Kiuruveden valtuuston verovääntö 11.11.2013

Voisi tietysti kysyä mitä yhteistä on Yhdysvaltain kiinteistökuplalla, Lehman Brothersin kaatumisella ja Kiuruveden veroprosenteilla? No vastauksen varmaan jokainen vähääkään taloutta seurannut ymmärtää, että näillä on se kohtalon yhteys tulee maailmantalouden keskinäisistä vaikutussuhteista. Näitten heijastukset tulevat vaan viiveellä tänne pohjolan perukoille. Tällainen höttötalous, jossa on osin laillisesti ja laittomasti toimittu erilaisin velka vivutuksin sekä ohjattu voitot verovapaisiin maihin on yksi perussyy nykyiseen taloustilanteeseen.

Talouden ryykkäys on raju ja vuoden 2008 finanssikriisisistä nousu on ollut todella hidasta. Usa:n bruttokansantuote alkaa vasta nyt lähestyä vuoden 2007 tasoa ja Suomessa on laskettu (kuntaliiton lähde), että saavutamme saman tason vasta vuonna 2017. Globaalin maailmantalouden rakenteisiin olisi syytä tehdä muutoksia ja saattaa se paremmin säädeltyyn malliin, josta voidaan harimoida myöhemmin tälläkin palstalla. Täysin liberalisoidun eli vapaan kaupan maailmassa syntyy erilaisia väärinkäytöksiä "talouskuplia"  jotka tulevat puhkeamaan ennemmin tai myöhemmin aiheuttaen jälleen kerran talouskriisejä.

Valtuustossa keskusteltiin veroista (tulo-, ja yleinen kiinteistövero) eri pykälissä, vaikka ryhmämme näkemys oli, että ne olisivat voineet ihan hyvin olla samassakin päätösasiakohdassa. Tämä siksi, että kysymys on kuitenkin kummassakin veromuodoissa verokertymistä,joista palveluita tuotetaan/järjestetään. Yksi perustavalaatuisista kysymyksistä oli myös se, että kuinka aidosti ollaan kantamassa taakkaa kuntalaisten palveluiden pysymisestä.

TULOVEROPROSENTIN MÄÄRITTÄMINEN

Aivan aluksi on hyvä kerrata kuinka paljon oikeasti Kiuruvesi saa tuloveronkannolla. Nimittäin erilaisten vähennysten johdosta veroaste ei vastaa todellista veroprosenteilla saatua tuloa. Tällöin puhutaan efektiivisestä veroasteesta,joka on maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin. Meidän alhainen todellinen veroaste johtuu vähennyksien osalta myös siitä, että tulotasomme on alhaisempi maan keskiarvoon nähden.

Lähtökohtaisesti ollaan sitä mieltä, että palveluiden taso on pidettävä, mutta toisaalta alijäämäisiä talousarvioita ei enää voitaisi tehdä. (ylijäämää taseessamme olisi vielä olemassa, joten viimeinen taistohan tämä ei olisi vielä ollut vaikka alijäämää olisi synnytettykin) Tämä on kuitenkin jo tarkoittanut sitä, että hallintokunnat ovat joutuneet leikkaamaan talousarviosta jo yli 350 0000 euroa vuodelle 2014. Palvelut on käyty läpi tilikohtaisesti ja sieltä höylätty mitä höylättävää on ilman, että peruspalvelutaso merkittävästi laskisi. On myös otettava huomioon, että hallintokuntakohtainen säästäminen ei koske Y-S Sotea, joka tekee oman budjetin annetun raamin mukaan. Se, että kuinka syvältä tuo jo olemassa oleva leikkaus tulee käytännössä koskettamaan palveluita ja henkilöstöä jää nähtäväksi ensi vuoden puolelle. On myös selviö, että investointiohjelma on liian raskas ensi vuoden osalta ja osaa investointeja jouduttaneen siirtämään.

Itse valtuuston päätös asiasta oli (äänin 32 - 2) että nostamme veroprosenttiamme 19,75% - 20,75% josta siis ei tule koko prosenttiosuus tulona vaan se mikä jää eri vähennysten jälkeen efektiivisesti jäljelle. Tämä päätös on kuitenkin sellainen jolla voimme turvata toiminnan jatkumisen ilman mahdollisia isompia henkilöstösäästöjä. Tuloveron tuottoarvio 1 % korotuksella on jonkin verran yli miljoona euroa.


YLEISEN KIINTEISTÖVEROPROSENTIN MÄÄRÄÄMINEN

Tähän kohtaan on yleisellä tasolla sanottava, että mikäli hallitus ei olisi poistanut kiinteistöveron tasausjärjestelmää, niin Kiuruvedelläkin tuloveroprosentin kasvutarve olisi ollut 0,25%. Menetys oli siis hieman yli 700 000 euroa. No se siitä ja sen kestävyydestä eli tätä ei ole enää käytettävissä, joten on pärjättävä niillä eväillä kuin annetaan.

Kiinteisveron määritelmä: Kiinteistön omistaja maksaa vuosittain kunnalle kiinteistöveroa kiinteistön arvon perusteella. Kiinteistön verotusarvo määrätään erikseen rakennuksen ja maapohjan osalta. Tonttia, eli maapohjaa, verotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan, ja vakituisia asuinrakennuksia oman veroprosentin mukaan. Kiinteistöveroa ei makseta metsästä eikä maatalousmaista. Verottomia ovat myös eräät yleiset alueet, kuten kadut ja torit.

Kiuruveden keskimääräinen veroprosentti on ollut 0,80 ja koko maassa 0,92. Pohjois-Savossa 1,14. Tätäkin taustaa vasten olisi ollut mahdollisuus korottaa hieman eli esim. 0,90 korotuksella olisi verotulokertymä ollut vajaa 60 000 euroa. Esityksessä lähdettiin pienemmästä korotuksesta eli tulovirta olisi ollut noin 30 000 euroa. Huomioitava on, että kunnan ei ole suoritettava veroa omalla alueellaan omistamastaan kiinteistöstä. Lähde: Kiinteistöverolaki

Summamääränä ei ole iso, mutta kysymys on periaatteesta. Mikäli näihin palveluiden puolustamisen talkoisiin lähdetään on siihen lähdettävä kaikki. Mutta keskusta ja kokoomus eivät olleet näihin talkoisiin valmiita lähtemään, joten äänestys hävittiin 24 - 10 (mukaan talkoisiin olisivat lähteneet kristilliset, perussuomalaiset yhtä vaille ja vas-ryhmä).  Perusajatus kuitenkin on, että  tälläkin verolla on tarkoitus toimia peruspalveluidemme yhtenä rahoituslähteenä.

KUNTAPALVELUISTA

Valtuuston keskusteluissa nousi parissa puheenvuorossa esille kunnan tarkoituksesta ja peruspalveluistamme. Tässä hallituksemmekin pohjustamassa kuntien velvoitteiden/menojen karsinnassa olemme todella perustavalaatuisten kysymysten äärellä. Mitä velvoitteita on kunnille sälytetty ja mitä sieltä voitaisiin karsia?

Ajatelkaamme mistä olemme tulleet tähän päivään ja miten kuntien tehtäväkenttä on muuttunut? Kahdenkymmenen vuoden aikana kuntien tehtävät ovat lisääntyneet kaksinkertaisiksi ja niitä on nykyään yli 500.
Kuntien pakollisia palveluja ovat esimerkiksi päivähoito, perusopetus, terveydenhuolto, sosiaalihuolto ja vanhustenhuolto. Lisäksi muun muassa kirjasto- ja tietopalvelut, lastensuojelu, vammaisten- ja päihdehuolto sekä toimeentulotuki kuuluvat kuntien tehtäviin. Teknisellä puolella kunnan tulee huolehtia paloturvallisuudesta, teiden ja katujen ylläpidosta, väestönsuojelusta ja kaavoituksesta. Vesi-, jäte- ja energiahuolto ovat myös kunnan toimialoja. Näitten lisäksi tulee myös lukuisa joukko ajanmyötä syntyneitä vapaaehtoisuuteen perustuvia toimintoja.

Kunnat voivat toimia itse palveluntuottajana tai ostaa niitä ostopalveluina sekä toimia yhteistyössä esim. toisten kuntien kanssa (kuntayhtymät). Yhtäkaikki rahoitustarve ei poistu, vaikka kuntien palveluiden tuottaja olisi muukin kuin kunta itse. Usein on käynytkin niin, että ulkoistettu palvelu on pitänyt ottaa pois yksityisiltä laatu ja hintaseikkojen vuoksi takaisin omaksi tuotannoksi.

Tästä kuntapalveluista voisi blogata oman tarinansa ja saatan sen tehdä jahka päästään myös valtioneuvoston linjauksissa eteenpäin. Tässä linkki: kuntien tehtävien kartoitus, josta voi itse päästä syvemmälle asiasta.