. Laaja-alainen yritystoiminta parantaa toimintaolosuhteita, eikä välttämättä ole niin suhdanneherkkä, jos paikkakunnalla olisi vain yksi tuotantolaitos esim. paperitehdas.
Olen itse ollut toiminimellä yrittäjänä ja ollut perustamassa monialaisia osuuskuntia. Nämä ovat lähinnä paikallisilla markkinoilla toimivia yksiköitä, joissa samanhenkiset ihmiset yhdistyvät ja alkavat markkinoida työtään, sekä osaamistaan.
Tämän tyyppiset toimintamallit lähenevät yhteisöllisen yrittäjyyden toimintaympäristöä.
Tähän läheisesti liittyvät myös kolmannen sektorin toimijat, kuten yhdistykset ja järjestöt. Sosiaalinen yrittäjyys on myös vaihtoehto esim. vajaakuntoisille tai muutoin syrjäytymisuhan alla oleville.
On muistettava, että nämä eivät ole on off vaihtoehto esimerkiksi kunnan peruspalveluiden tuottamiselle. Kannatan peruspalveluiden tuottamista kuntien omana työnä, mutta lisäpalveluina oheiset toimijat voisivat olla tukemassa kunnan perustuotantoa. On kuitenkin muistettava, että näissä yhteydessä olevat työsuhteet pitää järjestää työehtosopimuksien mukaisesti. On myös niin, että kuntien perustuotantoa ei saa lähteä siirtämään yksityisille vain sen tuoman näennäissäästön mukaan. Työehtoshoppailua ei saa tapahtua tässä yhteydessä!
Kunnan omana työnä tehdyt peruspalvelut voivat olla tuottavia ja tehokkaita. Tästä on olemassa jo tutkittua tietoa mm Ruotsin maalta. Meidän pitää tosissaan ottaa käsittelyyn oman palvelutuotannon ja tuotanto-organisaation kehittäminen, kustannustietoisuuden lisääminen, sekä tulosohjauksen parantaminen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti