Viikon 50:en kokoustamisrypäs

Viikolle 50 oli pakattuna hurja määrä kokouksia oli käsityötoimikuntaa, ammattiosaston hallitusta, valtuustoa, yhteislautakuntaa ja ammattikorkeakoulun yhtymähallituksen kokousta.  Otetaanpa pieni katsaus tärkeimpiin tapahtumiin.  Valtuustossa käsiteltiin ensi vuoden talousarviota, käytiin läpi Y-S Soten järjestämissuunnitelmaa ja hyväksyttiin Kiuruveden ympäristönsuojelumääräykset.

Iso asia oli ja on tietenkin Ylä-Savon Sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymän järjestämissuunnitelman hyväksyminen. Tästä johdetaan sitten varsinaiset palvelusuunnitelmat tammi/helmikuussa 2011.

 Yhtä asiaa painotin puheenvuorossani. Nimittäin Kiuruvedellä oli tänä vuonna tarkoitus perustaa kolmen hoitajan toimi avohoitopuolella. Yhteislautakunnassa tuli ilmoitusluonteisesti, että nämä kolmen toimen perustaminen jäädytetään. Syynä jäädytykseen oli, että Kiuruvedellä on valtakunnallisen ikäihmisten mittarin mukaan tavoitetilaa parempi. Näin varmaan onkin jos ko. kotipalvelun hoitajat hoitaisi pelkästään näitä yli 75 vuotiaita ikäihmisiä! No järki näyttää tulleen mukaan, koska ensi vuoden suunnitelmassa nämä toimet onkin mukana. 

Puheenvuorossa totesinkin, että painopistettä ollaan siirtämässä avopuolelle laitoshoidon sijaan. Niinpä näitä auttavia käsiä kentälle tarvitaan.

 Suurin panostus kaikilla oli tietenkin kouluverkkosuunnitelmaan liittyvät kahden koulun lakkauttaminen, johon sitten käytettiinkin aikaa parin tunnin verran. 

Omaan päätökseeni vaikutti ne vastaukset, jotka sain kysymykseeni: "Antaako kaupunginhallitus opetuslautakunnalle lisäraamia noin 200 000 euron verran, joka tarvitaan jos ja kun koulut säilytetään? Ja kokonaisuutena kaupungintalouteen: "Onko mahdollista, että otettaisiin lisävelkaa, syvennettäisiin alijäämää ja nostettaisiin tuloveroprosenttia?" "Näihin kysymykseeni, kun annatte vastauksen, niin olen valmis repimään kouluverkkosuunnitelman. Kyläkoulujen lopettaminen ei saa olla itsetarkoitus ja suunnitelmaa voidaan muuttaa". Olen arvomaailmaltani kyläyhteisöjen puolella ja niistä arvoista voi lukea mm edellisestä kirjoituksestani: "Kyläkoulujen kohtalosta valtuutetun Jaakobinpaini"

 Vastaus kaupunginhallituksen jäseniltä oli, että opetuslautakunta saa etsiä vastaavat rahat. Kaupunginhallitus pitää näin ollen kiinnin antamastaan raamista ja ei ole valmis lisävelkaan tai syventämään alijäämää. Heitettiin myös investointien lykkäämistä, kuten Kirkkoharjuntien rakentamatta jättämistä Kokoomuksen suunnalta. Myös heitettiin tuntikehyksen pienentämistä jopa 40 tunnilla! Tällainen abstraktikäsite tuntikehyksestä oli heidän mielestään "helppotie" säästöihin. Siis täysin edesvastuutonta heittää säästö kaikkien koulujen niskaan opetuksen heikentämisestä. En voinut olla heittämättä myös ajatusta hiekkatekonurmen tekemättä jättämisestä. Tämä palloilijoille pyhitetty hiekkatekonurmi on kokoomuksen lempilapsi. Minusta kaikki ylimääräiset rönsyt tulee leikata! Ei voi olla niin, että puhutaan suu säkkiä myöten toimimisesta ja sitten esitetään käsittämättömiä investointeja. Kirkkoharjuntiellä on tehty uusi Vammaisasuntosäätiön palvelutalo ja kokoojakatu täytyy kyllä saada kuntoon. Ja en voi käsittää sitä, että sekoitetaan kertaluonteiset investoinnit käyttötalouden kanssa?

Kyläkoulujen kohtalosta valtuutetun Jaakobin paini.

Mielenkiintoinen ja avartava keskustelu käytiin Kiuruveden kulttuurisalissa 16.11.2010. Kysymyksessä oli kuntapäättäjien ja Turhalan sekä Heinäkylän koulujen vanhempien välisestä kuulemistilaisuudesta. Itse kuuntelin herkällä korvalla vanhempien ajatuksia ja huolia koulujen kohtaloista. Suurin osa tuntui olevan huolissaan lasten koulumatkojen pituudesta, joka vääjäämättömästi kyllä kasvaa. Mutta olisi edelleen lain sallimissa rajoissa. Myös Turhalan koulun osalta on yksityistienpätkä, jonka kautta pitäisi lapset viedä tulevaan lähikouluun Luupuvedelle. Tämän tien ylläpidosta ja kunnosta myös kyseltiin.

Vähän taustaa:
Kiuruvedellä on edellisellä valtuustokaudella tehty kouluverkkoselvitys ja siitä seurasi kouluverkkosuunnitelma vuonna 2006. Tavoitteena on ollut rakentaa riittävä kyläkouluverkko joka ilmansuunnalle. Näissä jäljelle jääneissä neljässä koulussa olisi sitten 3 - 4 opettajaa ja näin turvattaisiin vahvat kyläkoulut.  Tätä kouluverkkosuunnitelmaa on sitten toteutettu vaihtelevalla menestyksellä. Käsittääkseni mönkään lähdettiin menemään Niemiskylän koulun ja Kalliokylän koulun kamppailussa, jossa Niemiskylälle annettiin vapaat kädet valita lähikoulunsa. Tämä aiheutti virtauksen keskustankouluun, jolloin Kalliokylän oppilaiden määrä tippui ennustetusta. Syynä tähän oli silloisen kaupunginhallituksen, joka "ohjeisti" opetuslautakuntaa tekemään tällaisen päätöksen. Myös Rapakkojoen koulun lakkauttaminen ei mennyt oppilaiden sijoituksen suhteen oppilaaksiottoalueiden mukaisesti, vaan suurin osa oppilaista meni jälleen, vanhempien vaatimuksesta,  keskustan kouluun.

Valtuuston tahtotilaahan opetuslautakunta on pyrkinyt toteuttamaan omissa esityksissään. Viimeisimpänä on tietenkin ollut myös kaupunginhallituksen antamat talousraamit, johon opetuslautakunta ei ihan päässyt vaikka ko. koulu lopetettaisiinkin.

Arvovalintoja  ja taloutta:
Nyt olemme jälleen kerran valintojen tienhaarassa ja niin myös allekirjoittanut joutuu sisimmässään käymään omaa Jaakobinpainia koulujen kohtaloista. Kyseisessä illassa esiintyi ansiokkaasti tanssitaiteilija Pauliina Nuutinen, joka esitteli perustelut sille miksi Turhalan koulu pitäisi säilyttää. Samainen puhe ilmestyi 17.11 Kiuruvesi lehdessä. Hän viittasi tekstissään Risto Kilpeläiseen, joka on väitellyt tohtoriksi kyläkouluista. Myös Kiuruvedellä opettajana toiminut Taina Peltonen on tutkinut kyläkouluja ja arvostelee näiden lakkauttamisia lyhytnäköisinä.

Arvostan suuresti näitä arvoja, joita molemmat kasvatustieteentohtorit Kilpeläinen ja Peltonen tukevat. Maaseudun koulut ovat pedagogisesti arvokkaita oppimis- ja kasvuympäristöjä. Kyläkoulujen yhdysluokat ovat enemmän vahvuustekijöinä, kuin heikentämässä oppimista. Turvallinen, perhemäinen ja viihtyisä ilmapiiri on omiaan kasvattamaan hyvällä itsetunnolla varustettuja kansalaisia. Pienemmät oppivat myös vanhemmilta lapsilta tietoja ja taitoja. Sen kyllä huomaa niin hyvässä tai pahassa omassa lapsikatraassa.

Omassa arvomaailmassani olen vastustanut keskittämistä ja suuruuden ihannointia, joka ajatellaan olevan välttämätöntä. Kyläyhteisöllä on oma yhteisöllisyytensä ja kyläkoulua pidetään tämän yhteisöllisyyden viimeisenä linnakkeena. Kaikki muuthan yleensä on jo viety eli kaupat, postit yms. Olen myös joskus heitellyt ajatuksia päinvastaisesta kehityskulusta. Eli lähdetäänkin rakentamaan uutta kyläkoulua. Rakennetaan moduulitekniikalla ns viipalekoulu, joka voidaan modifioida uudestaan tarpeitten  ja on siirrettävissä...

Talouden realiteetit.
Eduskuntakin on sotkeutunut omalta osaltaan kyläkouluasiaan poistamalla vuonna 2006 pienten koulujen valtionosuuskertoimen. Tämä oli varmaan yksi signaali kunnille, että kyläkoulut joutaakin mennä. Kiuruveden tilanne on myös haasteellinen. Meillä on vasta synnytetty sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymä. Nämä peruspalvelut nielevät väkisinkin peruskunnilta euroja. Meillä on myös velkamäärää ja talouden alijäämää ei ole syytä kasvattaa liian syväksi.

Koulujen ylläpito kustannus vaihtelee kouluittain. Mutta esimerkiksi Turhalan koulun ylläpito henkilökuluineen kustantaa noin 250 000 euroa. Ymmärtääkseni tämä summa ei ole kuitenkaan suoraviivaista säästöä, vaan siitä pitää poistaa lisääntyvät matkakustannukset oppilaskuljetuksista. Itse olen saanut päätöksenteoksi tietoon, että ehkä puhutaan vajaan 100 000 euron säästöistä/koulu eli pyöreät 200 000 kahden koulun osalta. Säästöä on esitetty tulevaksi myös siitä, että keskustan eli Nivankoulun opettajiin ei tarvitsisi ottaa määräaikaisia sijaisia.

Jos kaupunginhallitus pitää kiinni talousraamista ollaan siinä tilanteessa, että säästöjä täytyy löytyä lisää tuntikehyksien leikkaamisesta (opetuksen taso kärsii kyllä silloin huomattavasti) tai siten joitain muita palveluita pitänee ajaa alas. Lomautukset sekä irtisanomiset varmaan voivat tulla jossain aikajänteessä keskusteluun? Velkaantumistakaan ei voitane estää? Vastuunkantoa nyt tarvitaan ja kouluasiaa täytyy peilata myös kaupunkimme muuhun toimintaan.

Summasummarum:
Yllämainitut asiat ovat tällä hetkellä kietoutuneina omaan ajatusmaailmaani, kun teen omaa Jaakobinpainia Kiuruveden kyläkouluista. Paini pitäisi päättyä valtuuston kokoukseen 15.11.2010, jolloin hyväksytään ensivuoden talousarvio.

Valtuuston kokous 8.11.2010

Esityslistan mukaan valtuuston kokoukseen oli ladattu paljon asioita. Kaava-asiat sivuutettiin suhteellisen juohevasti. Kysymyksessähän oli lähinnä teknisluonteisia muutoksia, joita on tullut vuosien varrella. Suurin keskustelu ja äänestyksenkin aihe oli veroprosentit. Meillä on haasteena lähinnä juuri sosiaali ja terveysalojen kuntayhtymän rahareiät. Palvelujen ylläpitämiseksi jostain on tultava tulorahoitusta.Tuloveroprosenttia ei lähdetty korottomaan, joka on Kiuruvedellä 19,75. Mutta kiinteistöveroprosentin puolella tuli muutoksia, tosin äänestyksen jälkeen.

Yleinen kiinteistöveroprosentti oli 0,70 ja hallituksen esityksen jälkeen se korotettiin 0,1 prosentilla. Tämä yleinen kiinteistöprosentti koskettaa lähinnä yrityksiä ja siten myös maataloutta. Mutta suurin hyppäys tuli vakituisten asuntojen osalta. Tässä entinen prosentti oli 0,40 ja nyt päätöksen jälkeen 0,55. Tästä teimme vasemmistoryhmänä esityksen, että korotettaisiin vain 0,05 prosenttiyksikköä. Perustelimme tätä esitystä, että vakituisten asuinkiinteistöjen korotus koskettaa myös heikompiosaisia vuokrien korotuksien muodossa. Mutta tietenkin myös asuntovelallisia. Äänestyksessä hävittiin 24 - 11, joten näillä uusilla prosenteilla mennään.

Eihän verot ja varsinkin niiden korotukset ole mieluisia asioita. Mutta jos yleensä aiotaan palveluita ylläpitää on joskus tehtävä näidenkin asioiden suhteen päätöksiä.  Haasteita tämä ei kuitenkaan häivytä eli kyllä varsinkin SoTen palveluiden ylläpitämisen suhteen joudutaan kyllä miettimään mistä taiotaan puuttuvat puoli milliä ja ylikin..

Mielikuvilla pelaaminen on jatkuvasti läsnä politiikan saralla..

Maailma muuttuu jatkuvasti ja niin myös vaikuttamisen keinot. Verkkovaikuttaminen on tullut nopeatempoiseksi. Meillä on erilaisia sosiaalisia medioita ja verkossa toiminen on tullut helpommaksi. Verkon kautta tehdään politiikkaa usealla rintamalla ja mielikuvilla pelaaminen on kokoajan läsnä.
Tässä muutamia ajatuksiani lähiajan median antamasta mielikuvista politiikan saralla. Kirkon ajankohtaisillan jälkeen ollaan uutisoitu Kristillisdemokraattien uusien jäsenten "ryntäyksestä" (tosin pienellä präntillä että ei kymmeniä ehkä satoja uutta jäsentä). Toisaalla kirkosta eroaminen on jatkunut ja heitä on puolestaan kymmeniä tuhansia. Mielenkiintoinen uutisointi ja mittakaava ero?

Paavo Arhinmäki analysoi oikein omassa kannanotossaan 6.10.2010: Vihreiden ja perussuomalaisten keskinäistä nokittelua Arhinmäki pitää hiekkalaatikkoleikkinä, jonka ainoana tarkoituksena on pyrkiä nostamaan molempien puolueiden kannatusta. --  Vastakkainasettelua pyritään synnyttämään erityisesti maahanmuutosta. Todellisuudessa sekä perussuomalaisten "maahanmuuttokriittinen" että vihreiden "maahanmuuttohumaani" linja ovat lähinnä mielikuvapolitiikkaa, joilla on vähän tekemistä käytännön lainsäädäntötyön kanssa.


Vassareiden asialinja ei ilmeisesti ole mediaseksikästä ja siten mielikuvien luonti on haastavaa. Tärkeintä olisi saada kaikki "sateenkaari" ajattelijoiden kannattajajoukot aktivoitumaan omissa sähköisissä verkoissaan ja siten luomaan positiivista henkeä ennen eduskuntavaaleja. Kaikkien äänet on nyt tarpeen ja jokaisen on kannettava pienikin kortensa kekoon! Eikös vassareiden sateenkaariajattelu: "antaa kaikkien kukkien kukkia", "pienyrittäjien puolesta", "pätkä ja silpputyöläisten äänitorvi" yms.. mahdollista kaikkien näkemyksien esille tulon.. Tästä ajattelusta pitää tehdä mediaseksikästä mielikuvamarkkinointia!!

Perhepäivähoitajien työehtoihin tarvitaan parannusta

Perhepäivähoitajien ammattiryhmän kehittäminen on yksi tärkeimmistä lähiajan tavoitteista. Hallitus on antanut eduskuntaa 24.6 esityksen perhepäivähoitajien saattamiseksi työaikalainsäädännön piiriin. Asia on edennyt eduskunnan lähetekeskustelu käsittelystä Työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan 8.9.10. Asiassa on monia vaiheita ennenkuin se hyväksytään. Mutta nähtävästi se on saanut myönteisen vastaanoton ja on nyt hyväksyttävissä. Tässä yhteydessä työaikalain jaksotyötä koskevaa määräystä esitetään muutettavaksi siten, että jaksotyön käyttö olisi sallittua myös perhepäivähoitajan työssä. Vaikkakin laki nyt muuttuisi, niin kunnat voivat soveltaa nykyistä KVTES:siä sopimuskauden loppuun. 
Tämä ammattiala on aina ollut kirjaimellisesti lapsipuolen asemassa työehtosopimuksissa. Usein on pitänyt neuvotella kunnissa paikallistasolla perhepäivähoitajien työolojen ja työehtojen parannuksista.
Tätä työtä täytyy tehdä edelleen avoimessa yhteistyössä työntekijöiden ja työnantajan kanssa.

Asiaa on pohdiskeltu myös valtuustotasolla tänä vuonna. Tuolloin oltiin huolissaan maaseudun eli haja-alueittein perhepäivähoidon vajauksesta ja heidän jaksamisestaan. Tässä yhteydessä toin julki ammattijärjestöjen JHL-232 ja JYTY:n yhteistyössä avaaman keskustelun ja paikallisneuvottelu pyrkimyksen syksylle 2010 perhepäivähoitajien työolojen ja työehtojen parantamiseksi. Esille tuli myös, että on kehitettävä innovatiivisia toimintamalleja työehtoihin myös haja-alueella toimiville perhepäivähoitajille?
 Uskoakseni kehittämistoimillamme on valtuuston kannatus.

Tällä hetkellä tiedossani on lukuisa joukko parannusehdotuksia, joita tullaan käymään paikallisneuvotteluissa jo tälle syksylle. Esimerkkinä pphoitajien äkillisen sairastumisen aiheuttama ilmoitusvelvollisuus ja sijaishoidon järjestäminen, valmistelutunnin hyväksyminen lasten yksilöllisten tukitarpeiden kartoituksessa ja valmistelussa (tähän liittyy myös erikoisruokavalion erilainen käsittely palkkauksessa, koska on merkillistä että samassa palkkakorissa on laktoosittomat  kuin  moniruoka-aineallergiset?), Aslak kuntoutukseen hakeutumisen edistäminen,  pphoitajien omien alle 10 vuotiaiden lasten sairastuminen jne.. muutamia ongelmakohtia mainitakseni.

Perhepäivähoitajien työehtojen yms tilanteen parantaminen ei välttämättä toteudu yhdessä talousarviovuodessa, mutta jostain on lähdettävä liikenteeseen. Tänä vuonna otetaan jonkinlainen askel ja siten talousarvioon on otettava lievä korotusmahdollisuus asioiden eteenpäin viemiseksi.

Ylä-Savon SoTe:n seminaarista

Olin päivällä Y-S SoTe:n ideariihessä elikkä strategiaseminaarissa. Seminaariin oli kutsuttu koko joukko sidosryhmien edustajia. Ideana oli rakentaa teemoittain erilaisia ryhmätöitä, jotka sitten annetaan käsiteltäväksi SoTen johtoryhmään strategian luomiseksi. Tällainen lähestymistapa on hyvä idea, jossa otetaan huomioon lähes kaikki sosiaali ja terveysalan toimijat. Nämä toimijat saavat tällä tavalla tuoda näkemyksensä esille kuntayhtymän strategiaan ja tulevat kuulluksi uuden SoTen rakennusvaiheessa.

Ryhmäytymisessä valittiin itseä kiinnostavia teemoja ja itseäni lähellä olevat asiat olivat osallisuuden lisääminen, kolmannen sektorin kumppanuus ja ennalta ehkäisevä työ. Tosin meidän ryhmätyössä nousi suurimmaksi keskustelun aiheeksi rajapintojen madaltaminen joka sektorilla. Tämä tarkoittaa ammattialaryhmien, yhdistyksien, yrityksien ja peruskunnan hallintokuntien välisten raja-aitojen poistamista. Ideana olisi rakentaa palvelukokonaisuuksia, jossa esimerkiksi kotiin annettavissa palveluissa voidaan tehdä saumatonta yhteistyötä ilman, että kangistutaan vanhaan sektoriajatteluun.

No tämä seminaaripäivä olkoon pohjustuksena itselle yhteislautakunnan ja Kiuruveden peruskunnan pähkäilyyn palvelujen järjestämissuunnitelmasta SoTe alueella. Tästä järjestämissuunnitelmasta on valtuuston "iltakoulu" 13.9.  Luonnosaihiosta on tullut ilmi lähinnä mediakeihäänkärkenä päivystyksen mahdollinen asteittainen lakkaaminen Kiuruvedellä. Alueellisessa mediassa ei paljonkaan sitten otettu kantaa esim. siihen, että Kiuruvedelle olisi sitten palaamassa aito lääkärivastaanotto, joka puolestaan vähentää päivystyskäyntien tarvetta. No tästä ei ole tietenkään mitään päätöstä, vaan se on alustava suunnitelma päivystysvastaanoton järjestämisestä Kiuruveden TK:ssa.

Päivystysasia on vain yksi monien muiden asioiden joukossa ja muut palveluiden järjestäminen käydään läpi tuossa "iltakoulussa", joten toivottavasti moni valtuutettu saa ajoissa tuon luonnoksen ja tutustuu siihen huolella. Itse päätökset tulevat sitten hyväksytettäväksi syksyn valtuustoihin 4:n kunnan alueella.

elokuun loppupuolen kuulumisia

Lomani jälkeen on ollut työmailla ja kotosalla pientä haipakkaa. Esikoinen aloitteli mahisopintoja ja pahnanpohjimmainen eskarin. Ja keskimmäiset sitten taaplaavat muita luokka-asteita perusopetuksen piirissä. Siinäpä sitä on ollut tarpeeksi touhua ja tohinaa.

Luottamustoimetkin alkoivat aktivoitua syksyn tullen. Ensimmäiseksi tässä käytiin opetuslautakunnan kokouksessa ja siinä äänestettiin eräästä mielenkiintoisesta vakaumuksiin liittyvistä asioista. Tästä sitten myöhemmin, koska asia äänestettiin ns. uudelleen käsiteltäväksi jahka kuuntelemme asiantuntijaopettajia aiheesta. Mutta hienoa oli todeta toisen asteen hankkeen alkaminen, jossa pyrkimys on poistaa hallinnollisia raja-aitoja erilaisten opintopolkujen valintojen tiellä. Toivotaan hankkeelle hyvää menestystä ja tuloksena olisi konkreettisia toimintamalleja.

Seuraavaksi valmistaudutaan Ylä-Savon SoTea koskevaan yhteislautakunnan kokoukseen keskiviikkona. Siinä käsiteltävänä asiana on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelma, johon tässä on koetettu tutustua tarkoin.

Viimeinen kesälomaviikko

Mahtavat helteet ovat kyllä hellineet. Kotimaan matkailua kaakkoisosissa Suomea (Savonlinna, Imatra, Pieksämäki, Kuopio yms pienet kylät siltä väliltä). Kotimaan matkailussa on kyllä oma nostalgiansa, joka varmaan kumpuaa pienenä tehdyistä lomamatkoista. Sen verran tuli seurattua myös Vasemmistoliiton puoluekokousta, että  jotain "henkeä" Jyväskylän happeningistä tarttui mukaan. Varsinkin viimeisen sunnuntain nettivideointi oli ihan onnistunut kokeilu.

Itse puolueen tavoiteohjelma oli pääosin oman ajatusmaailmani mukainen. Ehdoton EI ydinvoimalle on tietenkin ykkönen. Turkistuotannon asteittainen lopettaminen tuottaa hieman ristiriitaisia ajatuksia. Riittävä siirtymäaika eli ns. luonnollinen tuotannon lopettamisen kiertokulku on hyvä asia. Korvaavia elinkeinoja on tarvittaessa kehitettävä. Toisaalta taas tämä kotimaan lopettamistavoite ei suoraan vaikuta maailman turkistuotantoon, johon pitäisi myös päästä vaikuttamaan.

"Vasemmistoliitto pyrkii kohti työllistävää hajautettua energiantuotantoa ja haluaa vahvistaa paikallisen energiantuotannon asemaa. Tavoitteena oleva matalaenergiayhteiskunta luodaan yhdyskuntarakennetta eheyttävällä suunnittelulla ja tätä tukevilla rakennusmääräyksillä ja ympäristöverotuksella." Tämän allekirjoitan pääosin ja tähän suuntaan on meidän pyrittävä. Mietin tosin tuota yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja ympäristöverotusta suhteessa niihin ihmisiin jotka haluavat edelleen asua maaseudulla?

Toisaalta olen hieman ilmastokriittinen, yleisellä tasolla, johtuen juuri niistä markkinamekanismeista ja ilmastopäästöjen pörssittämisestä. Silloin kun pörssipelurit pääsevät viherkapitalismin verhon avulla kiinni aitoon ekologiseen kehitykseen olemme jälleen tuhon tiellä. Tavoiteohjelmassa on tähänkin eräänlainen ajatus:
"Päästökauppa ei saa johtaa päästövähennysten kiertämiseen, erilaisiin keinottelumekanismeihin ja uuteen talouskuplaan." Täytyy olla mahdollisuus rakentaa esim. hiilitullit, päästöverot yms rakenteet, joilla estetään pörssipelaaminen viherkapitalismin verhon sisällä.

Olen tosi kiitollinen myös raideliikenteen kehittämistavoitteista. Olen useimmissa yhteyksissä koettanut vaikuttamaan rataverkon ylläpidosta ja kehittämisestä. Tässä eräs blogitekstini aiheesta: Kirjoitelma rataverkosta

Tavoiteohjelmassa on tietenkin paljon muutakin hyvää ja palataan aihioihin tarvittaessa myöhemmin.
 Allekirjoittanut jatkaa vielä loman pitämistä hellesäässä....

Yhteislautakunnan kokous 16.6.2010

Ylä-Savon SoTeen liittyvä kuntien keskinäinen yhteislautakunnan kolmas kokous pidettiin 16.6. Perussopimuksen muutosta ollaan hiottu jo riittävästi ja tämä asia käytiin pikaisesti läpi lautakunnassa. Tämä perussopimuksen hionta osoittaa, että kuntien keskinäinen luottamus on herkkä asia. Toivottavasti nyt päästään aitoon keskinäiseen vuoropuheluun ja saadaan kuntayhtymän toiminta kunnolla liikkeelle.

Rahaa kuitenkin tarvitaan toiminnan pyörittämiseen ja kuntien tahto on ettei kustannukset nouse liiaksi. Tiukka kuntaohjaus kuntayhtymässä on varmaan paikallaan. Mutta täytyy muistaa ettei SoTelle sälytetyt säästöpaineet aiheuta palveluiden alasajoa. Myös henkilöstön työpaineet lisääntyvät mikäli linja on se että työntekijöitä jää eläkkeelle ja sijalle ei saa ottaa uutta väkeä (esim. ensi vuonna laskelmissa on 50 eläkkeelle siirtyvää SoTen työntekijää). Tämä on nollasumma peliä ja tarkkaa laskelmien tekemistä, jotta voimme rakentaa riittävän palveluiden omaavaa kuntayhtymää, joka ei kuitenkaan saa maksaa liikaa.

Tästä päästäänkin palveluiden järjestämissuunnitelmaan. Yhteysjohtaja esitteli valmisteluryhmien väliaikatilanteen ja varsinainen palveluiden järjestämissuunnitelma tullaan esittelemään 28.5. Otin itse kantaa,yleisellä tasolla, asiakkaiden eli kuntalaisten saamiin palveluihin. Kiuruvedellä on tietyissä toimissa muutettu palveluiden tasoa. Esimerkiksi hammashuollossa ei saa lapset purutabletteja tai vanhushuollossa on hinnoiteltu vaipat eri tavalla kuin ennen SoTea.  Tärkeää on se että jokainen SoTen ruohonjuuritason työntekijä tietää miksi tietyt asiat ovat nyt muuttuneet ja voivat sitten kertoa kuntalaisille mihin nämä muutokset perustuvat. Nämä ovat niitä asioita, joita tulemme näkemään  palvelutason yhtenäistämisessä Ylä-Savon Soten alueella. Toisaalla palvelut paranevat toisaalla taas ehkä heikkenevät. Saman arvoista palvelua kaikille tasapuolisesti on tavoitteena.

Palveluiden järjestämissuunnitelman käsittely on sen verran haasteellinen ja vaativa asia, että siihen on syytä paneutua huolella. Varsinaisen päätöksen asiasta tekevät kunnat syksymmällä ja yhteislautakunnan tehtävänä on antaa eväitä tälle päätöksenteolle.

31.5.2010 valtuusto

Puutarhurilla on puutarhurin kiireet ja siten blogin kirjoittelu jää väkisin vähemmälle...
Maanantaina oli Kiuruveden kaupunginvaltuusto ja muutama ajatus kokouksesta.

Taajama-alueen maapohjien hintoja hieman korotettiin. Mikä olikin paikallaan, koska hinnat ovat olleet hieman alakantissaan. Mutta suurin henkien taisto käytiin Paloismäen lakialueen tilusvaihdosta. Vaihtona annettaisiin noin 50 ha tilus Pirttimäen Syrjälästä ja lakialueen metsäpinta-ala n. 20 ha saataisiin tilalle. Tosin 42 000 euroa metsätila-arvio ero + Syrjälän metsätilalle noin 6000 euron metsäautotie antaa yhteissummaksi liki 48 000 euroa. Tästä vaihdosta käytiin lukuisia kannanottoja puolesta ja vastaan. Kokous jouduttiin keskeyttämäänkin, jolloin suoritettiin puolueiden ryhmäkokoukset. Äänestyksessä hallituksen esityksen puolesta 18 ja vastaan 17. Tällä tuloksella hallituksen esitys hyväksyttiin. Kursioteettina kerrottakoon, että perussuomalaisten valtuutettu tarkoitti äänestää hallituksen esitystä vastaan... mutta jotenkin nurinpäin se kuitenkin meni. Tässä tiukassa äänestystilanteessa hallituksen esitys olisi sitten kaatunut jos perussuomalaisten valtuutettu olisi pysynyt alkuperäisessä linjassaan.  Mutta mene ja tiedä oliko äänestystilanne kaikille selkeä?

Itse kävin kiivasta Jaakobin painia, koska kyseinen lakialue on taajaman läheisyydessä, jossa sijaitsee latupohja ja vanhaa puustoa. Taajaman läheisyydessä tällainen vanhan puuston metsäinen lakialue olisi sijoitus tuleville sukupolville. Mutta oliko tämä luontoarvoihin sijoittaminen tuon laskennallisen summaeron ja 30 hehtaarin lahjoittamisen väärtti? Joudumme kuntasektorin taloustilanteessa painimaan ikuisten säästöjen paineessa ja meidän on järjestettävä SoTe:n kautta sosiaali- terveydenhuollon palvelut, peruskoulutus, sekä tekniset palvelut. Vassariryhmän enemmistö vastusti loppujen lopuksi tätä tilusvaihtoa, jossa nähtiin liian suuren "vedätyksen" makua tilusvaihdoksessa. Heräsi myös kysymys kohdellaanko tällä päätöksellä tasa-arvoisesti muita maanomistajia?

SoTe asioita sivuttiin seuraavasti:
 Sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymän eli Ylä-Savon Soten Ky:n perussopimusta rukattiin uudestaan ja hyväksyttiin pienillä muutoksilla. Tai oikeammin suurin muutos oli perusturvalautakunnan rooli ja
varsinkin tähän lautakuntaan valitut luottamushenkilöt olivat pettyneitä. Syy pettymykseen oli että perusturvalautakunta kuntayhtymässä päättää lähinnä yksilöasioista eikä suurista palvelusopimuslinjauksista. Vallan menetys koskee...

Elinkeinoasioita liippasi räjähdysainetehtaan takaus:
Valtuusto päätti myös 300 000 euron takauksen tulevalle räjähdysainetehtaalle. No toiveissa on, että ko laitos tuo tulevaisuudessa yhteisöverotuloja ja työllistäisi ihmisiä. Ja että lainavastuut eivät milloinkaan kaatuisi kaupungin niskaan.

robottisijoittajat

Pörssien osakepelurit ovat alkaneet käyttää jo joku aika sitten ohjelmapohjaisia algoritmeja osakekauppoihin  On laskettu, että amerikoissa käytetään jo lähemmäs 70 % osakekaupoista näillä ohjelmistopohjaisilla algoritmeilla. Ideana on että maailmalta tuleva talouden datainformaatio antaisi nopeudellaan etua ostaa ja myydä osakkeita lievässä etuajassa. Ihmisen oma reaktio aika ei enää riitä markkinoiden nopeuteen saada mahdollisimman suuret voitot itselleen. Tässä ns tavalliset sijoittajat ovat aina vähän myöhässä ja algoritmi treidaajat käärivät nopeudellaan pikavoitot.

Mutta kukaan ei tiedä miten markkinat alkavat "elää omaa elämäänsä", kun osakekaupat annetaan näiden "robottitreidaajien" armoille. On täysin mahdollista, että ns markkinavoimien kasvottomat pääomat alkavat olla erilaisten muuttujien laskemista robottisijoittajien avulla ja silloin heittelyt maailmantaloudessa ovat osittain myös lähtöisin näistä algoritmeista. Tästä voi olla esimerkkinä lähes 1000 pisteen lasku Dow industrials -indeksissä 7.5.2010. OMX Proximity Services on palvelu, jolla taataan osakepörssikaupoissa alle millisekunnin viive kaupanteossa. Vauhti on hurjaa, jos koneet ehtivät tehdä noin 400 000 toimeksiantoa sekunnissa!!Miten ihmiskunta on voinut antaa vallan tällaiselle markkinavoimille?

finanssikriisin todelliset syylliset maksumiehiksi!

Olen seurannut talouskriisin seuraavaa vaihetta, jonka seurauksena Kreikka sukeltaa ja syvälle. No Kreikan kriisi pohjautuu käsittämättömiin omiin toimintoihin ja holtittomaan talouden ylläpitoon. Kreikka väärensi omia tilastojaan, jotta pääsi "eurokuntoon".  Mutta peruskuvio löytyy kyllä maailmantalouden perusrakenteen virheellisyydestä, joka on antanut rajattomat vallat tehtailla virtuaalirahaa. Goldman Sachs on yksi päärikollisista myös Kreikan suhteen. Juuri heidän finanssipankkiirien "nerot" auttoivat väärentämään Kreikan tilastoja ja rakensivat joukkovelkakirjalainat arvopaperipooliksi erillisyhtiön (special purpose vehicle) kautta. Tällä huijauksella päästiin sivuuttamaan EU:n vakauttamissopimus. Miksi ei näitä aitoja rikollisia saada tilille?

Finanssipankit ovat nykypäivän virtuaaliloisia, joiden ahneus synnytti valtaisat velkavivutus keksinnöt. Kaikki johdannaiskaupat, joille ei ollut sääntelyä eikä toiminnoissa läpinäkyvyyttä aiheutti nykyisen kriisin. Heidät on myös saatava osavastuuseen valtioiden talouskriisistä!  Olen täysin samaa mieltä, kuin eduskuntaryhmämme ja valtaosa kansasta: "EI SYYDETÄ MILJARDEJA KREIKKAAN!!"

 Nyt on aika laittaa finanssipankkiirit kuriin. On se kumma, että  näiden rikollisten riskinotto maksetaan veronmaksajilla?!

Muutoksen aika on nyt!  Vasemmistoliiton aloite voittoa tuottamattomasta KansanPankista on juuri nyt paikallaan. 

Vappuna 2010

Heti alkajaisiksi ajattelin vaihtaa bloggerin taustat kokonaan uusiksi. Tämä on vähän samaa kuin kotona vaihtaisi verhot. Tämä blogipohjan kuviot kuvaavat kaaoksen fraktaalikuvioita. Alla oleva kuva on se perinteellinen näkemys kaaosteorian fraktaalikuvioista. Ihminen on pitkään luullut voivansa toimia matemaattisten laskelmien pohjalta mm taloustieteen tai ilmasto laskelmissa. Mutta vasta nyt viimeisimpinä vuosikymmeninä ihminen on tunnustanut, ettei kaikkea voi täysin laskea matemaattisten mallinteiden avulla. Mallinteiden monimutkaisuus ja pientenkin muuttujien muutos laskelmien alkuvaiheessa aiheuttaa aluksi värinää, joka muuttaa lopputulosta yllättävän paljon....Mutta matemaattiset laskelmat ja tietokonemallit voivat antaa teoreettisia todennäköisyyksiä, joten niitä ei tietenkään voi kokonaan aliarvioida.
joka tapauksessa  HAUSKAA VAPUN PÄIVÄN JATKOA.

Ylä-Savolainen pähkinä purtavaksi

Iisalmen Sanomien sunnuntain 11.4.2010 numerossa Heikki Hortling (Ponssen hallituksen jäsen ja Olvi hallituksen pj, ent. Iisalmen kaupunginhallituksen kokoomukselainen jäsen) otti  voimakkaasti kantaa Ylä-Savon kuntien yhteistyön syventämiseen. Hän näyttää tässä vaiheessa luopuneen kuntaliitos ajatuksesta ja ajaa sisään kiinteämpää yhteistyötä. SoTe on alkusoittoa ja nyt pitäisi lähteä yhdistämään atk- ja tietopalvelut, tekninen toimi ja opetus.  Hän on sitä mieltä, että tämä toisen aallon yhteistyön syventäminen olisi syytä aloittaa jo tämän valtuustokauden aikana.

Tässä on Ylä-Savolainen pähkinä purtavaksi ja nythän Iisalmi on halunnut ottaa nopeutetulla aikataululla atk- ja muun tieto/taloushallinnon rakenteen yhdistämisen Y-S kuntien yhteisesti omistamien yhtiön sisään. Tässä olen ollut hienoisena "jarrumiehenä". Syy tähän on se, että meidän on syytä katsoa SoTe kuvio ensin kuntoon ja ei ole syytä sotkea eri palikoita vielä tässä vaiheessa.

Tässä yhteydessä on myös katsottava hieman yleisellä tasolla kuntien välisiä eroja ja tavoitteita peruspalveluiden järjestämiseksi. Ylä-Savon Kehitys Oy teki 2000 luvun puolivälissä selvityksen seutuyhteistyöstä ja siihen liittyvistä taustoista. Otetaanpa pari taulukkoa asiaan liittyen (klikkaamalla taulukkoa saat sen isommaksi)




Yhteistyön tavoitteissa ei seudulla ole suuria eroavaisuuksia. Yhteistyön tavoitteista tärkeimpinä nousevat esiin palvelujen turvaaminen eri osissa seutua asuville, seudun elinvoimaisuuden turvaaminen, henkilöstön saatavuuden turvaaminen sekä käyttäjä- ja asiakasdemokratian turvaaminen.
Seutuyhteistyön tärkeimpinä päämäärinä seudulla nähdään toimivan päätöksentekojärjestelmän kehittäminen sekä yhteistyön laajentaminen myös aluekeskusohjelma-alueen ulkopuolelle.
Kuntaliitokset yhteistyön päämääränä eivät saa niin suurta kannatusta, kuin seuduilla keskimäärin. Hieman alle puolet (49 %) mainitsee päämääräksi, että osa seudun kunnista yhdistyy. Kaikkien seudun kuntien yhdistymisen päämääränä näkee n. 27 % vastaajista. Kaikkien seutujen keskiarvoluvut ovat n. 58 % ja n. 33 %.

Kaikki ei ole ongelmatonta ja samaisessa selvityksessä nähdään mitkä seikat aiheuttavat kitkaa seutuyhteistyössä: Pelko palvelujen keskittymisestä, pienten kuntien aseman heikkeneminen, suurimman kaupungin liian määräävä asema, luottamuspula seudullisten toimijoiden välillä. Tämä oli nähtävillä myös SoTe:n synnytyksen aikoina....

Jälleen kerran todistettu, että rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät

  Eriarvoisuus Suomessa on totista totta, kun asiaa katselee esimerkiksi tilastokeskuksen vuoden 2008 tulonjaon muodostusta. Suomalaisen yhteiskunnan palkkojen juopa kasvoi vuoden 2008 aikana. Pienten palkkojen ansionnousu kasvoi 4,5 prosenttia, kun taas parhaiten palkattujen ansio nousi 5,9 prosenttia.

 Linkki: tilastokeskus
"Havaittu palkkaerojen kasvu johtui suurelta osin hyväpalkkaisten palkansaajien nopeammasta ansiokehityksestä vuonna 2008. Parhaiten palkatun kymmenesosan suurempaa ansioiden nousua vauhditti erityisesti palkansaajien väheneminen keskipalkkaisissa suorittavissa tehtävissä. Kun parhaiten palkatun kymmenesosan ansiot kasvoivat vuodessa 5,9 prosenttia, niin vähiten ansaitsevan kymmenesosan ansionousu oli samaan aikaan ainoastaan 4,5 prosenttia."

Näin maamme makaa näinä päivinä. Herää kysymys toivommeko tämän suunnan jatkuvan? Tietyt oikeistoryhmät näkevät tämän väistämättömänä. He myös antavat ymmärtää, että rikkaiden rikkaus valuu köyhimpiin ryhmiin. Tähän yleensä liitetään vielä rikkaimpien tuloluokkien verotuksen lieventäminen, joka parantaisi köyhimpien asemaa. Tämä mekanismi toimisi tavallisen markkinatalouden kautta. Rikkaat kuluttaisivat rahansa tuotteisiin, joita köyhät valmistavat. Tai rikkaat sijoittavat rahansa pääomiksi yrityksiin, jotka kykenisivät tuottamaan köyhienkin käyttämiä tuotteita halvemmalla.

Oikeistohallituksen aikoina tätä  "valumaefektiä" on toteutettu verokevennyksien kautta, jossa huomataan kaikkien rikkaimpien verojen keventyneen. Vanhasen 2-hallitus vie Suomea kohti tasaveroa ja ainoana keinoina näyttää siten olevan arvonlisäveron korotus ja tietenkin menojen tiukka leikkauslinja. Tässä on siten unohdettu verotuksen kestävä peruslinja eli veronprogressio tulojen mukaan. Vain tällainen verolinja tuo aidosti taloudellista turvaa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi.

pääsiäistuumailua maahanmuutosta

Pääsiäisen viimeinen pyhä alkaa olla lopuillaan ja arkinen aherrus tulee tilalle. Huomasin tuossa HS-31.3.2010 nettilehdestä maahanmuuttajista tilatun tutkimuksen. Tutkimuksen oli tilannut Homma niminen rekisteröity yhdistys, joka on maahanmuutto kriittinen. Mittaus on ilmeisesti tehty kaikkien taiteen sääntöjen mukaan ja siitä voidaan tulkita tiettyjä asioita. Ohessa tutkimuksesta tehty kuvallinen mittari (klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi)

Jos jotain tuosta mittauksesta pitäisi sanoa, niin työpaikan perässä muuttaminen pitäisi tehdä nykyistä helpommaksi. Toisaalta taas turvapaikan hakemista pitäisi jonkin verran tiukentaa. Myös rikoksista tuomitut pitäisi saada karkotettua mahdollisimman pian. Tässä kyselyssä 44 prosenttia on sitä mieltä, että meillä on liian löysä sosiaaliturva turvapaikanhakijoille.

Yleisesti voidaan sanoa, että  tilanne on Suomessa kiristynyt ja ulkomaalaisvastaisuus näyttää nostavan päätään. En tiedä onko kysymyksessä maahanmuutto kriitikoiden yleinen mediajulkisuus vai mikä. Mutta tällainen tuntuma on noussut tutkailtaessa nettikeskusteluita. Mielestäni näissä asioissa on syytä erottaa turvapaikanhakijat ja työn perässä maahanmuuttajat. Elämä on raadollista maailmassa ja kansainvälisen yhteisön pitää toimia yhteistyössä ja aktiivisesti, jotta kriisit voitaisiin hoitaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tällöin vähennettäisiin pakolaisuutta. Olen sitä mieltä, ettei omasta maasta pakolla lähteminen tuota koskaan onnellisuutta ja sopeutuminen toiseen maahan on kyseenalaista motivaation puutteen takia. Halu kotimaahan paluusta voi yleensä olla päällimmäisenä mielessä. Varsinkin jos osa perheestä on jäänyt lähtömaahan.

Jos puhutaan työperäisestä maahanmuutosta, niin tärkeää siinä on löytää oikeat toimintatavat kotouttamiseen. On muistettava ensiaskeleet, kuten tulkkipalvelut (tietenkin kielenopetuksen varhainen alkaminen), mahdollisesti päivähoito, liikunta/kulttuuripalvelut yms eli moniammatillinen yhteistyö erilaisten toimijoiden kanssa antaa hyvän lähtökohdan kotouttamiselle. Myös mahdollisimman laaja verkosto on syytä rakentaa alusta asti. Nimittäin epäluulo ja vieraan syrjäyttäminen yhteisöstä lähtee yleensä juuri siitä, ettei ihmisiä ja heidän tapojansa tunneta.

22.3.2010 valtuusto

Pieni koonta maanantain valtuustoon. Itse valtuuston julkinen kokous osuus painettiin menemään puoleen tuntiin. Sote Info tilaisuus eli ns suunnittelukokous (ei julkinen) oli sitten jo kestoltaan lähes 1,5 tuntinen. Tämä on tietenkin selvää, kun ajatellaan SoTe toiminnan merkittävyys kunnan toiminnoissa on 60%.

Itse erityiskoulun sijaintipaikasta käytiin keskustelua. Eli onko koulun sijaintipaikka kouluverkkoon kuuluva asia, jolloin sijoituspaikan käsittely olisi valtuustoasia. Mutta jos se taas ei olisi kouluverkkoasia, niin sijaintipaikka voitaisiin käsitellä opetuslautakunnassa. No itsekin vielä mietin miten tuon asian kanssa oikein kannattaisi edetä. Uskoisin kuitenkin, että opetuslautakunta ottaa sijoituspaikan ensi tilassa käsittelyyn. Koska syksyllä koulun alkaessa tämä asia pitää olla selvillä. Tähän erityiskouluasiaan kuului myös seuraava asiakohta eli laaja-alaisen erityisopettajan viran lakkaaminen ja erityisluokan opettajan toimen perustaminen. Tämä on tekninen järjestely, joka vaaditaan ko. koulun toiminnan järjestämiseksi.

Muutoin valtuustossa käsiteltiin päivähoidon järjestelyjä. Hallinnollista johtajajärjestelyitä tarvittiin, koska vuorotyössä kulkevia vanhempia on tullut lisää. Tällöin on tullut lainsäädännöllinen raja vastaan nykyisessä vuorotyöhoitopaikassa ja niin se vain edellyttää toiminnallisia muutoksia lain noudattamiseksi.

Viimeisen asiana oli Savikko II kaavan vahvistaminen. Tämä kaava-alue antaa mahdollisuuden erilaisten yritys ja teollisuusalojen toiminnoille. Tärkeänä itse näen myös yhteiskuntateknisten alueiden kaavalla vahvistamisen. Tällöin hyötyjätteelle siunattiin oma-alueensa (risut yms haketettavat ja kompostoituva aines). Myös lakisääteinen pieneläinhautausmaan aluevaraus oli kaavassa mukana.

Teknologian kehitys, työttömyys ja ostovoima

Aloitan pienellä tosi tarinalla: Olipa kerran Ylä-Savolainen saha, joka päätti investoida uuteen automaatiotekniikkaan 2000 luvun alussa. Samalla tehostettiin tuotantoa ja vähennettiin väkeä noin neljälläkymmenellä henkilöllä. Yritys koetti jopa saada elinkeinokeskukselta rahaa tähän uuteen hienoon innovaatioon sahalinjalla.

Tämä on malliesimerkki teknologia työttömyydestä, joka aiheutuu automaatiotekniikan lisääntymisestä. Näissä automaatio investoinneissa on myös se pitkäkestoinen ongelma, ettei ne tule lisäämään verotuottojakaan, koska robotit ei maksa itse veroa ja yritykset saavat velkojensa takia verohelpotuksia.

Mitä muita ammattiryhmiä tiedämme, jotka ovat joutuneet teknologia työttömyyden uhreiksi?

Pysytään vielä metsäsektorilla ja löydämme tietenkin metsurit. Metsään saapui harvesterit ja muut metsäkoneet. Kiitos innovatiivisten metalli- ja konetehtaiden. Vaikkakin on oletusarvo, että metallimiehiä/naisia on työllistetty, niin olen myös sitä mieltä, että konepajatekniikkakin on syöttänyt uusia robottilinjoja tehtaisiin ja sielläkin on jo syntynyt teknologista työttömyyttä.

Muistamme myös pankkisektorin rajun rakennemuutoksen edellisen laman aikoina, jossa pankkitoimihenkilöitä irtisanottiin lukuisa joukko. Syy tähän oli mm atk:n käytön lisääntyminen ja ns itsepalvelumarkkinointi pankkiasiakkaille. Tämäkin itsepalvelu taitaa olla jo valtaosin maksullista.

Työttömyys siis lisääntyy tämän teknologisen tuottavuuden kasvun myötä. Seuraavaksi näemme kauppojen itsepalvelukassojen lisääntymisen ja USA:ssa on kokeilussa hampurilaisketjujen automaatiokeittiöitä, jossa ei tarvitse henkilökuntaa.

Tällainen kehitys on siten paradoksaalista, koska työn loppu merkitsee myös ostovoimaisen kuluttajien vähentymistä ja sitä kautta yrittäjien voittojen pienentymistä.

On tietenkin selviö, että ne jotka jaksavat jatkaa oravanpyörässä ja on päätä opiskella uusissa teknologia-ammateissa voivat (ehkä) saada siitä myös säällistä palkkaa. Tosin jos ICT-alan firmoilta kysyttäisiin voitaisiin softat ostaa vaikka Intiasta, jossa IT-alan korkeakoulusta päässyt insinööri saa noin 600 euron kuukausipalkan. Soininvaara (1994) on todennut, että etenemme vääjäämättömästi tuloerojen kasvuun osaajien ja osaamattomien välillä. Näemme siis ylityöllistettyjen keskiluokan ja kouluttamattomien köyhien luokkayhteiskunnan rakenteen kehittymisen.

Ratkaisuja tähän rakenteellisen teknologian aiheuttamaan työttömyyteen on haettu nimenomaan palkkaerojen kasvattamisella, erilaisilla työllistämistukiratkaisuilla ja kansalaispalkalla. Mutta onko tutkimuslaitoksissa ja varsinkin poliittisilla foorumeilla vakavasti lähdetty miettimään globaalin talousjärjestelmän perustavanlaatuista uudistamista kohti aitoa talousdemokratiaa? Olisiko aika lähteä rakentamaan jotain merkittävästi uutta?

merkilliset ovat talouden tiet

Stora Enso palauttaa omistajilleen pääomia 158 miljoonaa euroa, vaikka yhtiö kirjasi viime vuonna 880 miljoonaa tappiota. Nokia puolestaan teki voittoa noin 900 miljoonaa, mutta jakaa osinkoja liki 1,5 miljardia euroa.

Linkki:Ylen uutisiin.

Ei näiden yhtiöiden kassavaranto ole loppumassa,kun voidaan osakkeenomistajille syöttää rahaa tappioista ja pienistä voitoista huolimatta. Osakkeenomistajia pitää kumartaa eikä heitä saa säikäyttää tai suututtaa missään olosuhteissa.

Rahaahan on maailmassa vielä kuin roskaa ja eihän virtuaaliraha lopu koskaan, jos finanssipankkiirit saisivat täyden vallan melskata. Esimerkkinä epätodellisesta rahanmääristä toimii hyvin Fortumin entinen toimitusjohtaja Lilius. Hänellehän annettiin 40 000 euroa/kk eläke ja nyt sitten vielä hänelle maksettiin ns Venäjän ja Ruotsin erikoisasiantuntijatehtävistä 8 kuukauden ajalta lähes 2 miljoonaa euroa.

Mikäs siinä jos tuota virtuaalirahaa saataisiin tuotua kansan köyhimmälle osille, jotta saataisiin edes jonkinasteinen tasa-arvo maailmaan.

Yhteislautakunnan kokous 3.3.2010

Yhteislautakunta on kokoontunut historiansa aikana 2 kertaa. Alussahan oli epäileviä tuomaita tämän yhteislautakunnan suhteen. Mutta nyt näyttää siltä, että tämän lautakunnan rooli alkaa löytyä. Laitan tässä muistutuksena mitä tästä yhteislautakunnan perustehtävistä sanotaan perussopimuksessa:

Jäsenkuntien yhteistoiminnan järjestämistä varten toimii Iisalmen kaupungin organisaatiossa yhteislautakunta. Yhteislautakunta valvoo kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevien palvelujen laatua ja saatavuutta sekä valmistelee kuntien päätettäväksi järjestämissuunnitelma- ja palvelusopimusesitykset yhteistyössä kuntayhtymän kanssa. Yhteislautakunta järjestää potilas- ja sosiaaliasiamiestoiminnan sekä koordinoi terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä kuntayhtymän alueella yhdessä kuntayhtymän ja jäsenkuntien kanssa.

Tästä roolituksesta keskusteltiin erilaisin äänenpainoin ja yhteislautakunnan katsottiin olevan myös yksi työkalu omistajaohjaukseen kuntien suunnalta.

Itse kokouksessa keskusteltiin perussopimuksen muutoksesta, jossa on tärkeämpänä tekijänä perusturvalautakunnan vallan karsiminen. Perusturvalautakunnalle jäisi yksilöasiat ja käytännössä muut asiat siirrettäisiin SoTen hallitukselle. Tässä on ollut sellainen lapsus, että kuntayhtymään on siirretty peruskunnan lautakuntamalli ja on siten virheellinen malli kuntayhtymään. Jotenkin vaan tuntuu, että miten tällainen virhe on päässyt syntymään SoTe:n synnytys vaiheessa?

Myös maa-ainesluvat ja työllisyysasiat olisi haluttu siirtää SoTelle. Kiuruveden edustajien mielestä nämä viimeksi mainitut asiat olisi syytä pitää peruskunnalla. Tässä yhteydessä koetin saada selville, että meneekö Kelan ns pitkäaikaistyöttömien kuntaosuus SoTelle vai ei. Periaatteessa, jos kunta pitää työllisyyden hoidon itsellään olisi syytä pitää tämä pitkäaikaistyöttömien kuntarahaosuus peruskunnan budjetissa. Jostain syystä sain erilaista informaatiota asiasta. Yhteisjohtajan ja toimitusjohtajan mielestä tätä rahaa ei ole SoTen budjetissa Kiuruveden osalta? Kaupunginjohtajan mielestä on ja samaa on sanonut viime syksynä Kiuruveden ent. perusturvajohtaja, joka siirtyi SoTe:n taloushallintapäälliköksi. Tässä asiassa olen samaa mieltä kaupunginjohtajamme kanssa eli Kiuruveden kuntarahaosuus työmarkkinatuesta on SoTen budjetissa. Tästä asiasta täytyy ottaa tarkemmin selvää.

Käsittelimme myös kuntamaisemaraporttia, jossa oli nähtävissä mm seuraavia seikkoja: Ylä-Savon Maisema- tarkastelussa tuli runsaasti tuoteryhmittäisiä
löydöksiä, joita on tarkoituksenmukaista muuttaa. Lisäksi löytyi myös
hyviä käytäntöjä, joita tulee vaalia.
Suurimmat muutostarpeet kustannusten kannalta ovat hoito- ja hoivapalveluissa,
erikoissairaanhoidossa, lastensuojelussa ja toimeentulotuessa.
Alueen neljän kunnan palvelut ja palvelurakenteet eroavat toisistaan
merkittävästi lähes kaikissa tuoteryhmissä ja se on yhteistoiminnalle
ja palvelujen tasapuoliselle tarjoamiselle haaste.

Niinpä niin. Helppoa ei tule olemaan SoTe alueen yhtenäisen ja tasapuolisen palvelutarjonnan tekeminen nykyisessä taloustilanteessa. Tämän asian tiimoilta yhteislautakunta tulee käsittelemään maisemaraporttia tarkemmin ja antamaan lausuntonsa kuntien päätöksenteon tueksi.

Lopuksi halusin, että yhteislautakunnalle voitaisiin luoda ns. vuosikello, jolla voidaan seurata SoTen ja peruskuntien päätöksiin liittyviä toimintoja. Näin olisimme ajanhermolla päätöksienteon suhteen ja saamme aitoa vaikuttavuutta SoTeen liittyvissä asioissa.

vedonlyöntiä a`la Wall Street

Koko ajan pukkaa uutta tietoa pörssipelureiden johdannaishuijausruletista.
Fed tutkii Wall Streetin vedonlyöntiä Kreikan suhteen:
"Pankkien ja vipurahastojen epäillään monimutkaisten rahoitusinstrumenttien avulla käytännössä lyöneen vetoa, että Kreikka ei selviä veloistaan. Nimenomaan Goldman Sachsin on syytetty auttaneen Kreikkaa vuonna 2001 salaamaan maan todellisen velkaantuneisuuden."

"EU:n tilastovirasto Eurostat kertoi vasta äskettäin päässeensä selville Kreikan ja Goldman Sachsin monimutkaisista johdannaisliiketoimista, jotka auttoivat vuonna 2001 euroryhmään liittynyttä Kreikkaa paperilla pienentämään budjettialijäämäänsä.

Luottoluokituslaitokset Standard & Poor's ja Moody's ovat äskettäin uhanneet laskea Kreikan luottoluokitusta, ellei maa onnistu toteuttamaan budjettialijäämäänsä keventävää säästöohjelmaa, johon sisältyy jyrkkiä julkisen sektorin leikkauksia. Kreikassa säästöohjelma nostatti vuorokauden mittaisen yleislakon."

Vaikka kuinka sanottaisiin, että kansalaisten pitää nyt tyytyä kohtaloonsa ja talkoilla rakentaa uudestaan Kreikan taloutta, niin kyllä tässä tapauksessa olen Kreikan kansan puolella. Tämä ei ole peruskreikkalaisen syytä ja vastuunkantajat pitää etsiä ja laittaa oikeuteen (tosin riippumattoman oikeuslaitoksen löytyminen maailman mittakaavassa voi olla haasteellista).

virtuaaliset korkojohdannaiset

Muutama sana finanssipankkiirien terminologiasta, joka maallikolle on täysin vieras maailma.
Pankkiirit heittävät tällaisia termejä, kuten; Futuurit, Swapit, optiot, termiinit. Nämä ei kyllä äkkinäiselle aukene ja ne tuntuu täysin utopialta. Käsittääkseni näiden termien yhteinen käsite on korkojohdannaisuus. Pankit ja velanantajat pyrkivät suojaamaan omia velka ja korkoriskejä näiden johdannaisten suojaan.

Finanssitavaratalot ovat synnyttäneet "viisailla" finanssipankkiirien aivoilla tällaisia monimutkaisia rahoitustoimintoja, joilla tehdään virtuaalirahaa. Tätä virtuaalirahaa haihtui maailman tuuliin syksyyn 2009 mennessä noin sadan biljoonana dollarin arvosta. Tämä virtuaaliraha ei ole käyttökelpoista valuuttaa reaalielämässä. Eikä näillä rahoilla osteta maitoa tai leipää. Nämä johdannaiset ovat sitä tyhjästä luotua rahaa, jota nämä meklaripellet pyörittävät lasipalatseissaan.

Kaikista hurjinta on, että nämä laillistetut pyramidihuijarit saavat jopa 15000 euron palkankorotuksia kuukaudessa , jotta pysyisivät finanssitavaratalon palveluksessa kehittelemässä lisää johdannaisia.

Nykykapitalismissa jopa 80 % pyörii erilaisten johdannaisten ympärillä ja noin 10 % on kiinni erilaisissa luottopapereissa. Loput 10% on sitä reaalimaailmaa. Jos tätä suhteutetaan summatasoon, niin pääsemme jonkinlaiseen käsitykseen asiasta. Virtuaalirahan pyöriminen näissä korkoinstrumenteissa on yli 400 biljoonaa dollaria ja maailman bruttokansantuote (ostettuja tavaroiden ja palveluiden määrä)on vähän päälle 60 biljoonaa dollaria.

En yhtään ihmettele ettei tässä tavan kansalainen tiedä missä mennään. Esimerkiksi Kreikan tilanne on malliesimerkki virtuaalirahan pyörityksestä. Tilastoja vääristeltiin ja näennäisillä valuuttakaupoilla pelattiin. Mukana tietenkin amerikanmalliin Goldman Sachs pankkiiriliike.

Tärkeää olisi nyt kaikille avata silmät ja laittaa kapuloita finanssikapitalismin rattaisiin. Pyrkimys pitää olla uuden toimintamallin jatkuva esiin tuominen Tätä uutta mallia pyritään luomaan mm talousdemokratian keinoin ja kaikilla meillä on siinä oma mahdollisuutensa muuttaa maailmaa, jos sitä aidosti halutaan.

Kuntapalvelut ja Sitra

Meillä Kiuruvedellä on selvitystyön alla Kuntapalvelutoimisto, johon SoTe kuntien palkka, talous ja atk-hallinta siirtyisi. Rinnalla ollaan selvittämässä Sitran valtakunnallista kuntapalvelutoimistoa, jossa 153 kuntaa on miettimissä koko palkka, talous ja ICT (atk-palvelut) palveluiden siirtämistä kahden suuren kuntien omistaman osakeyhtiön siipien suojiin.

Missähän lienee ajateltu silloin työpaikkojen olevan? Tai oikeastaan hankkeen tavoitteena on vähentää tämän alan työpaikkoja eikä lisätä niitä. Vähän pelottaa, että tähän iskee kiinni myös pörssiyhtiöt ja alkavat taas pelata pörssipeliään. Herätän keskusteluun, niin kuntalaisten, kuin myös valtuutettujen osalta, että mietitään tarkoin mitä nämä rakennemuutokset tarkoittavat esimerkiksi Kiuruveden kannalta. Yrittäjienkin näkökulmasta katsottuna kaikki siirrot pienten paikkakuntien kuntasektorin hallinnon siirtymisestä muualle vaikuttaa elinkeinoelämään negatiivisesti. Ensisijaisena tavoitteena kuntapalveluille pitää olla hajautettu malli, jossa meillä säilyisi työpaikkoja ja sitä myöten palkka/verotuloja kiertäisi oman kunnan alueella.

Ja jos selvitystyö antaa meille eväät rakentaa neljän kunnan yhteinen Kuntatoimisto, niin ehtona Kiuruveden yhteistyölle pitää olla se, että palkka, talous ja atk-palvelut rakennetaan isäntäkuntamallille, jossa Kiuruvesi toimii pääpaikkana ja työpaikat siirretään Kiuruvedelle.

Osakeyhtiömallissa tahtoo päätöksenteon julkisuus hävitä ja kuntalainen ei tiedä mitä hänen veroeuroillaan tehdään. Päättäjien on nyt pidettävä tiukasti kiinni muutosvauhdin rattaista, jotta ei pudota kyydistä. Nyt on pystyttävä arvioimaan mitä nämä päätökset vaikuttavat kuntamme elinvoimaisuuteen.

Teija Asara-Laaksonen tuumailee Sitran roolista näin:
"Sitra näyttää huseeraavan omia yksityistämispolkujaan neuvottelukunnasta tai kuntalaisten mielipiteistä huolimatta. Tässä pitäisi kuitenkin kehittää kuntalaisten palveluja, ei järjestää asiakkaita yrityksille".

Tämä Sitran rooli palvelutoimintojen yksityistämisestä pitää nostaa tapetille ja miettiä missä tässä oikein mennään. Kuka vie ja kuka vikisee...

työn loppu?

Ari Ojapelto pureutuu juuri siihen ytimeen, joka näkyy ja tuntuu Suomen, sekä muualla läntisen teollisen maiden työpaikoissa.

Ojapelto perustelee hyvin työn loppumisen merkityksen: Olen viimeisen viiden vuoden aikana yrittänyt saada kahta merkittävää virallista tilastotietoa julkaistuksi kaikkiin valtamedioihin tuloksetta.

Ensimmäinen koskee valtakunnan työtuntitilastoja (Tilastokeskus). Ne kertovat kaikista Suomessa tehdyistä markkinaehtoisista työtunneista ja paljastavat lahjomattomasti, että työ Suomessa on loppumassa, eikä se johdu lamasta.

Vuonna 1990 Suomessa tehtiin n. 4,4 miljardia työtuntia. Viime vuonna n. 4,3 miljardia. Tämä siitäkin huolimatta, että edellisen laman jälkeen teollisuus- ja kokonaistuotannon kasvuvauhti on ollut EU-maiden kovimpia ja se on samalla aikajaksolla yli kaksinkertaistunut. Se kertoo yksiselitteisesti, että nykyisellä teknologisoituneella aikakaudella tuotannon kasvu ei enää luo työpaikkoja.

Jo Paavo Lipponen hallituskaudellaan mainosti, että valtakuntaan on luotu 300 000 uutta työpaikkaa. Matti Vanhanen on taas iloinnut 100 000 uudesta työpaikasta hänen hallituskaudellaan.

Kokoomus ja Jyrki Katainen ovat ylpeästi esitelleet, kuinka työllisyysaste on kohonnut laman pohjalta 62 prosentista yli 70 prosenttiin.

Valtamediat eivät halua juuri siksi julkaista työtuntitilastoja, koska päinvastainen todellisuus paljastaisi. Teollisuustyö on jo siirtynyt orjatyöksi matalapalkkamaihin. Sen tiedonsiirtoteknologia on mahdollistanut. Nyt myös tutkimus- ja tuotekehittelytyö on kovaa vauhtia siirtymässä halpojen kiinalaisten ja intialaisten insinöörien yksinoikeudeksi.

Erilaisten tilastokikkailujen lisäksi työllisyysastetta on saatu keinotekoisesti kaunistellluksi. Nämä ”uudet työpaikat” ovat ns. palvelualan ”paskatyöpaikkoja”, osa-aika, määräaika, vuokratyö-, projekti- tuki-,, jne työpaikkoja, joiden palkkataso ja viikkotyötuntimäärä ovat niin vähäisiä, että niillä ei enää elä – ainakaan niissä kasvukeskuksissa, missä ns. ”epätyypillisiä” työpaikkoja olisi tarjolla.

Sen lisäksi, että faktisesti työtunnit ovat vähentyneet, niin uusien palvelutyöpaikkojen ”laatu” (ostovoima) on huonontunut. Katoamassa olevien teollisuustyöpaikkojen tuntiansio on n. 25 euroa ja tilalle keinotekoisesti synnytettyjen palvelualojen tuntiansio on hädin tuskin 10 euroa.

Ymmärrettävästi pääoman ohjauksessa oleva valtalehdistö ei tästä ikävästä kehityksestä halua kertoa. Kansalaiset saattaisivat hermostua. Vaarattomampaa on syyllistää heitä työtä vieroksuviksi sosiaalipummeiksi.

Työpaikat (ostovoimaiset) ovat jääneet syntymättä, mutta osakekeinottelijat ( prosentti suomalaisista) ja ulkomaiset pääomasijoittajat ovat vieneet suomalaisen työntekijän työn hedelmät osinkoina maan rajojen ulkopuolelle eikä enää investoinneiksi kotimaahan. ”Vapauden” ideologian vanavedessä sinne on mennyt sekä taloudellinen että poliittinen päätäntävalta. Se on pääoman ohjailemaa modernia uuskolonialismia... Markkinaehtoista työn loppumista ei voi loputtomasti pimittää kansalaisilta vaikka valtamediat sitä kollektiivisesti yrittävät. Pelisäännöt pitäisi olla myös sellaiset, että tuotannon kasvusta hyötyvät myös ”tuottamattomat” kansalaiset, eivätkä vain pääoman edustajat ja heidän rikastumistaan avustavat eliittityöntekijät...

Juuri näin! Jotenkin tuntuu, että tässä eletään joko suuren huijauksen aikaa tai sitten Suomen päättäjät ovat tyhmiä näkemään tätä perustavalaatuista muutoksen tilaa missä nyt eletään. Meidän täytyy unohtaa ikuiseen talouskasvuun perustuva järjestelmä, johonkin tasaisempaan kestävän kehityksen mukaiseen järjestelmään. Onhan selvä ettei meillä riitä tuotannon näennäisen kasvuun kuluttajia, jotka jatkuvasti ostaisivat tavaraa tms. Varsinkin kun tämän rahoittaminen tehdään velkavetoisesti!

Rakennemuutokset vyöryvät vauhdilla

Ei tässä voi kuin ihmetellä rakennemuutoksien vauhtia. Ensin kuullaan Melan päätöksestä, jossa ilmoitettiin kylmästi lomituspalveluiden hallinnon siirtymisestä Iisalmen kaupungin alaisuuteen. Tähän uuteen hallintoalueeseen kuuluu Lapinlahti, Varpaisjärvi (joissa uusi kuntaliitos astuu voimaan) Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi ja Vieremä.

Kiuruvesi jäi jälleen kerran mopen osalle tässä asiassa. Missä oli nyt kepun päättäjäjoukko? Mihin hukkui maatalouspuolen edunvalvonta? Nyt olisi tärkeää, että edes hallintotoimisto johtavine lomittajineen saisi jäädä paikalliskuntiin. Nythän sitten saattaa käydä niin, että johtavat lomittajat siirtyvät Iisalmeen ja lomittajien, sekä isäntien täytyy ajella sinnepäin asioitansa hoitamaan. Sitten on helppo hoitaa myös ruoka yms ostokset ja tietenkin valtionhallinnon asiat (verohallinto, poliisi yms)

Heti perään ollaan myös rakentamassa uutta Kuntapalvelutoimistoa tai mahdollisesti Sitran omaa mallia ja juuri kun ollaan synnytetty SoTe alue niin uutta pukkaa. Palkka ja taloushallinnon henkilöstö on tuon SoTen toiminnan järjestämisen myötä työn uuvuttamia. Eikö olisi korkea aika panna tuolle hankkeelle jäitä hattuun. Nyt pitäisi ottaa aikalisä ja seurata SoTen toiminnan organisoitumisen onnistumista, sekä maisemamallin taloudenseurantaa eikä hötkyillä yhtään mihinkään.

Päätöksenteko ja kuntayhtymä

Tämä päätöksenteon "ongelma" hyppää silmille esimerkiksi meidän alueellamme, jossa on synnytetty Paras-lain edellyttämä Sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymä. Nyt on kritisoitu ettei valtuusto olekkaan enää se foorumi, joka tekee päätöksiä palveluiden järjestämiseksi kuntalaisille. Minulle valtuutettuna on velvollisuus selvittää itselleni ja äänestäjille mitä tämä uusi hallintorakenne tarkoittaa päätöksenteon osalta.

Mielestäni päätöksenteko Y-S SoTen kuntayhtymässä perustuu: Perussopimukseen jossa 4 kunnan vaaleilla valitut edustajat ja viranhaltijat neuvottelivat yhteistyökuvion, joilla ko. kuntayhtymä voidaan synnyttää ja sopimus hyväksyttiin valtuustoissa. Tähän liittyi myös yhteislautakunnan perustaminen, joka on yksi kuntien työkalu tutkia kuinka palvelut sovitellaan eri kuntien alueella. Tällä elimellä on tarkoituksensa, ainakin alkuvaiheessa, olla mukana antamassa selvitystukea kuntien valtuustoihin, joissa lopullinen päätöksenteko palvelusopimuksista sitten suoritetaan.
Soten hallitukseen ja valtuustoon, sekä siellä oleviin lautakuntiin. Näihin elimiin on neljän kunnan vaaleilla valitut päättäjät neuvotelleet omat edustajansa. Näillä sovituilla organisaatioilla on siis tarkoitus saada sosiaali- ja terveyspalvelut järjestettyä neljän kunnan alueella mahdollisimman tasa-arvoisesti jokaiselle kuntalaiselle.

Mutta päätöksenteko ei ole yksinkertaista edustuksellisessa demokratiassa, joissa on mukana erilaisia intressiryhmiä lobbaamassa omia tavoitteitaan. Esimerkkinä voisi mainita kunnat, yritykset ja puolueet. Mitä isommasta organisaatiosta on kyse, niin sen ongelmallisemmaksi käy päätöksenteon läpinäkyvyys ja demokratia. Tässä yhteydessä meidän on pidettävä pääkylmänä ja mietittävä onko meidän tärkein ryhmä kuitenkin kuntalaiset, joille tätä palvelua järjestetään.

Yhteisten asioiden päätöksenteossa voidaan löytää muutama yhteinen nimittäjä. Päätöksenteon pitää olla julkista, avointa ja mahdollisimman osallistavaa demokratiaa.

Nyt kun rakennetaan yhä isompia hallinnollisia kokonaisuuksia julkisissa palveluissa on yhä tärkeämpää, että nämä yhteiset nimittäjät saataisiin toimivaksi.

Meillä on hyvin kuvattu Kuntaliiton sivuilla julkisuuden ja avoimen tiedottamisen tärkeyttä:
* Kuntalaissa korostetaan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien suoran vaikuttamisen ja osallistumisen tärkeyttä edustuksellisen demokratian rinnalla. Kuntalaisilla on oikeus tehdä aloitteita kunnan asioista. Myös neuvoa antava kansanäänestys on mahdollinen.
* Kunnat tiedottavat asukkailleen vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Asukkaille on tiedotettava, millä tavoin he voivat esittää kysymyksiä ja mielipiteitä asioiden valmistelijoille ja päättäjille.
* Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.

Nämä keinot ovat siis mahdollistavia eli jos käytämme riittäviä resursseja osallistuvan demokratian lisäämiseksi voisimme saada aitoa vuoropuhelua edustuksellisen, vaaleilla valittujen, päättäjien kanssa. Mutta yhtä tärkeää on vuorovaikutteinen viestintä suoraan palveluiden tuottajiin. Tähän kyllä liittyy yksi iso tekijä ja se on kuntalainen itse. Usein on käytetty paljon energiaa tilaisuuksiin, lehtijuttuihin ja netti-informaatioon, josta aktiivinen kuntalainen on ollut mahdollista saada tietoa mm SoTe hankkeista. Jos näissä tilaisuuksissa ei käydä, niin silloin menetetään eräitä tärkeitä vaikuttamisen ja kuulemisen kanavia. Nyt kun meillä on tämä SoTe päällänsä on tärkeää olla aktiivinen olkoon se kansalainen, päättäjä tai virkamies ja antaa äänensä kuuluville eri foorumeissa. Tälloin voidaan saada tämäkin paletti mahdollisimman toimivaksi.

Kiinakin ikääntyy vauhdilla. Mistä hoitajat?

Keskustelu niin sanottujen kiinalaisten sairaanhoitajien saamiseksi suomalaisten sairaaloiden ja hoitolaitoksien henkilökunnaksi saa uuden näkökulman, kun katsoo Kiinan ikärakennetta.

Kiinassahan on noin 1,3 miljardia asukasta. Tästä ihmismassasta on yli 60 vuotiaita on jo noin 12 %. Vuoteen 2050 osuus kasvaa yli kaksinkertaiseksi ja se tarkoittaisi joka neljättä kiinalaista luettavaksi ikääntyneen vanhuksen luokkaan.

Jos tätä ajattelee kiinalaisen vanhustenhuollon näkökulmasta ollaan jo nyt vanhainkodin vuodepaikkojen suhteen huutavassa pulassa. Tällä hetkellä Kiinassa on vuodepaikkoja vanhuksile 2,5 miljoonaa ja tarve olisi 8 miljoonalle vanhukselle. Myös vanhustenhuoltoon tarvittaisiin lisäksi kymmenen miljoonaa koulutettua hoitajaa. Tällä hetkellä jopa 90 % hoitajajista on epäpäteviä.

En tiedä onko moraalisesti arveluttavaa jos kiinalaisilta lähdetään viemään heidän omaa vanhustenhuoltoon tarvittavaa väkeä länsimaihin meidän vanhusten ja sairaanhoitoa varten?

Työurien pidentämiset unholaan työnjakamisella

Näin toteaa Ilkka Pirttilä (työterveyslaitoksen erikoistutkija) 24.1.10 Hesarin vieraskynäpalstalla:
Talouslaman takia työpolitiikka on 2010-luvun yhteiskuntapolitiikan ytimessä. Työpolitiikalla tarkoitetaan toimia, joita julkinen valta ja työmarkkinajärjestöt tekevät suhteessa työelämään.

Tarkastelen tässä kahta nykyiseen murrokseen liittyvää ilmiötä – työnjakoa (työttömyyttä) ja työnteon mielekkyyttä (merkityksellisyyttä) – ja pohdin, mitä tehdä, jotta työelämän kehitys olisi työelämän toimijoiden hyvinvoinnin kannalta myönteistä.

Työttömyys ylittää kohta kymmenen prosentin rajan. Kun tähän lisätään niin sanottu piilotyöttömyys, tosiasiallinen työttömyys on vuoden 2010 alussa noin 15 prosenttia eli työttömiä on yli 300 000.

Työttömyys kohdistuu – ikääntyneiden ohella – ennen muuta nuoriin. Syrjäytyminen lisääntyy. Samalla työssä olevat väsyvät, kun pienentyneellä työvoimalla yritetään tehdä sama kuin ennen.

Monissa skenaarioissa pidetään todennäköisenä, että työttömyys kasvaa. Näin tapahtuu siksi, että globaali talouskasvu jäänee pienemmäksi kuin on ennustettu. Suomalaiset teollisuusyritykset suunnittelevat investointeja globaalin kilpailukyvyn – muun muassa työvoima- ja kuljetuskustannusten – näkökulmasta, jolloin ne suuntautuvat yhä enemmän Suomen ulkopuolelle.

Väestön ikärakenteen muutokset helpottavat tilannetta siksi, että 2010-luvulla työelämästä poistuu vuosittain noin 15 000 ihmistä enemmän kuin sinne tulee. Mutta koska työttömiä on jo nyt noin 300 000, tämä ei ratkaise ongelmaa.

Tarvitaan työnjakoon liittyviä muutoksia. Työhön osallistuvien työuraa ei tarvitse lähivuosina pidentää vaan lyhentää.

Jälkiteollisessa tieto- ja elämysyhteiskunnassa työvoiman laatu on paljon tärkeämpi kuin määrä. Tuottavuuserot ovat innovaatioaloilla valtavia: esimerkiksi populaarimusiikissa huippuyhtyeen tuottavuus voi olla jopa 50-kertainen verrattuna keskivertoon.

Työllisyys- ja huoltoaste eivät siis suoraan korreloi kansantalouden tuotantokyvyn kanssa. Nykytyössä laatu, mielekkyys ja motivaatio ovat tärkeimmät tekijät.

Töihin olisi saatava kaikki halukkaat. Työstä pois haluavat taas voidaan vapauttaa palkkatyöstä joko nykyisten säädösten puitteissa tai takaamalla kaikille työvoimaan kuuluville kansalaispalkka.

Työaikapoliittisten säännösten puitteissa työtä voidaan jakaa toisin kuin nyt. Nykyisin monet ovat vasten tahtoaan työttöminä. Toinen vaihtoehto olisi esimerkiksi lyhentää työntekijöiden työaika 30 tuntiin viikossa ja siirtää yli 60-vuotiaat eläkkeelle.

Kansalaispalkan toteutuksessa tulisi ottaa huomioon oikeudenmukaisuus, aktivointivaikutus ja kansantaloudelliset kustannukset. Kansalaispalkka tulee suunnata koko työikäiselle väestölle. Sen pitää olla aktivoiva niin, että kansalaispalkan saaja hyötyy aina vähäisestäkin työnteosta.

Kansalaispalkka aiheuttaa kansantaloudelle menoja, mutta se tuo myös tuloja ja säästöjä. Ensinnäkin sen avulla voidaan luoda uusyrittäjyyttä ja paikata sesonkiluonteista työvoiman tarvetta. Toiseksi se korvaa työmarkkinatuen ja poistaa suuren osan toimeentulotuen tarpeesta.

Tärkeä kysymys on se, kuinka mielekkäänä työssä käyvät pitävät työtään. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että Suomessa työn mielekkyyden muutokset ovat olleet 2000-luvun alkuvuosina kielteisiä. Tähän on löydetty monia syitä: epävarmuus, organisaatiomuutokset, tietotekniikan häiriöt, tiedon kulun ja yhteistyön ongelmat sekä huono johtaminen.

Vaikeuksia syntyy, kun työntekijöiltä edellytetään jatkuvaa sopeutumista uusiin ratkaisuihin ilman pitkäjänteisyyttä. Työntekijöiltä vaaditaan sitoutuneisuutta, mutta samanaikaisesti työsuhde on vaarassa. Tehostamistoimien seurauksena tekemisen ilo on häviämässä tärkeäksikin koetusta työstä.

Työn mielekkyyden väheneminen erityisesti luovilla aloilla on vakava ongelma 2010-luvun työelämässä, jossa nimenomaan tarvitaan luovuutta. Mielekkyyttä voidaan parantaa toimilla, jotka mahdollistavat työntekijöiden keskittymisen "oikeaan työhön" ja antavat heille päätösvaltaa.

Olen päälinjoissa samaa mieltä Ilkka Pirttilän kanssa. Meidän pitää lähteä ajattelemaan työelämää täysin toisista lähtökohdista ja unohtaa EK:n ja hallituksen vanhakantaiset linjaukset.

Meillä, kuten muuallakin teollistuneissa maissa, on tuottavuus ja vauraus kasvanut menneisiin aikoihin nähden moninkertaiseksi. Luulisi jo tällä hetkellä meillä olevan enemmän jakovaraa ja alkaisimme vapauttaa itsemme "vankilasta" ja alkaisimme toteuttaa vähemmän työtä ja enemmän vapaa-aika ideologiaa. Näitä sanoja taisi myös Soininvaara käyttää "Vauraus ja Aika" kirjassaan...

non profit voittoa tuottamaton yhteisö

Olen miettinyt erilaisia toimintatapoja tuottaa palveluita yhteiskunnassamme. Nyt näyttää vallalla olevan pelkän pääoman ja perinteisen kapitalismin rakenteiden aika. Varsinkin sosiaali- ja terveyspalvelut annetaan markkinavoimien temmellyskentäksi.

Mutta voisiko olla toisenlaisia tuotantotapoja hoitaa esimerkiksi näitä sosiaali- ja terveyspalveluita? Otsikossani mainitsen voittoa tuottamattoman yhteisön termin, jota myös non profit tuotannoksi sanotaan.

Tapani Köppä on myös tutkinut asiaa ja mukailin hänen näkemystään oheisessa kuvassa. Kuvassa (jonka saat suuremmaksi klikkaamalla sitä) on nämä voittoa tuottamattomat yhteisöt mm osuuskuntayrittäjyys, kolmannen sektorin yhteisöt, julkinen sektori ja ns hybridiorganisaatio, jossa mukana aineksia eri yhteisö sekä yritysmuodoista. Nyt näyttää tosiaan siltä, että kuvassa oleva yksityistetty palvelutuotanto on ainut "pelastava" toimintamuoto sosiaali- ja terveysalalla. Mielestäni tähän pitää olla muitakin palvelutuotantomahdollisuuksia. Näitä vaihtoehtoja tulisi tutkia enemmän myös päättäjien taholla!



Omassakin elämänvaiheissani olen synnyttänyt yhdessä muiden samanhenkisten kanssa parit monialaiset osuuskunnat ja tutkaillut aikoinaan tämän tyyppisten yhteisöllisyyden kasvunvaiheita. Koetan itsekkin tutustua aihioon paremmin ja syventäen tietoani. Tulen täydentämään blogiani asian tiimoilta.

Virtuaalirahaa kiertoon ja katteet yksityispankeille

Hyppäänpä tässä vuoden 2010 ensimmäisinä päivinä talousdemokraattisiin ajatuksiin. Tutkailin tuossa talousdemokratia blogia ja Esko Seppäsen omaa nettisivustoa, joissa käsitellään talouden perusteita tai oikeastaan nykytalouden älyttömyyttä:

"On vaikea löytää tieteellisiä tutkimuksia siitä, kuinka suuren osan kierrossa olevasta rahasta ovat laskeneet liikkeelle keskuspankit ja kuinka paljon yksityiset pankit. Tutkittua tietoa tarvitaan lisää. Joka tapauksessa pankit luovat uutta rahaa lainaamalla talletusrahansa moneen kertaan, myöntämällä luottoja jättäen niiden katteeksi vain säädetyn vakavaraisuusreservin, luomalla ensin velan ja kattamalla sen jälkikäteen, jälleenrahoittamalla velkoja arvopaperistetuilla finanssituotteilla sekä innovoimalla johdannaisia ja muuta virtuaalirahaa tyhjästä. On arvioita, joiden mukaan jopa 97 % kierrossa olevasta rahasta on yksityispankkien liikkeelle laskemaa. Siitä näkökulmasta lama ei pääty ennen kuin pankkijärjestelmä tulee toimeen omillaan ja luo taas uutta rahaa kiertoon."


Lars Österman ottaa voimakkaamman kannanoton omassa blogissaan:
"Jatkan itse toteamalla että pankit siis kirjaavat tällaista pankkiluottoa tyhjästä - valtiovallan siunauksella. Asia mitä pitäisi tutkia on seuraava: Jossain vaiheessa Suomen itsenäisyyttä valtiovallan silloiset (jotkut) korruptoituneet edustajat ovat harkitusti ja tietoisesti siirtäneet tämän "rahantekokoneen" näille yksityisomistuksessa olevaille pankeille - ilman että valtio saa tästä minkäänlaista korvausta tai etua itselleen. Tästä vallansiirrosta ei tietääkseni ole koskaan ilmoitettu kansalaisille, vaan kansalaisten on annettu olettaaa että kaikki on kunnossa, niin kuin ennenkin.
Pankkien saaman rahantekokoneiston toiminta vastaa kuitenkin kaikin puolin rahan fyysistä väärentämistä - mutta on lailla säädetty pankeille lailliseksi. Eli - mikäli sinä painat väärää rahaa ja kulutat sitä yhteiskuntaan joudut oitis kaltereiden taakse - mutta kun pankki tekee saman se on arvostettua pankkitoimintaa."

Tähän viimeiseen kannanottoon on kyllä helppo antaa kannatuksensa. Mikään ei tule maailmantalouden rakenteessa muuttumaan ellei aleta miettimään taloudensyvärakenteiden uusintamista ja estetä ns laillisen pyramidihuijauksien syntymistä.