Suomen rataverkkoa ei kannata jättää hoitamatta, vaan siihen tarvitaan määrätietoista kehittämistä, ylläpitotoimia ja investointeja. Radalla kulkee tavaraliikennettä vuosittain noin 40 miljoonaa tonnia, mikä on noin 25 prosenttia tavarakuljetuksistamme. Suomen liikennöidyn rataverkon pituus on 5 741 kilometriä, josta 3 047 kilometriä on sähköistetty.
Alueellisten toimintojen kehittäminen ja teollisuuden ja muun elinkeinoelämän etu on hyvä kuntoinen rataverkko. Puukuljetuksien toimivuus ja Pohjois-Suomessa käynnistyvät kaivoshankkeet edellyttävät myös toimivaa rataverkkoa.
Rautatieverkko ei ole yhtä kattava kuin tieverkko, mutta eri kuljetusmuodot muodostavat usein ketjuja, jolloin esimerkiksi junilla hoidetaan suuret runkokuljetukset ja rekoilla siirto tai jakelu eteenpäin. Raideliikenteen päästöt ovat vähäisiä verrattuna muuhun liikenteeseen. Liikenteen kokonaishiilidioksidipäästöistä raideliikenne tuottaa Suomessa vain 3 prosenttia, kun tieliikenne tuottaa yksinään jopa 70 prosenttia liikenteen kokonaishiilidioksidipäästöistä.
Öljynhinnan kehitys näyttää myös auttavan raaka-aineitten siirtymistä kumipyöriltä rataverkolle. Vilkasliikenteisillä valtateille tämäkin suuntaus olisi liikenneturvallisuutta lisäävää. Tässä yhteydessä on kuitenkin otettava huomioon raskaan liikenteen toimialan uudelleen järjestelyt. Kannattaa pyrkiä suunnittelemaan korvaavia toimintoja tämän alan mahdolliseti väheneviin kuljetuksiin ja työpaikkoihin.
Rataverkon ylläpito ja investointi toiminnat lisäävät osaltaan työpaikkoja, kuten asemapalvelu-, kuormauspalvelu-, asetinlaite-, junatoimisto-, juna- ja ratapihatyöt sekä näihin liittyvät esimies-, työnjohto- ja suunnittelutyöt. Radanpitoon ja rautatiekalustoon liittyviä töitä ovat mm ratatyöt ja ratatyökoneiden kuljettaminen, rautatieliikenteen ohjaus-, turva-, tietoliikenne- ja sähkölaitteisiin liittyvät työt.
Pienestä voi tulla suurta esimerkiksi Kiuruveden ratapihalle on VR Cargo korjannut kuormausraiteita Kiuruveden ratapihalla. Kiuruvedelle tulee puuterminaali keskittymä, josta lähtisi vuosittain 300 000 kiintokuutiota puuta vuodessa eteenpäin jatkojalostukseen. Nämäkin määrät, jotka tarkoittavat 5000 junanvaunulastillista puuta olisivat sitten poissa valtateiltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti