"Saattaen vaihdettava"

Olen törmännyt työssäni usein tilanteisiin, jossa havaitsen työntekijällä yksilöllistämistarpeita jo haastatteluvaiheessa. Näitä yksilöllistämistarpeita on niin nuorilla kuin aikuisilla. Työnantajalla on haasteensa jos he eivät tiedä mitä tukea saatetaan tarvita ihan työnsuunnittelu tilanteissa. Olen myös huomannut ongelmia myös niillä nuorilla, joilla ei kouluissa ole tehty esimerkiksi HOJKS:ia (henkilökohtainen opetuksen järjestämissuunitelma).

Nivelvaiheet koulutuksessa

Ihmisten on integroiduttava ympäröivään yhteiskuntaan ja tämä yhteiskunta vaatii yhä enemmän ihmisiltä. Kaikilla ei ole samanlaisia lähtökohta valmiuksia siirtyä yhteiskuntamme jäseneksi ja tässä usein tarvitaan tukea.  Meillä on rakennettu hienoja nivelvaiheisiin liittyviä tukitoimia peruskoulun ja toisen asteen koulun sisällä. Nivelvaihe peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen sujuu tänä päivänä suhteellisen kivuttomasti. Mukana on tarvittaessa kuraattori, koulupsykologi yms oppilashuoltoryhmän jäsenet. Nämä henkilöt  tapaavat ammattiopistojen vastaavat jäsenet yhdessä oppilaan ja vanhempien kanssa. Järjestelmä pyrkii huolehtimaan nuorista, etteivät he jäisi peruskoulun jälkeen "tyhjän" päälle, vaan saisivat koulutuspaikan. Tässäkin tosin on alueellista vaihtelua ja koulutuspaikkoja kaikille halukkaille ei aina järjesty.

Jos ammattiin lukeminen ja päästötodistus saataisiinkin, niin suurin haaste alkaa työelämään siirtymisessä. Mielestäni toisen asteen oppilaitoksien antamaan työelämävalmiuksiin täytyy panostaa entistä enemmän ja myös yhteistyötä yrityksien kanssa on lisättävä. Toisaalta myös yrityksien ja julkisen sektorin työnantajien on parannettava omia valmiuksiaan, jotta he olisivat valmiita ottamaan vastaan nuoria, joilla saattaa olla erityisen tuen tarpeita.

Saattaen vaihto koulutuksesta työelämään
Nykyisen Työ- ja elinkeinotoimistojen eli entisten työkkärien tulisi myös panostaa omaa valmiuttaan tehdä kiinteää yhteistyötä eri yhteistyökumppaneiden, kuten yrityksien ja oppilaitoksien kanssa. Nuoren olisi myös itse ymmärrettävä, että kaikilla näillä tukitoimilla on tavoitteena hänen itsensä tukeminen ja integroiminen ympäröivään yhteiskuntaan.

Kaikkien työpanosta siis tarvitaan, varsinkin nuoren itsensä, että saadaan nuoret mukaan yhteiskuntamme jäseneksi. Usein tarvitaan "saattaen vaihtoa", jotta ymmärrämme kaikki puhua samaa "kieltä" nuoren tullessa työelämän porteille.

Työnantajan olisi syytä huomioida:
Työnantajille tarvitaan johtamiskoulutuksessa johon pitää enemmän sisällyttää työntekijän valmiuksien huomioonottamista. Perehdyttämiseen täytyy panostaa entistä enemmän. Esimiehiä täytyisi kouluttaa havaitsemaan työntekijöiden työelämävalmiudet myös muutostilanteissa. Työntekijöiltä tarvitaan myös omaa taitoa tuoda rohkeasti esille asioita, jotka saattavat vaikuttaa työhön ja työyhteisöön. Kehityskeskustelut täytyy saada sellaiseen asemaan, johon ne ovat tarkoitettukin!