Meinasin ensin kommentoida omaa perussopimustekstiäni, mutta päätin tehdä ihan oman kirjoituksen asiasta tekstin pituuden takia.
Nyt on alkamassa se viimeinen kädenvääntö eli mielipiteitä puolesta ja vastaan. Pirjo Rytkönen ilmaisi mielipidepalstalla Iisalmen Sanomissa 14.2.09, että lyödään jarruja ja ootellaan aikaa parempaa. Vaikkakin hän oli aikoinaan rakentamassa pohjaa nykyiselle aikataululle.
Nopea vastine tuli Kiuruveden kaupunginjohtalta Strömmeriltä sunnuntain 15.2.09 Iisalmen Sanomissa. Nykyinen linja on, että Paras-hanketta viedään eteenpäin ja siihen on saatu johtoryhmän (jossa on kaikkien 4 kunnan edustus lisättynä henkilökunnan edustuksella) ja tästä saatiin yksimielinen hyväksyntä.
Päätökset eivät ole olleet tähänkään asti läpihuutojuttuja ja tätäkin on pähkäilty puolelta ja toiselta. Neljä kuntaa ollaan saatu samaan ruotuun isolla työllä ja luottamuksen rakentamisella. Olen itsekkin miettinyt erästä tärkeää kysymystä ja se on todellisen päätösvallan karkaaminen peruskunnan valtuustoilta kuntayhtymään. Tutkailtuani tarkasta perussopimuksen sisältöä, niin olen tullut siihen tulokseen, että tämän parempaa pohjaa ei voi luoda, jossa yhteislautakunnan, yhtymävaltuuston ja hallituksen jäsenyys jaettaisiin näiden neljän kunnan väkiluvun suhteessa.
Tämä seuraava perussopimuksesta lainattu kappale antaa myös suoran yhteyden peruskunnan valtuustoihin:
Jäsenkunnilla on oikeus tehdä esityksiä kuntayhtymän talouden ja toiminnan kehittämiseksi. Kuntayhtymä kuulee jäsenkuntia ja yhteislautakuntaa valmisteltavan toiminta- ja taloussuunnitelman perusteista sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden määrittelemisestä hallintosäännössä sovittavalla tavalla. Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät yhteislautakunnan valmistelemat palvelu-sopimukset 15.11. mennessä. Kuntayhtymän yhtymävaltuusto hyväksyy toiminta- ja taloussuunnitelman sekä palvelusopimukset 31.12. mennessä.
Taloussuunnitelman tulee olla tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnitelmakautena, taloussuunni-telman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattama-ton alijäämä katetaan yhtymävaltuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän katta-misvelvollisuus) siten, kuin asiasta yhteislautakunnan ja jäsenkuntien kanssa sovitaan.
Tuossa näkyy myös se, että yhtymässä koetetaan pitää alijäämä neljän vuoden suunnitelmakaudella tasapainossa. Samalla joka kunta päättää palvelusopimuksista, joten periaatteessa hommaa ei pitäisi päästä karkaamaan samalla tavalla, kuin esim. YTYn tai Kyssin osalla. Nämä kun tuppaavat olemaan sellaisia järjestelmiä, joissa peruskunnilla ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin toimia maksumiehen roolissa.
Tässä vaiheessa jos lyödään jarruja, niin ollaan sitten kohta odottelemassa valtionneuvoston uutta terveydenhuoltolakia, joka sitten pakottaa kunnat yhteistyöhön omalla ukaasillaan.
Helppoa Soten kuntayhtymän rakentaminen ei tule olemaan. Meidän on rakennettava yhdenmukainen järjestelmä neljän kunnan osalta. Peruspalvelut, atk-järjestelmä, tukipalvelut yms. Paljon tulee olemaan työtä, mutta ei se taida odottamisella parantua. Perussopimus pitää olla päätettynä kaikkien neljän kunnan valtuustoissa ja vasta sen jälkeen voi operatiiviset toiminnot aktivoitua rakentamaan todellisia palvelujen perustuksia.
Useissa yhteyksissä on mietitty, että uusi rakennelma ei tule halvemmaksi, kuin nykyinen. Näinhän tämä on ainakin aluksi. Eli meille tulee olemaan ainakin 5 vuoden ajan henkilöstön työsuhdeturva voimassa ja tämä tarkoittaa myös keski, sekä ylempää johtoa. Mutta tärkeää olisi samalla tutkailla näitä päällekkäisyyksiä ja pohtia voidaanko hallintoa näiltä osin keventää.
Perushenkilöstöä aina tarvitaan ja sitä pitää varmaan jatkossa rekrytoida lisää eläköitymisen johdosta. Palvelujen tarjonnan yhdenmukaistuminen on puolestaan auttamassa kuntalaisia, jolloin he voivat saada terveydenhuolto, sekä sosiaalipuolen palveluita näiden neljän kunnan alueelta. Se että miten näitä palveluita tulevaisuudessa sitten tuotetaan on mietittävä tarkkaan. Yksityistäminen ei ole aina se paras mahdollinen tapa pitkässä juoksussa. Lähipalveluiden turvaaminen ja esimerkiksi Kiuruveden terveyskeskuksen pitäminen lähipalveluiden tuottajana pitää olla yhtenä tavoitteena muiden joukossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti