28.10.Valtuustossa lainaa ja takausta

Ensimmäisen asialistan kohdassa annettiin kamreerille10 miljoonan euron lyhytaikaisen luoton otto-oikeus maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Nykyinen velanottoon liittyvä korko on lyhytaikaiselle lainalle 0,18 ja vastaava pitkäaikaiselle luotolle yli 2%. Keväällä annettiin 7 miljoonan lainanotto-oikeus, mutta lopppuvuoden investoinnit ja talousarviolainojen lyhennykset vaativat lisälainanottoa. Rahoitusmarkkinatilanne on otollisempi nyt tällaiselle lyhytaikaiselle lainanotolle, mutta kuinka kauan?

Toinen asiakohta onkin jo vähän kimurantimpi. Nimittäin Yrityskiinteistön Oy:lle annettava takaus 120 000 euroa, jotta voitaisiin ostaa Pajarinki Oy:ltä raepuhallushalli. Yritys on taloudellisessa vaikeuksissa ja tarvitsee kipeästi käyttöpääomaa. Ymmärtääkseni kaupunki on rakennettanut kokoonpanohallin ja tämä yrityksen rakentama halli sijaitsee tilan välittömässä yhteydessä. Kysyin valtuustossa onko ao yhtiöllä kuinka hyvä tulevaisuus ja minkälainen lienee tilauskanta? Kun tällä järjestelyllä kuitenkin on tarkoitus puhaltaa sammuvaan hiillokseen uutta tulta? En saanut vastausta vaan tunnustusta, että näinhän tällä oikeasti tuetaan yritystä pahan kauden yli.

No periaatteessahan tällä tuetaan myös työtä ja työpaikkoja jos yritys saadaan jaloilleen, mutta haasteena on kyllä tämän taloudellisen ajan vaikeus. Saadaanko tällä tekohengityksellä pelastettua yritystä vain hetken ajan ja sitten se menee nurin ennenkuin tilauskanta elpyy?  No takaus yrityskiinteistölle annettiin, jotta he saavat toimia asiassa. Nyt sitten toivotaan parempia aikoja metallialalle, vaikka uhkakuvat ovat kyllä vakavia.

syysloman loppu ja arjen töitten alku

Syysloma tuli käytettyä tehokkaasti seuraavien vuosien polttopuiden teossa. Juuri ennen ensi lumia ehdin viimeisen kymppikuutien klapeja syydellä rautaverkolla vuorattuun rakennelmaan, jossa kuivuminen voi alkaa. Mutta tämäkin oman energiavarannon rakentaminen on nyt taasen vähän aikaa jäissä, niin kelin, kuin myös töitten alkamisen takia.

Tässä juuri orientautuessa työelämään, niin silmiini pisti minulle vanha tuttu aihe automaation ja ns. robotiikan esiinmarssi ylen uutisessa:

Suomeen tarviaan robotiikkapolitiikkaa.

Tässä jutussa tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Jari Kaivo-ojan mielestä Suomi ei ole varautunut riittävästi tulevaan muutokseen. Hänen mukaansa Suomeen tarvitaan robottipolitiikkaa. Ja aivan oikein hän tässä valottaa sitä mahdollista tosiasiaa, että miten käy työpaikkojen, ostovoiman, verotulojen yms tekijöiden jos elämme tulevaisuudessa yhä automatisoitujen  ja robotoidussa yhteiskunnassa?

Työpaikkoja on jo vuosikymmenien saatossa hävinnyt ja muuntautunut toisiksi automaation seurauksena. Ja on myös selviä merkkejä siitä, että hävinneiden työpaikkojen työntekijät eivät ole voineet pysyä perässä tässä muutoksessa. Varastomiehestä tai kaupankassasta ei tule analyytikkoa. Työpaikkojen häviämisen mittakaavasta voisi ottaa esimerkin Kodakin tapauksesta. Mahtiaikoina Kodak työllisti 140 000 ihmistä ja sen arvo oli 28 miljardia dollaria. Nyt Kodak on konkurssissa ja vastaava yritys Instagram myytiin 2012 miljardilla facebookille, niin työntekijöitä oli vain 13 kpl? Tässä saa miettiä mihin nämä työpaikat kuvauksen maailmassa hävisi? (tätä ihmettelee esim. Jaron Lanier)

Mielenkiintoista on myös se, että miten isänmaattomat virtuaaliyritykset, jotka toimittavat robotiikan avulla tuotteita, kiertävät veroja "laillisesti" mahdollisimman pienten verojen maitten kautta? Ja siitä taas tulee johtopäätös siitä, että hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus verojen kautta on selvästi uhattuna yhä pahemmin kuin nykypäivänä.

Mielestäni nyt tarvitaan jo selkeää keskustelua miten automatisointi ja robotiikka muuttaa yhteiskuntien rakenteita sekä siitä miten tähän aletaan valmistautua. Me tarvitsemme läpivalaisua koulutuspolitiikkaamme, jotta voimme riittävän ajoissa muuntaa koulutuslinjoja yhteiskunnan nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Ja myös verotusjärjestelmiin tarvitaan muutosta (kansainvälistä tiivistyvää yhteistyötä tarvitaan esim. veroparatiisien lopettamiseksi)

Me tiedämme, että hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseksi tarvitsemme verokertymää. Ja automaatio ja robottien mukaan tuleminen ei ole tätä kertymää kerryttämässä ellei siihen rakenneta uutta verojärjestelmää. Ajatuksen asteella on itu esimerkiksi siitä voisiko rakentaa arvonlisäverojärjestelmän sisälle ns robotiikan arvonnousua vastaava verotus. Tästä verokertymyästä sitten osa siirrettäisiin kuntien käytettäväksi (kunnat ovat kuitenkin niitä perusyksiköitä, joiden kautta hyvinvointiyhteiskuntamme palveluverkosto rakentuu)

Paljon muutakin järisyttävää tapahtuu yhteiskuntamme rakenteissa tämän teknologisen kehityksen myötä ja tätä keskustelua on syytä avata syvällisemmin uudestaan  eri yhteyksissä.