Lyhyesti maanantain valtuustosta, jossa käsiteltiin Kiuruveden strategiaa, maapoliittista ohjelmaa ja erinäisiä maakauppoja,sekä viimeisenä kokoomuksen poliittinen veto verotoimiston saamiseksi takaisin Kiuruvedelle.
Itse strategia hyväksyttiin ilman muutoksia. Asiasta toki keskusteltiin puoleen ja toiseen. Pyrittiin saamaan sellainen henki, ettei strategia saa jäädä hyllyyn pölyttymään. Itse olisin painottanut visiossa olevia kestävän kehityksen tavoitteita myös strategioiden osa-alueissa. Kestävän kehityksen ajatus pitää rakentaa ns. läpäisyperiaatteella kaikessa toiminnassa.
Tärkeänä näin myös kaupungin omien toimien sisällä olevan henkilöstöön kohdistuvan tuottavuusohjelman sisällön. Siinä pitää tuoda voimakkaasti esille henkilöstön jaksaminen, työhyvinvointi yms asiat. Näitä toikin esille valtuutetut Tikkasen Sari ja Kärkkäisen Marja-Leena. Jos henkilöstöltä odotetaan muutosvoimaa ja tuottavuutta, niin mukana täytyy olla lähiesimiehet ja työntekijät. Johtamiskoulutusta ja alaistaitoja pitää kehittää. On turha tuoda hienoja strategioita ylhäältä komentoketjusta, jos sitä ei avata ruohonjuuritasolle asti ja saada ahaa elämystä joka ketjun osasissa.
Maapoliittinen ohjelma on hyvä käsikassara, kun kunnan maankäyttöä suunnitellaan ja ohjaillaan. Mutta yksi kysymys äänestytti valtuustoa tässä maapoliittisessa ohjelmassa ja se oli tavoitteena rakentamisen ohjauksessa haja-alueella. Kepu ja nyt myös takinkääntäjä kokoomus halusi, että tällainen kirjaus poistetaan ohjelmasta:
Kaavoittamattomien rantojen osalta pitäydytään harkitsevassa poikkeuslupapolitiikassa niin, että tulevassa rantayleiskaavassa maanomistajien tasapuolista kohtelua ei vaaranneta
Tämä lause turvaisi myös tulevien rantayleiskaavassa maanomistajien tasapuolisuutta. Mutta nyt tässä on vaarana, että poikkeusluvilla täytetään isojen maanomistajien vaateita ja pienet kärsivät. Myös yhteisten ranta-alueiden ns virkistyskäyttö voi tätä kautta vaarantua. Vasemmistoryhmämme esitti, että tämä lause tulee säilyttää tavoitekohdassa. Tästä sitten äänestettiin ja äänin 26 - 8 tämä teksti sitten poistettiin maapoliittisen ohjelmasta. Yksityiskohtana mainittakoon, että kokoomus oli vielä hallituksen keskusteluissa tämän tekstin takana, mutta valtuustossa äänestystilanteessa käänsi takkinsa...
Tähän samaan politiikan teon sarjaan luen myös kokoomuksen esityksen verotoimiston palveluiden saamiseksi Kiuruvedelle takaisin. Tämä oli jo valmiiksi alasammuttu verojohtaja Erkki Myöhäsen toimesta. Samaa koskee tietenkin myös poliisien takaisin saamista. Kysymys on yksinkertaisesti valtion tuottavuusohjelmasta ja jonka on hyväksynyt kepu ja kokoomus, joten kuka se lopulta on tähän tilanteeseen syyllinen???. Mutta politiikka on julkisuuspeliä ja tätä näyttää varsinkin kokoomus käyttävän tehokkaasti hyväkseen.
maanantai 30. marraskuuta 2009
sunnuntai 22. marraskuuta 2009
Talouden rakenteet ja työelämä
Olen Paavo Arhinmäen kanssa samaa mieltä talouden perustavalaatuisesta uudistamisesta. Tällä tavalla voimme myös uudistaa työelämän perusrakenteita:
"Puheenjohtaja Paavo Arhinmäki linjasi Vasemmistoliiton talouspolitiikkaa puoluevaltuuston kokouksessa Porissa.
- Vasemmistoliitto vaatii talouden ja työn uudistamista. Finanssikriisiin johtanut markkinoiden vapauttamisen tie on kuljettu loppuun. Nyt on otettava käyttöön uudet tavat rakentaa oikeudenmukainen talous, vaatii Arhinmäki.
Oikeudenmukainen talous on olemassa ihmisiä ja ympäristöä varten. Tuottavuuden ja tehokkuuden lisääminen ei saa tarkoittaa sitä, että työ kasautuu yhä harvemmille. Työn jakaminen työaikaa lyhentämällä mahdollistaa työn, vapaa-ajan ja perhe-elämän yhdistämisen sekä poistaa työttömyyttä. Palvelu- ja ympäristöaloille on luotavissa kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja.
Vasemmistoliitto oli aikaansa edellä vaatiessaan vahvaa julkista elvytystä jo vuosi sitten. Viivyttely on jo pahentanut massatyöttömyytä, ja nyt viimeistään valtion pitää aloittaa todellinen työpaikkoja ja palveluja luova elvytys.
- Valtion on turvattava kunnille taloudelliset edellytykset, ei ainoastaan selvitä lamasta, vaan myös torjua sitä, vaatii Arhinmäki.
Arhinmäki korostaa, ettei elvyttäminen yksin riitä. Oikeudenmukainen talous vaati veroparatiisien sulkemista, työelämän inhimillistämistä ja verotuksen kokonaisuudistusta. Vasemmistolle ei voi riittää, että pääomatulojen tasaveroprosenttia nostetaan.
- Vasemmistoliitossa nähdään, että kaikkia tuloja tulee verottaa tasavertaisten periaatteiden mukaisesti. Kaikkia tulot on saatava saman progressiivisen tuloveron piiriin, linjaa Arhinmäki."
Tämän lisäksi täytyy lähteä rakentamaan uutta kansanpankkia, johon ei finanssitavaratalojen pörssikeinottelijoilla ole sisäänpääsyä.
"Puheenjohtaja Paavo Arhinmäki linjasi Vasemmistoliiton talouspolitiikkaa puoluevaltuuston kokouksessa Porissa.
- Vasemmistoliitto vaatii talouden ja työn uudistamista. Finanssikriisiin johtanut markkinoiden vapauttamisen tie on kuljettu loppuun. Nyt on otettava käyttöön uudet tavat rakentaa oikeudenmukainen talous, vaatii Arhinmäki.
Oikeudenmukainen talous on olemassa ihmisiä ja ympäristöä varten. Tuottavuuden ja tehokkuuden lisääminen ei saa tarkoittaa sitä, että työ kasautuu yhä harvemmille. Työn jakaminen työaikaa lyhentämällä mahdollistaa työn, vapaa-ajan ja perhe-elämän yhdistämisen sekä poistaa työttömyyttä. Palvelu- ja ympäristöaloille on luotavissa kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja.
Vasemmistoliitto oli aikaansa edellä vaatiessaan vahvaa julkista elvytystä jo vuosi sitten. Viivyttely on jo pahentanut massatyöttömyytä, ja nyt viimeistään valtion pitää aloittaa todellinen työpaikkoja ja palveluja luova elvytys.
- Valtion on turvattava kunnille taloudelliset edellytykset, ei ainoastaan selvitä lamasta, vaan myös torjua sitä, vaatii Arhinmäki.
Arhinmäki korostaa, ettei elvyttäminen yksin riitä. Oikeudenmukainen talous vaati veroparatiisien sulkemista, työelämän inhimillistämistä ja verotuksen kokonaisuudistusta. Vasemmistolle ei voi riittää, että pääomatulojen tasaveroprosenttia nostetaan.
- Vasemmistoliitossa nähdään, että kaikkia tuloja tulee verottaa tasavertaisten periaatteiden mukaisesti. Kaikkia tulot on saatava saman progressiivisen tuloveron piiriin, linjaa Arhinmäki."
Tämän lisäksi täytyy lähteä rakentamaan uutta kansanpankkia, johon ei finanssitavaratalojen pörssikeinottelijoilla ole sisäänpääsyä.
Tunnisteet:
hieman politiikkaa,
talousasiat,
työyhteisö
keskiviikko 11. marraskuuta 2009
kyläkoulut, eurot ja heimoajattelu
Olen pohtinut Kiuruveden kyläkoulujen tilannetta eri näkökulmista käsin. Ensiksi täytyy todeta, että yhtään kyläkoulua ei pidä lakkauttaa heppoisin perustein. Vaakakupissani, kyläkoulujen puolesta, painaa kyläkoulun (kyläläisten) yhteisöllisyys ja läheisyys, sekä mahdollisuus ottaa yksilölliset tekijät huomioon opetuksessa. Myös eri luokka-asteiden yhdessä olo pienimuotoisessa koulussa on minusta parempi kuin suuressa yksikössä.
Vaan seuraavaksi tulee se suuri MUTTA eli kylän koulun elinmahdollisuudet, kun oppilasmäärä vääjäämättä vähenee. Peruskunnan mahdollisuus rahoittaa ja ylläpitää kaikkia pieniä kyläkouluyksiköitä ovat rajalliset. Meillä on vuoden 2006 kouluverkkoselvityksen mukaisesti lähdetty rakentamaan ajatusta eri ilmansuuntiin jäävien vahvojen koulujen varaan. Pääsääntöisesti haettaisiin 3-opettajaisia kouluja ja koulumatkojen pituudet pitää olla kohtuullisia ja lain mukaisia. Kouluverkkoselvitys antaa mielestäni oikean suunnan vahvojen kyläkoulujen puolesta. Niinpä tässä vaiheessa päädyin äänestämään kouluverkkoselvityksen mukaista linjausta opetuslautakunnassa.
Kyläkoulut ovat kylien viimeisempiä yhteisöllisyyden ikoneita ja siten lakkauttaminen aiheuttaa tunnekuohun, joka on ymmärrettävää. Tässä kohtaa iskeekin heimoajattelu, joka on valtaisa voimavara ja motivaattori. Kylän puolesta noustaan rintamaan uutta uhkaa vastaan, joka nostaa yhteenkuuluvuuden tunteen lakkautuvan kyläkoulun asukkaissa. Tämä on todella hienoa ja kunnioitan tällaista aktiivista toimintaa. Tällaista toimintaa kun löytyisi jokaisen kylän kohdalla, vaikka koulu ei olisi uhattunakaan.
Mutta tähänkin motivaattoriin liittyy sudenkuoppa ja se kuoppa on rajoihin kangistunut heimoajattelu eri kylien välillä. Olisi tärkeää hahmottaa kylien voimavarat ja yhteen hiileen puhaltamiset, jotta eri ilmansuunnilla saataisiin pysymään vahvat koulut. Tällainen kylien välinen rajapinnan veto ja nurkkakuntaisuus saattavat vaaraan loputkin kyläkoulut. Tähän liittyy eräänlainen kateus ja koston ajatus, kun kylät kamppailevat keskenään. Kokemuksesta on nähty, että oppilaat on laitettu mieluummin keskustan kouluun, kuin säilyväksi ajateltuun kyläkouluun. Näin saadaan kostoksi tapettua se viimeinenkin kyläkoulu.
Vaan seuraavaksi tulee se suuri MUTTA eli kylän koulun elinmahdollisuudet, kun oppilasmäärä vääjäämättä vähenee. Peruskunnan mahdollisuus rahoittaa ja ylläpitää kaikkia pieniä kyläkouluyksiköitä ovat rajalliset. Meillä on vuoden 2006 kouluverkkoselvityksen mukaisesti lähdetty rakentamaan ajatusta eri ilmansuuntiin jäävien vahvojen koulujen varaan. Pääsääntöisesti haettaisiin 3-opettajaisia kouluja ja koulumatkojen pituudet pitää olla kohtuullisia ja lain mukaisia. Kouluverkkoselvitys antaa mielestäni oikean suunnan vahvojen kyläkoulujen puolesta. Niinpä tässä vaiheessa päädyin äänestämään kouluverkkoselvityksen mukaista linjausta opetuslautakunnassa.
Kyläkoulut ovat kylien viimeisempiä yhteisöllisyyden ikoneita ja siten lakkauttaminen aiheuttaa tunnekuohun, joka on ymmärrettävää. Tässä kohtaa iskeekin heimoajattelu, joka on valtaisa voimavara ja motivaattori. Kylän puolesta noustaan rintamaan uutta uhkaa vastaan, joka nostaa yhteenkuuluvuuden tunteen lakkautuvan kyläkoulun asukkaissa. Tämä on todella hienoa ja kunnioitan tällaista aktiivista toimintaa. Tällaista toimintaa kun löytyisi jokaisen kylän kohdalla, vaikka koulu ei olisi uhattunakaan.
Mutta tähänkin motivaattoriin liittyy sudenkuoppa ja se kuoppa on rajoihin kangistunut heimoajattelu eri kylien välillä. Olisi tärkeää hahmottaa kylien voimavarat ja yhteen hiileen puhaltamiset, jotta eri ilmansuunnilla saataisiin pysymään vahvat koulut. Tällainen kylien välinen rajapinnan veto ja nurkkakuntaisuus saattavat vaaraan loputkin kyläkoulut. Tähän liittyy eräänlainen kateus ja koston ajatus, kun kylät kamppailevat keskenään. Kokemuksesta on nähty, että oppilaat on laitettu mieluummin keskustan kouluun, kuin säilyväksi ajateltuun kyläkouluun. Näin saadaan kostoksi tapettua se viimeinenkin kyläkoulu.
Tunnisteet:
hieman politiikkaa,
koulumaailmasta,
talousasiat
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)