Talousarvio valtuusto 2014

Talousarvio valtuuston listalla oli paljon tärkeitä asioita, kuten arvata saattaa. Poimin niistä joitakin tähän blogitekstiini.

1. Toimitilamuutokset
Ensimmäisenä käytiin läpi varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilaratkaisut. Tässähän ajatuksena on, että tarpeettomista tiloista luovutaan ja toimijat järjestellään nykyisiin sekä säilytettäviin toimitiloihin. Tällä mallilla tehdään toki säästöjä ja olen puoltamassa ao toimitilamuutosta. Tässä tehtiin muutosta päätösehdotukseen eli annettiin enemmän joustonvaraa sivistysjohtajalle neuvotella miten Nivan koulussa tehdään siirtymää yläkoulun tiloihin. Tämä on järkevää, koska ei ole hyvä, että valtuusto linjaa liian tarkaksi mitkä luokka-asteet siirtyvät.

Mutta itse olen todella huolissani toimitilojen siirtovaiheessa siitä, että useiden vuosien korjausvelka saattaa aiheuttaa lisäkustannuksia investointien tasolla. Huomautin vakavasti, että näihin toimitilasiirroksiin on sälytettävä tarpeeksi laaja-alaiset rakennuksien terveys/kuntokartoitukset käyttämällä esim. rakennusterveysasiantuntijoita. Meillä on haastetta riittämiin saada rakennukset terveellisiksi ja turvallisiksi.

2. Vuoden 2015 talousarvio ja vuosien 2016 - 2017 taloussuunnitelman hyväksyminen

Talousarvion laadinta on tehty todella tiukassa taloustilanteessa, jossa epävarmuustekijöitä on mukana paljon. Tiedetään, ettei verotulokertymä ja valtionosuudet ole kasvussa sekä investointi tarpeita on olemassa. Kaupungin eri hallintokunnat ovat tikistäneet talousarvionsa tiukaksi, että on päästy siihen, ettei synnytetä enää alijäämää. Tämä on tietenkin lähtökohtaisesti hyvä asia, mutta se on tarkoittanut jo tiettyjen palveluiden jäädyttämistä ja jopa osin alasajamista (mm uimarantojen ja leikkikenttien vähentämistä yms). Myös useita tarpeellisiakin investointeja on jouduttu lykkäämään.

Keskustelua herätti henkilöstöresurssit ja niiden kohdentaminen. Ei ole oikein sekään, että tarpeellisia henkilöstölisäyksiä ei oteta eläköitymisen seurauksena esimerkiksi kiinteistötoimelle, jossa juuri on tarpeen tehdä jatkuvaa ylläpito ja korjaustoimia. Samaan aikaan täytyy sitten lisätä ostopalvelua, joka on kalliimpaa, koska tarve on jatkuvaa.

Ulkopaikkakuntalaisten matkakulukorvaukset saivat elämää suuremmat mittasuhteet. Tästä tehtiin vasemmistoryhmän puolesta ponsiesitys koskien vuoden 2016 talousarviota, jossa ajatus oli, että avataan tämä uudestaan keskustelun alle tuolloin. Ponsiesitys meni äänestykseen ja kaatui luvuin 27 - 9.


3. Omavelkaisen takauksen myöntäminen Ylä-Savon Jätehuolto Oy.n lainalle

Ylä-Savon Jätehuolto Oy lähtee tällä päätöksellä toteuttamaan osakkuuttaan Riikinneva Oy.stä Tämähän pohjautuu osin jätedirektiiviin, jossa ollaan ns viiden kohdan hierarkiassa:
 a) ehkäiseminen, b) valmistelu uudelleenkäyttöön, c) kierrätys, d) muu hyödyntäminen, esimerkiksi energiana ja e) loppukäsittely. Periaatteessa meidän jätteemme energiaksi käyttäminen "sotii" tätä hierarkiaa vastaan siinä mielessä, että vasta tuossa kohdassa d.) puhutaan jätteen energiaksi käyttämisestä ja ensisijaisesti pitäisi pyrkiä jätteiden ehkäisemiseen, uudelleen käyttöön ja kierrätykseen ja vasta sitten energiakäyttöön.
Mutta tähän liittyy myös se tosiseikka, että meidän Jätehuolto Oyn. ylläpitämä kaatopaikka ei saisi enää vastaanottaa yhdyskuntajätettä vuoden 2016 jälkeen Nyt tehty takauspäätös, siis pitäisi johtaa siihen, että yhdyskuntajätettä ei enää siirry kaatopaikan penkkaan vaan energiaksi.

4. Ylä-Savon Sote kuntayhtymän palvelusopimuksen hyväksyminen vuodelle 2015
Tämä palvelusopimus on taloudelliselta arvoltaan todella merkittävä32,8 miljoonan arvoinen eli "nielee" kaupungin budjetista miltei 60% . Perusterveydenhoitoon, sosiaalitoimeen sekä erikoissairaanhoitoon tarvitaan tietenkin toimintaedellytyksä ja määrärahoja. Kaupungin omat toiminnot ovat siten saaneet "tuta" sotepalveluiden rahoittajana. Tämän vuoksi oma toiminta supistuukin 1,6% jolla koetetaan kattaa mm sotepalveluiden 1,5% kasvu (mutta riittääkö soten kasvuprosentti sitten oikeastin reaalimaailmassa? Sen sitten aika näyttää)

No mistäs sitten saatiin äänestys aikaiseksi? Peruskysymyksenä oli Kiuruveden terveyskeskuksen päivystyksen aukioloajasta, joka päätettiin laskea klo 18.sta klo 16.sta. Tästä asiasta otin myös puheeksi Ylä-Savon Soten hallituksessa ollessani paikalla varasjäsenenä (9.12), jossa mainitsin päivystysvastaanoton ongelmista. Tiedetään pyrkimys yhden lisähoitajan laittamisesta vastaanottoon jonojen muodostamisen ehkäisemiseksi ja tällä perusteella myös kustannuksia voidaan säästää, kun päivystysaikaa vähennetään ko. kaksi tuntia. Tässä yhteydessä on myös annettu "pyhä lupaus" siitä, että asiakkaat, jotka tulevat esim. 15: 45 saavat palvelua eikä ohjata Iisalmeen. Mutta näinhän sitä luvattiin myös ennen ja siitä huolimatta potilaat ohjattiin jo klo 17 alkaen Iisalmen terveyskeskukseen.

Tästä siis äänestettiin vasemmistoryhmän aloitteesta ja se äänestys hävittiin 23 - 9 (3 valtuutettua poistui paikalta ennen äänestystä) Nyt on vain seurattava, että tämä uusi malli, jossa on 2 tuntia vähemmän päivystystä pelittää aina tuohon klo 16.sta asti ja siihen ei muodostuisi jonoja (myös arkipyhien päivystys lakkaa olemasta)


Näillä kuitenkin kokonaisuudessaan mennään ja talousarvio saatiin päätettyä loppujen lopuksi kohtuullisessa yhteisymmärryksessä.

Kesä mennyt on ja syksy saapuu..

Otin tämän kesän todella sitten autuaasti ja irtauduin melko totaalisesti sähköisen median koukuttavasta otteesta. Mutta syksy saapuu ja samoin ne luottamustehtävät jotka jatkuvat nyt kiivaalla tahdilla.

Tässä on jo muutamat kokoukset käyty läpi elokuun aikana. Ylä-Savon ammattiopiston valtuuston kokouksessa tuli esille useita haasteellisia muutoksia, kuten johtamisjärjestelmä, aloituspaikat yms. Toisen asteen koulutus on haasteellisten aikojen edessä ja Ysaon on kyettävä muuttumaan sekä sopeutumaan muutokseen. Tästä voi ottaa syventävää tekstiä myöhemmin.

Maakuntavaltuuston seminaarissa käytiin sitten läpi myös tulevaa sote-lainluonnosta, kuntalain uudistamista, jossa käytiin läpi valtio-osuuslaskelmia. Myös kaupan kaava yms maakunnallisesti tärkeitä asioita tuli seminaarissa esille. Maakunnan edunvalvonta on tärkeässä roolissa ja tiettyjä infra sekä tiekäytävähankkeita esiteltiin myös.

Paljon on siis muutoksen tuulia puhaltamassa ja ei vähiten talouskysymyksissä, jossa tunnutaan elävän pitkän hiljaiselon eli nolla tai jopa miinuskasvun aikaa. Venäjän ja Ukrainan tilanne sekä siitä johtuvat pakotteet, että vastapakotteet vaikuttavat nyt myös konkreettisesti maataloustuotantoon yms. Kaikki nämä ovat vaikuttamassa myös kuntien talousarvioiden laadintaan ja tässä tutkaillaankin tarkoin minkälaisessa talouden taantumassa kuntatalous tarpoo ensi vuonna.

Valtuuston pääpaino soten järjestämissuunnitelmissa

Tämän kertaisessa valtuustossa oli pääpaino Y-S Soten ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin järjestämissuunnitelmien hyväksynnässä.

Tosin alussa käytiin läpi pykälä, jossa päätettiin siitä, kuka on toimivaltainen päätöksentekijä haja-asutusalueiden jätevesien poikkeuksiin. Valtuusto päätti, että Ylä-Savon Soten ympäristölautakunta olisi se päättävä elin joka ottaa vastuulleen päättää näistä poikkeuksista sosiaalisten, taloudellisten tai teknisten asioiden perusteella. Tässä lienee tarkoituksenmukaista laatia ympäristökuntiin samansisältöinen ohjeistus, joka sitten toimii pohjana ympäristölautakunnan päätöksiin. Ympäristölautakunta voi kuitenkin ottaa alueiden kunnilta asiantuntija yms. lausuntoja päätöksenteon tueksi.

YLÄ-SAVON SOTE KUNTAYHTYMÄN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2014 - 2017

Tässä asiapykälässä oli sellainen epätodellinen tunnetila, johtuen maan hallituksen ja opposition vasta julki tulleesta yhteisestä sotelinjauksesta, jossa otetaan 5 sote-aluetta kehittelyn kohteeksi. Se että onko meillä jatkossa Y-S Sote tuottajana, joka tuntuu todennäköiseltä, vai ajetaanko toiminta suoraan nykyisen sairaanhoitopiirin syliin uudessa isossa sotessa? Ja monia muitakin käytännön kysymyksiä sinkoili oman pääni sisällä; kuten rahoituskuvio väestöpohjaan sidottuna sairastavuus/ikäkertoimella painotettuna, miten demokratia toteutuu isossa sotessa, yms. Periaatteessa hallituksen visio sotelinjauksesta on hyvä asia, jolloin hoitoketju toimii yhden järjestäjän siipien alla alusta loppuun. Mutta sen ajankohta tulee sitten myöhemmin ja  tässä valtuustossa käsiteltiin nykyistä järjestämissuunnitelman hyväksyntää. 

Keskustelussa tuli erilaisia näkökulmia ja viestiä terveydenhuollon tietojen käsittelystä ja yhteensopimattomista ohjelmista. Tämä on todentotta ongelma, johon olisi kyllä saatava ratkaisu. Erilaisten järjestelmien keskinäisen rajapinnan keskinäinen yhteensopivuus täytyy saada kuntoon. Mielenkiintoinen haaste on myös yksityisten palvelutuottajien omat järjestelmät ja kuinka ne jatkossa voisi ympätä yhteen. Ja kuka siinä sitten tulee maksajaksi, kun näitä sovitellaan yhteen?  Voiko yksityistä palveluntuottajaa velvoittaa hankintatilanteessa, että ohjelmien tulee soveltua käytettäväksi esim. pegasos ohjelman kanssa?

Järjestämissuunnitelmassahan otetaan kantaa koko sosiaali- ja terveydenhoidon alueelle ja siten myös taloudellisestikin noin 60 prosentin budjettiosuutta vastaavasta asiakirjasta on syytäkin pitää keskustelua yllä. 

Itse otin esille keskusteluun pitkäaikaistyöttömien ja nuorten yhteiskuntatakuun tärkeyden. On selvää, että meidän pitää saada eri toimijat saman katon alle keskustelemaan miten näihin haasteisiin voitaisiin vastata. Toin esille myös yksityisten yrityksien yhteiskunta- ja sosiaalivastuun pitkäaikaistyöttömien sekä kuntouttavan työtoiminnan järjestäjänä. Tämän pallon heitin myös heille, koska näyttää siltä, että halutaan ulkoistaa ja yksityistää kunnan toimintoja. Näissä yksityistämissopimuksissa täytyisi kirjata tietty määrä kuntouttavan tai pitkäaikaistyöttömien työpaikkoja, joka menetetään esim. teknisen toimen tuotannon ulkoistamisissa. 

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEEN KUNTIEN TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA

Tätä järjestämissuunnitelmaa lukiessa tuli dejavu hallituksen sotelinjauksesta. Nimittäin sieltä henki samanlainen näkemys terveydenhuollon suoraviivaisesta integraatiosta perusterveydenhoidosta - erityisairaanhoitoon. Mutta en sano, että se olisi negatiivinen asia, vaan aivan päinvastoin. Tämä järjestämissuunnitelma oli kirjoitettu huolella ja toi esille kaikki ne asiat, jotka meitä tavan kuntalaista koskettavatkin. Asiakirjaan kannattaa tutustua tästä linkistä: http://ktweb.kiuruvesi.fi ja sieltä edetä valtuuston esityslistaan 24.3.14.. pykälästä löytyy liitteenä ko. järjestämissuunnitelma.

Järjestämissuunnitelma hyväksyttiin ilman suurempia keskusteluita. Itselläni siinä oli useitakin kohtia, jotka olivat mielenkiintoisia ja joista olisi voinut pitää pitempiäkin keskustelutuokioita. Esimerkkinä vaikka se, ettei sairaanhoitopiirillä ja miksei Y-S sotellakaan, ole käytettävissä kunnollista tutkimustietoa, jonka perusteella voitaisiin tehdä päätöksiä hoitoketjun ja ennakoivan toiminnan suhteen. Tähän oli kuitenkin joitakin ratkaisuehdotuksia tilanteen parantamiseksi ko. suunnitelmassa. Onkin tärkeää saada tilastollisia ja miksei kenttätutkimuksissa laadullisiakin faktoja toiminnan tukemiseksi.

Yksi kohta valtuuston päätösasiassa kuitenkin särähti ja jotenkin siinä oli jotain paha enteistä:

" Kunnilta on pyydetty suunnitelmaan kannanottoja siten, että kannanotossa kunta voi joko hyväksyä tai hylätä suunnitelmaesityksen, mutta ei voi esittää siihen muutoksia. Kuntien hyväksymiskäsittelyn jälkeen suunnitelma vahvistetaan sairaanhoitopiirin hyväksymiskäsittelyssä. Suunnitelmaan ei ole mahdollista tehdä sisällöllisiä muutoksia sen jälkeen kun hyväksymiskäsittelyn prosessi on alkanut" No on tietysti aika, jolloin hyväksyntä on vietävä läpi päätöksenteon ja siihen ei sitten enää tehdä muutoksia. Mutta aika kovalta tekstimuodolta tuo tuntuu ja siinä on sellainen ehdottomuuden leima..

Tärkeitä asioita siis oli päätöksenteossa ja katsotaan miten näitä sote-kuvioita tulevaisuudessa ratkotaan, jos ja kun siirrytään näihin viiteen sote-alueeseen vuoden 2017 alussa..

vuoden ensimmäinen valtuusto 2014

Alussa suunnittelukokous valtionosuusuudistuksesta ja sote kysymyksestä

Periaatteessa virallisen valtuustokokouksen suurimpia kysymyksiä heräsi juuri suunnittelukokouksessa, jossa käsiteltiin evästyskeskusteluna kaupunginhallitukselle valtionosuusuudistuksesta ja sote kysymyksistä. Tässä yhteydessä toin esille asioiden laajuuden ja vaativuuden, varsinkin sote kysymyksessä ja tähän yhteyteen sopisi hyvin ns. pienryhmä työskentely. On havaittu, että isossa valtuustossa ei saada aikaiseksi sellaista vuorovaikuttavuutta ja asioiden aitoa esiin nostamista, kuten pienryhmissä. Mutta valmisteluaika huomattiin rajalliseksi, joten tällaista ryhmien välisiä pienryhmätyöskentelyä valtuuston suunnittelukokouksien yhteyksissä ei ehdittäisi enää tekemään.

Ehdotin sitten ryhmäytymistä siten, että kävisimme asioita läpi valtuustoryhmissä ja asia koottaisiin ryhmäpuheenjohtajien välisissä keskusteluissa. Tästä päätettiinkin, että hallituksen laatima lausuma annettaisiin valtuustoryhmien käsittelyyn, jonka jälkeen ryhmien puheenjohtajat käyvät asiasta koontikeskustelun. Tämän jälkeen lausuntoluonnos annettaisiin  hallitukselle evästyksen saattelemana, joka puolestaan tekee lopullisen päätöksen ministeriölle lähetettäväksi maaliskuun kuluesssa.

Tästä sitten täytyy kertoa syvällisemmin, kunhan virallisempi lausunto Kiuruvedellä alkaisi olemaan valmis. Mutta tämä toimintamalli on mielestäni hyväksi edustuksellisen demokratian paremmasta käyttämisestä ja tällöin kaikilla valtuutetuilla on mahdollisuus antaa omat kommentinsa ryhmissä, joka sitten välittyy puheenjohtajien kautta hallitukselle.

Varsinainen valtuustokokouksen asioina olivat mm Kuntarahoitys Oy.ltä omavelkaisen takauksen 100 000 euron lainalle Yrityskiinteistöt Oy:lle, jolla on tarkoitus muuttaa kirjapainorakennuksen käyttötarkoitusta ja uusitaan myös ilmanvaihtoa Teollisuustalo 5:ssä.

Seuraavassa pykälässä annettiin vastaavanlainen lainan takaus 40 000 euron lainalle P-Savon osuuspankilta  Rinnekotisäätiön korjauksiin keittiöön ja ilmastointiin. Järkevä rahoituskohde rakennukseen jossa alkaa jo ollakin remontin tarvetta.

Yleistä mielenkiintoa herätti  15 miljoonan euron lyhytaikaisen lainan maksuvalmiuden ylläpitämiseen pyydetystä lisälimiitistä Kuntarahoitus Oyj:ltä. Keskustelua syntyi nimenomaan siitä, että velkaannumme liian kovaa vauhtia. Yleinen taso velkaantumiselle pitäisi olla noin 3 - 4 miljoonaa euroa/vuosi. Nythän se on jo 5 - 6 miljoonaa. On totta, että investoinnit ovat olleet ja ovat yleensäkin hyvin tarpeellisia. Mutta voimmeko jaksottaa näitä tulevina vuosina paremmin?

Määräalan myyminen Ollinaho Oy.lle. Tässä pykälässä tuli yleiseen keskustelun piiriin se seikka, että myydäänkö näitä määräaloja eri hintaisena tapauskohtaisesti? On nimittäin niin, että valtuusto on antanut linjauksensa näistä maapohjien myynnistä ja niiden hintatasoista ja kysymys kuuluukin lipsutaanko tästä valtuuston linjauksissa myyntitilanteissa? No tämä tapaus oli siinä mielessä selvä, että määräala kannatti myydä ao toimijalle, joka voi sitten jatkaa investointiaan, joten keskustelun saattamana myynti hyväksyttiin.

Kiuruveden kaupungin osallistuminen Hingunniemessä sijaitsevaan eläinsairaalahankkeeseen noin 64 500 euron summalla. Periaatepäätös on ollut jo aikaisemmin siitä, että tähän hankkeeseen sitoudumme, mutta tämä summa ei oltu sidottu valtuuston talousarvioon, koska muita osakkailta ei oltu vielä saatu tietoa heidän sitoutumisestaan viime vuoden talousarviovaltuustoon mennessä. Niinpä tämä investointisumma piti päättää nyt erikseen. Hankkeeseen on uskoa eri toimijoilla ja Pohjois-Savon liiton rooli on hyvin vahva investoinnin eteenpäin viemiseksi. Myös Helsingin yliopiston mukana olo on tärkeää. Heitin kysymyksen ilmaan Ylä-Savon Soten roolista ja heidän sitoutumisestaan. Sain vastauksen, että asiaa käsitellään alustavassa suunnittelukokouksessa tällä viikolla.

Listalla oli vielä Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen vastaamaan nykyistä kuntarakennetta ja toimintaympäristöä meidän alueellamme. Sekä lopuksi hyväksyttiin tarkastuslautakunnan tarkastussäännön päivittäminen.

Ensimmäinen valtuustonkokous 2014 oli keskusteleva ja asiallinen. Haasteellisia aikoja riittää ja niihin pitää varautua syvällisellä asioihin tutustumisella sekä avoimella keskustelukulttuurilla valtuutettujen/valtuustoryhmien välillä.

vuoden 2013 viimeinen valtuuston kokous

Valtuuston listalla oli mm lisätalousarvio, vuoden 2014 talousarvio, Ylä-Savon Soten palvelusopimus, kaupunki strategian hyväksyminen ja  Ylä-Savon Kehitys Oy:n osakassopimuksen irtisanominen. Paljon siis asiaa (listalla oli myös teknisen palvelukeskuksen johtosääntö ja maapoliittinen ohjelma, joissa lähinnä teknisiä tarkenteita ja päivityksiä nykytilanteeseen), mutta kokous meni suhteellisen juohevasti, ilman isoja vääntöjä.

Koko listan käsittelyä en tähän lähde peräämään, vaikka asiat ovat tärkeitä ja kuntalaisiin vaikuttavia. Muutamia "tärppejä" voisi kuitenkin tähän ottaa käsiteltäväksi:

1. lisätalousarvio

Syyt ovat moninaiset esim. laajakaistahankkeen laajemmasta toteutuksesta tänä vuonna, terveyskeskuksen keittiön yhteydessä vaaditut sammutusjärjestelmät ja terveyskeskuksen varavoimajärjestelmä. Sekä tulevan Satumetsän päiväkodin muutostyössä havaitut lisäkorjaustarpeet, jotka ovat äärimmäisen tärkeitä tehdä tässä vaiheessa. Tämän asian yhteydessä nousi esille, että jo valtion omistaessa kiinteistön on ollut arveluttavia korjaus/käyttöpuolen hoidossa esiintyviä puutteita.

Valtionvarainministeriön lisätalousmääräraha (15 miljoonaa) antaa mahdollisuuden edelleen saada tähän kiinteistön korjaukseen avustusta. Siinä on tosin tiukat kriteeristöt, mutta on mahdollista niitä kuitenkin saada ja ehdottomasti sitä pitää hakea (Valtiovarainministeriön lisämäärärahaan liittyen annettiin Pohjois-Savon vasemmiston toimesta lausunto, joka eteni ministeriöön asti, jossa yhtenä osana oli juuri Metsäkoulunkin rahoitustarve--> nyt on tullut asiaan liittyvää infoa, jota voi lukea tästä)

Nämä käyttötalouden muutokset lisäävät nettomenoja noin 1,3 milj. euroa, joista noin 0,4 milj. euroa voidaan kattaa arvioitua suuremmilla rahoitustuotoilla. Investointiosan muutokset lisäävät nettomenoja noin 1,5 milj. euroa, jotka tulevat katettavaksi kokonaan lainalla. Joten tämäkin tulee vaikuttamaan vuoden 2013 tulokseen, joka tulee olla alijäämäinen.

2. Vuoden 2014 talousarvio ja kaupunkistrategia

Tätä talousarviota on väännetty koko syksyn, niin hallituksen, kuin myös hallintokuntien toimesta. Asiaan liittyy myös kaupungin strategian hyväksyntä, jossa linjattiin ettei alijäämää saa enää syntyä ja lainakantakin pitäisi pysyä maan keskiarvon tasolla. Viime valtuustossa päätettiin myös tuloveroprosentin muodostuksesta, joka antaa jonkin verran tulopuolelle euroja. Mutta on huomioitava, että Kiuruveden efektiivinen eli todellinen tuloveroprosentti, joka tuottaa talouteen euroja on 13 % pinnassa (johtuen yleisen tulotason mataluudesta ja verovähennysoikeuksista)

On selvää, että 350 000 euron kiristys hallintokunnilta vaikuttaa toimintaa ja myös avustuksia rokotettiin jonkin verran. Tämä miten asiat näkyvät käytännössä on sitten tulossa hallintokuntien käyttösuunnitelmiin ensi vuonna. Yhtäkaikki tällä talousarviolla päästään tai ainakin yritetään päästä nollatulokseen. Myös investointeja tulee ja tarvitaan, mutta osa investoinneista on jouduttu siirtämään (Käsittelin asiaa edellisessä bloggauksessani)

Käytin tässä yhteydessä puheenvuoron talousarviokirjasta pariin yksityiskohtaan. Tietohallintoon pitäisi rekrytoida työntekijä, koska kaupungilla ei ole riittävää asiantuntijaa tälle sektorille. Pidin sitä käsittämättönä, että olemme osakkaan kuntien täysin omistamassa ICT-Oy:ssä, jonne siirtyi meiltäkin työntekijöitä. Miten on mahdollista, että emme voi saada riittävää palvelua suoraan yhtiöltä, kuten aiemminkin? Onhan meillä palvelusopimukset yms. ja palvelua saa atk-ongelmiin tilattua helpdeskin kautta, mutta siltikin on muodostunut yhteisöjen välille rajapinta, jota ei voi juohevasti ylittää, jos halutaan kehittää sähköistä toimintaa ja/tai hankkia ohjelmistoja. Nyt on pelko, että yhtiö tekee omiaan ilman, että omistajakunnat saavat sellaista tasa-puolista palvelua johon tämä yhtiö on perustettu. Tätä asiaa on seurattava ja koetettava saada siihen järkevä toimintamalli. Asia ei tosin ole yksinkertainen, koska siihen liittyy sosiaali-ja terveyspuolen toimintoja sekä myös sairaanhoitopiirikin osittain.

Työllisyystoimintaan otin myös kantaa. On nimittäin niin, että joudumme maksamaan Kelan työttömyysmaksua takaisin ns. "sakkorahana", puolet mikäli kunta ei työllistä pitkäaikaistyöttömiä (yli 500 päivää jatkossa vuoden 2015 alusta 300 päivää työtömänä olleille) Kiuruvedellä on tähän paljon toimijoita kuten; Etappi hanke, Ylä-Savon Toimi-valmennusäätiö, Kiuruveden Urheilijat ry:n RastiReitti-hanke, Kiuruveden Työttömät ry ja Päiväkeskus Pysäkki sekä kaupungin omat toiminnot esim. nuorisontyöpaja ja muut hallintokunnat. Näille hankkeille eli kolmannen sektorin toimijoille on yhteensä avustusmääräraha 93 000 euroa.

Työllisyysmäärärahoja on myös aivan oikein nostettu 11,2% edellisvuodesta, jotta pureudutaan tähän työttömyyden torjuntaan. Itse vaadin, että TE-toimisto, sosiaalitoimi, kaupunki ja ao toimijat pitäisi saada saman pöydän ääreen, jotta ns. "kitkatekijät" saataisiin minimoitua. Monien eri toimijoiden omat resurssit ja viranomaisten määräykset/linjaukset on sovitettava yhteen. Mielestäni tähän mennessä ei olla asialle tehty tarpeeksi.

Tähän yhteyteen voisi mainita kaupungin oma linjanveto hallituksessa, jossa ei annettu eläköityvien kirvesmiehen ja laitoshuoltajan toimiin täyttölupaa. Tekninen lautakunta ymmärsi tämän tarpeen ja jatkuvuuden kiinteistöjen korjauksissa ja siivouksissa. Mutta hallitus käveli lautakunnan yli. Nyt näyttää siltä, että hallitus on lähdössä linjaamaan, että nämä toiminnot pitää ulkoistaa ja ostaa yrityksiltä. Tarve on jatkuvaa ja kaupungille jää vain yksi kirvesmies. Ostopalvelun hinta on jo nyt tiedossa, että se tulee kalliimmaksi kuin oma toiminta. Tällöin ns. säästöön vetoaminen on älytöntä. Tähän otti kantaa ansiokkaasti Pesosen Tuomo omassa puheenvuorossaan

3. Ylä-Savon sosiaali- ja terveyshuollon palvelusopimus

Sopimus kattaa laaja-alaisesti yllämainitut sos- ja terveyden lisäksi ympäristöterveydenhuollon. Tästä sopimuksesta voisi avata sisällöllisesti enemmänkin myöhemmin. Mutta otan yhden tärkeän uudistuksen eli päivystyksen lakkaantuminen vuoden 2015 vuoden alusta lakiin ja asetuksiin vedoten. Tähän muutokseen vastataan akuuttivastaanoton rakentamisella. Tällä vastaanotolla tehdään perustarkastukset ja arvioidaan mahdollinen jatkohoidon tarve pääosin sairaanhoitajien voimin. Sairaanhoitajat hoitavat itsenäisesti tai lääkäreiden avustamina näitä potilaita. Iisalmessa on havaittu, että jonot ovat lyhentyneet ja päivystarve samalla vähenee. Kiuruvedellä voisi odottaa myös säästöjä, kun ei tarvitsisi ostaa kalliita vuokralääkäri palveluita.

Jos tämä muutos onnistuu, niin hyvä. Mutta tähän tarvitaan sairaanhoitajien aktiivista kouluttautumista. Kokemuksen kasvaessa rutiinit paranevat ja hoidon diagnosoinnin onnistuminen tulee tehokkaammaksi. On selvää, että alkuvaiheen panostukseen on kiinnitettävä huomiota ja tämä on aloitettava mahdollisimman nopeasti, jotta siirtymävaihe onnistuu parhaalla mahdollisemmalla tavalla.

Muutoin SoTen palvelusopimus on sellainen, jossa nämä ao palvelut jälleen kerran turvataan. Ja on tietenkin perusteltua, että tähän palvelutarpeeseen on riittävät määrärahat ja sehän tarkoittaa 4% kasvua (peruskunta säästää siis -1,5% )

4. Lopuksi totean tähän loppuun yhteenvetona muista pykälistä, että esim. Ylä-Savon kehitys Oyn osakassopimus on järkevää uusia tähän päivän ympäristöön. Yhtiö on mielestäni ehdottoman tärkeällä paikalla seutukunnan kehittämisen suhteen. Esimerkiksi uudella EU-rahoituskaudella on tämä yhtiö seuturahan kautta välittämässä hankkeita koko Ylä-Savon hyväksi. Tästä paremmin ja syvällisemmin myöhemmin.

Rautatieaseman myynti oli myös hyvä asia ja kaikki kunnia sekä kumarrus ostajalle, joka lähtee tällaista vanhaa rakennuskulttuurihistoriaa säilyttämään.  Kiuruveden kaupungilla on useita kiinteistöjä, joista on syytä päästä eroon, mikäli niitä ei omassa (lakisääteisissä) toiminnoissa ei tarvita. Tässä yhteydessä olen kritisoinut
valtion omaa osuutta kiinteistöjensä heikkoon kuntoon ja vieläpä museoviraston suojeluksessa nämä kiinteistöt on päästetty luvattoman heikkoon kuntoon. Käsittämätöntä omaisuuden ylläpitoa?

AIVAN LOPUN LOPUKSI TOIVOTAN KAIKILLE OIKEIN RAUHAISAA JOULUN ODOTUSTA! PIDETÄÄN ITSESTÄMME JA LÄHIMMÄISISTÄMME HUOLTA...

Kiuruveden valtuuston verovääntö 11.11.2013

Voisi tietysti kysyä mitä yhteistä on Yhdysvaltain kiinteistökuplalla, Lehman Brothersin kaatumisella ja Kiuruveden veroprosenteilla? No vastauksen varmaan jokainen vähääkään taloutta seurannut ymmärtää, että näillä on se kohtalon yhteys tulee maailmantalouden keskinäisistä vaikutussuhteista. Näitten heijastukset tulevat vaan viiveellä tänne pohjolan perukoille. Tällainen höttötalous, jossa on osin laillisesti ja laittomasti toimittu erilaisin velka vivutuksin sekä ohjattu voitot verovapaisiin maihin on yksi perussyy nykyiseen taloustilanteeseen.

Talouden ryykkäys on raju ja vuoden 2008 finanssikriisisistä nousu on ollut todella hidasta. Usa:n bruttokansantuote alkaa vasta nyt lähestyä vuoden 2007 tasoa ja Suomessa on laskettu (kuntaliiton lähde), että saavutamme saman tason vasta vuonna 2017. Globaalin maailmantalouden rakenteisiin olisi syytä tehdä muutoksia ja saattaa se paremmin säädeltyyn malliin, josta voidaan harimoida myöhemmin tälläkin palstalla. Täysin liberalisoidun eli vapaan kaupan maailmassa syntyy erilaisia väärinkäytöksiä "talouskuplia"  jotka tulevat puhkeamaan ennemmin tai myöhemmin aiheuttaen jälleen kerran talouskriisejä.

Valtuustossa keskusteltiin veroista (tulo-, ja yleinen kiinteistövero) eri pykälissä, vaikka ryhmämme näkemys oli, että ne olisivat voineet ihan hyvin olla samassakin päätösasiakohdassa. Tämä siksi, että kysymys on kuitenkin kummassakin veromuodoissa verokertymistä,joista palveluita tuotetaan/järjestetään. Yksi perustavalaatuisista kysymyksistä oli myös se, että kuinka aidosti ollaan kantamassa taakkaa kuntalaisten palveluiden pysymisestä.

TULOVEROPROSENTIN MÄÄRITTÄMINEN

Aivan aluksi on hyvä kerrata kuinka paljon oikeasti Kiuruvesi saa tuloveronkannolla. Nimittäin erilaisten vähennysten johdosta veroaste ei vastaa todellista veroprosenteilla saatua tuloa. Tällöin puhutaan efektiivisestä veroasteesta,joka on maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin. Meidän alhainen todellinen veroaste johtuu vähennyksien osalta myös siitä, että tulotasomme on alhaisempi maan keskiarvoon nähden.

Lähtökohtaisesti ollaan sitä mieltä, että palveluiden taso on pidettävä, mutta toisaalta alijäämäisiä talousarvioita ei enää voitaisi tehdä. (ylijäämää taseessamme olisi vielä olemassa, joten viimeinen taistohan tämä ei olisi vielä ollut vaikka alijäämää olisi synnytettykin) Tämä on kuitenkin jo tarkoittanut sitä, että hallintokunnat ovat joutuneet leikkaamaan talousarviosta jo yli 350 0000 euroa vuodelle 2014. Palvelut on käyty läpi tilikohtaisesti ja sieltä höylätty mitä höylättävää on ilman, että peruspalvelutaso merkittävästi laskisi. On myös otettava huomioon, että hallintokuntakohtainen säästäminen ei koske Y-S Sotea, joka tekee oman budjetin annetun raamin mukaan. Se, että kuinka syvältä tuo jo olemassa oleva leikkaus tulee käytännössä koskettamaan palveluita ja henkilöstöä jää nähtäväksi ensi vuoden puolelle. On myös selviö, että investointiohjelma on liian raskas ensi vuoden osalta ja osaa investointeja jouduttaneen siirtämään.

Itse valtuuston päätös asiasta oli (äänin 32 - 2) että nostamme veroprosenttiamme 19,75% - 20,75% josta siis ei tule koko prosenttiosuus tulona vaan se mikä jää eri vähennysten jälkeen efektiivisesti jäljelle. Tämä päätös on kuitenkin sellainen jolla voimme turvata toiminnan jatkumisen ilman mahdollisia isompia henkilöstösäästöjä. Tuloveron tuottoarvio 1 % korotuksella on jonkin verran yli miljoona euroa.


YLEISEN KIINTEISTÖVEROPROSENTIN MÄÄRÄÄMINEN

Tähän kohtaan on yleisellä tasolla sanottava, että mikäli hallitus ei olisi poistanut kiinteistöveron tasausjärjestelmää, niin Kiuruvedelläkin tuloveroprosentin kasvutarve olisi ollut 0,25%. Menetys oli siis hieman yli 700 000 euroa. No se siitä ja sen kestävyydestä eli tätä ei ole enää käytettävissä, joten on pärjättävä niillä eväillä kuin annetaan.

Kiinteisveron määritelmä: Kiinteistön omistaja maksaa vuosittain kunnalle kiinteistöveroa kiinteistön arvon perusteella. Kiinteistön verotusarvo määrätään erikseen rakennuksen ja maapohjan osalta. Tonttia, eli maapohjaa, verotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan, ja vakituisia asuinrakennuksia oman veroprosentin mukaan. Kiinteistöveroa ei makseta metsästä eikä maatalousmaista. Verottomia ovat myös eräät yleiset alueet, kuten kadut ja torit.

Kiuruveden keskimääräinen veroprosentti on ollut 0,80 ja koko maassa 0,92. Pohjois-Savossa 1,14. Tätäkin taustaa vasten olisi ollut mahdollisuus korottaa hieman eli esim. 0,90 korotuksella olisi verotulokertymä ollut vajaa 60 000 euroa. Esityksessä lähdettiin pienemmästä korotuksesta eli tulovirta olisi ollut noin 30 000 euroa. Huomioitava on, että kunnan ei ole suoritettava veroa omalla alueellaan omistamastaan kiinteistöstä. Lähde: Kiinteistöverolaki

Summamääränä ei ole iso, mutta kysymys on periaatteesta. Mikäli näihin palveluiden puolustamisen talkoisiin lähdetään on siihen lähdettävä kaikki. Mutta keskusta ja kokoomus eivät olleet näihin talkoisiin valmiita lähtemään, joten äänestys hävittiin 24 - 10 (mukaan talkoisiin olisivat lähteneet kristilliset, perussuomalaiset yhtä vaille ja vas-ryhmä).  Perusajatus kuitenkin on, että  tälläkin verolla on tarkoitus toimia peruspalveluidemme yhtenä rahoituslähteenä.

KUNTAPALVELUISTA

Valtuuston keskusteluissa nousi parissa puheenvuorossa esille kunnan tarkoituksesta ja peruspalveluistamme. Tässä hallituksemmekin pohjustamassa kuntien velvoitteiden/menojen karsinnassa olemme todella perustavalaatuisten kysymysten äärellä. Mitä velvoitteita on kunnille sälytetty ja mitä sieltä voitaisiin karsia?

Ajatelkaamme mistä olemme tulleet tähän päivään ja miten kuntien tehtäväkenttä on muuttunut? Kahdenkymmenen vuoden aikana kuntien tehtävät ovat lisääntyneet kaksinkertaisiksi ja niitä on nykyään yli 500.
Kuntien pakollisia palveluja ovat esimerkiksi päivähoito, perusopetus, terveydenhuolto, sosiaalihuolto ja vanhustenhuolto. Lisäksi muun muassa kirjasto- ja tietopalvelut, lastensuojelu, vammaisten- ja päihdehuolto sekä toimeentulotuki kuuluvat kuntien tehtäviin. Teknisellä puolella kunnan tulee huolehtia paloturvallisuudesta, teiden ja katujen ylläpidosta, väestönsuojelusta ja kaavoituksesta. Vesi-, jäte- ja energiahuolto ovat myös kunnan toimialoja. Näitten lisäksi tulee myös lukuisa joukko ajanmyötä syntyneitä vapaaehtoisuuteen perustuvia toimintoja.

Kunnat voivat toimia itse palveluntuottajana tai ostaa niitä ostopalveluina sekä toimia yhteistyössä esim. toisten kuntien kanssa (kuntayhtymät). Yhtäkaikki rahoitustarve ei poistu, vaikka kuntien palveluiden tuottaja olisi muukin kuin kunta itse. Usein on käynytkin niin, että ulkoistettu palvelu on pitänyt ottaa pois yksityisiltä laatu ja hintaseikkojen vuoksi takaisin omaksi tuotannoksi.

Tästä kuntapalveluista voisi blogata oman tarinansa ja saatan sen tehdä jahka päästään myös valtioneuvoston linjauksissa eteenpäin. Tässä linkki: kuntien tehtävien kartoitus, josta voi itse päästä syvemmälle asiasta.