Joulun alusajan mietteitä

Ollessamme viime viikolla työkavereiden kanssa kahveella paikallisella huoltoasemalla kello 9 aikoihin. Huomasimme viereisessä pöydässä koulupoikia, jotka olivat noin 12 – 13 vuoden ikäisiä. Pojat joivat energiajuomia ja esittelivät toisilleen mp3 musiikkiaan kännyköittensä välityksellä. Volyymi oli aikamoinen ja muutkin saivat osansa tästä hiphopmusasta. Mietimme työkavereitten kanssa, että onko pojilla vapaatunti vai joku muu syy olla poissa koulunpenkiltä. Siinä sitten pohdin, että kysyisinkö pojilta tätä asiaa. Mutta siinä sitten tuli mieleen ne nykyaikaiset ”sivistyssanat” joita on tullut ao tilanteessa kuunneltua. Ei paljoa innosta puuttua pinnauksiin yms, kun saa kuulla rivoa kielenkäyttöä, syljeskelyä ja uhkailua.

Mielestäni entisaikojen yhteisöllisyys antoi kaikille tietyn oikeutuksen olla mukana yhteisten pelisääntöjen rakentamisessa ja seurata näiden sääntöjen noudattamista ilman, että asioihin puuttumisesta olisi saanut nenilleen. Yksi aikamme suurimpia ongelmia on ihmisestä välittämisen katoaminen ja yksilöllisyyden liiallinen korostaminen.

Olin kuuntelemassa yläasteella vanhempainillassa Yhdessä Elämään kampanjan vetäjän Anne Eskelisen luentoa. Tämä ns Laukaan malli on edennyt -90 luvun puolivälistä lähtien eri kuntiin ja ideana on, että kasvatusvastuu kuuluu kodille. Tukitoimenpiteiden tarvetta tarkastellaan kotien ruohonjuuritason näkökulmasta. Vanhemmat valtuuttavat ja velvoittavat muita. Kasvattamiseen tarvitaan koko kylä ja yhteistyötä tehostetaan kaikkien lapsen elinympäristössä vaikuttavien tahojen kesken. Samat yksinkertaiset säännöt ja tavoitteet vallitsevat kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Aikuiset sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin omassa arjessaan. Eikä ketään syyllistetä vaan pyritään positiivisesti tukemaan toisiamme.

Hienoja ajatuksia ja päämääriä, joiden toteuttamiseksi tarvitaan meitä kaikkia. Meillä on rakennettu lapsipoliittinen ohjelma johon on sitoutettu kaikki hallintokunnat poliittisine päättäjineen. Nyt tämän ohjelma tukemiseksi tarvitaan koko yhteisön tukea, jotta voimme toteuttaa lasten kasvamisen ja kasvattamisen turvallisessa ympäristössä.

Usein on kritisoitu koulumaailman muuttumista liian suvaitsevaksi, jossa annetaan valta lapsille ilman, että opettajakunnalla on välineitä puuttua tilanteisiin. Meidän täytyy olla valmiita tukemaan myös koulun opetusta ja henkilökuntaa heidän vaativassa opetustehtävässään emmekä saa jättää heitä yksin. Meidän on muistettava ettei syyllistämällä saada välttämättä parannuksia aikaiseksi, vaan siten synnytetään uusia konflikteja. Jos meillä on yhteisön pelisäännöt, niin voimme muodostaa tukiverkon, jonka tuloksista voi tulla positiivisia heijastuksia kouluihinkin. Turvallisen työrauhan turvaaminen, niin opettajille, kuin oppilaille tulee olla ykköstavoitteitamme.

Kertomani asiat ovat oikeastaan itsestään selvyyksiä ja nämä pitäisi olla hyvinvointiyhteiskuntamme peruspilareita. Työyhteisömme kovuus ja oravanpyörässä pyöriminen ovat kuitenkin jättäneet jälkensä perheisiin. Elämme tällä hetkellä myös taloudentaantuman aikaa ja se tuo lisää painolastia perheitten jaksamiseen. Nyt jos koskaan pitäisi uuden yhteisöllisyyden nostaa päätään.

Henkilökohtaisesti tein valintani lähteä mukaan kunnallisen päätöksentekoon kunnallisvaaliehdokkaana ja läpipääsyn jälkeen pääsin opetuslautakuntaan (kiitos äänestäjien). Tiedän pestin olevan haasteellisen ja samalla se toimii henkilökohtaisena oppimisprosessina. Omasta puolestani odotan opetuslautakunnan keskustelevan rakentavassa hengessä ja olevan yhtenä osatekijänä kuntamme palapelissä , joka tukee lapsien kehittymistä yhteiskuntamme jäseniksi.
Toivotan rauhaista ja lämmintä joulua. Muistakaahan pitää huolta toisistanne.

Vihreä kapitalismi

Nyt kun kasinopelissä on kaikenmaailman riskisijoitukset vipurahastoineen ja subrimeluottoineen on kaluttu läpi,sekä saatu aikaisekseen talousromahdus. Nyt keinottelijat koettavat keksiä jälleen uusia ideoita, joilla pääomia saataisiin siirrettyä harvoille ja valituille.

Uudeksi keinoksi on ajateltu vihreäksi verhottua kapitalismia. Pörssiyhtiöt globaalissa maailmassa markkinoivat ilmastonmuutoksen ja ympäristökysymykset omaksi brändikseen. Päästökauppa tulee olemaan yksi rahoitusmekanismi pääoman imuroimiseksi suuryhtiölle. Tämä on tehty lailliseksi jo päästökauppa sopimuksissa. EU harmonisoi sähkömarkkinat ja tukkusähkö pörssitetään. Sähkön hinta irrotetaan tuotantokustannuksista ja sähkön vähittäishinta alkaa määräytymään tukkusähköpörsseissä.

Suomessa sähkön kuluttajat joutuvat maksamaan huutokaupan osuutta sähkön hinnassa joka vuosi ehkä noin miljardin. Lisäksi kuluttajille tulevat maksettaviksi yhtiöiden saamat ja sähkön hinnoitteluautomatiikkaan perustuvat 1,5 miljardin ylivoitot 60 % maamme sähköstä on vesi- ja ydinvoimalla tuotettua.

Tällainen viherkapitalismi päästöoikeuskasinoineen nostaa suomalaisten kuluttajien sähkölaskua paljon yli sen mitä voidaan perustella ilmastonmuutoksen torjunnalla eikä tätä voida edes valvoa. Jos nyt alat kapinoida tätä pörssittämistä vastaan olet samalla ympäristövastainen ja tuomitaan kerettiläisenä roviolla. Näin se toimii kapitalismi uusilla vihreillä markkinoilla.

Nyt olisi aika lobata päättäjiä, jotka menevät Kööpenhaminan maailmanilmasto konfrenssiin joulukuussa 2009. Vaihtoehtojen pitäisi rakentua lakeihin ja asetuksiin sekä ns päästöverotukseen. Tätä voitaisiin jotenkin ohjata ja pitää sääntelyn ohjaksissa. Nyt annamme koko sähköenergian pääomakeinottelijoiden armoille ja tiedämmehän mihin kadotukseen se johtaa.

pelatkaamme golfia ja matkailkaamme

Tiesin kyllä jo opiskeluaikoina, ettei golfkentän perustaminen ja ylläpitäminen ole niitä ympäristöystävällisempiä toimialoja. Mutta nyt tätä on tutkittu yliopistossakin ja päädytty aikamoisiin tuloksiin golfin ympäristövaikutuksista.
Vietnamissa rakennetaan uusia golfkenttiä ja samalla hävitetään ruokatalouteen tarkoitettuja maa-aloja. Ehkä maailmantalouden taantuma hidastaisi ellei peräti lopettaisi tämän älyttömän buumin rakentaa joka paikkaan golfkenttiä.

"Vietnamissa nopea talouskasvu on tuonut maahan golfbuumin. Tämä on saanut golfkentistä innostuneet investoijat liikkeelle. Nyt maassa on kuitenkin huolestuttu golfin ympäristövaikutuksista. Vuonna 2008 julkaistun Canthon yliopiston selvityksen mukaan 18-reikäinen golfkenttä kuluttaa vettä 5 000 kuutiota päivässä eli saman verran kuin 20 000 kotitaloutta. Kentillä käytetään lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita enemmän kuin vastaavalla alalla maatalousmaata. Maassa on vuonna 2008 noin tusina golfkenttää, mutta suunnitteilla tai rakenteilla on noin 130 uutta. Kenttien alle jäisi jopa 50 000 hehtaaria maatalousmaata."

Mutta myös muu matkailu kuluttaa vettä, jos ajatellaan matkaavamme sellaiseen maahan jossa ei muutenkaan ole luontaisesti paljon vesivaroja. Lomailijat kuluttavat makeaa vettä neljä kertaa enemmän kuin paikalliset asukkaat, ilmenee WWF:n raportista. Yksi turisti kuluttaa noin 350-850 litraa vettä päivässä. Esimerkiksi Goassa Intiassa paikallisten kylien kaivot kärsivät vähävetisyydestä, kun vesivirrat ohjataan turistien hotelleihin.

Matkailusta puhutaan, että se on merkittävä elinkeino, mutta kyllä talouslaskelmiin pitäisi sisällyttää myös ympäristövaikutukset.

Matalaa lentoa

Kiireiden keskellä jää vähän väljempää aikaa, niin koetan tähän blogiini kirjoitella. Viikonloppuna, ollessani JHL-yhdistyksien johdon tapaamisessa, kuultiin uudet "päivitykset" Pohjois-Savon kuntien tilanteesta, niin Paras-hankkeiden, kuin myös Kuopion surullisesta taloudesta ja Varkauden nykytilanteesta.

Mielenkiintoisin omalta kohdaltani on seurata Varkauden teknisentoimintojen kilpailuttamisesta. Palvelustrategiassa on jo oletusarvo palvelujen heikkenemisestä. Esimerkiksi siivoustoimen ajatellaan siirtyvän vuokrataloille perustettuun yhtiöön ja mitoitusta kiristetään, jolloin todetaan, että siivoustaso heikkenee 10%. Työntekijöiden siirtyessä uuteen yhtiöön muuttuu heidän työehtosopimuksensa ja tästä on arvioitu tulevan säästöä 2010 jopa 150 000 €. Hurjia lukuja saadaan työehtoshoppailun tuloksena?

Kunnallistekniikkakin on pyörityksessä, kun toiminnot kilpailutetaan yksityiselle sektorille. Kilpailutuksessa on mukana koko oma tekninen toimiala, kuten viheralueet, liikenneväylien kunnossapito ja liikuntatoimi. Tekninen toimi on itse mukana kilpailussa, jolloin heidän voittaessa kilpailun homma jäisi edelleen kunnan omaksi työksi. Mutta heidän hävitessä työntekijät siirtyisivät voittavaan yhtiöön vanhoina työntekijöinä. Kaupunki olisi valmis tilaamaan palvelut 1v 100% ja 2v 75% kunnes 4 vuoden kuluttua se olisi vapaan kilpailun piirissä.

Tämä on yksi pioneerihanke, joka voi olla negatiivinen tiennäyttäjä palvelujen heikentämisessä, sekä henkilöstön alasajossa. On mielenkiintoista nähdä alkavatko tällaiset ehdotukset siirtyä muihin ns taloudellisesti heikentyvien kuntien strategioihin?

EVVK

Ei Vois Vähempää Kiinnostaa. Jäin tätä lyhennelmää miettimään, kun luin 1.11 Iisalmen sanomaa. Mielipide palstalla Teresa Komu tarttui kunnallisvaaleihin ja siihen liittyvään äänestämättä jättämiseen. Hän kritisoi poliittista järjestelmäämme ja siihen liittyvää tunnetta ettei mikään muutu vaikka ketä olisi valittuina esim. eduskuntaan tai kunnallisvaltuustoon.

Hän on yksi niistä, jotka näkevät ettei tämä meidän demokratiamme ole toimiva. Äänestysprosentitkin sen kertovat, vaikka vähän ne nyt kunnallisvaaleissa nousivatkin.

Amerikan mantereellakin äänestettiin ja siellä saatiin käännettyä Rebublikaanien valta demokraattien vallaksi. Se että mitä muuttuu USA:n sisä ja ulkopolitiikassa, ilmastoasioissa, sekä talousjärjestelmässä jää nähtäväksi.

Yhdysvaltain presidentinvaalien äänestysvilkkaus näyttää nousevan ennätykselliseksi. äänioikeutetuista yli 64 prosenttia eli lähes kaksi kolmasosaa kävi äänestämässä.
Viimeksi näin iso osuus amerikkalaisista kävi uurnilla vuoden 1908 presidentinvaaleissa.Äänensä antoi ennakkoon tai vaalipäivänä arviolta 136,6 miljoonaa ihmistä. No ennätyshän tuo on, vaikka sielläkin paljon on jäänyt nukkuvien puolueeseen.

Mietin, että minkälainen muu järjestelmä olisi parempi, kuin nykyinen edustuksellinen demokratia? Tottakai muukin aktiivisuus, kuten vapaaehtoisjärjestöt, nuorisovaltuustot yms. toimijat ovat tärkeässä asemassa esimerkiksi aloitteiden tekijöinä, joiden kautta saadaan informaatiota heille tärkeistä asioita.

Valtuutetun täytyy säilyttää riittävät yhteydet kuntalaisiin ja periaattessahan oikeassa demokratiassa paikalliset päättäjät koostuvat läpileikkauksesta kunnan asukkaista. Edustajia on maataloudesta, eri alojen yrittäjistä, julkisten palveluiden tekijöistä, kaupan aloilta yms. Näin tämä kattaisi aika ison joukon kuntalaisten näkemyksistä.

Mutta on tärkeää, että meidän kuntatason demokratia on riittävän avointa, jotta ei tule sellaista ajatusta että asioista päätetään jossain pienen piirin kabinetissa ja saadaan sellainen henki, että yksikin ääni voi vaikuttaa.

Työttömyysvakuutusrahastosta

Alkava taantuma alkaa näkymään ensimmäiseksi rakennusalalla, mutta piakkoin muillakin aloilla. On arvoitu työttömyyden ja lomautuksen koskettavan jopa 60 000 ihmistä vuoden sisällä. Työttömyysturvamenot alkavat siten kasvaa. Meillä on perustettu vuonna 1998 työttömyysvakuutusrahasto, johon työntekijöiltä ja työnantajilta kerätyt rahat kerätään. Rahastoa hallinnoivat työmarkkinaosapuolet ja valvontapuolen hoitavat sosiaali- ja terveysministeriö, sekä vakuutusvalvontavirasto. Tämän rahaston päätehtävä on työttömyysturvaetuuksien rahoittaminen.

Tänä vuonna tämä rahastopuskuri on tuottanut 2008 vuoden loppuun mennessä 900 miljoonaa euroa. Nyt työttömyysvakuutusrahasto esittää palkansaajan maksuksi ensi vuodeksi 0,2 % palkasta (nyt maksu on 0,34 %) ja työntantajamaksuksi 0,65% ja 2,70% (nyt maksu on 0,70 ja tietyn palkkasumman jälkeen 2,90 %)

Tällä muutoksella helpotettaisiin työntantaja ja työntekijämaksuja noin 200 miljoonalla eurolla. Tähän taloustilanteeseen se tuntuisi varsin oikea-aikaiselta toimenpiteeltä.

Kuntavaalit 2008 ovat nyt ohi ja äänestäjät ovat valinneet ehdokkaansa. Näillä eväillä siis eletään neljä vuotta eteenpäin. Kiitokset äänestäjille omasta puolestani! Mitään helppoa aikaa ei kyllä voi ennustaa, koska näyttää siltä, että ympäröivä taloustilanne alkaa painumaan kohti taantumaa. Kuntatalous joutuu myös tiukalle kuurille, varsinkin jos yritystoiminnan hiipumisen myötä yhteisötulot vähenevät. Myös valtionosuus uudistus herättää kysymyksiä. Kuinka se tulee vaikuttamaan tulokertymään esimerkiksi Kiuruvedellä?

Investointeja kaivataan kuntien rakennuksien peruskorjauksiin, katuihin, vesi- ja viemärirakenteisiin. Mutta velkaantuminen on ongelmallista näinä aikoina, jolloin lainaraha on kallista. Ei tule olemaan helppoja aikoja se on varma asia. Valtiolta voisi odottaa ajoissa tehtyjä elvytystoimia, joilla päästäisiin pahimman taantumavaiheen yli.

Uhkaavat tuulet

Uhkaavia tuulia puhaltaa, niin maailman talouden suunnasta, kuin myös tulevana kuntavaalien varsinaisen äänestyspäivänä syysmyrskyn voimin. Maailman finanssikriisi siirtyy virtuaalimaailmasta reaalitalouteen. Tämä vaikuttaa myös Suomeen. Nyt on aika valtionhallinon miettiä ennakoivia elvytystoimia, joilla päästään pahimman lamakauden yli. Toivottavasti tästä saadaan synnytettyä maailman mittakaavassa paremmin säädeltyjen aitojen markkinatalouden kenttä, jossa huomioidaan myös kestävä kehitys ja ympäristönäkökulmat.

Nyt on myös osa Kiuruveden oikeisto ehdokkaista tullut vahvasti esille ja tuonut näkemyksensä kunnan henkilöstön tarpeellisuudesta, koska nämä aiheuttavat suurimman kuntatalouden taakan. Tämä tarkoittaa henkilöstön alasajoa, sekä selkeää päätöstä yksinomaisesta ulkoistamisesta ja yksityistämisestä (jonka tuomat säästö ovat kyllä kyseenalaisia). Mutta myös kerrotaan suoraan, että kunnan työssä olevat eivät saisi olla mukana päätöksenteossa! Tasa-arvo pitää olla olemassa, niin ehdokkuudella kuin valtuutetulla kaikkien kuntalaisten taholta. Siinä ei saa erotella onko yksityinen yrittäjä vai kunnantyöntekijä. Nykylainsäädäntö antaa jo tietyn rajan, jossa määritellään millä virkamiesportaalla ei enää saa olla ehdokkaana. Eli nyt nähdään konkreettisesti kentällä valtionvarainministeriön strategia 2008 toimintaa, jossa rajattaisiin vaalikelpoisuutta!!

Meillä on viimeinen mahdollisuus vaikuttaa kuntavaaleissa mihin suuntaan tätä kuntalaivaa ohjataan eli sunnuntaina 26.10.2008 uurnille syysmyrskyä uhmaten!

Näinhän tämä menee....

OECD: "Rikkaat ja keskiluokka etääntyvät toisistaan
Kuilu rikkaiden ja keskiluokan välillä on kasvanut Suomessa, ilmenee teollisuusmaiden järjestön OECD:n tiistaina julkistamasta raportista. Varakkaat ovat raportin mukaan hyötyneet länsimaiden taloudellisesta kasvusta eniten. Erityisesti lasten ja yksinhuoltajaperheiden köyhyys on lisääntynyt."

Perinteellisesti sanottuna raha tulee rahan luo. Ehkä vielä selvemmin asiasta kertoo se, että Suomen nettovarallisuudesta liki 43 prosenttia on rikkaimmalla 10 prosentilla. Väestön köyhempi puoli (siis 50 prosenttia ihmisistä) omistaa vain 9,2 prosenttia suomalaisten nettovarallisuudesta.

Merkittävänä huomiona pidän sitä, että kun puolustetaan kapitalististisen talouden kasvun tuovan hedelmiä koko kansalle, niin näin ei todellakaan käy. Nyt suuren laman kynnyksellä huomataan, että jotkut ovat onnistuneet patoamaan suurimmat rahavirrat itselleen ja se ei ole soljunut koko kansantalouteen.

Vanhustenhuollosta uusi pörssiyhtiöiden valtaus

Sattui silmääni dosentti Kaarina Kailon artikkeli "Pörssikapitalismin viimeinen käyttöpäivä" KU:n viikkolehdessä. Artikkeli kokonaisuudessaan oli mielenkiintoinen ja allekirjoitan siitä valtaosan. Otan siitä tarkennuksena uuden pörssiyhtiöiden valtauksen eli vanhustenhuoltopalvelut. Olen itsekin pähkäillyt pelottavia tulevaisuuden näkymiä vanhustenhuollon antamista täysin markkinoiden ja varsinkin pörssiyhtiöiden käsiin.

Lainaan artikkelista tähän liittyvän pätkän; "Lähikunnan ja yhteisvastuun ulkoistamisen myötä olemme siirtyneet konsernikuntamalliin, jossa ihmisten oikeudet ovat pelkkiä hyödykkeitä, huutokauppatavaraa kuntamarkkinoilla. Pörssikeinottelijoille ei riitä että ovat hävittäneet esimerkiksi Yhdysvalloissa monien vanhusten eläkevarat kuin tuhka tuuleen; nyt pörssiyritykset haluavat päästä vielä vanhustenhuoltomarkkinoille tahkoamaan lisävoittoja piittaamatta eläkeläisten heikentyneestä maksukyvystä ja yksityispalvelujen aiheuttamasta palvelujen kallistumisesta..."

Tästä olen samaa mieltä ja nämä jättiyhtiöt ostavat varsin ahnaasti, jo perustettuja hoivapalveluyrityksiä. Nämä yritykset luovuttavat (myyvät)toimintansa ylikansallisille konserniyrityksille. Näin tämä entinen pääoman ja tekijän sidonnaisuus katkeaa suhteessa alueeseen tai paikkakuntaan.

Miten minulle tulee mieleeni muut kansainväliset pörssiyhtiöt ja osakkeenomistajien painostukset tuloksien saavuttamisesta esimerkiksi paperiteollisuudessa? Nyt tulevaisuuden kuva on, että ensin saadaan voimakas markkinaosuus vanhustenhuollossa. Mikä on tietenkin normaalia yritystoimintaa kasvavilla markkinoilla. Tässä jos missä on oltava tarkkana, ettemme päästä yhtä toimijaa monopoliasemaan. On oltava vahva oman kunnan palvelutuotanto, jonka lisäksi laadukkaasti hoidettuja yksityisen sektorin toimijoita, joilla on paikallinen sidonnaisuus, jotka täydentävät kunnan omaa tuotantoa. Myös työntekijöiden työehtojen polkemista ei tule sallia.

Ei myöskään saa unohtaa itse hoivan kohdetta. Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen lausuu Dialogissa 2/2008 (Dialogi on sosiaali- ja terveysalan aikakauslehti), että on huolissaan siitä, mitä ikääntyneelle
asukkaalle tapahtuu, kun palveluissa kilpailuttamisen myötä ryhdytään aiempaa
selvästi enemmän laskemaan euroja ja minuutteja.

" Kun vanha ihminen asettuu jonnekin asumaan, hän on valinnut sekä paikan että toiminnan, eikä voi olla oikein, jos hän joutuu siirtymään toiseen paikkaan kilpailuttamisen takia. Toisaalta kilpailuttamisen seurauksena tutut työntekijät voivat vaihtua, vaikka tilat pysyisivätkin entisinä. Palvelun sisältökin voi muuttua, kun palvelun tuottaja ryhtyy laskemaan sitä, mikä kannattaa ja mikä ei,

- Vanhuksen valinnanvapauden ja hänen kuulemisensa merkitys pitää nostaa esiin.
Asioita on tarkasteltu tähän asti tuottajien ja maksajien näkökulmasta, mutta
varsinainen subjekti eli ikäihminen on jäänyt vähän jalkoihin."

Kuntavaalien loppurutistus alkaa olla käsillä. Tutkailin hieman tarkemmin meidän Kiuruveden tilannetta. Jäsennän itselleni tilanteen kuvausta muutamiin perusasioihin ja se ei pyrikkään olemaan täydellinen:

- Maa- ja metsätalous: Totta on, että maaseutuvoittoisessa pitäjässä maatalous on yksi tärkeimmistä peruspilareista. Tilakoot ovat kasvaneet ja pientilan haltijat ovat joko joutuneet tai vapaaehtoisesti lopettaneet toimintansa. Toivoa vain sopii, että tukijärjestelmä ei muutu nopeasti ja radikaalisti. Nyt on paljon omaapääomaa ja velkapääomaa sidottu suurtilojen investointeihin. Tosin EU:n maataloustukipolitiikasta voisi olla montaa mieltä tai sen mielettömyydestä, josta voisi ottaa kantaa jossain vaiheessa. Maitotuotteiden jalostus on karannut aikoinaan meijerin lakkautumisen myötä. Pientä jalostusta tosin on juustolan, sekä pienten oman liha/makkara tuotannon muodossa. Metsästä saadaan lisävarantoa ja tähän liittyy myös VR-Gargon investoinnit rata-alueelle, joka on positiivinen asia. Metsäteollisuus ja globaalitalous kontra osakepelurit viittaa taas negatiivisuuteen. Oma jatkojalostus olisi hyvä asia, jos koko ketju tuotannosta markkinoihin toimisi.

-Metalliteollisuus: Wärtsilän ja nyttemmin Metson yhteisyritys toimii paikkakunnallamme. Tähän liittyy tehdashallin rakentaminen, jossa kuntamme on mukana Kehittämisosakeyhtiön ja kiinteistöyhtiömme kautta. Se lisää investointivelkaa ja toivoa sopii, että tämä on pidemmällä tähtäyksellä kannattava sijoitus.

-Palvelut: Muut kuin kuntapalvelut tulevat kaupanalasta, jossa tietenkin vähevillä asukasmäärillä on vaikutuksensa. Erikoisliikkeet ja valikoimat näyttäytyvä rajallisena, jollon rahavirtaa kulkee myös muihin paikkakuntiin. Tosin jonkun verran tulee asiakkaita Pyhäjärven suunnalta.

-Kuntapalvelut: Suuriin muutos koskettaa tietysti perusterveyden ja sosiaalihuollon rakenteita eli tämä palvelupaketti tullaan rakentamaan neljän kunnan kuntayhtymän kautta. Paljon on tekemistä, että tämä paketti toimisi eikä tulisi kalliimmaksi, kuin nykyinen järjestelmä. Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen kunnan omana työnä voidaan suorittaa laadukkaasti ja tuottavasti. Siinä tarvitaan hyvää henkilöstöjohtamista ja hallintaa. Lisäpalveluresurssit voidaan rakentaa yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa yhteistyössä. Peruskunnan ylläpidettäväksi jää yleispalveluista vastaava toiminta, tekniset alat, sekä koulutus ja sivistys.

Kuntataloutemme tila on suurinpiirtein keskiarvoa Suomen mittakaavassa, mutta on selvä, että suuret investoinnit rasittavat talouttamme. Kriittisemmin suhtauduin massiivisen kulttuuri- ja kirjastotalon investointiin. Kulttuuria ja varsinkin kirjastotoimintoja kannatan. Mittasuhteet ovat nyt kyllä suhteettomat paikkakunnan kokoon nähden. Nyt kun se meille kuitenkin tulee on myös käyttömenot suuret. Sivistystoimi ja uusi kulttuurisihteeri saa rakentaa mielenkiintoisia konsertteja, että edes murto-osa käyttömenoista katettaisiin. Kunnanjohtajamme on oikeassa siinä, että vuosittainen investointimääräraha on oltava lähemäpänä kolmea miljoonaa. Selvää on, että investointitarpeita tulee. Meidän on pidettävä yllä perusinfraa eli tiestöä, viemäröintiä, vesihuoltoa ja ennen kaikkea kiinteistöjä. Merkittävää rakennnusvarantoa ei saa jättää hoitamatta.

Mielestäni kuntatalouteen liittyy olennaisena osana valtionhallinon päätöksenteot, kuten valtionosuudet, verotusratkaisut yms. Myös valtion oma tuottavuusohjelma, jonka näen ennemmin saneerauksena, kuin järkiperäisenä toimintana. Ikäänkuin strategiana olisi pienten paikkakuntien alasajo. Viedään verottaja, poliisi, työvoimahallinto ja muut valtionpalvelut mahdollisimman kauas. Eiköhän ala muuttohalukkuutta löytyä isompiin kaupunkeihin?

On selvä, että tarvitsisimme uutta yritystoimintaa kuntaamme. Muutama Fiboxin tyyppinen terveellä pohjalla oleva yritys tekisi terää. Ikärakenteemme oikaisuun tarvittaisiin uutta sukupolvea. Onko tehtävämme "mission in bossible?".

Yhtiövalta vs toimiva markkinatalous

Vaikka olemme keskellä kiivaampaa kuntavaalikeskustelua ja pitäisi keskittyä olennaiseen eli paikkakunnan tulevaisuuden näkymiin, niin en voinut olla ottamatta kantaa nykypäivän talousmyllerryksen osatekijöihin. Tosiasia kuitenkin on, että taloudenmyrskyt vaikuttavat kyllä viiveellä meidänkin kuntaamme, joten ei ole haitaksi vähän tutkailla suurempiakin kokonaisuuksia.

Nyt kun olemme parasta aikaa finanssipelureiden aikaansaaman talousmyrskyn keskellä ja odotamme mitä kaikkea vielä tuleman pitää, niin voitaisiin tutkailla hieman mitä toimiva markkinatalous oikeasti tarkoittaa.

Toimivalle markkinataloudelle pääomat pitää tulla paikallisesti. Paikkakunnalle sitoutuneet yhtiöt joutuvat toimimaan yhteiskunnan ohjauksessa ja kantamaan vastuun alueesta. Maailmantalouden yhdentyminen murentaa kansalaisten ja valtion vaikutusmahdollisuudet omiin asioihinsa.

Paradoksaalista nykytilanteesen on, että aikoinaan nuoressa Yhdysvaltain tasavallassa kansalaisilla oli oikeus evätä yhtiön toimilupa, jos se ei enää toiminut yhteisen edun hyväksi. Suuryhtiöt ovat saaneet nykyaikana samat kansalaisoikeudet kuin ihmiset, mutta niiden velvollisuudet on karsittu pieneen osaan tavallisen ihmisen vastaavista. Teot, joista yksilö joutuisi vankilaan tai saisi jopa kuolemanrangaistuksen, aiheuttavat yhtiöille niiden varallisuuteen nähden usein pienet sakot.

Tähän tilanteeseen voitaisiin nyt puuttua ja muuttaa virtuaalirahanteko oikeaan tuottavan työn arvoon. Raha on nykyään täydellisesti irrotettu arvosta, minkä seurauksena todellisen tuottavan työn arvo pienenee mitättömäksi keinottelijoiden ja sijoittajien voittoihin verrattuna. Nykyisessä järjestelmässä rahataloudessa kiertävän rahan määrää voidaan kasvattaa loputtomasti, täysin riippumatta todellisen varallisuuden kasvusta. Keinottelu tulee näin kannattavammaksi kuin todellista arvoa tuottavat sijoitukset.

Jos joku on sattunut saamaan David C. Kortenin kirjoja luettavakseen on myös saanut aimo annoksen ajatuksia nykymenosta. Hänen mukaansa maapallo on joutunut kolmiosaiseen kriisiin, jonka osat ovat syvenevä köyhyys, sosiaalinen hajaannus sekä ympäristön tuhoutuminen. Maailman tulot jakautuvat yhä epätasaisemmin: rikkain viidennes saa 82,7% ja köyhin 1,4% maailman kokonaistuloista.

Jos joku ajattelee, että vaihtoehto olisi suunnitelmatalous jäykkine byrokratioineen ja politrukkeineen on väärässä. Tällä tahdon sanoa, että on olemassa talousjärjestelmissäkin se kuuluisa keskitie. Ääripään kulkijat saavat ja ovat jo saaneet siipeensä. Valtioilla ja kunnilla tulee olla mahdollisuus lokalisoida talous. Pitää rakentaa uusi markkinatalous, joka ehkäisee nykyisen kaltaisen tilanteen kehittymisen. Rajoittamaton kapitalismi syö palloamme tuhoamalla ympäristön ja aiheuttamalla köyhyyttä ja kurjistumista.

Yhteisöllisestä yrittäjyydestä ja kunnanpalveluista

Olen kriittisesti suhtautunut finanssipelureihin ja virtuaalirahan tekemiseen, joka on irrotettu reaalitaloudesta. Mutta tästä ei pidä vetää sellaisia johtopäätöksiä, että vastustan yrittämistä ja todellista reaalimarkkinataloutta. Tarvitsemme erilaisia yritystoimintaa paikallistasolle, joka lisää elävyyttä ja työllisyyttä. Laaja-alainen yritystoiminta parantaa toimintaolosuhteita, eikä välttämättä ole niin suhdanneherkkä, jos paikkakunnalla olisi vain yksi tuotantolaitos esim. paperitehdas.

Olen itse ollut toiminimellä yrittäjänä ja ollut perustamassa monialaisia osuuskuntia. Nämä ovat lähinnä paikallisilla markkinoilla toimivia yksiköitä, joissa samanhenkiset ihmiset yhdistyvät ja alkavat markkinoida työtään, sekä osaamistaan.
Tämän tyyppiset toimintamallit lähenevät yhteisöllisen yrittäjyyden toimintaympäristöä.

Tähän läheisesti liittyvät myös kolmannen sektorin toimijat, kuten yhdistykset ja järjestöt. Sosiaalinen yrittäjyys on myös vaihtoehto esim. vajaakuntoisille tai muutoin syrjäytymisuhan alla oleville.

On muistettava, että nämä eivät ole on off vaihtoehto esimerkiksi kunnan peruspalveluiden tuottamiselle. Kannatan peruspalveluiden tuottamista kuntien omana työnä, mutta lisäpalveluina oheiset toimijat voisivat olla tukemassa kunnan perustuotantoa. On kuitenkin muistettava, että näissä yhteydessä olevat työsuhteet pitää järjestää työehtosopimuksien mukaisesti. On myös niin, että kuntien perustuotantoa ei saa lähteä siirtämään yksityisille vain sen tuoman näennäissäästön mukaan. Työehtoshoppailua ei saa tapahtua tässä yhteydessä!

Kunnan omana työnä tehdyt peruspalvelut voivat olla tuottavia ja tehokkaita. Tästä on olemassa jo tutkittua tietoa mm Ruotsin maalta. Meidän pitää tosissaan ottaa käsittelyyn oman palvelutuotannon ja tuotanto-organisaation kehittäminen, kustannustietoisuuden lisääminen, sekä tulosohjauksen parantaminen.

Yhteisöllisyyttä eri mittakaavoissa...

Keskiviikkona 8.10 olin ammattijärjestöni eri yhdistyksien tapaamisessa Kuopiossa. Tapaamisessa oli karua kerrottavaa Varkauden ja Kuopion tilanteessa, sekä muiden kuntien Paras-hankkeiden etenemisestä. Pääluottamusmiehen kanssa pidimme Ylä-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän tilannekatsauksen. Hyvä oli kuulla Pohjois-Savon kuntien tilannetta, jolloin voitiin keskustella ja verrata oman kunnan asioiden etenemistä muihin kuntiin.

Takaisin ajaessamme meni sitten miettiessä päivän teemaa ja mitä nämä tapahtumat ympäröivissä kunnissa, sekä meidän Paras-hankkeemme tulevat etenemään. Ammattijärjestöissä kuntayhtymän aiheuttaa myös muutoksia yhdistyksien yhdistymisen muodossa. Peruskuntien tilanne kuntayhtymän jälkeisessä elämässä aiheutti keskustelua. Onhan selvä että 60% taloudellinen siirtymä kunnasta kuntayhtymään tulee vaikuttamaan jossain aikataulussa.

Mutta kotiin päästyäni siellä odotti iloinen yllätys, kun perheen pienimmäinen sanoi: "iti iti kuuntele RR RR". Mahtava tunne, kun kolmivuotias oppi R:n ja on nyt niin ylpeetä että. Aurinko vielä paistoi, joten tytölle lämpimästi päälle ja tyttö istuimeen ja polkupyörällä hiekkatielle. Turvaistuimesta kuului: "RR RR RR kuuntele iti RR RR". "Hienoa.." ja ajoin tiellä olevaan lätäkköön.. hiljaa manasin mielessäni tiehoidon tasoa ja ajattelin, että ollaanko tasa-arvoisia asuessamme maalla. Ei ole katuvaloja, asfalttiteitä tai muita palveluita. Elämän valintoja, joita aikoinaan tuli tehtyä tuumailen itsekseni ja jatkan matkaa.

Takaisin tullessamme esikoisellani eli kasiluokkalaisella tyttärelläni oli ollut ne kemian kokeet, josta pari iltaa aikaisemmin pohdittiin porukalla sidoksien tasapainottamista. Vaikeat kokeet kuulemma oli. Kutosluokan tyttäreni puolestaan oli tuskaillut aikaisemmin enkun kokeitten kanssa. Ei muuta kuin kirja käteen, josta tutkailtiin vaikeimmilta tuntuvat asiat. "Näitä kun kertailet, niin hyvä tulee.."

Pojan kanssa keskusteltiin päivän koulutapahtumat saunan lauteilla: "mites päivä meni" "Noo ihan hyvin.." Isä vähän epäilee: "Olikos kavereiden kanssa mitään.." Poika vastailee: "Yhen kanssa oli pientä käen viäntöö. Mutta se on jo sovittu." "Kummalla tulee ensin hikipisarat?" Poika tokaisee. Tuostapa päättelen, että eipä tälle päivälle ole isännälle jäänyt mitään hampaankoloon..

Komea syksyinen päivä vaipuu iltaan ja kohti yötä. Lapset alkavat mennä hampaan pesun jälkeen nukkumaan ja itse päättelen blogiani. Ajattelen, että tänä päivänä tuli kohdattua ammattijärjestötason yhteisöllisyys, joka päättyi perhetason yhteisöllisyyteen. Elämän ilot ja surut eri mittakaavoissa.

Kuntatalouden kuristuksista

Kuntavaalien teemoista ja tavoitteesta voit lukea syyskuun blogimerkinnöistä. Meidän on kuitenkin muistettava kuntatalouden lainalaisuudet. On syytä ottaa huomioon nykyhallitus, jonka tekemät päätökset vaikuttavat kuntien talouteen. Palvelumaksujen nousu, joka valheellisesti kytketään siihen, että niillä tuloilla kunta rakentaa palveluitaan ei pidä paikkaansa. Yhtälö ei toimi koska samaan aikaan valtionosuudet pienenevät. Nyt meillä on sitten kalliit maksut terveyskeskuksissa, lasten päivähoidossa jne. Kuntapäättäjä jää puun ja kuoren väliin mitä tulee kunnan palveluiden järjestämisessä, koska annetut ”pelimerkit” vähenevät. Kuntavaalitkin antavat siten signaalin nykypäättäjille, että tällainen hyvinvointivaltion alasajo ei saa jatkua.

Äänioikeuden juhlavuosi?

90 vuotta sitten saimme yhtenäisen äänioikeuden nimenomaan kunnallisvaaleissa, joten eräänlaista juhlavaalien aikaa siis eletään. Mutta karikkoinen oli demokratian alku, jos otamme aikajänteen 100 – 150 vuotta sitten, niin mukaan mahtuu meidän keskinäinen taistelut. Rauhan tultua koetettiin rakentaa äänioikeudellista demokratiaa. Ensimmäiset äänioikeutetut olivat maanomistajat ja veroäyrien maksajat. Muilla ei katsottu olevan oikeutta asioiden päättämiseen, koska heillä ei ollut omaisuutta hallinnassaan, kuten piiat, rengit ja vaimot. Esimerkkinä voisi pitää äänestysoikeuden hallintaa, jossa kapakoitsijalla oli omasta puolestaan 25 ääntä veroäyrillään ja 25 ääntä firmansa puolesta. Arvata saattaa, että ko myyjä halusi saada oikeuden väkiviinan myyntiin, kun pystyi lyömään pöytään yhteensä 50 ääntä, sille joka häntä kannatti tai sitten vaikka äänestämällä itseään. Mitenkähän kävisi tämän päivän Suomessa, jos meillä olisi tuollainen äänestysoikeus ja mahdollisuus sitä käyttää?

Onneksi suomalainen demokratia on kehittynyt noista ajoista ja olemme saaneet tasa-arvoisen äänioikeuden vaikuttaa yhteisömme asioissa. Tärkeää olisikin saada mahdollisimman moni ääniuurnille, jotta demokratiamme toimisi edelleen.

Hieman vaaliteemoista

Pohdimme yhdessä Kiuruveden vasemmistoliiton kunnallisjärjestön kanssa näitä vaaliteemoja:

KUNNAN LÄHIPALVELUT:
Meidän on seurattava tarkoin tulevaa Ylä-Savon Paras-hanketta. On pyrittävä saamaan hyvä edustus vaikuttamaan tulevan kuntayhtymän hallintoon, jotta kunnan oma näkemys palvelujen tuottamisesta tulisi esille. Henkilöstön asema täytyy turvata tässä muutostilanteessa. Palvelujen tuottaminen on lähtökohtaisesti perustuttava kuntien omaan tuotantoon ja mahdollisten lisäresurssien tarpeitten kattamista voidaan hakea kolmannen ja yksityisen sektorin palveluista. On kuitenkin muistettava seurata näiden palvelutuottajien työntekijöiden oikeuksia ja työehtoja. Kunnassamme on vahvistettava hyvää henkilöjohtamista, palkattava riittävästi henkilökuntaa pysyviin työsuhteisiin ja henkilöstön jaksamista on tuettava sekä työoloja kehitettävä.

Meidän pitää olla valmiita kuulemaan ja ottamaan huomioon asukkaiden näkemykset kuntamme lähipalveluista. (Vammaisten palvelut, neuvolat, päivähoito, peruskoulutus, kouluterveydenhuolto, terveydenhuolto, hammashuolto, vanhustenhoiva, lastensuojelu, päihdehuolto, mielenterveyskuntoutus, liikunta-, kirjasto- ja kulttuuripalvelut jne)

LAPSET JA NUORET:
Kouluterveydenhuollon, johon myös koulupsykologiset palvelut kuuluu, tulee saattaa kuntoon. Koulukiusaamiset, johon kuuluu henkisen ja fyysisen väkivallan piirteet tulee saada kitkettyä pois. Tähän tarvitaan yhteistyötä kaikilla tasoilla perheistä ammattilaisiin. Uuden yhteisöllisyyden syntymistä pitää kehittää kunnassamme, kuin myös muualla yhteiskunnassamme. Koulumme tarvitsevat riittäviä resursseja erityisopetuksen järjestämiseksi.

Lastensuojelun ennalta ehkäisevät toimenpiteet on niitä ratkaisuja, joita tarvitsemme jos perhetilanteessa havaitsemme avuntarvetta. Lasten ja nuorten syrjäytymiseen on puututtava jo neuvolassa, päivähoidossa, koulussa ja muussa palveluverkossa. On myös muistettava sijaisperheiden tukeminen myös jälkihoidon osalta, kun nuoret pyrkivät siirtymään aikuisuuteen ja yhteiskuntamme jäseniksi. Pienten koululaisten iltapäivähoitoon on riittävästi panostettava. Lyhyissäkin työsuhteissa tarvitaan usein lapsille hoitopaikka, joka on nyt puutteellisesti hoidettu. Nuorille on hyvä järjestää toimintaa ja tiloja ympäri vuoden.

VANHUSVÄESTÖ:
Hoitaessamme ikäihmisten asioita meidän tulee myös kuunnella heidän näkemyksiään, tarpeita ja suunnitelmia. Ikäpolvien ketjussa on muistettava tukea liikunnallisia ja kulttuurillisia toimintoja. Vanhukset eivät ole yhtä massaa vaan heitä on kunnioitettava yksilöinä, joille pitää mahdollistaa omista lähtökohdistaan tulevat palvelut. Tämä tarkoittaa myös sitä, että vanhuksia voitaisiin hoitaa mahdollisimman pitkälle heidän omissa kodeissaan. Myös vanhushuollossa on tärkeää rakentaa hyvä ennalta ehkäisevä toimintamalli fyysisen, henkisen ja sosiaalisen toiminnan ylläpitämiseksi.

ELINKELPOINEN YMPÄRISTÖ TULEVILLE SUKUPOLVILLE:
Meidän on tuettava kestävän kehityksen ja energiatehokkaiden ratkaisujen syntymistä. Kunnan pitää omalla toimillaan näyttää esimerkkiä energiasäästöohjelmissaan ja ohjattava toimintaansa
kohti ympäristöystävällistä teknologiaa. Emme saa unohtaa myöskään fyysisen ympäristön arvoa henkisen hyvinvoinnin osatekijänä.

ELINKEINOTOIMINTA
Yritystoimintaa ja elinkeinojen kehittämistä pitää tukea riittävällä ohjauksella ja neuvonnalla, sekä järjestämällä tuleville uusille yrittäjille toimitiloja. Maa- ja metsätalouden, sekä niihin liittyvien oheistoimintojen syntymistä ja jatkojalostusmahdollisuuksia edistettävä neuvonnalla ja ohjaamisella. Kunnan on arvostettava kaikenlaista yritystoimintaa, jolla edistetään kuntamme työllisyyttä ja uusien asukkaiden saamista ja entisten pysymistä kunnassamme. Elinkeinojen kehittämiseen käytetään myös veroeuroja, niinpä täytyy myös kehittämisyhtiön varojen käyttöä tarkastella riittävällä tarkkuudella. Hyvällä omistajaohjauksella saadaan elinkeinotoimintaan sijoitetuille varoille katetta uusien yrityksien muodossa.

TEKNISET TOIMINNOT:
Haja-alueiden jätevesijärjestelmien tekniset valmiudet pitää olla riittävän tarkasti tutkittu, jottei tehdä turhia hukkainvestointeja. Samoin pitää olla valmiudet tutkia maaperä ja etäisyydet vesistöistä, jotta tehtäisiin oikeita johtopäätöksiä järjestelmienmuutostarpeista. Tähän yhteyteen on hyvä lisätä tulevaisuuden näkemykset kunnallisesta puhdistamosta ja tai siirtoviemäristä Lapinlahdelle? Meidän tulee muistaa myös taajama ja yksityisteiden ylläpito, joihin täytyy aika-ajoin sijoittaa perusparannnusrahoja.

vaalikelpoisuuden rajaaminen?

Valtionvaraiministeriön talousstrategiasta 2008 löytyy mielenkiintoisia näkemyksiä vaalikelpoisuuden rajaamisesta kunnanpalveluksessa olevien ehdokkuudelle kuntavaaleissa.

"... Kun nykyisin eräänä kustannustehokkuuden parantamista tavoittelevana suuntauksena näyttää olevan kunnan palvelutarjonnan kehittäminen tilaaja- tuottajamallin suuntaan, voidaan kysyä, kuinka objektiivisia päätöksentekijöitä ovat henkilöt, jotka päivittäin osallistuvat kyseisten palvelujen tuottamiseen kunnan työntekijöinä tai viranhaltijoina...Kunnallisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden mahdollisuus toimia kunnan poliittisina päätöksentekijöinä on kansainvälisessä vertailussa pohjoismainen erikoisuus. Kunnan palveluksessa olevien rajaaminen vaalikelvottomiksi on pääsääntö..."

Aika suoraviivaista tekstiä, jolla pyritään vaikuttamaan niin ehdokasasetteluun ja äänestäjien valintoihin. Miksi ei samaa jääviys ongelmaa tule esimerkiksi ostopalveluja kannattaville yrittäjille, muun rahavallan edustajille, joille kuntien päätökset saattavat olla merkittäviä tulonlähteitä. Valtionvarainministeriö ei kuitenkaan näe heitä ongelmallisena päätöksenteon osalta.

Tällainen epätasa-arvoinen näkemys vaalikelpoisuudesta koskettaa ennenkaikkea naivaltaisten julkisen sektorin työpaikkoja. Tähän ovat ottaneet kantaa myös vasemmistonaiset omassa tiedotteessaan.

Jälleen shokkiuutisia...

En voi millään ymmärtää ja uskoa, että vajaa vuosi sitten oli Jokelan tapaus ja nyt taas uudestaan. Täysin käsittämätöntä on tällainen järjetön tuhotyö.

Nyt on tosissan otettava käyttöön kaikki mahdolliset keinon ennaltaehkäisevään työhön. Mielestäni Jari Sinkkosen lausunnot ovat oikean suuntaisia uudesta yhteisöllisyydestä:

"Sinkkosen mukaan varhainen puuttuminen ei kuulu vain ammattilaisille vaan meille kaikille. Jokaisen pitäisi tarkkailla merkkejä siitä, kun nuori lähtee luisuun.

Sinkkosen mielestä käyttäymisen muutokset, kuten hyvän oppilaan muuttuminen puhumattomaksi, ylimieliseksi tuleminen tai kaverisuhteiden laiminlyöminen ovat huolestuttavia merkkejä."

Meidän maailmamme on muuttunut vuosikymmenien saatossa. Perinteinen perheeseen tai kyläyhteisöön liittyvä yhteisöllisyys on
murentunut. Tilalle on tullut individualistinen yhteisöllisyys. Tämä tarkoittaa itsekeskeisyyden nousua. Individualismin väitetään johtavan itsekkyyteen ja oman edun tavoitteluun ja muiden oikeuksien polkemiseen. Olemmeko jo liian syvällä tässä itsekkyyden maailmassa ja näin unohdamme yhteisöllisyyden. Onko nämä kauheat tapahtumat oire yhteisön hajoamisesta?

Meillä kaikilla on nyt pysähtymisen ja miettimisen paikka. Miten me voisimme rakentaa sellaisen yhteisön, jolla on välittämisen, solidaarisuuden ja huolenpidon arvot kunniassaan?

Maailma ei ole kauhea niiden vuoksi jotka sen tekevät, vaan niiden vuoksi jotka katsovat vierestä.
- Albert Einstein

seutusopimus on syntynyt

Palataanpa takaisin maailmantalouden myllerryksestä paikalliselle tasolle. Perusterveydenhuollon kuntayhtymän synty on siis saanut uuden virstanpylvään, kun seutusopimus on nyt allekirjoitettu.

Seuraavassa vaiheessa uudelle kuntayhtymälle haetaan johtajaa ja varsinaiseen kenttätyöhön rakennetaan kuusi eri toimintaryhmää. Nämä toimintaryhmät saavat paiskia olan takaa töitä ja paljon on vielä tekemistä, ennenkuin sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymä saadaan 2010 vuoden alusta toimimaan.

Pyrin tässä blogissani heittämään ajatuksia kuntayhtymän etenemisen vaiheista, joten palataan astialle... kuten tapana on sanoa.

markkinauskovaisten kriisi

Ennusteet ovat antaneet viitteitä tämän hetkisestä talouden myllerryksestä, jotka syöksevät rahoituslaitoksia liittovaltion syliin Yhdysvalloissa. Muuallakin ollaan helisemässä, kuten aasiassa tai Venäjällä, jossa pörssiä ei uskallettu edes aukaista torstain aikana. Venäjän hallitus voi harkita laskevansa öljyn ja öljytuotteiden vientiveroa lokakuun ja marraskuun ajaksi, jos öljyn hinta vielä tipahtaa ja aloittaa 14 miljardin dollarin arvoiset osakkeiden tukiostot.

USA:n liittovaltio on jo syöttänyt markkinoille miltei 1000 miljardia dollaria ja muitten valtioiden keskuspankit miltei 350 miljardia dollaria. Näillä keinoin koetetaan rauhoittaa markkinoita luisumasta hallitsemattomaan kaaokseen.

Olikin ajan kysymys milloin tämä virtuaalirahan tehtailu loppuun omaan mahdottomuuteensa. Mutta nyt sitä yritetään pelastaa näillä ensiapukeinoilla. Olisi oikeastaan hyvä, että annettaisiin markkinoiden hoidella omat kriisinsä, vaikka siinä tuleekin hävitystä oikein olan takaa. Onhan tätä laisser faire (termin voisi suomentaa vaikka näin: antaa asioiden mennä omaa rataansa, maailmakin pyörii itsekseen) ideologiaa toitotettu läpi koko uusliberalistisen maailman. Aikoinaanhan Margaret Thatcer ja Ronald Reagan tekivät -80 luvulla tällaisesta markkinafundalismista eräänlaisen pääuskonnon. Nyt sen sitten näemme mitä vahinkoa aiheuttaa rahoituspääoman liberaali vapaus ilman minkäänlaisia säätelyitä.

Meidän täytyy koettaa pohtia mielessämme, minkälaiset talouden rakenteet haluamme globaalikapitalismin jälkeiseen elämään.

Pieni hajatelma kuntien "tyttäreistä"

Yksi tulevaisuuden kuntatalouden tarkastelun kohde on ns tytäryhteisöjen tilanne. Kunnallisvaltuusto täytyy osata lukea konsernitilinpäätöksiä ja tehdä siitä tulkintoja. Laki velvoittaa kuntia jo tekemään vuoden 2008 tilinpäätökseen täydellinen konsernintilinpäätös.

Kuntasektorilla onkin ollut tarvetta tarkempaan omistajaohjaukseen näiden "tyttärien" kanssa. Onhan selvää, että näihin tytäryhteisöihin on sijoitettu paljon rahaa ja muuta varallisuutta. Niinpä tulevaisuudessa voidaan nähdä konkreettisesti mikä tällainen kuntakonserni on ja mitä kunta sitä kautta omistaa, mitä velkoja tätä kautta on syntynyt ja mitä mahdollisia riskejä tytäryhteisöjen kautta syntyy.

Esimerkiksi asuinpaikkakunnallani Kiuruvedellä meillä on Kiinteistö Oy Kiurunkulma ja Kehittämisosakeyhtiö. Varsinkin tämän kehittämisosakeyhtiön tilanne on huolestuttava. Rahoitusvaje täytyy kattaa erilaisilla keinoilla, joko pääomalainoilla tai kaupungin omalla avustuksella tms.

Tulevilla kuntapäättäjillä on siis merkittävä rooli myös näiden tytäryhtiöiden toimintojen ohjauksessa. On tärkeää pohtia mihin kannattaa sijoittaa, kun kunta rakennuttaa yrityksille toimitiloja. Hukka investointeja ei pienen kunnan talous kestä!

paperiteollisuuden uutisista

Täytyy myöntää, että paperiteollisuuden uutiset ovat kaikessa karmeudessaan järkyttävää kuultavaa. Stora Enson ja UPM:n ilmoituksissa puhutaan useista sadoista, jopa tuhansista työpaikkojen katoamisista. Kaikkien irtisanottujen työntekijöiden taakse kun kietoutuu ihmisiä perheineen, joiden toimeentulo on nyt uhattuna.

Talouden uutiset ovat nyt negatiivisissä kierteessä ja mitään ihmeempää ei ole näköpiirissä tilanteen paranemiseksi lähitulevaisuudessa. Venäjän puutullit vuoden vaihteessa karkaavat käsistä ja verohelpotukset kotimaassa ei auta riittävästi puun tarjontaan. Tosin syitä on myös maailmantalouden taantumassa ja liiallisessa paperin ylitarjonnasta.

Osakekurssit kyllä tykkäsivät tästä tehtaitten sulkemisesta ja työntekijöiden irtisanomisista. Toiset köyhtyy ja toiset rikastuu pörssikapitalismin aikakaudella. Osakekurssipelureilla ei ole isänmaata ja paikallisuus, yhteisöllisyys sekä inhimillisyys karkaavat virtuaalipelissä yhä kauemmaksi.

viikonlopun kiireitä

Kiirettä on pitänyt ja blogiin kirjoittaminen näyttää olevan hieman kortilla. Lauantaina 6.9 meni JHL:n yhdistyksien välisissä neuvotteluissa. Tässä neuvotteluissa annettiin evästyksiä tulevan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän edunvalvontaan. Sunnuntai 7.9 pyhitettiin perheelle ja käytiin kummipojan synttäreillä Muuramessa.

Mutta illalla ehdin vielä Kiuruveden vasemmistoliiton kokoukseen, jossa käytiin läpi tulevan kunnallisvaalin tavoitteita. Meillä on edessämme murroksien aikoja ja sen vuoksi on tärkeää vaikuttaa. Vaikuttamisen keinoja on olemassa esimerkiksi ryhtymällä ehdokkaaksi. Mutta ennenkaikkea täytyy myös äänestää!

Kirjoitelma rataverkosta

Suomen rataverkkoa ei kannata jättää hoitamatta, vaan siihen tarvitaan määrätietoista kehittämistä, ylläpitotoimia ja investointeja. Radalla kulkee tavaraliikennettä vuosittain noin 40 miljoonaa tonnia, mikä on noin 25 prosenttia tavarakuljetuksistamme. Suomen liikennöidyn rataverkon pituus on 5 741 kilometriä, josta 3 047 kilometriä on sähköistetty.

Alueellisten toimintojen kehittäminen ja teollisuuden ja muun elinkeinoelämän etu on hyvä kuntoinen rataverkko. Puukuljetuksien toimivuus ja Pohjois-Suomessa käynnistyvät kaivoshankkeet edellyttävät myös toimivaa rataverkkoa.

Rautatieverkko ei ole yhtä kattava kuin tieverkko, mutta eri kuljetusmuodot muodostavat usein ketjuja, jolloin esimerkiksi junilla hoidetaan suuret runkokuljetukset ja rekoilla siirto tai jakelu eteenpäin. Raideliikenteen päästöt ovat vähäisiä verrattuna muuhun liikenteeseen. Liikenteen kokonaishiilidioksidipäästöistä raideliikenne tuottaa Suomessa vain 3 prosenttia, kun tieliikenne tuottaa yksinään jopa 70 prosenttia liikenteen kokonaishiilidioksidipäästöistä.

Öljynhinnan kehitys näyttää myös auttavan raaka-aineitten siirtymistä kumipyöriltä rataverkolle. Vilkasliikenteisillä valtateille tämäkin suuntaus olisi liikenneturvallisuutta lisäävää. Tässä yhteydessä on kuitenkin otettava huomioon raskaan liikenteen toimialan uudelleen järjestelyt. Kannattaa pyrkiä suunnittelemaan korvaavia toimintoja tämän alan mahdolliseti väheneviin kuljetuksiin ja työpaikkoihin.

Rataverkon ylläpito ja investointi toiminnat lisäävät osaltaan työpaikkoja, kuten asemapalvelu-, kuormauspalvelu-, asetinlaite-, junatoimisto-, juna- ja ratapihatyöt sekä näihin liittyvät esimies-, työnjohto- ja suunnittelutyöt. Radanpitoon ja rautatiekalustoon liittyviä töitä ovat mm ratatyöt ja ratatyökoneiden kuljettaminen, rautatieliikenteen ohjaus-, turva-, tietoliikenne- ja sähkölaitteisiin liittyvät työt.

Pienestä voi tulla suurta esimerkiksi Kiuruveden ratapihalle on VR Cargo korjannut kuormausraiteita Kiuruveden ratapihalla. Kiuruvedelle tulee puuterminaali keskittymä, josta lähtisi vuosittain 300 000 kiintokuutiota puuta vuodessa eteenpäin jatkojalostukseen. Nämäkin määrät, jotka tarkoittavat 5000 junanvaunulastillista puuta olisivat sitten poissa valtateiltä.

Jatkoa Paras-hankkeesta

Kirjoitin viimeksi Paras-hankkeesta blogiini helmikuussa ja sen jälkeenhän on päätöksiä hankkeen etenemisestä tehty. Paljon kättä väännettiin poliittisella tasolla, jotta kaikkien osapuolien näkemys pystyttiin hyväksymään.

Lopulta on käsissä seutusopimus, jonka pohjalta aletaan rakentamaan käytännön järjestelyitä. Monia asioita on vielä keskeneräisiä ennen kuin yhteistoiminta-alue käynnistyy 2010 vuoden alusta. Esimerkiksi henkilökunnan asema, palkkarakenteen harmonisointi, paikalliset sopimukset jne.

Tämä seuraava seutusopimuksen kohta on erityisen tärkeä henkilöstön asemaa kohdentuva lausuma:
"Mikäli luovuttajalla on ollut siirtyvää henkilöstöä koskevia paikallisia virka/työehtosopimuksia, luovuttavien kuntien ja kuntayhtyminen tulee irtisanoa ne päättymään siirtohetkellä. Luovutuksensaaja sopii tarvittaessa omista paikallisista virka- ja työehtosopimuksista, joiden piiriin siirtyvät henkilöt tulevat luovutuksen tapahduttua.
Vaikka palvelussuhteen ehdot säilyvät entisinä liikkeen luovutuksessa, paikalliset luovuttajan noudattamat henkilöstöetuudet yms. muut edut eivät kuitenkaan siirry luovutuksensaajan noudatettavaksi. Nämä henkilöstöetuudet yms. eivät ole muodostuneet palvelussuhteen ehdoiksi.
Poikkeuksen edellisestä muodostavat esimerkiksi sellaiset työsuhteen edut, joista on sovittu työsopimuksessa, jolloin ne ovat muodostuneet työsuhteen ehdoiksi."


Palkkarakenne, palkkausvertailu, työnvaativuuden arviointijärjestelmä, työaikamuodot
selvitetään 31.12.2008 luovuttavista organisaatioista.
Erillinen palkkojen yhtenäistämisohjelma laaditaan 31.12.2010 mennessä.

Päivämääriä on lyöty lukkoon ja nyt yhteisneuvottelut tulevan työnantajan ja palkansaajajärjestöjen edustajien kanssa tulevat näyttelemään merkittävää roolia paikallissopimuksien teossa.

On myös selviö, että tämä Paras hankkeen myötä syntyvä kuntayhtymä pähkäilee palvelujen järjestämistä myös yksityisesti. Mielestäni peruspalvelujen järjestäminen tulisi suorittaa ensisijaisesti kunnan omana palvelutuotantona. Kuntien on pyrittävä uudistamaan johtamista, jotta niistä tulisi vetovoimaisia työnantajia. Työsuhteet olisi saatava pysyviksi ja työoloja on kehitettävä, jotta henkilökunta jaksaa työssään.

MISTÄ LÖYTYY INHIMILLISEN KOKOISET MARKKINAT?

Alkukesän sateiset hetket antavat aikaa myös muuhunkin, kuin puutarhassa myllertämiseen. Nämä ”vapaat” hetket käytän lukemiseen ja tällä kertaa keskityin tutkailemaan talouden lainalaisuuksia.

Elämme siis kokonaisvaltaisessa maailmantaloudessa, jonka heijastukset tulevat viiveellä koskettamaan meidänkin alueellisia markkinoita. Jäin miettimään Veikko Tervosen juttua Pikku-Amerikka? Torstain 19.6 Iisalmen Sanomista ja sieltä iski silmään ”taistelu” Ikeasta ja mihin se saadaan sijoittumaan. No Kuopiohan sen kilpailun voitti, mutta samalla on uutisoitu Suonenjoen paikallisen huonekalutehtaan konkurssista.

Tämä suuntaushan on ollut näkyvissä jo pitkään. Kansainväliset yritykset hakevat yhä suurempia pikavoittoja osakkeenomistajille ja usein tämä tapahtuu paikallisyhteisöjen kustannuksella. Onhan selvä, että ”selkään” tulee jos suuryhtiö päättää siirtää tehtaansa muualle ei siinä kovin paljoa paina pienen ihmisen toimeentulo ja talous. Nykytalous toimii myös niin, että suuryhtiön bulkki eli massatuotteet tuotetaan halvan tuotannon maissa ja myydään jättikaupoissa, jolloin ko tuotteitten tekeminen paikallisesti ei ole enää kannattavaa. Näin joutuu pienet, usein perheyritykset, luopumaan toimeentulostaan, jolloin usein myös heidän palkkaamat työntekijätkin joutuvat katselemaan uusia työpaikkoja.

Tietenkin ison yrityksen tulo paikkakunnalle toimii myös työnantajana ja tuleehan sieltä myös yhteisöveroja, mutta vain niin pitkään kun se on ko yritykselle kannattavaa bisnestä. Tämä tarkoittaa sitä, että kuluttajilla on oltava ostovoimaa ja tuotantokustannukset on pidettävä mahdollisimman matalana. Amerikassahan tämä ostovoima on saavutettu velalla ja joka nyt alkaa olla käytetty ”luonnonvara”. Nyt siellä poimitaan tätä velalla otetun ostovoiman hedelmiä, joka heijastuu myös koko maailmantalouteen. Matalien tuotantokustannuksien perässähän juostaan koko ajan, kun tuotantolaitoksia siirretään maasta toiseen, joissa voidaan tuottaa tuotteet halvalla.

Meidän on nyt korkea aika miettiä vastalääkkeitä tähän globaalin ja kasvottoman ja kaiken paikallisen inhimillisyyden syövän pääoman sairauteen. Yhtä ainoaa reseptiä ei ole olemassa, vaan siihen tarvitaan useita erilaisia variaatioita. Mutta ensisijaisesti pitäisi pyrkiä rahan saamiseksi pelkäksi vaihdon välineeksi, jolla ei voitaisi spekuloida globaalitaloudessa. Miten markkinatalous voi toimia terveesti, jos vain noin prosentti kansainvälisestä pörssipelaamisesta on oikeata hyödykkeiden ja palveluiden kauppaa? Kaikki muu on keinottelua ja odotusarvojen myymistä.

Pienen ihmisen utopioita voidaan tietysti ampua alas, kuten edellisen kappaleen rahanarvon saamiseksi palvelun ja tuotteiden vaihdonvälineeksi. Mutta paikallistasolla voimme koettaa toimia yhteistyössä, verkostuen ja erikoistuen. Paikallisen kunnallisten päätöksenteossa on myös muistettava, ettei toimi lyhytnäköisesti ja koeta siten ”imuroida” suuria toimijoita kunnan oman ”pikavoiton” toivossa. Amerikkalaisen myymäläketjun Wall-Martin toiminta on yksi hyvä esimerkki lyhytnäköisyydestä. On laskettu, että tämä ketju aiheuttaa niin paljon konkursseja pienimmille vähittäismyyjille, että se hävittää 1,5 työpaikkaa jokaista synnyttämäänsä työpaikkaa kohden. Samalla se koettaa mennä siitä mistä aita on matalin, eli mahdollisimman pienillä palkoilla, osa-aika tai vuokratyöntekijöillä, jolloin saadaan enemmän katetta työntekijöiden kustannuksella.
On se vaan raakaa liiketoimintaa, kun myymäläketjun päällikölle tulee ilmoitus tietyn määrän tuntityöntekijöitten poistamisesta liikkeestä, kun myynti ei kata työvoimakustannuksia.

Alueellinen yhteistyö ja yhteisten strategioiden luominen päättäjien kesken on ehdottoman tärkeää, jotta selviäisimme globaalissa talouden pyörteissä. Meidän on löydettävä tie inhimillisen kokoiseen markkinatalouteen.

Microsoftin lahjoituksesta Suomen peruskouluihin

Risto Rönnbergin kirjoitukseen on helppo yhtyä:

"Microsoftin "lahjan" oikea nimi olisikin "markkinointilahja" ja vielä "sitova" sellainen. Sitomalla Suomen koululaitos Microsoftin omaan järjestelmään vahvistetaan sekä Microsoftin käyttöjärjestelmän ja myös Microsoftin muiden ohjelmistojen vahvistumista kohti monopoliasemaa. Ja Suomen koulujen Pisa-menestys voi antaa runsaastikin näkyvyyttä Microsoftille muualla maailmassa.

Lahjoituksen uutisoinnissa jäi myös kertomatta, että (nyt) ilmaisen Windows-Live ohjelmistopaketin ohessa on hankittava myös muita maksullisia Microsoftin ohjelmistoja. Kukaan ei myöskään takaa ettei nyt ilmainen ohjelmisto olisi maksullinen muutaman vuoden kuluttua. Tällä hetkellä yhä useammissa Suomen kouluissa on käytössä eri ohjelmistovalmistajien vastaavanlaisia ohjelmistoja niin maksullisina Windows-käyttöön kuin myös ilmaisina Linux-käyttöön" (kirjoittaja on peruskoulun rehtori, sekä Talouspalvelukeskuksen johtokunnan puheenjohtaja Jyväskylästä)

Mielestäni tätä asiaa kannattaa puida tarkkaan, kun kouluissa otetaan lahjoitus vastaan. Onneksi osa kouluista on lähtenyt kehittelemään Linus Torvaldsin alulle panemaa avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmää, jolloin koko maailma ei ole sidottu yhdelle ainoalle käyttöjärjestelmälle ja siihen rinnalle kehitetyille ohjelmille. Linuxille kehitetyt avoimen lähdekoodin ohjelmat ovat paitsi ilmaisia myös vapaasti muunneltavissa ja kehitettävissä edelleen omien tarpeiden mukaan.

Linuxin käyttämisessä voidaan myös hyödyntää tietokoneita, jotka hävitettäisiin SER-romuina. Nyt näitä koneita voitaisiin käyttää ns. "tyhminä päätteinä" ja niiden käyttöikää saadaan nostettua. Näillä päätöksillä voidaan säästää selvää rahaa, kun vielä ei tarvitse sijoittaa Windows ohjelmistoihin ja käyttöjärjestelmään.

Päästökaupoista

Nyt sitten kun maailman ja Euroopan päättäjät alkavat olla yksimielisiä, että jotain pitäisi tehdä ihmisen aikaansaaman hiilidioksidipäästöjen nopean kasvun suhteen Niinpä neuvoteltiin ensin Riossa ja sitten Kiotossa, sekä nyt viimeisempänä Bali.

Mutta maailman pahin saastuttaja ja ilmaston päästöjä aiheuttanut teollisuusmaa USA on hangoitellut vastaan vaikkakin nyt pikkuhiljaa sielläkin on alettu herätä toimintaan. Esimerkiksi keskilännen osavaltiot ovat lähteneet itsenäisesti päättämään omista ilmastotavoitteistaan.

Mitäpäs suuret päättäjät Kiotossa sitten sopivat. Kioton pöytäkirjan allekirjoittaneet maat voivat toteuttaa osan päästöjen vähentämistavoitteistaan ns. Kioton mekanismeilla. Yksi niistä on päästökauppa. Maat voivat ostaa päästöoikeuksia mailta, joilta niitä jää yli. EU:n päästökauppa on puolestaan EU:n keino toteuttaa tätä Kioton ilmastosopimusta. EU:n päästökauppa koskee aluksi hiilidioksidipäästöjä.
EU tasolla päästökauppa tarkoittaa, että yritykset, joita päästökauppa koskee, voivat ostaa päästöoikeuksia sieltä, missä päästöjen vähentäminen on edullisempaa. Kukin päästökauppaan kuuluva tuotantolaitos saa viranomaisilta päästöluvan ja päästöoikeudet. Suomessa päästölupia myöntää energiamarkkinavirasto ja päästöoikeuksia puolestaan myöntelee valtionneuvosto.

Näistä päästöoikeuksista on siis tulossa yksi tuotannontekijä lisää. Matti Meikäläinen ei voi ymmärtää, miten maailma pelastuu näillä sopimuksella? Jos tehtaalta tai maalta A jää päästöoikeuksia käyttämättä, niin he voivat myydä sitä muille ja tehdas tai maa B voi sitten hyvillä mielin päästellä ilmoille oman lupansa + naapurilta ostamansa päästöoikeudet. Pieni ihminen ei voi muuta kuin ihmetellä tätä maailman pelastumista.

Tuli vielä mieleen sellainen ajatusleikki, jos nämä päästökaupan tuotannontekijöitten arvo nousee kovinkin suureksi, niin eikös sitä kannata ajaa joitakin tehtaitten yksiköitä aina aika-ajoin alas ja myydä ylijäämä päästöoikeuksia markkinahintaan?
Jos on seurannut Euroopan komission suunnitelmia, niin päästöluvista alettaisiin pitää huutokauppaa. Ensimmäinen huutokauppa olisi 2013 tienoilla. Tällöin EU maat voisivat huutokaupata ilmatilaansa hyvää korvausta vastaan. Huutokaupassa ostajina olisivat sähkötuottajat ja teollisuuslaitokset. Onpa jopa laskettu, että Suomen valtio saisi 800 miljoonaa euroa vuosittain näistä huutokaupoista.
Muistamme varmaan miten kävi edellisen vastaavan huutokaupan teleoperaattoriluvista. Sonera osti ”ilmaa” Saksasta ja menetti muutaman miljardin, sekä samalla itsenäisyytensä. Toivottavasti näin ei käy tällä kertaa.

Tuostapa onkin hyvä aasinsilta hypätä sähköön ja sen hintaan. Tästä päästökaupasta muodostuu ja on jo muodostunut eräänlainen rahasampo, niille energiayhtiöille, jotka voivat lisätä päästöoikeuksien hinnan myös sellaisille sähköntuotannon aloille, kuten vesivoima, joihin näihin päästöoikeuksien hintaa ei oikeasti saisi laittaa. Varsinkin pörssissä voidaan pelata sellaista peliä, että saadaan sähkön ja päästöoikeuksien hinnat ylös. Mutta perinteellisestihän osakkeen omistajillehan ei ole mitään merkitystä siitä, että sijoitetaanko voitot uusiutuviin energiamuotoihin vai ei. Voittojen maksimointi on tärkeintä.

Fortumillakin on mielenkiintoinen brobleemi eli mihin sijoittaa varallisuutta. Rahaa tulee ovista ja ikkunoista, kun tukkusähkön hinta on korkealla. Tällöin taseeseen ja kassaan on tullut ”liikaa” varallisuutta, jota on koetettu purkaa osingonjaossa. Mutta ilmeisesti tämäkään ei ole riittänyt purkamaan rahasäiliön rasitusta, vaan pitää koettaa keksiä sijoituskohteita. No nyt sekin on ratkaistu, kun löydettiin Venäjältä sijoituskohde. Toivotaan vain, että nämä mekanismit todellakin pakottavat investoimaan uusiutuviin energiamuotoihin.
Kaikki mukaan ilmastotalkoisiin sehän on selvä, mutta toivon totisesti, että kaikki toimijat pelaisivat rehellistä peliä, eikä meitä pieniä ihmisiä sahattaisi linssiin päästökaupoilla, joiden taakse on helppo mennä kun sähkönhintaa korotetaan.

ilmastonmuutoksesta

Nyt näyttää siltä että on kiistattomasti todistettu, jopa Nobelin arvoisesti, että ilmastonmuutoksen nopeus johtuu ihmisen aikaansaamasta kasvihuonekaasujen noususta. Esiteollisella ajalla hiilidioksidia oli 280 ppm ja nyt eletään 380 ppm:n tasolla. Eli näin nopeaa hiilidioksidin pitoisuuden kasvua ei ole tavattu maapallon esihistoriassa. Mutta on myöskin niin, että maapallon geologisessa historiassa on ollut lämpimiä ajanjaksoja.

Geologisissa tutkimuksissa on havaittu, että noin 100 – 90 miljoonaa vuotta sitten, jolloin myös nämä ongelmia aiheuttavat energianlähteet kuten öljy syntyi, oli krokotiileja 6o leveysasteella eli esimerkiksi Suomen Turussa, Grönlannin eteläkärjessä ja Alaskan eteläosissa. Mangolioita ja Fiikuksia tavattiin napapiirillä saakka. Maapallo oli tuolloin 6 – 14 astetta nykyistä lämpimämpi. Liitukaudella ilmakehän otsonikerros oli ohut, minkä takia ilmasto ja maanpinta lämpeni vielä entisestäänkin. Korkea lämpötila johtui ilmakehässä olevasta suuresta hiilidioksidin määrästä sekä mannerten sijainnista.

Mutta vaikka lämpimiä aikoja on ollut, niin tosiasia taitaa olla, että missään geologisessa ja ilmastollisessa tutkimuksessa ei tällaista ilmastonmuutoksen nopeutta ole kuvattu, jossa nyt elämme. Joten ihmisen vaikutusta ei voine poistaa kuvioista. Onko meidän tulevaisuutemme samansuuntainen kuin 100 miljoonaa vuotta sitten? Epäilenpä ettei se ihan niin suoraviivaisesti etene. Ilmasto on sarja muutoksia ja olosuhteet ovat erilaisia. Nyt mukana on myös inhimillinen tekijä, niin hyvässä kuin pahassa. Joka tapauksessa joudumme tämän ilmastomuutoksen kanssa painimaan haluammepa tai emme.

Paras- hankkeesta...

Maallikko ei tahdo oikein päästä kiinni Paras-hankkeen termistöön eli käsitteistöön. Hankalaksi asian tekee erilaiset käsitteet. Paikallistasolla voidaan käyttää sellaisia käsitteitä kuten "isäntäkunta", "yhteislautakunta" ja "seutusopimus" yms. Yleisessä keskustelussa käsitteitä ovat "puitelaki" ja "yhteistoiminta-alue". Mitähän sitä tästäkin ajattelisi?

Onhan tietysti selvää, että peruspalvelut täytyy pystyä hoitamaan, mutta käytännön järjestelyt onkin sitten vielä "hepreaa". Mitä tiedämme tällä hetkellä esimerkiksi Kiuruveden tilanteesta?

Ideahan on että Iisalmi, Kiuruvesi, Vieremä ja Sonkajärvi muodostaisivat tämän Paras-hankkeen yhteistoiminta-alueen, joka sitten voisi hoitaa yli 20 000 asukkaan perusturvapalvelut.

Puitelain mukainen selvitystyö tehtiin ja siitä annettiin vastaus valtioneuvoston taholta, jossa todettiin, että asukaspohja kyllä riittää, mutta mitenkäs aiotte järjestää ko. palvelut? Hmm. No tästä alkoi kuntien välinen "keskustelu" ja välillä näytti, että alkaa tukkanuottasilla olo siitä, että kenen käskystä rahoja käytetään ja jaellaan. No erilaisten kommenttien ja kädenvääntöjen jälkeen ollaan pikkuisen paremmalla tolalla etenemisen suhteen.

Nyt näyttäisi siltä, että valtioneuvoston pyytämä lisäselvitys saadaan aikaiseksi helmikuun loppuun mennessä ja kuntanelikon alueella aletaan pohtimaan seutusopimuksen luonnosta.


PUITELAIN KESKEINEN SISÄLTÖHÄN ON SEURAAVA:

"Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Kuntajaon muutoksia tuetaan yhdistymisavustuksin.

Yhteistoiminnan vahvistamiseksi kunnat voivat perustaa yhteistoiminta-alueita. Yhteistoiminta-alueiden vähimmäisasukasluku on

* perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalihuollon tehtävien järjestämisessä vähintään noin 20 000.
* ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisessä vähintään noin 50 000.

Laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen – mm. erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto – järjestämiseksi maa jaetaan kuntayhtymiin, joiden pohjana ovat nykyiset sairaanhoitopiirit"

Joten odottelemme päättäjien keskinäistä neuvonpitoa ja toivomme taloudellisesti, mutta myös toimivuudeltaan järkeviä päätöksiä.