Kuntavaalien loppurutistus alkaa olla käsillä. Tutkailin hieman tarkemmin meidän Kiuruveden tilannetta. Jäsennän itselleni tilanteen kuvausta muutamiin perusasioihin ja se ei pyrikkään olemaan täydellinen:

- Maa- ja metsätalous: Totta on, että maaseutuvoittoisessa pitäjässä maatalous on yksi tärkeimmistä peruspilareista. Tilakoot ovat kasvaneet ja pientilan haltijat ovat joko joutuneet tai vapaaehtoisesti lopettaneet toimintansa. Toivoa vain sopii, että tukijärjestelmä ei muutu nopeasti ja radikaalisti. Nyt on paljon omaapääomaa ja velkapääomaa sidottu suurtilojen investointeihin. Tosin EU:n maataloustukipolitiikasta voisi olla montaa mieltä tai sen mielettömyydestä, josta voisi ottaa kantaa jossain vaiheessa. Maitotuotteiden jalostus on karannut aikoinaan meijerin lakkautumisen myötä. Pientä jalostusta tosin on juustolan, sekä pienten oman liha/makkara tuotannon muodossa. Metsästä saadaan lisävarantoa ja tähän liittyy myös VR-Gargon investoinnit rata-alueelle, joka on positiivinen asia. Metsäteollisuus ja globaalitalous kontra osakepelurit viittaa taas negatiivisuuteen. Oma jatkojalostus olisi hyvä asia, jos koko ketju tuotannosta markkinoihin toimisi.

-Metalliteollisuus: Wärtsilän ja nyttemmin Metson yhteisyritys toimii paikkakunnallamme. Tähän liittyy tehdashallin rakentaminen, jossa kuntamme on mukana Kehittämisosakeyhtiön ja kiinteistöyhtiömme kautta. Se lisää investointivelkaa ja toivoa sopii, että tämä on pidemmällä tähtäyksellä kannattava sijoitus.

-Palvelut: Muut kuin kuntapalvelut tulevat kaupanalasta, jossa tietenkin vähevillä asukasmäärillä on vaikutuksensa. Erikoisliikkeet ja valikoimat näyttäytyvä rajallisena, jollon rahavirtaa kulkee myös muihin paikkakuntiin. Tosin jonkun verran tulee asiakkaita Pyhäjärven suunnalta.

-Kuntapalvelut: Suuriin muutos koskettaa tietysti perusterveyden ja sosiaalihuollon rakenteita eli tämä palvelupaketti tullaan rakentamaan neljän kunnan kuntayhtymän kautta. Paljon on tekemistä, että tämä paketti toimisi eikä tulisi kalliimmaksi, kuin nykyinen järjestelmä. Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen kunnan omana työnä voidaan suorittaa laadukkaasti ja tuottavasti. Siinä tarvitaan hyvää henkilöstöjohtamista ja hallintaa. Lisäpalveluresurssit voidaan rakentaa yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa yhteistyössä. Peruskunnan ylläpidettäväksi jää yleispalveluista vastaava toiminta, tekniset alat, sekä koulutus ja sivistys.

Kuntataloutemme tila on suurinpiirtein keskiarvoa Suomen mittakaavassa, mutta on selvä, että suuret investoinnit rasittavat talouttamme. Kriittisemmin suhtauduin massiivisen kulttuuri- ja kirjastotalon investointiin. Kulttuuria ja varsinkin kirjastotoimintoja kannatan. Mittasuhteet ovat nyt kyllä suhteettomat paikkakunnan kokoon nähden. Nyt kun se meille kuitenkin tulee on myös käyttömenot suuret. Sivistystoimi ja uusi kulttuurisihteeri saa rakentaa mielenkiintoisia konsertteja, että edes murto-osa käyttömenoista katettaisiin. Kunnanjohtajamme on oikeassa siinä, että vuosittainen investointimääräraha on oltava lähemäpänä kolmea miljoonaa. Selvää on, että investointitarpeita tulee. Meidän on pidettävä yllä perusinfraa eli tiestöä, viemäröintiä, vesihuoltoa ja ennen kaikkea kiinteistöjä. Merkittävää rakennnusvarantoa ei saa jättää hoitamatta.

Mielestäni kuntatalouteen liittyy olennaisena osana valtionhallinon päätöksenteot, kuten valtionosuudet, verotusratkaisut yms. Myös valtion oma tuottavuusohjelma, jonka näen ennemmin saneerauksena, kuin järkiperäisenä toimintana. Ikäänkuin strategiana olisi pienten paikkakuntien alasajo. Viedään verottaja, poliisi, työvoimahallinto ja muut valtionpalvelut mahdollisimman kauas. Eiköhän ala muuttohalukkuutta löytyä isompiin kaupunkeihin?

On selvä, että tarvitsisimme uutta yritystoimintaa kuntaamme. Muutama Fiboxin tyyppinen terveellä pohjalla oleva yritys tekisi terää. Ikärakenteemme oikaisuun tarvittaisiin uutta sukupolvea. Onko tehtävämme "mission in bossible?".