Kuntayhtiöiden rahaliikenteen seuranta

"Kuntien omistamien yhtiöiden kautta pystytään siirtelemään veronmaksajien rahoja siten, että se ei välttämättä tule ilmi. Yhtiöiden avulla päätökset ovat nopeita ja vaivattomia, mutta läpinäkyvyys kärsii. Lappeenrannassa paljastui äskettäin, että kaupunki oli yhtiön kautta tukenut paikallista lentoyhtiötä salaa yli miljoonalla eurolla." (lähde: Ylen kotimaan uutiset 22.7.2009)

Tähän sitä ollaan menossa ja tähän sitä ollaan tultu. Eli jatkuva ulkoistaminen ja yksityistäminen ehkäisee tehokkaasti päätöksenteon ja rahavirtojen läpinäkyvyyden. Kuntalainen ei enää tiedä mihin hänen veroeuronsa loppujen lopuksi menee!

Viime laman jälkeen kunnissa virisi ajatus, että toimintoja yhtiöitetään ja sillä saataisiin aikaan palvelujen tehostamista, sekä byrokratian vähentämistä.
Tämän seurauksena energia-alan toimintoja on yhtiöitetty jo 20 vuotta ja asunto- ja kiinteistöyhtiöitä on ollut jo kauemminkin. Mutta nykyisillä kokemuksilla yhtiöittäminen ei ole ollut mikään pelastava enkeli kunnallisten palvelujen tehostumiselle.

Lieneekö taistelua tuulimyllyjä vastaan, jos haluaa olla kantona kaskessa tässä ulkoistamisen ja yksityistämisen vimmassa. Nykyään tämä ulkoistamis ja yksityistämisvimma etenee noin 5 - 10% vuosivauhdilla, joten suunta on selvä eli kunnat halutaan pelkäksi palveluiden tilaajaksi ja valvojaksi ei itse palveluiden tuottajaksi.

Tinatähtiä kylille

Kyyjärvellä on kunnanjohtaja virittänyt keskustelua kunnan omasta järjestyksenpitäjästä. Syy tähän on ollut se, että poliisi sijaitsee 60 kilometrin päässä ja sen näkyvyys on satunnaista. Tämä puolestaan aiheuttaa helposti villiä menoa, kun kuvioon tulee mukaan kuningas alkoholin säestyksellä mopojen virittelijät ja muut katurassien kilpa-ajajat. Saati sitten rikollisuuteen taipuvaiset, jotka voivat ihan samanlaisilla tekniikoilla viestittää etukäteen poliisien tulosta, kuin nämä kilpa-ajajat. Eli aikaa on varmasti tehdä rötökset ennen poliisien tuloa ja kun kissalan pojat saapuvat tapahtuma on autuaasti ohitse.

Mietin, että onko se kunnan ylläpitämä järjestyksenvalvoja tai seriffi sitten parempi toimintamalli, kuin se että tämän tyyppinen toiminta annettaisiin yksityisten vartiointiliikkeitten käsiin. Periaatteessahan viranomaistehtävät olisivat julkisen toimijan vastuualuetta. Vai onko valtion tuottavuusohjelmalla juuri tällainen yksityistämisbuumiin pyrkiminen? Mikä ei olisi ihme nykyisen hallituksen vallassa ollessa.

Yleisen järjestyksenpitoon liittyy tätä nykyä ongelmallisia tilanteita ja matti meikäläiselle kaikki juridiikka ei aina aukene. Timo Kerttula on tehnyt lisenssiaattityön Yksityinen poliisiko? Tutkimus vartioimisliikkeiden toimintaedellytysten muuttumisesta 2006. Lainaan hänen tekstiään Oikeusministeriön Haaste lehdestä tähän:

"Tavallisen kansalaisen saattaa olla vaikea mieltää vartijan tai järjestyksenvalvojan juridista asemaa. Melkoisen kohtuutonta olisi edellyttää kansalaisen olevan perillä siitä, että järjestyslain mukaisen järjestyksenvalvojan toimivaltuudet ovat muiden järjestyksenvalvojien toimivaltuuksia vähäisemmät. Viime kädessä vartioimisliikkeiden roolin muuttumiseen liittyy myös suurempia kysymyksiä. Uhkana on toisinaan pidetty jopa sitä, että ihmiset jaetaan turvallisuuden suhteen A- ja B-luokan kansalaisiin: niihin, joilla on varaa maksaa turvallisuudesta ja niihin, joilla ei ole."

Myös oikeudellisesta näkökulmasta tällainen kehitys ei ole ongelmatonta:

"Vartioimisliikkeiden roolista käytävään keskusteluun liittyy lukuisia oikeudellisia aspekteja. Valitettavasti yksityisiin turvallisuuspalveluihin on vielä kohdistettu varsin vähän oikeustieteellistä tutkimusta. Vartioimisliiketoiminnalla on sekä valtiosääntö- että rikosoikeudellisia liittymäkohtia. Valtiosääntöoikeudellinen näkökulma liittyy esimerkiksi siihen, millä edellytyksillä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistehtäviä yleensä voidaan antaa julkisen vallan ulkopuolisille toimijoille. Vartijoiden ja järjestyksenvalvojien toimivaltuuksien rajojen selvittäminen edellyttää puolestaan rikosoikeudellista näkökulmaa. Välttämättä eri näkökulmia ei voi kovin selkeästi erottaa toisistaan."

Niinpä niin ja tähän ollaan tultu valtion julkishallinnon palveluiden mm poliisien määrätietoisella alasajolla. Tämä on yksi perustavalaatuinen lähipalvelu, josta meidän on keskusteltava tarkoin, kenelle yleisen järjestyksenpidon oikeus ja velvollisuus oikein kuuluu. Itselleni on tullut aloitteita puistojen järjestyksenvalvojien ns. kunnanpuistopoliisien läsnäolosta katukuvassa. Ajatus varmaan on ihan hyvä, mutta yllä mainittuihin juridisiin ongelmien lisäksi tulee myös ns taloudellinen aspekti eli ennen valtion palkkalistoilla olevien poliisien kustannukset lankeaisivat näin kunnille. Myös yksityisten vartiointipalveluliikkeiden ostaminen yleiseen järjestyksenpitoon on kunnan omasta pussista pois.

Elämme mielenkiintoisia aikoja ja aika näyttää mihin suuntaan tätäkin viranomaiskeskustelua meidän valtakunnassamme viedään. Toivottavasti suuntana ei ole villi länsi ja vallan ottaminen omiin käsiin tai se että niillä joilla on pätäkkää voivat ostaa itselleen turvallisuutta.

Änkyrä vai ei?

Kesälomaretkellä Naantaliin bongasin kirjakaupasta Suvi-Anne Siimeksen kirjan Politiikan Julkisivu. Olin kyllä aikaisemmin ajatellut ostaa ko kirjan, mutta se oli jäänyt tekemättä eli parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Tätä kirjaa olen sitten lueskellut tässä loman aikana iltaisin ja aamukahveella.

Välihuomautuksena voisi sanoa, että tuo kahvin kofeiini on petollinen aine, jos sitä juo tässä iässä illalla seitsemän jälkeen. Nimittäin tein tuon tempun eilen illalla ja siten heräsin jo aamuyöstä pirteänä kuin peipponen. No eräs etu tai haitta tuosta tapauksesta oli, että aloitin taasen kyseisen kirjan lukemisen ja sainkin sen sitten päätökseen.

No asiaan eli otsikossa on kysymys eli änkyrä vai ei? Tämä kysymys on myös Suvi-Annen kirjan kantava teema, kun hän selittää omaa eroamistaan puolueenpuheenjohtajuudesta kevään 2006 aikana. En lähde ruotimaan kirjan sisältöä sen kummemmin, sen saa jokainen tehdä luettuaan kirjan. Minulle itselleni se on jälleen yksi kirja muiden joukossa, joita olen lukenut kohtuullisen joukon.


Kirja liittyy vasureiden historiikkiin, joka on kantanut omaa poliittista taakkaansa puolueen perustamisesta lähtien, ja selvää on myös se, ettei vieläkään koko painolastia ole saatu purettua. Tätä taustaa vasten teen myös omaa "oppimisprosessia" itselleni mitä linjaa pitkin kannattaisi lähteä etenemään.
Vai onko oikeaa valintaa ja linjaa olemassakaan taitaa olla niin, että elämä, niinkuin politiikka on kompromissien summa?

Oikeastaan heitän otsikon kysymyksen itselleni ja otan vain yhden asiaan liittyvän esimerkin eli esimerkiksi; kuinka suhtaudun kriittisesti EU:n liittovaltiokehitystä vastaan olevaan exparlamenttaarikko Esko Seppäsen viestiin vai onko suuntaviiva oikea jos EU:n katsotaan tukevan eurooppalaista solidaarisuutta ja uusien eli entisten itäblokin maiden demokratian kehitystä?
Vai onko nämä oikeastaan toisia poissulkevia asioita?


Itselläni on tällä hetkellä se näkemys, että jos suuret maat päättävät EU:ssa, niin pienet vain sitten vikisee. Laitoin jossain vaiheessa ennen eurovaaleja blogiini tällaisen kommentin:
"Nyt jos koskaan pitäisi eurooppa parlamentin vaaleissa katsoa sellaisia ehdokkaita, jotka toimivat itsenäisten euroopan valtioiden liiton puolesta ja liittovaltio kehitystä vastaan."

Mene ja tiedä onko tuo nyt sitten änkyröintiä vai ei mutta kait lähinnä sellaisen eurooppalaisen demokratian mukaan tuomista, jossa ei unohdeta eurooppalaisten valtioiden kulttuuri yms perintöä ja ettei tästä Brysselin projektista muodostu itänaapurimme tapaista byrokraattista politrukkivaltiota.

Siinäpä pieni ajatelma Suvi-Annen oman purkauskirjan jälkimainingeissa. En siis lähde kategorisoimaan omaa linjaani olenko änkyrä vai ei. Politiikka on siitä mielenkiintoinen maailma, että asiat jotka tulevat politiikanmaailmassa vastaan, on ne sitten käsiteltävä sen ajan ja hengen mukaisesti, sekä tehtävä päätökset niillä tiedoilla joita on saatavilla. Tämä vain tarkoittaa sitä, että täytyy olla aktiivinen ja seurata erilaisia tietovirtoja, jotka toimivat päätöksenteon pohjana.

Suvi-Annella on hyvä analysointi politiikkaan, joka sopii tähän loppuun:
"Politiikassa on kyse ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Siksi sen prosessit eivät yleensä noudata mitään ennalta määrättyjä syy-seuraus-suhteita... Politiikan maailmassa teosta A ei kuitenkaan välttämättä seuraa vaikutus B, vaan lopputulos voi olla myös jotain muuta..."

lainanhoidon järkeistämistä

Vielä tänään oli valtuuston kokous. Kokoustaminen johtui siitä, että kiinteistöyhtiömme noin 4,5 milj. euron lainat kilpailutettiin ja nykyisten korkotasojen kanssa saatiin sitten huomattavat säästöt lainanhoitokuluissa. Myöskään entisillä lainaehdoilla ei pääomat ole lyhentyneet ollenkaan, vaan olemme maksaneet pelkkiä korkoja.

Tässä sitä taas ollaan perimmäisten kysymysten äärellä. Eli jos tätäkin lainakantaa olisi voitu hoitaa talousdemokratian periaatteiden mukaisesti niin ko laina, joka on jo vuosia sitten otettu, olisi jo maksettu pois.. No hyvä, että edes nyt alkavat todellisten pääomien lyhennykset käyntiin eli parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Muutoin tässä ollaan lomalla ja jatkan lomaani tuonne 20.7 saakka. Katson miten tätä blogiani tulen tässä lomallani päivittelemään, mutta jos jotain mielenkiintoista ilmenee, niin varmaan tulee tähänkin jotain heitettyä.