SAVONIA JA YLÄSAVO

Ylä-Savossa vellova keskustelu Savonia - ammattikorkeakoulusta täytyy asettaa oikeisiin mittasuhteisiin. Savonialle kokonaisuudessaan on annettu 145 aloituspaikan vähentämisvaade ja sen lisäksi yli 7 miljoonan euron säästämisukaasi opetus- ja kulttuuriministeriöltä (OKM).  Leikkaustarpeet koskevat koko Savonian toimialaa. Vielä syksyllä oli pelko, että Ylä-Savoon kohdentuisi jopa toimipisteiden uudelleen arviointia.

Savonia – ammattikorkeakoulun hallituksen lausunto OKM:lle tarkoittaa, että vaaditut leikkaukset kohdentuisivat tällä hetkellä hyvin voimakkaasti esim. tekniikkaan, muotoiluun, musiikkiin, liiketalouteen.  Ylä-Savon luonnonvara-alaan ja sosiaali- ja terveysalalle ei Savonian päätöksen mukaan kohdenneta leikkauksia. On huomattava, että meille on todella tärkeää saada koulutettua väkeä lisää myös sosiaali- ja terveysalalle, jossa alkaa näkyä huutava pula henkilöstöstä.

Mitä sitten tulee luonnonvara-alaan, OKM on omassa lausunnossaan pyytänyt Savoniaa lausumaan mahdollisuutensa ottaa luonnonvara-alalle 15 aloituspaikan lisäys.  Tarkennuksena on sanottava, että kysymys ei ole suoraan lisäpaikoista vaan luonnonvara-alan lisäpaikat on löydettävä muilta Savonian koulutusaloilta. Aloituspaikkojen lisäyksen tarve voidaan kattaa sisäisesti myöhemminkin. Samalla OKM haluaa vastauksen siihen, näkeekö Savonia mahdollisena ottaa luonnonvara-alan valtakunnallista opetusvastuuta enemmän kuin nykyinen tilanne on. Savonian kuntayhtymänhallitus on ottanut positiivisen kannanoton valtakunnalliseen luonnonvara-alan koulutuksen lisäämiseen seuraavasti:  ”Savonia on valmis vastaamaan valtakunnallisesti maaseutuelinkeinojen kilpailukyvystä nostamalla Iisalmen luonnonvara-alan koulutusta kansallisen tarpeen mukaan ja Savonia on valmis reagoimaan koulutuskysynnän muutoksiin pedagogisin ratkaisuin laajemminkin.” Tätä näkemystä olen myös itse tukenut. Savonia näkee myös luonnovara-alan kehittämistarpeet ja on jo tehnyt sitä tukevan päätöksen perustaessaan maaseutuyrittäjyyteen painottuvan erikoistutkijan viran yhteistyössä MTT:n kanssa.

Kokonaistilanne Savoniassa on lähitulevaisuudessa vaikea yllämainittujen mittavien säästöjen ja sopeuttamistoimien takia, joten päätöksenteossa on tehtävä laajaa kokonaistilanteen harkintaa ja yhteistyötä useiden tahojen kanssa.  Kokonaisuuden hallinta ja hahmotus on ollut myös oman päätöksentekoni pohjana ja tässä vaiheessa ei ole tullut mitään sellaista ilmi, että olisin kantaani vaihtanut. Ministeriölle lähtevä lausunto takaa Ylä-Savon Savonian toiminnan säilymisen ja antaa luonnonvara-alalle mahdollisuuden kehittyä myös valtakunnalliseksi toimijaksi.

Uuden vuoden toivotuksin

Markku Ruotsalainen, yhtymähallituksen jäsen (vas).

Savonia on valmis ottamaan vastaan valtakunnallisen maaseutualan koulutusvastuun tarvittaessa!

Paikallis- ja alueellisessa medioissa, kuten netissäkin on tullut virheellistä tietoa, ettei Savonia olisi valmis vastaanottamaan valtakunnallisesti maaseutualan koulutusvastuuta, jos sitä sille tarjotaan.  Kuntayhtymän hallituksessa 20.12.2011 nimenomaan vahvistetaan päinvastainen viesti. Eli päätökseen on kirjattu, että Savonia on valmis vastaamaan valtakunnallisesti maaseutuelinkeinojen kilpailukyvystä nostamalla Iisalmen luonnonvara-alan koulutusta kansallisen tarpeen mukaan. Tämä yksinkertaisesti tarkoittaa myös tarvittavien aloituspaikkoja lisätään samassa tarve suhteessa. Tämä voi olla 15 tai jopa 40 ja se voidaan tehdä nopeasti sisäisillä aloituspaikka siirroilla, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Tämän lisäksi voidaan lisätä koulutuskysyntään vastaamista muillakin pedagogisin ratkaisuin. Tarkoittaa sitä, että Savonia voisi lähteä rakentamaan esimerkiksi työelämälähtöistä opetusta eri tekniikoin laajemminkin ja silloin ei olla niin sidottuja koulutusta antavaan paikkakuntaan.

Lyhyt tiivistys ammattikorkeakoulu Savonian yhtymähallituksen 20.12.2011 kokouksesta.

Savonian kuntayhtymän hallituksen päätös turvaa myös alueellisten toimipisteiden toimintaa. Muutettu päätösesitys antaa  kehitystyölle linjauksia, niin Varkaudessa, kuin myös Iisalmessa. On myös tärkeää, että Savonia haluaa jatkaa ISAT yhteistyötä Pohjois-Karjalan amk:n kanssa, vaikka sieltä on tullut toisenlaista viestiä.

Ylä-Savon luonnonvara-alan toimintaan tullaan vastaamaan valtakunnallisesti:

Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut omassa palautteessaan ajatuksen, että Savonia voisi kehittyä valtakunnalliseksi luonnonvara-alan toimijaksi. Yhtymähallitus linjaa tämän mahdollisuuden seuraavalla kirjauksella:

"Savonia on valmis vastaamaan valtakunnallisesti maaseutuelinkeinojen kilpailukyvystä nostamalla Iisalmen luonnonvara-alan koulutusta kansallisen tarpeen mukaan.Savonia on valmis reagoimaan koulutuskysynnän muutoksiin pedagogisen ratkaisuin laajemminkin" 

Tämä on selkeästi samalla linjalla Ylä-Savon kuntapäättäjien tavoitteiden kanssa. Aloituspaikat määritellään tulevaisuudessa opetus- ja kulttuuriministeriön linjauksien mukaan. Tässä on syytä valmistautua siihen, että joistain muista ammattikorkeakouluista luonnonvara-alan koulutuslinjoja tullaan lakkauttamaan.

Varkauden voimakkaat kehittämistoimet:

Varkaus on ollut heikko vetovoimaltaan ja koulutuslinjoilta ei ole lopulta valmistunut useitakaan opiskelijoita, vaan on tullut paljon keskeytyksiä. Tähän on myös opetus- ja kulttuuriministeriö on ollut huolissaan ja vaatinut näihin heikoille linjoille vahvoja kehittämistoimia. Tässä on myös ymmärrettävä nuorten omia tavoitteita ja on selvä, että heitä ei voida pakottaa keskittymään oman paikkakuntansa koulutuksen aloituspaikoille. Savonia on ansiokkaasti lähtenyt kehittämään Varkauteen vahvaa työelämälähtöistä mallia, jossa tulee olemaan vahvaa tutkimus-, kehittämis ja innovaatiotoimintaa yhteistyössä elinkeinoelämän, kaupungin ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Tähän liittyy myös OIS- toimintamalli eli Savonia on lähtenyt kehittämään Open Innovation Space opiskeluympäristöä, joka antaa tähän Varkauden innovaatiokeskukseen hyvän lähtökohdan. Kuntayhtymän hallitus halusi vielä kirjata vahvan lisäyksen päätökseen, että Varkaudessa järjestetään koulutusohjelma erikseenkin, mikäli tällaiseen tulee elinkeinoelämän puolelta tarvetta. Näillä uusilla toimintamalleilla tullaan turvaamaan Varkauden yksikön toimintaa myös tulevaisuudessa!

OIS-mallista haluan blogata tarkemmin myöhemmin, jotta se avautuisi kaikille hieman syvällisemmin. Samoin voin lisätä Varkauden kehittämistoimien sisältöä, kun sen aika koittaa. Tärkeää on myös mieltää se tosia-asia, että Savonia voi reagoida opetustarpeisiin noin 1,5 vuoden viiveellä, kun vain on näkyvillä mitä ja mihin koulutusta on tarpeen kohdentaa. 

LOPUKSI TOIVOTAN KAIKILLE HYVÄÄ JA RAUHALLISTA JOULUA!

valtuuston kokous 14.12.2011

Valtuustomme vuoden viimeinen kokous, jossa käsiteltiin aluksi maataloustoimiston virkanimikkeiden muutokset. Nimikkeiden muutokset johtuivat Pielaveden, Keiteleen ja Kiuruveden maataloushallinnon yhteistoimintasopimuksesta, jossa virkanimikkeet muutettiin uusien tehtävien vastaaviksi. Toisena asiana nuijittiin ilman kommentteja oli Ylä-Savon yhteinen rakennusjärjestys. Tässä oli lähinnä päivitys nykypäivään. Tosin olihan se ollutkin lausuntokierroksilla, joissa siihen oli tehty muutosesityksiä.

Kolmantena asiana päätettiin räjähdysainetehtaalle aikaisemmin myönnetyn 300 000 euron omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiuruveden kiinteistö Oy:lle. Tässä oli mielenkiintoista se, että ko. räjähdysaineyhtiö päätti rakentaa itse tehtaansa ja ei siten käytä ko. lainaa tähän tarkoitukseen. Niinpä tämä laina on nyt tarkoitus ottaa Kiuruveden yrityskiinteistö Oy:lle, jonka kiinteistöissä on korjaus- ja muutostarpeita arvioitu menevän melkein saman summan arvosta. Tämän tiedon perusteella voitiin tällainen muutos tehdä, vaikka velkaa ei pitäisi ottaa pelkästään sen takia, että sitä saadaan.

Neljäntenä asiana esiteltiin kuluvan vuoden talousarviomuutokset, jotka ihan perustellusti oli laitettu esityslistan liitetiedostona valtuutetuille. Aina sattuu ja tapahtuu matkan varrella, kun pyritään tekemään talousarvion mukaisia tehtäviä. Mutta aina ne eivät toteudu, joko aikataulun, urakoitsijan tai jopa suunnitelmien muutoksien takia.

TALOUSARVIO 2012 KÄSITTELY
Viimeisenä asiana oli 2012 vuoden talousarvion käsittely ja siinä käytiin aluksi yleiskeskustelu ryhmäpuheenvuoroineen. Voisi sanoa yleistyksenä, ettei puheissa ollut sellaista tulta ja tappuraa, joita joskus talousarviokäsittelyn yhteydessä ollaan nähty. Tilanne on kuitenkin sellainen, että velkaannumme lisää ja teemme noin 900 000 euron alijäämäisen budjetin. Toki taustalla on vielä niitä vanhojen hyvien aikojen ylijäämiä, mutta kauan ei tällaista menoa kestetä. Investoinnit ovat pääasiassa tärkeisiin kohteisiin sijoitettuja. Varsinkin perusinfraan ja rakennuksien korjauksiin kohdennettuina ne puoltavat paikkaansa. Mutta investointitaso on miljoona tai kaksi liian korkea suhteessa vuosikatteeseen.

Sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymämme eli tuttavallisimmin Y- S Sote sai yli 50 % painoarvon puheissamme. Sote riski piilee lähinnä KYS:n menojen arviointiin, joka on nyt laitettu ns. 0% kasvulla. Tämä riskin aktivoituminen on olemassa ja olisin uhkapeluri, niin löisin vetoa, että joudumme lisätalousarvion tekemään tämän riskin lauetessa ensi vuoden aikana. Toki Sotea ei saisi syyllistää joka asiasta ja tekeehän se sitä sosiaali- ja terveysalan työtä johon kuntapäättäjät tukeutuvat järjestäessään näitä palveluita. Olen usein kritisoinut Soten henkilöstöpolitiikkaa ja niin tein myös valtuustossa. Kerroin, että kyllä siellä tunnetaan yhteistoimintalaki pilkun tarkasti mutta ei yhteistoiminnallisen lain henkeä. Tällä tarkoitin sitä aitoa henkilöstön ja johdon vuoropuhelua, jossa ei lähdetä ensin katsomaan KVTES:n pilkkuja ja pisteitä, vaan tehdään keskustelevaa yhteistoimintaa asioiden kehittämiseksi.

Itse otin omassa puheenvuorossani kantaa muutamiin yksittäisiin kohtiin talousarviossa. Esimerkiksi työllistämiseen tarkoitetut valtion TE-keskuksien kautta tulevat tukityöllistämismäärärahat supistuvat puoleen tämän vuotisesta. Tähän tulee myös reunaehtoja kenelle työllistämisrahoja voidaan kohdentaa. Näiden tukien piirissä on kolmannen sektorin toimijat, kuten työttömien yhdistys, urheilu,- ja palloiluseurat jne. Tähän kategoriaan liitetään myös kaupunki.

 Valtion toimet painottavat opinto- ja työllistämispolkuja, joissa tavoitteena vakinainen työsuhde tai itsensä työllistäminen yrittäjänä. Hyviä tavoitteita mutta juuri tämän kohderyhmän "kovan ytimen" rakennetyöttömät ovat kyllä havaittu jo liian haasteelliseksi tehdä heistä nykypäivän yritysmaailmalle tehokkaita puurtajia. Yritystoiminnan aloittamisesta puhumattakaan. Hyvänä asiana näen nuortentyöpaja toiminnan, joilla pyritään ehkäisemään nuorten syrjäytymiskehitystä.

Mutta tämä työllistämistukirahan puolittaminen saattaa syventää tietyn ikäluokan syrjäytymistä ja ajautumista "pullon hengen" viekoittelevaan kutsuun. Tällöin saattaa tulla yhteiskunnallisesti kalliiksi säästää väärässä paikassa.

Otin myös kantaa urheilualueen hiekkatekonurmihankkeeseen. Tässä yhteydessä olin havainnut, että valtaosa valtuutetuista oli hiljaa myöntynyt ehdoitta hiekkatekonurmen rakentamiseen. Itse totesin, sen olevan palloilijoille varmaan hieno parannus. Samaan hengenvetoon totesin myös että vaikka avustuksia ja lahjoituksia hankkeeseen tulee, niin siihen sidotaan kiinni yli 100 000 euroa kuntamme varoja. Sanoin, ettei tässä hankkeessa saa sitten rajata käyttäjiä tietyn seuran jäsenkortin omaaviin harrastajiin, vaan sen tulee olla käytössä kaikille kuntalaisille. Myös sen toin julki ettei näytä kaupunkimme talous olevan kovinkaan syvällä, koskapa tämä hanke on yleensäkin listoilla. Itse olisin ollut valmis siirtämään hankkeen parin vuoden päähän, jotta olisi nähty mihin nykyinen taloudentila kehittyy. Olen myös huolissani kiinteistöissämme muhivaan korjausvelkaan, johon on panostettava aktiivisesti tulevina vuosina!

Heitin myös haasteen lähi- ja luomuruokamme puolesta, jotta painottaisimme tämän aatteen hyvyyttä myös ylä-savon alueella. Nimittäin tuleva tukipalveluselvitys Ylä-Savon kunnissa ja Sotessa ottaa myös kantaa ruokahuoltoomme. Ja jos pelkät eurot ratkaisevat voi olla, että saamme sanoa hyvästit lähiruoka aatteellemme.

Loppujen lopuksi talousarviomme on puristettu tiukkaan raamiin, jossa on uhkakuvia taloustilanteesta ja sisältää ns. sote riskin. Velkaannumme lisää mutta voimme kuitenkin säilyttää peruspalvelumme. Haasteita on edessämme, jossa toivotaan parasta ja pelätään pahinta.

Savonian ammattikorkeakouluakin sivuttiin ja siitä bloggaan oman kokonaisuutensa jahka olen saanut kaikki asiaan liittyvät "palikat" kasattua omaan kantaani tulevaan yhtymähallituksen kokoukseen (20.12.2011)

kommentein varustettuna yhteislautakunnan 7.12.2011 kokous

Laitan tähän, nyt julkistetun, yhteislautakunnan pykälän 42 tekstinä, joka kokouksessa nuijittiin. Lisään siihen joitakin omia kommenttejani taustavärillä varustettuna. (linkki pöytäkirjaan löytyy täältä: http://ktweb.iisalmi.fi/)

Ylä-Savon SOTE- kuntayhtymän talousarvioluonnokseen sisältyvä keskeinen tavoite on jatkaa avohoitopainotteista palvelurakennetta sairaanhoidossa, vanhus-, vammais- ja mielenterveys- ja päihdepalveluissa.  Avohoitopainotteisuus on asiakkaiden edun mukaista ja taloudellisesti kestävä suuntaus.  

STM on antanut suositukset yli 75 -vuotiaiden hoito- ja hoivapalvelujen rakenteesta. Yhteistoiminta-alueella on liikaa pitkäaikaisen terveyskeskusten vuodeosastohoidon kapasiteettia ja käyttöä ja sen purkaminen porrastetusti on välttämätöntä. Tehostettua palveluasumista on jo vuonna 2011 järjestetty suosituksen mukaisessa laajuudessa. Kotona asuvien osuus on kaikissa kunnissa alle suosituksen.  Palvelusopimuksiin sisältyy kotona asumista tukevat palvelujen lisääminen. Omaishoidon tukea monipuolistetaan ja vahvistetaan. Peittävyydessä päästään suosituksen mukaiseen 6 %:iin.  Seudullisen palvelusetelin käytön mahdollisuutta lisätään ja etälääkärikokeilu aloitetaan.  

Jotta nämä tavoitteet voitaisiin toteutta, niin tämä edellyttää resurssien kohdentamista avopalveluihin! Kiuruvedellä on valtakunnallisen yli 75 vuotiaiden hoidon peitto ns hyvällä tasolla. Ja tähän on sitten perustettu se seikka ettei kotipalveluun tarvita lisäresursseja? Tällä virheellisellä laskentalogiikalla ei onnistuta kyllä hoitamaan lisääntyvää mielenterveys ja päihdepalvelutarvetta, jos laitospaikkoja näiltä aloilta puretaan! Kotipalveluhan työstää omassa lohkossaan miltei koko ikärepertuaarin, joten tuijottaminen pelkästään yli 75 vuotiaiden hoidon peittoon on virheellinen.

 Etälääkärikokeilu on mielenkiintoinen ja toivottavasti siitä saataisiin myönteisiä kokemuksia? Kuin myös terveyskioskihankkeesta, jonka pitäisi ensi vuonna käynnistyä.

Seudullisesta vuodeosastopaikkojen yhteiskäytöstä on jo syntynyt hyviä kokemuksia lähes kahden vuoden ajalta. Potilaan ja omaisten mielipiteen kuulemisella on suuri merkitys hoidon onnistumisessa. Vuodeosastojen kuormitus on ollut yli 100 % ja sen vuoksi rakenteelliset muutokset vaativat aikaa, suunnitelmallisuutta ja porrastusta. Muutoksissa on edettävä hyvässä yhteisymmärryksessä jäsenkuntien kanssa. Tärkeää on myös henkilöstön huomioiminen muutosten valmistelussa, aikataulutuksessa ja toteutuksessa. Muutosten suunnittelun ja valmistelun avoimeen tiedotukseen väestölle, jäsenkunnille ja yhteislautakunnalle on kiinnitettävä erityistä huomiota. Palveluja uudelleen järjesteltäessä on esitettävä luotettavat laskelmat kustannuksista sekä järjestelyjen edut ja haitat vertailtaessa omaa toimintaa ostopalveluihin.

Villakoiran ydin tässä osiossa on juuri tuo avoin keskustelu ja tiedottaminen. Ei saa säikähtää myöskään seudullista vuodeosastojen käyttöä, jos se sujuu yhteisymmärryksessä omaisten ja potilaan kanssa. Pakkosiirtoihin ei saa lähteä! Viimeinen lause ostopalvelujen ja oman palvelutuotannon vertailussa on myös paikallaan. Elämme ns "hyvinvoinnin tavaratalo" maailmassa, jossa meidän terveys on syötetty pörssiyhtiöiden alttarille. Tällöin pääomapako ja jopa verojen "laillistettu" kiertäminen onnistuu näiltä suurfirmoilta.  

          Suunnitelma sisältää akuutti- ja kuntoutushoidon keskittämisen Iisalmen ja Kiuruveden terveyskeskuksiin. Akuutti- ja kuntoutushoidon sairaansijamäärästä on erilaiset tiedot kuntayhtymän hallituksen päätöksen esittelytekstissä kuin palvelusopimuksessa (kaikki kunnat). Akuuttihoito- ja kuntoutusosaston ja sairaalan osastojen hoidonporrastus tulisi optimoida ja siten vähentää Iisalmen sairaalan korkeaa käyttöä ja kuormitusta. Kiuruveden terveyskeskuksen on suunniteltu hoitavan kaikkien kuntien KYS:n jatkohoitopotilaita, mikä kuitenkin voi käytännössä osoittautua epätaloudelliseksi sekä vaikeaksi toteuttaa.  Sonkajärven terveyskeskuksen vuodeosaston toiminnan luonnetta ja laajuutta on suunniteltu yhteistyössä kunnan ja kuntayhtymän kesken. Syyskuun alusta vuodeosaston tiloihin suunnitellaan kotihoitoa tukeva jaksohoito- ja kuntoutus yksikkö. 

Tästä kappaleesta on otettava tuo Kiuruveden nykyinen tilanne eli kyllä ensisijaisesti pitäisi pystyä purkamaan nykyinen ylipaikkapaine, ennenkuin lähdetään kasvattamaan KYS:n jatkohoitopotilaita akuuttiosastolle. Tähän on tulossa seurantaryhmä, joka panostaa hoidon porrastukseen ja potilaiden siirtämiseen mahdollisimman nopeasti kotiin tai tehostettuun palveluasumiseen. 

                            Kuntayhtymän tulee edelleen ponnistella sen eteen, että vastaanottotoiminnan painopiste on päiväaikaisissa lääkärin vastaanottopalveluissa ja että päivystyksen käyntimäärät kääntyvät laskuun.  Iisalmen sairaalan palveluja ja tehokkuutta tulee tarkastella kokonaisuutena ja kunnittain sekä edelleen kehittää lyhki-, polikliinistä- ja kotihoitoa. Kuntayhtymän tulee käydä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kanssa neuvottelut yhteistyöstä ja kumppanuudesta, jotta Iisalmen sairaalan toimintaa voitaisiin kehittää ja panostukset kohdistuisivat tulevaisuutta ajatellen tarkoituksenmukaisesti sovitun työnjaon mukaisesti. Ensihoidon resurssit tulee ottaa käyttöön kaikkien kuntien alueella. Kuntoutuksen toteuttamisvaihtoehdoissa tulee huomioida Vetrean palvelut ja/ tai toimitilat. (vetrealla ei ole mennyt kovin hyvin kuntoutuksen kausiluonteisuudesta ja varsinkin veteraanien alenevasta määrästä johtuen... YT-neuvotteluitahan on jo käyty.. tämä on tietenkin mielenkiintoinen painotus ja en tiedä onko tämä oikea paikka nimetä tietty yritys esille?)

                   Talousarvio sisältää Koljonvirran sairaalan osastohoidon sekä avopalvelujen aikuistyöryhmän siirtäminen v. 2013 alusta sairaala- terveyskeskus kampukselle.  Psykiatrisen sairaalahoidon tarve on laskenut vähitellen usean vuoden ajan.  Akuutti ja psykoosihoito yhdistetään yhdeksi osastoksi ja sairaalapaikat vähenevät.  Sairaalahoidon vähentäminen edellyttää riittävää avohoitoa sekä riittäviä asumis- ja asumisen tukipalveluja. Vuodesta 2007 aloitetun mielenterveys- ja päihdeosaston ja selviämisaseman käyttö on lisääntynyt vuosi vuodelta. Uudessa ympäristössä on huomioitava osastojen läheisyys ja henkilökunnan yhteiskäyttö erityisesti uhkaavissa tilanteissa.
Tässähän on käyty jonkinlaista kaplakkaa siitä, että onko Koljonvirran sairaalan kunto todella niin huono, että se olisi yksi perustelu yksikön fyysisen paikan alasajoon? Toki jos näin on, niin tuo siirto on perusteltua. Lausunnossa on kyllä painotettu ne avohoidon resurssitarpeet, jotta tällaisen yksikön sairaalahoidon avopainotteisuus tarkoittaa.

                   Palvelusopimuksissa on otettu huomioon se, että kaikissa kunnissa painotetaan aktivoivaa palveluohjausta työllistämistoimenpiteisiin erityisesti niiden asiakkaiden osalta, joiden toimeentulona on pelkästään toimeentulotuki. Erityisenä kohderyhmänä ovat toimeentulotuella olevat nuoret ja perheet, joiden kokonaistilannetta voidaan auttaa työllistämisen avulla.
Tässä onkin haastetta, kun katsoo hallituksemme työllistämisbudjetin alenevaa rahoitusta!

              

                   Tilaselvitys ns. kampusalueesta on työn alla ja tilaselvityksen valmistuttua tilojen ja toimintojen suunnittelu tulee tehdä pitkälle aikavälille, jotta vältytään turhilta investoinneilta. Talousarviossa olevista rakennusinvestointeja tulee lykätä mahdollisuuksien mukaan siihen saakka kun toimitilojen käyttö on tarkkaan suunniteltu ja hyväksytty.  Tilojen käytön suunnittelussa on huomioitava myös Vetrean käytössä olevat tilamahdollisuudet. Kestävää kehitystä entisen rakennuskannan ylläpitämiseksi. Toki tila, toiminnot ja terveellisyys täytyy huomioida.

                   Kuntayhtymän tietopalvelun ja ICT –hankintojen kustannukset ovat erittäin korkeat. Valtakunnalliset ja sairaanhoitopiirin uudistukset aiheuttavat huomattavia kustannuksia. Kuntayhtymän omaan harkintaan liittyvien uudistusten kohdalla tulee harkita hankintojen siirtämistä tai muutoin kustannusten vähentämistä. Tämä tietopalveluiden hankinta, johon kuuluu atk-raudan lisäksi lisenssimaksut ovat kyllä myös yksi maailman innovatiisempia rahastuskeksintöjä! Tähän vain on "väkisin" investoitava, jotta saadaan yhdenmukaiset järjestelmät esim. e-reseptit, aluepegasos, Microsoftin lisenssimaksut ohjelmistojen uudistamiseen.. toivottavasti ei heti kohta iske valtakunnallinen yhdenmukaistaminen.. ja hups.. sinne saatiin hukutettua euroja softamaailman kapitalistien taskuun..

        Yhteislautakunta esittää, että osaksi uutta järjestämissuunnitelmaa laaditaan palvelustrategian/hankintastrategian, jonka laadinnan yhteydessä käydään perusteellinen keskustelu siitä, mitkä palvelut kuntayhtymä tuottaa jatkossa itse ja mitkä palvelut ostetaan yksityisiltä tai muilta palveluiden tuottajilta. Tämä mahdollistaa myös paikalliset yritykset varautumaan hallitusti kilpailutuksiin. Ulkoistamisella on vaikutusta myös kuntayhtymän hallinto- ja taloushenkilöstöön. Ideologista yksityistämistä ja ulkoistamista on syytä välttää. Joten tällainen strategian luominen ja avoin keskustelu päättäjien, kansalaisten jne on syytä tehdä. Muutoin poukkoillaan miten sattuu ja jos sattuu omassa palvelutuotannossa hankaluuksia, niin heti ollaan ostamassa sen tilalle palveluita.

SOTE- kuntayhtymän maksuvalmius on vuoden 2011 lopussa hyvä. Nykyinen palvelusopimusten 2,3 -2,5 % kasvu on jäsenkuntien maksukyvyn ylärajassa. KYS kuntayhtymän ostoihin varattuihin määrärahoihin liittyy suuri riski, koska varaus on yhteensä n 850 000 € alle KYS ennakkomaksuosuuden. Jäsenkunnat esittävät, että palvelurakenneratkaisujen lykkääntymisestä aiheutuvista laskennallisista lisäkustannuksista yhtymähallitus tekee tarvittaessa lisämäärärahaesityksen kunnille. Mahdollisesti tarvittavat lisäresurssitarpeet käsitellään erikseen kunnallisvaltuustoissa valmistelun jälkeen kevättalvella 2012. Yhteislautakunta pitää tärkeänä sovittaa yhteen peruskuntien taloudelliset mahdollisuudet ja sosiaali- ja terveydenhuollon kasvavat palvelutarpeet yhteistyöllä ja aktiivisella vuoropuhelulla kuntien ja kuntayhtymän kanssa. Optimistinen ajattelu Kys:n menoista voi tulla takkiin.. toivottavasti olen väärässä..

Lopuksi yhteislautakunta toteaa, että kokonaisuutena sosiaali- ja terveydenhuollon ja ympäristöpalvelut säilyvät hyvällä tasolla esitetyssä talousarviossa, kunhan saadaan rekrytoitua henkilöstöä avoimena oleviin virkoihin (terveyskeskuslääkärit, hammaslääkärit). Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon lähipalvelujen säilyttäminen on keskeinen lähtökohta toimivalle hoidonporrastukselle.

Työterveyshuollon vaihtoehdot: jatkuminen nykyisellään, liikelaitos tai ostopalvelu on kyllä tarkoin harkittava. Tätä ei yhteislautakunta erikseen nostanut esille. Mutta tulevana tiistaina 13.12.2011 kuntayhtymän hallituksessa asiaa käsitellään. Täytyypä seurata minkälaisen esityksen kuntayhtymän viranhaltijat tässä työterveyshuollon osalta esittää!