Alkava taantuma alkaa näkymään ensimmäiseksi rakennusalalla, mutta piakkoin muillakin aloilla. On arvoitu työttömyyden ja lomautuksen koskettavan jopa 60 000 ihmistä vuoden sisällä. Työttömyysturvamenot alkavat siten kasvaa. Meillä on perustettu vuonna 1998 työttömyysvakuutusrahasto, johon työntekijöiltä ja työnantajilta kerätyt rahat kerätään. Rahastoa hallinnoivat työmarkkinaosapuolet ja valvontapuolen hoitavat sosiaali- ja terveysministeriö, sekä vakuutusvalvontavirasto. Tämän rahaston päätehtävä on työttömyysturvaetuuksien rahoittaminen.
Tänä vuonna tämä rahastopuskuri on tuottanut 2008 vuoden loppuun mennessä 900 miljoonaa euroa. Nyt työttömyysvakuutusrahasto esittää palkansaajan maksuksi ensi vuodeksi 0,2 % palkasta (nyt maksu on 0,34 %) ja työntantajamaksuksi 0,65% ja 2,70% (nyt maksu on 0,70 ja tietyn palkkasumman jälkeen 2,90 %)
Tällä muutoksella helpotettaisiin työntantaja ja työntekijämaksuja noin 200 miljoonalla eurolla. Tähän taloustilanteeseen se tuntuisi varsin oikea-aikaiselta toimenpiteeltä.
tiistai 28. lokakuuta 2008
maanantai 27. lokakuuta 2008
Kuntavaalit 2008 ovat nyt ohi ja äänestäjät ovat valinneet ehdokkaansa. Näillä eväillä siis eletään neljä vuotta eteenpäin. Kiitokset äänestäjille omasta puolestani! Mitään helppoa aikaa ei kyllä voi ennustaa, koska näyttää siltä, että ympäröivä taloustilanne alkaa painumaan kohti taantumaa. Kuntatalous joutuu myös tiukalle kuurille, varsinkin jos yritystoiminnan hiipumisen myötä yhteisötulot vähenevät. Myös valtionosuus uudistus herättää kysymyksiä. Kuinka se tulee vaikuttamaan tulokertymään esimerkiksi Kiuruvedellä?
Investointeja kaivataan kuntien rakennuksien peruskorjauksiin, katuihin, vesi- ja viemärirakenteisiin. Mutta velkaantuminen on ongelmallista näinä aikoina, jolloin lainaraha on kallista. Ei tule olemaan helppoja aikoja se on varma asia. Valtiolta voisi odottaa ajoissa tehtyjä elvytystoimia, joilla päästäisiin pahimman taantumavaiheen yli.
Investointeja kaivataan kuntien rakennuksien peruskorjauksiin, katuihin, vesi- ja viemärirakenteisiin. Mutta velkaantuminen on ongelmallista näinä aikoina, jolloin lainaraha on kallista. Ei tule olemaan helppoja aikoja se on varma asia. Valtiolta voisi odottaa ajoissa tehtyjä elvytystoimia, joilla päästäisiin pahimman taantumavaiheen yli.
perjantai 24. lokakuuta 2008
Uhkaavat tuulet
Uhkaavia tuulia puhaltaa, niin maailman talouden suunnasta, kuin myös tulevana kuntavaalien varsinaisen äänestyspäivänä syysmyrskyn voimin. Maailman finanssikriisi siirtyy virtuaalimaailmasta reaalitalouteen. Tämä vaikuttaa myös Suomeen. Nyt on aika valtionhallinon miettiä ennakoivia elvytystoimia, joilla päästään pahimman lamakauden yli. Toivottavasti tästä saadaan synnytettyä maailman mittakaavassa paremmin säädeltyjen aitojen markkinatalouden kenttä, jossa huomioidaan myös kestävä kehitys ja ympäristönäkökulmat.
Nyt on myös osa Kiuruveden oikeisto ehdokkaista tullut vahvasti esille ja tuonut näkemyksensä kunnan henkilöstön tarpeellisuudesta, koska nämä aiheuttavat suurimman kuntatalouden taakan. Tämä tarkoittaa henkilöstön alasajoa, sekä selkeää päätöstä yksinomaisesta ulkoistamisesta ja yksityistämisestä (jonka tuomat säästö ovat kyllä kyseenalaisia). Mutta myös kerrotaan suoraan, että kunnan työssä olevat eivät saisi olla mukana päätöksenteossa! Tasa-arvo pitää olla olemassa, niin ehdokkuudella kuin valtuutetulla kaikkien kuntalaisten taholta. Siinä ei saa erotella onko yksityinen yrittäjä vai kunnantyöntekijä. Nykylainsäädäntö antaa jo tietyn rajan, jossa määritellään millä virkamiesportaalla ei enää saa olla ehdokkaana. Eli nyt nähdään konkreettisesti kentällä valtionvarainministeriön strategia 2008 toimintaa, jossa rajattaisiin vaalikelpoisuutta!!
Meillä on viimeinen mahdollisuus vaikuttaa kuntavaaleissa mihin suuntaan tätä kuntalaivaa ohjataan eli sunnuntaina 26.10.2008 uurnille syysmyrskyä uhmaten!
Nyt on myös osa Kiuruveden oikeisto ehdokkaista tullut vahvasti esille ja tuonut näkemyksensä kunnan henkilöstön tarpeellisuudesta, koska nämä aiheuttavat suurimman kuntatalouden taakan. Tämä tarkoittaa henkilöstön alasajoa, sekä selkeää päätöstä yksinomaisesta ulkoistamisesta ja yksityistämisestä (jonka tuomat säästö ovat kyllä kyseenalaisia). Mutta myös kerrotaan suoraan, että kunnan työssä olevat eivät saisi olla mukana päätöksenteossa! Tasa-arvo pitää olla olemassa, niin ehdokkuudella kuin valtuutetulla kaikkien kuntalaisten taholta. Siinä ei saa erotella onko yksityinen yrittäjä vai kunnantyöntekijä. Nykylainsäädäntö antaa jo tietyn rajan, jossa määritellään millä virkamiesportaalla ei enää saa olla ehdokkaana. Eli nyt nähdään konkreettisesti kentällä valtionvarainministeriön strategia 2008 toimintaa, jossa rajattaisiin vaalikelpoisuutta!!
Meillä on viimeinen mahdollisuus vaikuttaa kuntavaaleissa mihin suuntaan tätä kuntalaivaa ohjataan eli sunnuntaina 26.10.2008 uurnille syysmyrskyä uhmaten!
keskiviikko 22. lokakuuta 2008
Näinhän tämä menee....
OECD: "Rikkaat ja keskiluokka etääntyvät toisistaan
Kuilu rikkaiden ja keskiluokan välillä on kasvanut Suomessa, ilmenee teollisuusmaiden järjestön OECD:n tiistaina julkistamasta raportista. Varakkaat ovat raportin mukaan hyötyneet länsimaiden taloudellisesta kasvusta eniten. Erityisesti lasten ja yksinhuoltajaperheiden köyhyys on lisääntynyt."
Perinteellisesti sanottuna raha tulee rahan luo. Ehkä vielä selvemmin asiasta kertoo se, että Suomen nettovarallisuudesta liki 43 prosenttia on rikkaimmalla 10 prosentilla. Väestön köyhempi puoli (siis 50 prosenttia ihmisistä) omistaa vain 9,2 prosenttia suomalaisten nettovarallisuudesta.
Merkittävänä huomiona pidän sitä, että kun puolustetaan kapitalististisen talouden kasvun tuovan hedelmiä koko kansalle, niin näin ei todellakaan käy. Nyt suuren laman kynnyksellä huomataan, että jotkut ovat onnistuneet patoamaan suurimmat rahavirrat itselleen ja se ei ole soljunut koko kansantalouteen.
Kuilu rikkaiden ja keskiluokan välillä on kasvanut Suomessa, ilmenee teollisuusmaiden järjestön OECD:n tiistaina julkistamasta raportista. Varakkaat ovat raportin mukaan hyötyneet länsimaiden taloudellisesta kasvusta eniten. Erityisesti lasten ja yksinhuoltajaperheiden köyhyys on lisääntynyt."
Perinteellisesti sanottuna raha tulee rahan luo. Ehkä vielä selvemmin asiasta kertoo se, että Suomen nettovarallisuudesta liki 43 prosenttia on rikkaimmalla 10 prosentilla. Väestön köyhempi puoli (siis 50 prosenttia ihmisistä) omistaa vain 9,2 prosenttia suomalaisten nettovarallisuudesta.
Merkittävänä huomiona pidän sitä, että kun puolustetaan kapitalististisen talouden kasvun tuovan hedelmiä koko kansalle, niin näin ei todellakaan käy. Nyt suuren laman kynnyksellä huomataan, että jotkut ovat onnistuneet patoamaan suurimmat rahavirrat itselleen ja se ei ole soljunut koko kansantalouteen.
lauantai 18. lokakuuta 2008
Vanhustenhuollosta uusi pörssiyhtiöiden valtaus
Sattui silmääni dosentti Kaarina Kailon artikkeli "Pörssikapitalismin viimeinen käyttöpäivä" KU:n viikkolehdessä. Artikkeli kokonaisuudessaan oli mielenkiintoinen ja allekirjoitan siitä valtaosan. Otan siitä tarkennuksena uuden pörssiyhtiöiden valtauksen eli vanhustenhuoltopalvelut. Olen itsekin pähkäillyt pelottavia tulevaisuuden näkymiä vanhustenhuollon antamista täysin markkinoiden ja varsinkin pörssiyhtiöiden käsiin.
Lainaan artikkelista tähän liittyvän pätkän; "Lähikunnan ja yhteisvastuun ulkoistamisen myötä olemme siirtyneet konsernikuntamalliin, jossa ihmisten oikeudet ovat pelkkiä hyödykkeitä, huutokauppatavaraa kuntamarkkinoilla. Pörssikeinottelijoille ei riitä että ovat hävittäneet esimerkiksi Yhdysvalloissa monien vanhusten eläkevarat kuin tuhka tuuleen; nyt pörssiyritykset haluavat päästä vielä vanhustenhuoltomarkkinoille tahkoamaan lisävoittoja piittaamatta eläkeläisten heikentyneestä maksukyvystä ja yksityispalvelujen aiheuttamasta palvelujen kallistumisesta..."
Tästä olen samaa mieltä ja nämä jättiyhtiöt ostavat varsin ahnaasti, jo perustettuja hoivapalveluyrityksiä. Nämä yritykset luovuttavat (myyvät)toimintansa ylikansallisille konserniyrityksille. Näin tämä entinen pääoman ja tekijän sidonnaisuus katkeaa suhteessa alueeseen tai paikkakuntaan.
Miten minulle tulee mieleeni muut kansainväliset pörssiyhtiöt ja osakkeenomistajien painostukset tuloksien saavuttamisesta esimerkiksi paperiteollisuudessa? Nyt tulevaisuuden kuva on, että ensin saadaan voimakas markkinaosuus vanhustenhuollossa. Mikä on tietenkin normaalia yritystoimintaa kasvavilla markkinoilla. Tässä jos missä on oltava tarkkana, ettemme päästä yhtä toimijaa monopoliasemaan. On oltava vahva oman kunnan palvelutuotanto, jonka lisäksi laadukkaasti hoidettuja yksityisen sektorin toimijoita, joilla on paikallinen sidonnaisuus, jotka täydentävät kunnan omaa tuotantoa. Myös työntekijöiden työehtojen polkemista ei tule sallia.
Ei myöskään saa unohtaa itse hoivan kohdetta. Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen lausuu Dialogissa 2/2008 (Dialogi on sosiaali- ja terveysalan aikakauslehti), että on huolissaan siitä, mitä ikääntyneelle
asukkaalle tapahtuu, kun palveluissa kilpailuttamisen myötä ryhdytään aiempaa
selvästi enemmän laskemaan euroja ja minuutteja.
" Kun vanha ihminen asettuu jonnekin asumaan, hän on valinnut sekä paikan että toiminnan, eikä voi olla oikein, jos hän joutuu siirtymään toiseen paikkaan kilpailuttamisen takia. Toisaalta kilpailuttamisen seurauksena tutut työntekijät voivat vaihtua, vaikka tilat pysyisivätkin entisinä. Palvelun sisältökin voi muuttua, kun palvelun tuottaja ryhtyy laskemaan sitä, mikä kannattaa ja mikä ei,
- Vanhuksen valinnanvapauden ja hänen kuulemisensa merkitys pitää nostaa esiin.
Asioita on tarkasteltu tähän asti tuottajien ja maksajien näkökulmasta, mutta
varsinainen subjekti eli ikäihminen on jäänyt vähän jalkoihin."
Lainaan artikkelista tähän liittyvän pätkän; "Lähikunnan ja yhteisvastuun ulkoistamisen myötä olemme siirtyneet konsernikuntamalliin, jossa ihmisten oikeudet ovat pelkkiä hyödykkeitä, huutokauppatavaraa kuntamarkkinoilla. Pörssikeinottelijoille ei riitä että ovat hävittäneet esimerkiksi Yhdysvalloissa monien vanhusten eläkevarat kuin tuhka tuuleen; nyt pörssiyritykset haluavat päästä vielä vanhustenhuoltomarkkinoille tahkoamaan lisävoittoja piittaamatta eläkeläisten heikentyneestä maksukyvystä ja yksityispalvelujen aiheuttamasta palvelujen kallistumisesta..."
Tästä olen samaa mieltä ja nämä jättiyhtiöt ostavat varsin ahnaasti, jo perustettuja hoivapalveluyrityksiä. Nämä yritykset luovuttavat (myyvät)toimintansa ylikansallisille konserniyrityksille. Näin tämä entinen pääoman ja tekijän sidonnaisuus katkeaa suhteessa alueeseen tai paikkakuntaan.
Miten minulle tulee mieleeni muut kansainväliset pörssiyhtiöt ja osakkeenomistajien painostukset tuloksien saavuttamisesta esimerkiksi paperiteollisuudessa? Nyt tulevaisuuden kuva on, että ensin saadaan voimakas markkinaosuus vanhustenhuollossa. Mikä on tietenkin normaalia yritystoimintaa kasvavilla markkinoilla. Tässä jos missä on oltava tarkkana, ettemme päästä yhtä toimijaa monopoliasemaan. On oltava vahva oman kunnan palvelutuotanto, jonka lisäksi laadukkaasti hoidettuja yksityisen sektorin toimijoita, joilla on paikallinen sidonnaisuus, jotka täydentävät kunnan omaa tuotantoa. Myös työntekijöiden työehtojen polkemista ei tule sallia.
Ei myöskään saa unohtaa itse hoivan kohdetta. Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen lausuu Dialogissa 2/2008 (Dialogi on sosiaali- ja terveysalan aikakauslehti), että on huolissaan siitä, mitä ikääntyneelle
asukkaalle tapahtuu, kun palveluissa kilpailuttamisen myötä ryhdytään aiempaa
selvästi enemmän laskemaan euroja ja minuutteja.
" Kun vanha ihminen asettuu jonnekin asumaan, hän on valinnut sekä paikan että toiminnan, eikä voi olla oikein, jos hän joutuu siirtymään toiseen paikkaan kilpailuttamisen takia. Toisaalta kilpailuttamisen seurauksena tutut työntekijät voivat vaihtua, vaikka tilat pysyisivätkin entisinä. Palvelun sisältökin voi muuttua, kun palvelun tuottaja ryhtyy laskemaan sitä, mikä kannattaa ja mikä ei,
- Vanhuksen valinnanvapauden ja hänen kuulemisensa merkitys pitää nostaa esiin.
Asioita on tarkasteltu tähän asti tuottajien ja maksajien näkökulmasta, mutta
varsinainen subjekti eli ikäihminen on jäänyt vähän jalkoihin."
maanantai 13. lokakuuta 2008
Kuntavaalien loppurutistus alkaa olla käsillä. Tutkailin hieman tarkemmin meidän Kiuruveden tilannetta. Jäsennän itselleni tilanteen kuvausta muutamiin perusasioihin ja se ei pyrikkään olemaan täydellinen:
- Maa- ja metsätalous: Totta on, että maaseutuvoittoisessa pitäjässä maatalous on yksi tärkeimmistä peruspilareista. Tilakoot ovat kasvaneet ja pientilan haltijat ovat joko joutuneet tai vapaaehtoisesti lopettaneet toimintansa. Toivoa vain sopii, että tukijärjestelmä ei muutu nopeasti ja radikaalisti. Nyt on paljon omaapääomaa ja velkapääomaa sidottu suurtilojen investointeihin. Tosin EU:n maataloustukipolitiikasta voisi olla montaa mieltä tai sen mielettömyydestä, josta voisi ottaa kantaa jossain vaiheessa. Maitotuotteiden jalostus on karannut aikoinaan meijerin lakkautumisen myötä. Pientä jalostusta tosin on juustolan, sekä pienten oman liha/makkara tuotannon muodossa. Metsästä saadaan lisävarantoa ja tähän liittyy myös VR-Gargon investoinnit rata-alueelle, joka on positiivinen asia. Metsäteollisuus ja globaalitalous kontra osakepelurit viittaa taas negatiivisuuteen. Oma jatkojalostus olisi hyvä asia, jos koko ketju tuotannosta markkinoihin toimisi.
-Metalliteollisuus: Wärtsilän ja nyttemmin Metson yhteisyritys toimii paikkakunnallamme. Tähän liittyy tehdashallin rakentaminen, jossa kuntamme on mukana Kehittämisosakeyhtiön ja kiinteistöyhtiömme kautta. Se lisää investointivelkaa ja toivoa sopii, että tämä on pidemmällä tähtäyksellä kannattava sijoitus.
-Palvelut: Muut kuin kuntapalvelut tulevat kaupanalasta, jossa tietenkin vähevillä asukasmäärillä on vaikutuksensa. Erikoisliikkeet ja valikoimat näyttäytyvä rajallisena, jollon rahavirtaa kulkee myös muihin paikkakuntiin. Tosin jonkun verran tulee asiakkaita Pyhäjärven suunnalta.
-Kuntapalvelut: Suuriin muutos koskettaa tietysti perusterveyden ja sosiaalihuollon rakenteita eli tämä palvelupaketti tullaan rakentamaan neljän kunnan kuntayhtymän kautta. Paljon on tekemistä, että tämä paketti toimisi eikä tulisi kalliimmaksi, kuin nykyinen järjestelmä. Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen kunnan omana työnä voidaan suorittaa laadukkaasti ja tuottavasti. Siinä tarvitaan hyvää henkilöstöjohtamista ja hallintaa. Lisäpalveluresurssit voidaan rakentaa yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa yhteistyössä. Peruskunnan ylläpidettäväksi jää yleispalveluista vastaava toiminta, tekniset alat, sekä koulutus ja sivistys.
Kuntataloutemme tila on suurinpiirtein keskiarvoa Suomen mittakaavassa, mutta on selvä, että suuret investoinnit rasittavat talouttamme. Kriittisemmin suhtauduin massiivisen kulttuuri- ja kirjastotalon investointiin. Kulttuuria ja varsinkin kirjastotoimintoja kannatan. Mittasuhteet ovat nyt kyllä suhteettomat paikkakunnan kokoon nähden. Nyt kun se meille kuitenkin tulee on myös käyttömenot suuret. Sivistystoimi ja uusi kulttuurisihteeri saa rakentaa mielenkiintoisia konsertteja, että edes murto-osa käyttömenoista katettaisiin. Kunnanjohtajamme on oikeassa siinä, että vuosittainen investointimääräraha on oltava lähemäpänä kolmea miljoonaa. Selvää on, että investointitarpeita tulee. Meidän on pidettävä yllä perusinfraa eli tiestöä, viemäröintiä, vesihuoltoa ja ennen kaikkea kiinteistöjä. Merkittävää rakennnusvarantoa ei saa jättää hoitamatta.
Mielestäni kuntatalouteen liittyy olennaisena osana valtionhallinon päätöksenteot, kuten valtionosuudet, verotusratkaisut yms. Myös valtion oma tuottavuusohjelma, jonka näen ennemmin saneerauksena, kuin järkiperäisenä toimintana. Ikäänkuin strategiana olisi pienten paikkakuntien alasajo. Viedään verottaja, poliisi, työvoimahallinto ja muut valtionpalvelut mahdollisimman kauas. Eiköhän ala muuttohalukkuutta löytyä isompiin kaupunkeihin?
On selvä, että tarvitsisimme uutta yritystoimintaa kuntaamme. Muutama Fiboxin tyyppinen terveellä pohjalla oleva yritys tekisi terää. Ikärakenteemme oikaisuun tarvittaisiin uutta sukupolvea. Onko tehtävämme "mission in bossible?".
- Maa- ja metsätalous: Totta on, että maaseutuvoittoisessa pitäjässä maatalous on yksi tärkeimmistä peruspilareista. Tilakoot ovat kasvaneet ja pientilan haltijat ovat joko joutuneet tai vapaaehtoisesti lopettaneet toimintansa. Toivoa vain sopii, että tukijärjestelmä ei muutu nopeasti ja radikaalisti. Nyt on paljon omaapääomaa ja velkapääomaa sidottu suurtilojen investointeihin. Tosin EU:n maataloustukipolitiikasta voisi olla montaa mieltä tai sen mielettömyydestä, josta voisi ottaa kantaa jossain vaiheessa. Maitotuotteiden jalostus on karannut aikoinaan meijerin lakkautumisen myötä. Pientä jalostusta tosin on juustolan, sekä pienten oman liha/makkara tuotannon muodossa. Metsästä saadaan lisävarantoa ja tähän liittyy myös VR-Gargon investoinnit rata-alueelle, joka on positiivinen asia. Metsäteollisuus ja globaalitalous kontra osakepelurit viittaa taas negatiivisuuteen. Oma jatkojalostus olisi hyvä asia, jos koko ketju tuotannosta markkinoihin toimisi.
-Metalliteollisuus: Wärtsilän ja nyttemmin Metson yhteisyritys toimii paikkakunnallamme. Tähän liittyy tehdashallin rakentaminen, jossa kuntamme on mukana Kehittämisosakeyhtiön ja kiinteistöyhtiömme kautta. Se lisää investointivelkaa ja toivoa sopii, että tämä on pidemmällä tähtäyksellä kannattava sijoitus.
-Palvelut: Muut kuin kuntapalvelut tulevat kaupanalasta, jossa tietenkin vähevillä asukasmäärillä on vaikutuksensa. Erikoisliikkeet ja valikoimat näyttäytyvä rajallisena, jollon rahavirtaa kulkee myös muihin paikkakuntiin. Tosin jonkun verran tulee asiakkaita Pyhäjärven suunnalta.
-Kuntapalvelut: Suuriin muutos koskettaa tietysti perusterveyden ja sosiaalihuollon rakenteita eli tämä palvelupaketti tullaan rakentamaan neljän kunnan kuntayhtymän kautta. Paljon on tekemistä, että tämä paketti toimisi eikä tulisi kalliimmaksi, kuin nykyinen järjestelmä. Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen kunnan omana työnä voidaan suorittaa laadukkaasti ja tuottavasti. Siinä tarvitaan hyvää henkilöstöjohtamista ja hallintaa. Lisäpalveluresurssit voidaan rakentaa yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa yhteistyössä. Peruskunnan ylläpidettäväksi jää yleispalveluista vastaava toiminta, tekniset alat, sekä koulutus ja sivistys.
Kuntataloutemme tila on suurinpiirtein keskiarvoa Suomen mittakaavassa, mutta on selvä, että suuret investoinnit rasittavat talouttamme. Kriittisemmin suhtauduin massiivisen kulttuuri- ja kirjastotalon investointiin. Kulttuuria ja varsinkin kirjastotoimintoja kannatan. Mittasuhteet ovat nyt kyllä suhteettomat paikkakunnan kokoon nähden. Nyt kun se meille kuitenkin tulee on myös käyttömenot suuret. Sivistystoimi ja uusi kulttuurisihteeri saa rakentaa mielenkiintoisia konsertteja, että edes murto-osa käyttömenoista katettaisiin. Kunnanjohtajamme on oikeassa siinä, että vuosittainen investointimääräraha on oltava lähemäpänä kolmea miljoonaa. Selvää on, että investointitarpeita tulee. Meidän on pidettävä yllä perusinfraa eli tiestöä, viemäröintiä, vesihuoltoa ja ennen kaikkea kiinteistöjä. Merkittävää rakennnusvarantoa ei saa jättää hoitamatta.
Mielestäni kuntatalouteen liittyy olennaisena osana valtionhallinon päätöksenteot, kuten valtionosuudet, verotusratkaisut yms. Myös valtion oma tuottavuusohjelma, jonka näen ennemmin saneerauksena, kuin järkiperäisenä toimintana. Ikäänkuin strategiana olisi pienten paikkakuntien alasajo. Viedään verottaja, poliisi, työvoimahallinto ja muut valtionpalvelut mahdollisimman kauas. Eiköhän ala muuttohalukkuutta löytyä isompiin kaupunkeihin?
On selvä, että tarvitsisimme uutta yritystoimintaa kuntaamme. Muutama Fiboxin tyyppinen terveellä pohjalla oleva yritys tekisi terää. Ikärakenteemme oikaisuun tarvittaisiin uutta sukupolvea. Onko tehtävämme "mission in bossible?".
perjantai 10. lokakuuta 2008
Yhtiövalta vs toimiva markkinatalous
Vaikka olemme keskellä kiivaampaa kuntavaalikeskustelua ja pitäisi keskittyä olennaiseen eli paikkakunnan tulevaisuuden näkymiin, niin en voinut olla ottamatta kantaa nykypäivän talousmyllerryksen osatekijöihin. Tosiasia kuitenkin on, että taloudenmyrskyt vaikuttavat kyllä viiveellä meidänkin kuntaamme, joten ei ole haitaksi vähän tutkailla suurempiakin kokonaisuuksia.
Nyt kun olemme parasta aikaa finanssipelureiden aikaansaaman talousmyrskyn keskellä ja odotamme mitä kaikkea vielä tuleman pitää, niin voitaisiin tutkailla hieman mitä toimiva markkinatalous oikeasti tarkoittaa.
Toimivalle markkinataloudelle pääomat pitää tulla paikallisesti. Paikkakunnalle sitoutuneet yhtiöt joutuvat toimimaan yhteiskunnan ohjauksessa ja kantamaan vastuun alueesta. Maailmantalouden yhdentyminen murentaa kansalaisten ja valtion vaikutusmahdollisuudet omiin asioihinsa.
Paradoksaalista nykytilanteesen on, että aikoinaan nuoressa Yhdysvaltain tasavallassa kansalaisilla oli oikeus evätä yhtiön toimilupa, jos se ei enää toiminut yhteisen edun hyväksi. Suuryhtiöt ovat saaneet nykyaikana samat kansalaisoikeudet kuin ihmiset, mutta niiden velvollisuudet on karsittu pieneen osaan tavallisen ihmisen vastaavista. Teot, joista yksilö joutuisi vankilaan tai saisi jopa kuolemanrangaistuksen, aiheuttavat yhtiöille niiden varallisuuteen nähden usein pienet sakot.
Tähän tilanteeseen voitaisiin nyt puuttua ja muuttaa virtuaalirahanteko oikeaan tuottavan työn arvoon. Raha on nykyään täydellisesti irrotettu arvosta, minkä seurauksena todellisen tuottavan työn arvo pienenee mitättömäksi keinottelijoiden ja sijoittajien voittoihin verrattuna. Nykyisessä järjestelmässä rahataloudessa kiertävän rahan määrää voidaan kasvattaa loputtomasti, täysin riippumatta todellisen varallisuuden kasvusta. Keinottelu tulee näin kannattavammaksi kuin todellista arvoa tuottavat sijoitukset.
Jos joku on sattunut saamaan David C. Kortenin kirjoja luettavakseen on myös saanut aimo annoksen ajatuksia nykymenosta. Hänen mukaansa maapallo on joutunut kolmiosaiseen kriisiin, jonka osat ovat syvenevä köyhyys, sosiaalinen hajaannus sekä ympäristön tuhoutuminen. Maailman tulot jakautuvat yhä epätasaisemmin: rikkain viidennes saa 82,7% ja köyhin 1,4% maailman kokonaistuloista.
Jos joku ajattelee, että vaihtoehto olisi suunnitelmatalous jäykkine byrokratioineen ja politrukkeineen on väärässä. Tällä tahdon sanoa, että on olemassa talousjärjestelmissäkin se kuuluisa keskitie. Ääripään kulkijat saavat ja ovat jo saaneet siipeensä. Valtioilla ja kunnilla tulee olla mahdollisuus lokalisoida talous. Pitää rakentaa uusi markkinatalous, joka ehkäisee nykyisen kaltaisen tilanteen kehittymisen. Rajoittamaton kapitalismi syö palloamme tuhoamalla ympäristön ja aiheuttamalla köyhyyttä ja kurjistumista.
Nyt kun olemme parasta aikaa finanssipelureiden aikaansaaman talousmyrskyn keskellä ja odotamme mitä kaikkea vielä tuleman pitää, niin voitaisiin tutkailla hieman mitä toimiva markkinatalous oikeasti tarkoittaa.
Toimivalle markkinataloudelle pääomat pitää tulla paikallisesti. Paikkakunnalle sitoutuneet yhtiöt joutuvat toimimaan yhteiskunnan ohjauksessa ja kantamaan vastuun alueesta. Maailmantalouden yhdentyminen murentaa kansalaisten ja valtion vaikutusmahdollisuudet omiin asioihinsa.
Paradoksaalista nykytilanteesen on, että aikoinaan nuoressa Yhdysvaltain tasavallassa kansalaisilla oli oikeus evätä yhtiön toimilupa, jos se ei enää toiminut yhteisen edun hyväksi. Suuryhtiöt ovat saaneet nykyaikana samat kansalaisoikeudet kuin ihmiset, mutta niiden velvollisuudet on karsittu pieneen osaan tavallisen ihmisen vastaavista. Teot, joista yksilö joutuisi vankilaan tai saisi jopa kuolemanrangaistuksen, aiheuttavat yhtiöille niiden varallisuuteen nähden usein pienet sakot.
Tähän tilanteeseen voitaisiin nyt puuttua ja muuttaa virtuaalirahanteko oikeaan tuottavan työn arvoon. Raha on nykyään täydellisesti irrotettu arvosta, minkä seurauksena todellisen tuottavan työn arvo pienenee mitättömäksi keinottelijoiden ja sijoittajien voittoihin verrattuna. Nykyisessä järjestelmässä rahataloudessa kiertävän rahan määrää voidaan kasvattaa loputtomasti, täysin riippumatta todellisen varallisuuden kasvusta. Keinottelu tulee näin kannattavammaksi kuin todellista arvoa tuottavat sijoitukset.
Jos joku on sattunut saamaan David C. Kortenin kirjoja luettavakseen on myös saanut aimo annoksen ajatuksia nykymenosta. Hänen mukaansa maapallo on joutunut kolmiosaiseen kriisiin, jonka osat ovat syvenevä köyhyys, sosiaalinen hajaannus sekä ympäristön tuhoutuminen. Maailman tulot jakautuvat yhä epätasaisemmin: rikkain viidennes saa 82,7% ja köyhin 1,4% maailman kokonaistuloista.
Jos joku ajattelee, että vaihtoehto olisi suunnitelmatalous jäykkine byrokratioineen ja politrukkeineen on väärässä. Tällä tahdon sanoa, että on olemassa talousjärjestelmissäkin se kuuluisa keskitie. Ääripään kulkijat saavat ja ovat jo saaneet siipeensä. Valtioilla ja kunnilla tulee olla mahdollisuus lokalisoida talous. Pitää rakentaa uusi markkinatalous, joka ehkäisee nykyisen kaltaisen tilanteen kehittymisen. Rajoittamaton kapitalismi syö palloamme tuhoamalla ympäristön ja aiheuttamalla köyhyyttä ja kurjistumista.
keskiviikko 8. lokakuuta 2008
Yhteisöllisestä yrittäjyydestä ja kunnanpalveluista
Olen kriittisesti suhtautunut finanssipelureihin ja virtuaalirahan tekemiseen, joka on irrotettu reaalitaloudesta. Mutta tästä ei pidä vetää sellaisia johtopäätöksiä, että vastustan yrittämistä ja todellista reaalimarkkinataloutta. Tarvitsemme erilaisia yritystoimintaa paikallistasolle, joka lisää elävyyttä ja työllisyyttä. Laaja-alainen yritystoiminta parantaa toimintaolosuhteita, eikä välttämättä ole niin suhdanneherkkä, jos paikkakunnalla olisi vain yksi tuotantolaitos esim. paperitehdas.
Olen itse ollut toiminimellä yrittäjänä ja ollut perustamassa monialaisia osuuskuntia. Nämä ovat lähinnä paikallisilla markkinoilla toimivia yksiköitä, joissa samanhenkiset ihmiset yhdistyvät ja alkavat markkinoida työtään, sekä osaamistaan.
Tämän tyyppiset toimintamallit lähenevät yhteisöllisen yrittäjyyden toimintaympäristöä.
Tähän läheisesti liittyvät myös kolmannen sektorin toimijat, kuten yhdistykset ja järjestöt. Sosiaalinen yrittäjyys on myös vaihtoehto esim. vajaakuntoisille tai muutoin syrjäytymisuhan alla oleville.
On muistettava, että nämä eivät ole on off vaihtoehto esimerkiksi kunnan peruspalveluiden tuottamiselle. Kannatan peruspalveluiden tuottamista kuntien omana työnä, mutta lisäpalveluina oheiset toimijat voisivat olla tukemassa kunnan perustuotantoa. On kuitenkin muistettava, että näissä yhteydessä olevat työsuhteet pitää järjestää työehtosopimuksien mukaisesti. On myös niin, että kuntien perustuotantoa ei saa lähteä siirtämään yksityisille vain sen tuoman näennäissäästön mukaan. Työehtoshoppailua ei saa tapahtua tässä yhteydessä!
Kunnan omana työnä tehdyt peruspalvelut voivat olla tuottavia ja tehokkaita. Tästä on olemassa jo tutkittua tietoa mm Ruotsin maalta. Meidän pitää tosissaan ottaa käsittelyyn oman palvelutuotannon ja tuotanto-organisaation kehittäminen, kustannustietoisuuden lisääminen, sekä tulosohjauksen parantaminen.
Olen itse ollut toiminimellä yrittäjänä ja ollut perustamassa monialaisia osuuskuntia. Nämä ovat lähinnä paikallisilla markkinoilla toimivia yksiköitä, joissa samanhenkiset ihmiset yhdistyvät ja alkavat markkinoida työtään, sekä osaamistaan.
Tämän tyyppiset toimintamallit lähenevät yhteisöllisen yrittäjyyden toimintaympäristöä.
Tähän läheisesti liittyvät myös kolmannen sektorin toimijat, kuten yhdistykset ja järjestöt. Sosiaalinen yrittäjyys on myös vaihtoehto esim. vajaakuntoisille tai muutoin syrjäytymisuhan alla oleville.
On muistettava, että nämä eivät ole on off vaihtoehto esimerkiksi kunnan peruspalveluiden tuottamiselle. Kannatan peruspalveluiden tuottamista kuntien omana työnä, mutta lisäpalveluina oheiset toimijat voisivat olla tukemassa kunnan perustuotantoa. On kuitenkin muistettava, että näissä yhteydessä olevat työsuhteet pitää järjestää työehtosopimuksien mukaisesti. On myös niin, että kuntien perustuotantoa ei saa lähteä siirtämään yksityisille vain sen tuoman näennäissäästön mukaan. Työehtoshoppailua ei saa tapahtua tässä yhteydessä!
Kunnan omana työnä tehdyt peruspalvelut voivat olla tuottavia ja tehokkaita. Tästä on olemassa jo tutkittua tietoa mm Ruotsin maalta. Meidän pitää tosissaan ottaa käsittelyyn oman palvelutuotannon ja tuotanto-organisaation kehittäminen, kustannustietoisuuden lisääminen, sekä tulosohjauksen parantaminen.
Yhteisöllisyyttä eri mittakaavoissa...
Keskiviikkona 8.10 olin ammattijärjestöni eri yhdistyksien tapaamisessa Kuopiossa. Tapaamisessa oli karua kerrottavaa Varkauden ja Kuopion tilanteessa, sekä muiden kuntien Paras-hankkeiden etenemisestä. Pääluottamusmiehen kanssa pidimme Ylä-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän tilannekatsauksen. Hyvä oli kuulla Pohjois-Savon kuntien tilannetta, jolloin voitiin keskustella ja verrata oman kunnan asioiden etenemistä muihin kuntiin.
Takaisin ajaessamme meni sitten miettiessä päivän teemaa ja mitä nämä tapahtumat ympäröivissä kunnissa, sekä meidän Paras-hankkeemme tulevat etenemään. Ammattijärjestöissä kuntayhtymän aiheuttaa myös muutoksia yhdistyksien yhdistymisen muodossa. Peruskuntien tilanne kuntayhtymän jälkeisessä elämässä aiheutti keskustelua. Onhan selvä että 60% taloudellinen siirtymä kunnasta kuntayhtymään tulee vaikuttamaan jossain aikataulussa.
Mutta kotiin päästyäni siellä odotti iloinen yllätys, kun perheen pienimmäinen sanoi: "iti iti kuuntele RR RR". Mahtava tunne, kun kolmivuotias oppi R:n ja on nyt niin ylpeetä että. Aurinko vielä paistoi, joten tytölle lämpimästi päälle ja tyttö istuimeen ja polkupyörällä hiekkatielle. Turvaistuimesta kuului: "RR RR RR kuuntele iti RR RR". "Hienoa.." ja ajoin tiellä olevaan lätäkköön.. hiljaa manasin mielessäni tiehoidon tasoa ja ajattelin, että ollaanko tasa-arvoisia asuessamme maalla. Ei ole katuvaloja, asfalttiteitä tai muita palveluita. Elämän valintoja, joita aikoinaan tuli tehtyä tuumailen itsekseni ja jatkan matkaa.
Takaisin tullessamme esikoisellani eli kasiluokkalaisella tyttärelläni oli ollut ne kemian kokeet, josta pari iltaa aikaisemmin pohdittiin porukalla sidoksien tasapainottamista. Vaikeat kokeet kuulemma oli. Kutosluokan tyttäreni puolestaan oli tuskaillut aikaisemmin enkun kokeitten kanssa. Ei muuta kuin kirja käteen, josta tutkailtiin vaikeimmilta tuntuvat asiat. "Näitä kun kertailet, niin hyvä tulee.."
Pojan kanssa keskusteltiin päivän koulutapahtumat saunan lauteilla: "mites päivä meni" "Noo ihan hyvin.." Isä vähän epäilee: "Olikos kavereiden kanssa mitään.." Poika vastailee: "Yhen kanssa oli pientä käen viäntöö. Mutta se on jo sovittu." "Kummalla tulee ensin hikipisarat?" Poika tokaisee. Tuostapa päättelen, että eipä tälle päivälle ole isännälle jäänyt mitään hampaankoloon..
Komea syksyinen päivä vaipuu iltaan ja kohti yötä. Lapset alkavat mennä hampaan pesun jälkeen nukkumaan ja itse päättelen blogiani. Ajattelen, että tänä päivänä tuli kohdattua ammattijärjestötason yhteisöllisyys, joka päättyi perhetason yhteisöllisyyteen. Elämän ilot ja surut eri mittakaavoissa.
Takaisin ajaessamme meni sitten miettiessä päivän teemaa ja mitä nämä tapahtumat ympäröivissä kunnissa, sekä meidän Paras-hankkeemme tulevat etenemään. Ammattijärjestöissä kuntayhtymän aiheuttaa myös muutoksia yhdistyksien yhdistymisen muodossa. Peruskuntien tilanne kuntayhtymän jälkeisessä elämässä aiheutti keskustelua. Onhan selvä että 60% taloudellinen siirtymä kunnasta kuntayhtymään tulee vaikuttamaan jossain aikataulussa.
Mutta kotiin päästyäni siellä odotti iloinen yllätys, kun perheen pienimmäinen sanoi: "iti iti kuuntele RR RR". Mahtava tunne, kun kolmivuotias oppi R:n ja on nyt niin ylpeetä että. Aurinko vielä paistoi, joten tytölle lämpimästi päälle ja tyttö istuimeen ja polkupyörällä hiekkatielle. Turvaistuimesta kuului: "RR RR RR kuuntele iti RR RR". "Hienoa.." ja ajoin tiellä olevaan lätäkköön.. hiljaa manasin mielessäni tiehoidon tasoa ja ajattelin, että ollaanko tasa-arvoisia asuessamme maalla. Ei ole katuvaloja, asfalttiteitä tai muita palveluita. Elämän valintoja, joita aikoinaan tuli tehtyä tuumailen itsekseni ja jatkan matkaa.
Takaisin tullessamme esikoisellani eli kasiluokkalaisella tyttärelläni oli ollut ne kemian kokeet, josta pari iltaa aikaisemmin pohdittiin porukalla sidoksien tasapainottamista. Vaikeat kokeet kuulemma oli. Kutosluokan tyttäreni puolestaan oli tuskaillut aikaisemmin enkun kokeitten kanssa. Ei muuta kuin kirja käteen, josta tutkailtiin vaikeimmilta tuntuvat asiat. "Näitä kun kertailet, niin hyvä tulee.."
Pojan kanssa keskusteltiin päivän koulutapahtumat saunan lauteilla: "mites päivä meni" "Noo ihan hyvin.." Isä vähän epäilee: "Olikos kavereiden kanssa mitään.." Poika vastailee: "Yhen kanssa oli pientä käen viäntöö. Mutta se on jo sovittu." "Kummalla tulee ensin hikipisarat?" Poika tokaisee. Tuostapa päättelen, että eipä tälle päivälle ole isännälle jäänyt mitään hampaankoloon..
Komea syksyinen päivä vaipuu iltaan ja kohti yötä. Lapset alkavat mennä hampaan pesun jälkeen nukkumaan ja itse päättelen blogiani. Ajattelen, että tänä päivänä tuli kohdattua ammattijärjestötason yhteisöllisyys, joka päättyi perhetason yhteisöllisyyteen. Elämän ilot ja surut eri mittakaavoissa.
tiistai 7. lokakuuta 2008
Kuntatalouden kuristuksista
Kuntavaalien teemoista ja tavoitteesta voit lukea syyskuun blogimerkinnöistä. Meidän on kuitenkin muistettava kuntatalouden lainalaisuudet. On syytä ottaa huomioon nykyhallitus, jonka tekemät päätökset vaikuttavat kuntien talouteen. Palvelumaksujen nousu, joka valheellisesti kytketään siihen, että niillä tuloilla kunta rakentaa palveluitaan ei pidä paikkaansa. Yhtälö ei toimi koska samaan aikaan valtionosuudet pienenevät. Nyt meillä on sitten kalliit maksut terveyskeskuksissa, lasten päivähoidossa jne. Kuntapäättäjä jää puun ja kuoren väliin mitä tulee kunnan palveluiden järjestämisessä, koska annetut ”pelimerkit” vähenevät. Kuntavaalitkin antavat siten signaalin nykypäättäjille, että tällainen hyvinvointivaltion alasajo ei saa jatkua.
Äänioikeuden juhlavuosi?
90 vuotta sitten saimme yhtenäisen äänioikeuden nimenomaan kunnallisvaaleissa, joten eräänlaista juhlavaalien aikaa siis eletään. Mutta karikkoinen oli demokratian alku, jos otamme aikajänteen 100 – 150 vuotta sitten, niin mukaan mahtuu meidän keskinäinen taistelut. Rauhan tultua koetettiin rakentaa äänioikeudellista demokratiaa. Ensimmäiset äänioikeutetut olivat maanomistajat ja veroäyrien maksajat. Muilla ei katsottu olevan oikeutta asioiden päättämiseen, koska heillä ei ollut omaisuutta hallinnassaan, kuten piiat, rengit ja vaimot. Esimerkkinä voisi pitää äänestysoikeuden hallintaa, jossa kapakoitsijalla oli omasta puolestaan 25 ääntä veroäyrillään ja 25 ääntä firmansa puolesta. Arvata saattaa, että ko myyjä halusi saada oikeuden väkiviinan myyntiin, kun pystyi lyömään pöytään yhteensä 50 ääntä, sille joka häntä kannatti tai sitten vaikka äänestämällä itseään. Mitenkähän kävisi tämän päivän Suomessa, jos meillä olisi tuollainen äänestysoikeus ja mahdollisuus sitä käyttää?
Onneksi suomalainen demokratia on kehittynyt noista ajoista ja olemme saaneet tasa-arvoisen äänioikeuden vaikuttaa yhteisömme asioissa. Tärkeää olisikin saada mahdollisimman moni ääniuurnille, jotta demokratiamme toimisi edelleen.
Onneksi suomalainen demokratia on kehittynyt noista ajoista ja olemme saaneet tasa-arvoisen äänioikeuden vaikuttaa yhteisömme asioissa. Tärkeää olisikin saada mahdollisimman moni ääniuurnille, jotta demokratiamme toimisi edelleen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)