Sivut

tiistai 23. syyskuuta 2008

Jälleen shokkiuutisia...

En voi millään ymmärtää ja uskoa, että vajaa vuosi sitten oli Jokelan tapaus ja nyt taas uudestaan. Täysin käsittämätöntä on tällainen järjetön tuhotyö.

Nyt on tosissan otettava käyttöön kaikki mahdolliset keinon ennaltaehkäisevään työhön. Mielestäni Jari Sinkkosen lausunnot ovat oikean suuntaisia uudesta yhteisöllisyydestä:

"Sinkkosen mukaan varhainen puuttuminen ei kuulu vain ammattilaisille vaan meille kaikille. Jokaisen pitäisi tarkkailla merkkejä siitä, kun nuori lähtee luisuun.

Sinkkosen mielestä käyttäymisen muutokset, kuten hyvän oppilaan muuttuminen puhumattomaksi, ylimieliseksi tuleminen tai kaverisuhteiden laiminlyöminen ovat huolestuttavia merkkejä."


Meidän maailmamme on muuttunut vuosikymmenien saatossa. Perinteinen perheeseen tai kyläyhteisöön liittyvä yhteisöllisyys on
murentunut. Tilalle on tullut individualistinen yhteisöllisyys. Tämä tarkoittaa itsekeskeisyyden nousua. Individualismin väitetään johtavan itsekkyyteen ja oman edun tavoitteluun ja muiden oikeuksien polkemiseen. Olemmeko jo liian syvällä tässä itsekkyyden maailmassa ja näin unohdamme yhteisöllisyyden. Onko nämä kauheat tapahtumat oire yhteisön hajoamisesta?

Meillä kaikilla on nyt pysähtymisen ja miettimisen paikka. Miten me voisimme rakentaa sellaisen yhteisön, jolla on välittämisen, solidaarisuuden ja huolenpidon arvot kunniassaan?

Maailma ei ole kauhea niiden vuoksi jotka sen tekevät, vaan niiden vuoksi jotka katsovat vierestä.
- Albert Einstein

1 kommentti:

Arhi Kuittinen Finnsanity kirjoitti...

Laman aikana poliitikkojen ahkera entisten 70-luvun humanististen arvojen tuhoaminen tuottaa nyt hedelmää.

Lamahysterian tarkoitushan oli peittää ammattitaidottomien poliitikkojen vastuu lamasta ja jopa pönkittää yksinvallasta juopuneen sisäpiirin valtaa syyllistämällä ja kurjistamalla kansalaisia.

Hyvin onnistuivat.

Hyvinvointiyhteiskunnan alasajoa on kovin vaikea kääntää. Poliitikot ovat nostaneet kätensä pystyyn - ainakin äänestäessään itselleen huikeita palkankorotuksia.

Todellista pahoinvointia poliitikot eivät tunnusta vaan tästäkin mediasirkuksesta vetävät vain pisteitä kauhistelemalla "arvojen puutteesta". Suomalaisten poliittinen äly, muisti ja tilannetaju on olematon.